PS Naiset 3/2024

Perussuomalainen 1/2024

Ministeri Ranne: Liikenteessäkin keskitytään nyt perusasioihin – turvallisuuteen ja talouteen

Useita muutoksia rikoslakiin ensi vuoden alusta: Rangaistukset kovenevat, naisten ja tyttöjen silpominen kriminalisoidaan entistä selvemmin

Kolumni: Ensimmäinen puolitoistavuotinen ministerinä

Oikeusministeri Leena Meri: Muiden ihmisten hengelle ja terveydelle erittäin vaarallisten henkilöiden on pysyttävä vangittuna

Ronkainen: Ansaitsisiko metsästys virallisen roolin puolustuksessa?

Arto Luukkanen: Syyrian tulevaisuus riippuu uuden hallinnon kyvystä voittaa puolelleen väestön sympatiat ja ulkomaiden tuki

SDP sai kyytiä kyselytunnilla: Demareiden veronalennuspuheisiin ei voi suhtautua vakavasti

Ministeri Ranne kannattaa ikärajaa sähköpotkulaudoille – promilleraja tulossa jo ensi vapuksi

Perussuomalaiset kansanedustajat: Verohyvityksellä Suomeen lisää työpaikkoja ja hyvinvointia

Uusi verohyvitys suurille puhtaan siirtymän investoinneille – Purra: “Puhutaan jopa miljardien investoinneista Suomeen”

Tynkkynen osti Hesarin etusivun täyteen maahanmuuttopolitiikkaa

Pekka Aittakumpu: “On aika tunnustaa, miten suurta vahinkoa yksisilmäinen monikulttuurisuusaatteen ihannointi on aiheuttanut”

Krista Kiurua lyöty kasvoihin

Joka neljäs ruotsalaisnuori aikuistuu lukutaidottomana – mitä ihmettä he tekevät seuraavat 60 vuotta ja kuka sen maksaa?

Lux Helsingin somekampanja yhdistää hijabin naisten voimaannuttamiseen – Lähi-idän asiantuntija: Monin paikoin maailmaa naiset on pakotettu huntuun vielä tänäkin päivänä

Pekka Aittakumpu: “Keskustalla on menossa kampanja, jossa valehdellaan, että Oulaskankaan sairaala olisi lakkautusuhan alla”

Argentiinan rankka talousihme näyttäisi toimivan – inflaatio on hallinnassa eikä kansa ole noussut kapinaan

SDP esitti pakolaiskiintiön ja vastaanottotukien korottamista – hallitus äänesti opposition haaveet kumoon

Leptospiroosi leviää Etelä-Suomessa – voi tarttua myös ihmiseen

Tuiskun keskeltä löytyi melkoinen määrä perussuomalaisia täydessä vaalitouhussa – Jani Mäkelää harjattiin Lappeenrannassa olan takaa, mutta miksi?

terveelliset elämäntavat

Ystävät, perhe ja oma talous ovat yhä enemmän ruotsalaisnuorten elämän keskiössä. Kiinnostus poliittiseen vaikuttamisen ja ilmastokysymyksiin jää sen sijaan sivummalle. Tämä on Nuorisobarometrin (Ungdomsbarometern) keskeisin viesti, joka käy selville 15 000 nuoren haastatteluista.

<a href="https://www.ungdomsbarometern.se/">Ungdomsbarometern</a> on Ruotsin suurin vuosittainen 15-24-vuotiaiden mielipiteitä, ajatuksia ja arvoja luotaava tutkimus. Tuoreimman tutkimuksen kysymyksiin vastasi 15 000 nuorta syksyllä 2023.
&#8211; Yli puolet on menettänyt uskonsa poliitikkojen kykyyn ratkaista yhteiskunnallisia ongelmia ja usko demokratiaan vähenee, <a href="https://www.dn.se/sverige/manga-tycker-det-ar-tontigt-att-vara-pk-nu/">pamauttaa</a> tutkimusyhtiö tutkimuksen toteuttaneen yhtiön toimitusjohtaja Ulrik Hoffman Dagens Nyheterissä.
&#8211; Aiemmin politiikassa aktiiviset nuoret keskittyvät nyt asioihin, joita he itse voivat kontrolloida.
Ilmastoahdistus helpottaa
Yhteiskunnallisista asioista kiinnostuneiden osuus haastatelluista on pudonnut viiden vuoden takaisesta 50 prosentista 38 prosenttiin syksyllä 2023. Juuri tähän liittyy tutkimuksessa noussut epäluottamus poliitikkoihin.
Ilmasto- ja ympäristökysymyksiä pitää kaikkein keskeisimpänä enää 38 prosenttia nuorista, kun vielä vuonna 2021 ilmastoherännäisten osuus oli 48 prosenttia.
Demokratiaa pitää parhaana yhteiskunnallisena järjestelmänä valtaosa nuorista mutta uskon rapautuminen on alkanut. Pojista jo viidennes ottaa etäisyyttä väitteeseen: ”Demokratia on kaikissa tilanteissa paras järjestelmä hallita yhteiskuntaa”.
Antirasistit kortilla
Itsensä antirasistiksi, feministiksi tai luonnon ystäväksi luokittelevien nuorten määrä on laskenut tutkimuksen mukaan voimakkaasti. Lasku on viisitoista, seitsemän ja kuusi prosenttiyksikköä verrattuna vuoteen 2019.
Tasa-arvo oli aiemmin tyttöjen arvomaailman ja huolen keskiössä mutta nyt enää 46 prosenttia pitää sitä keskeisenä verrattuna 64 prosenttiin vuonna 2021.
Omaa elämäänsä pitää turvallisena 58 prosenttia nuorista, kun tätä mieltä neljä vuotta aikaisemmin oli 71 prosenttia vastanneista.
&#8211; Nuoret ovat tänään enemmän suuntautuneita perheeseen kuin aiemmat sukupolvet. Turvallisuushakuisuus on kasvussa ja sen myötä nuoret hakeutuvat yhä kasvavassa määrin tuttujen henkilöiden pariin tuttuihin paikkoihin, tulkitsee johtava analyytikko Jessica Åkerström tutkimuksen esipuheessa.
Materialismi kasvussa
Talousasiat ovat tulleet nuorille yhä merkityksellisemmiksi epävarmassa maailmassa. Puolet vastaajista on sitä mieltä, että rahan ansaitseminen on keskeistä elämässä.
Tietty treenihenkisyys ja terveelliset elämäntavat ovat nekin nousujohteisia arvoja, kuten joskus aikoinaan yup-todellisuudessa. Elämästä pitää voida myös nauttia.
&#8211; Taloudessa on kyse kahdesta asiasta. Ensimmäinen on taantuma, jonka takia monen on pakko olla yhä tietoisempi omaan talouteensa liittyvistä tosiasioista.
&#8211; Toinen on statushakuisuus eli nuoret haluavat näyttäytyä menestyvinä, itsenäisinä ja rikkaina. Tämä nousee esille myös somessa, kertoo Åkerström.

Barometri kertoo kiihtyvästä muutoksesta: Nuoriso kääntää selkänsä ilmastoahdistukselle – tilalle tulevat läheiset ja materialismi

Perussuomalaisten kansanedustaja Ritva &#8220;Kike&#8221; Elomaan mielestä kroppa tarvitsee liikuntaa, eikä siitä tutkimustulosten valossa ole haittaa mielellekään. Elomaa pitääkin koronapandemian aikana kuntosaleihin ja koko liikunta-alaan kohdistuneita rajoituksia kohtuuttoman tiukkoina, kun ajatellaan pandemiatilannetta isossa kuvassa.

Liikuntatottumuksia on yhtä paljon kuin on ihmisiäkin. Usein vertaillaan kovasti eri lajeja ja kuntoilumuotoja keskenään, mutta Ritva &#8220;Kike&#8221; Elomaan mielestä kaikki liikunta on hyvää liikuntaa. Unohtaa ei pidä myöskään arkiliikunnan merkitystä terveyden kannalta. Arjen pikku siirtymät ja askareet ovat yllättävän isossa roolissa liikkeen kokonaismäärän suhteen, uskoo Elomaa.
&#8211; Nyt koronan aikana etätöiden aikakautena monelta on pudonnut pois jalan tai pyörällä taitettavat työmatkasiirtymät. Samoin harrastustoiminta on ollut epidemian aikaan vaihtelevasti jäissä. Juuri nyt tilanne on suoraan sanottuna ankea, Elomaa pahoittelee.
&#8211; Liikunnan vaikutukset ihmisen terveyteen ja hyvinvointiin ovat tutkitusti merkittäviä. Kun ajatellaan kansanterveyttä sairauksien ennaltaehkäisyn kannalta, ei liikuntaa voida sivuuttaa. Terveydenhuollon jatkuvasti kasvaviin kustannuksiin ainoa kestävä ratkaisu on pyrkiä edistämään terveellistä elämäntapaa, jossa myös liikunta on väistämättä keskeisessä roolissa. Tämä olisi muistettava myös koronarajoituksia sorvattaessa, hallitus! Kansanterveys tarvitsee liikuntaa.
Kuntosaliyrittäjien tilanne on mahdoton
Vaikea koronatilanne on ollut jättihaaste suomalaiselle liikunta-alalle. Rajoitusten ennakointi ja käytännön soveltaminen ovat osoittautuneet haastaviksi. Tällä hetkellä lastenkin harrastustoiminta on jäissä, ja epidemian aikana moni on pudonnut pois urheiluharrastusten parista pysyvästi. Harrastamisen rajoittamisen vaikutukset ovat olleet kovia kaikilla mittareilla, eikä Elomaan mukaan voi kuin toivoa, ettei stoppi jatkuisi pitkään.
&#8211; Liikunta-ala työllistää suuren joukon suomalaisia, joiden leivän tienaamiseen koronarajoitukset vaikuttavat poikkeuksellisen tylysti. Otan esimerkiksi kuntosaliyrittäjät, joiden haastavasta tilanteesta on kirjoiteltukin paljon mediassa. Punttikset ovat lähellä sydäntäni, ja olen ollut aikanaan mukana perustamassa ja pyörittämässä saleja sekä vauhdittanut kuntosalibuumin rantautumista Suomeen 80-luvulla.
&#8211; Tällä hetkellä tilanne on aivan mahdoton. Vuokrat ja muut juoksevat menot rullaavat jatkuvasti, mutta myyntiä ei ole ja kassakoneen lokerot ovat tyhjillään. Tulevaisuus on hämärän peitossa, ja riski rajoitusten jatkumisesta pitkään on todellinen. Ja mikä pahinta, itse et voi asioiden kulkuun suoraan vaikuttaa. Miettikää itsenne kuntosaliyrittäjien tilanteeseen. Ei ole helppoa, Elomaa pohtii.
Terveyshaasteet ovat jo ennestään suuret
Jokainen kuntosaleilla vuotanut hikipisara valuu kansanterveyden laariin. Terveyshaasteet ovat suuret ja terveydenhuollon menojen nousupaine kova. Ennaltaehkäisyyn olisi panostettava nyt voimalla, jos asiaan halutaan muutosta tulevaisuudessa. Elomaa pitää koko liikunta-alaan ja kuntosaleihin kohdistuneita rajoituksia kohtuuttoman tiukkoina.
&#8211; Kuntosaleilla on koronaepidemian aikana jo ehditty tehdä tarvittavat toimet terveysturvallisuuden parantamiseksi, esimerkiksi hygieniasta huolehditaan viimeisen päälle ja kävijämääriä kontrolloidaan riittävien turvavälien varmistamiseksi. Kuntosalit eivät ole koronalinkoja. Hallituksen tulisi nyt katsoa peiliin ja pohtia, ovatko liikuntaan kohdistuvat rajoitukset sittenkin yliampuvia, kun ajatellaan pandemiatilannetta isossa kuvassa? Elomaa kysyy.
&nbsp;

Liikunnan merkitystä ei saa aliarvioida koronarajoituksista päätettäessä – Elomaa: Kuntosalit eivät ole koronalinkoja