Sosiaali- ja terveysministeri Kaisa Juuso Ruotsissa: Liika älylaitteiden käyttö heikentää lasten hyvinvointia

Garedewilta toimenpidealoite nuoren määritelmän kaventamiseksi nuorisolaissa: 10-vuotiaat ja 29-vuotiaat eivät kuulu samoihin nuorteniltoihin

Etelä-Amerikan Elon Musk ei kuvia kumarra – aikoo laittaa Argentiinan talouden paraatikuntoon vaikka väkisin

Merituulivoiman rakentamisesta kannattamatonta –  kohoavat kustannukset, lisääntynyt kilpailu ja inflaatio syövät katteet

Merkittäviä verohyvityksiä suurille teollisille investoinneille – valtiovarainministeri Purra: ”Hallitus tukee suomalaista työtä ja teollisuutta”

Media jatkaa Trumpin demonisointia toisen salamurhayrityksen jälkeenkin – Trump: “En luovuta ikinä!”

Keskisuomalaisen päätoimittaja Yle-pomo Riikka Räisäsestä: Näillä näytöillä joku muu päätoimittaja olisi jo eronnut

Aamulehden ex-päätoimittaja: Ylen piikkiin rakastajansa kanssa matkustanut uutispomo Riikka Räisänen pitäisi siirtää syrjään

Poliisi nappasi Helsingin yliopiston kunniatohtorin kiinni kahdesti – ensin Kööpenhaminassa, sitten Tukholmassa

Halla-aho: Arvelen, että moni muukin kuin persukansa alkaa ymmärtää Ylen prioriteetteja – ”Leikkausvaraa riittää myös tulevaisuudessa”

Antikainen: Yle on väärässä – uutiset somaliaksi ja arabiaksi eivät auta sopeutumaan suomalaiseen yhteiskuntaan

tempputyöllistäminen

Perussuomalaiset vaati suullisella kyselytunnilla hallitukselta selityksiä työperäisen maahanmuuton väitettyyn kannattavuuteen. Säätytalolla käyty kehysriihi päätti jopa tuplata työperäisen maahanmuuton, vaikka rekisteritilastoista käy ilmi, että se on taloudellisesti ja huoltosuhteen kannalta haitallista Suomelle.

Rekisteriaineistojen perusteella Suomeen EU:n ulkopuolelta töihin saapuvat eivät suurilta osin ole hyvin koulutettuja saati hyvin ansaitsevia, vaan halpatyövoimaa, joka pian jää yhteiskunnan elätettäväksi, koska heidän työllisyytensä laskee nopeasti.
&#8211; Hallitus loi Säätytalon teatterissaan haamutyöpaikkoja, joita edes valtiovarainministeriö ei tunnista todellisiksi. Tempputyöllistäminen maksaa paljon, mutta aitoa työllisyyttä ei synny. Eniten ilmaa hallitus sai pumpattua linjauksiinsa kasvattaa EU:n ulkopuolelta saapuvaa työperäistä maahanmuuttoa, perussuomalaisten kansanedustaja Riikka Purra totesi.
&#8211; Te puhutte huippuosaajista ja rakennatte mielikuvaa korkeasta osaamisesta. Tosiasia kuitenkin on, että Suomi houkuttelee lähinnä kouluttamatonta maahanmuuttoa, joka suuntautuu kaikkein matalimmin palkatuille aloille. Viime vuosi, koronavuosi, oli ennätys.
Miksei työllistetä jo täällä olevia työttömiä maahanmuuttajia?
&#8211; Suomessa on puoli miljoonaa työtöntä ja näistä vieraskielisten osuus on huomattava. Hallitus, miksi te ette työllistä jo maassa olevia maahanmuuttajia? Purra kysyi.
Työministeri Tuula Haataisen (sd.) mukaan hallitus tekee kovasti töitä työllisyyden nostamiseksi riippumatta siitä, mistä työttömät ovat kotoisin. Hänen mukaansa ei pidä paikkaansa, että maahanmuuttajat syrjäyttäisivät suomalaisia työnhakijoita.
Suomi on Ruotsin tiellä
On kiistaton tosiasia, että Suomeen saapuvat maahanmuuttajat ovat yliedustettuja työttömien, erilaisten työllisyystoimien ja sosiaaliturvan asiakkaiden joukossa. Purran mukaan sillä, saapuuko kouluttamaton henkilö maahan hakemaan turvapaikkaa vai töihin, ei ole lopputuloksen kannalta juuri merkitystä. Nämä henkilöt elävät tukien varassa suurissa määrin jopa yli sukupolvien puhumattakaan muista lieveilmiöistä.
&#8211; Tämä on fakta, joka selviää rekisteriaineistojen perusteella, ettekä te sitä haaveillanne muuksi muuta. Katsokaa Ruotsiin! Sellainen on Suomenkin tulevaisuus tätä menoa.
&#8211; Miten hallitus vastaa tähän? Se vastaa vihreän sisäministerin suulla, että myös laittomasti maassa olevien pitää saada jäädä Suomeen! Kaikki tänne, meidän hoidettavaksemme ja suojaava palomuuri ympärille. Arvoisa hallitus, mitä te oikein teette Suomelle? Purra kysyi.
Ministeri Haataisen mielestä Purra liioittelee. Haataisen mukaan EU:n ulkopuolelta tulevien työntekijöiden saatavuusharkinta toimii, ja se takaa, että kaikilla tulijoilla on maksukykyinen työpaikka. Tilastojen valossa tämä tilanne ei kuitenkaan kestä kauaa, vaan pelkästään töihinkin tulleiden työllisyys laskee nopeasti alle kantaväestön keskiarvon.
Työluvat laittomasti maassa oleville
Perussuomalaisten eduskuntaryhmän puheenjohtaja Ville Tavio huomautti, että hallitus on linjannut kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneiden työllistämisestä. Tavio korosti, että perussuomalaiset eivät tällaista hyväksy, vaan laittomasti maassa olleiden pitää poistua maasta, eikä heistä tule tehdä halpatyöreserviä.
&#8211; Sisäministerikin on tätä väläytellyt viime päivinä. Aiotteko oikeasti antaa laittomasti maassa oleville työperäisiä oleskelulupia, joka romuttaa koko järjestelmän? Tavio hämmästeli.
Sisäministeri Maria Ohisalo ihmetteli, miksi ilman turvapaikkaa tai muuta oleskelulupaa Suomessa olevat ihmiset eivät voisi osallistua, kun kerran ovat jo maassa. Ohisalon mielestä jokaisen pitäisi voida tehdä töitä, maksaa veroja ja perustaa perheitä.
Ohisalon linjaus käytännössä romuttaisi turvapaikkakäsittelyn merkityksen, sillä jos kaikki joka tapauksessa saisivat jäädä maahan, ei päätöksellä turvapaikasta olisi mitään merkitystä.
&nbsp;

Perussuomalaiset kyselytunnilla: Halpatyövoiman tuominen ulkomailta on todistetusti haitallista – hallitus antaisi jopa laittomasti maassa olevien jäädä työmarkkinoille

Kansanedustaja, diplomi-insinööri Lulu Ranteen mukaan kuntien tie nousee pystyyn tempputyöllistämisessä.

&#8211; Pienentääkseen työmarkkinatuen maksuosuuttaan kunnat ovat ohjanneet työttömät erityisesti kuntien työkokeiluihin ja kuntouttavaan työtoimintaan. Tämä tie tulee nousemaan pystyyn kuntien sopeuttaessa henkilöstöään kriisin pakottamana. Samalla yksityiset työpaikat vähenevät edelleen hallituksen myötävaikutuksella. Ja jokainen kenttää kiertänyt tietää, että työllistämispalvelut eivät ole vastaus PK-sektorin rekrytointiongelmiin, Lulu Ranne toteaa.
Paksu naula julkisen sektorin arkkuun
Ranne muistuttaa, että yksi keskeinen syy yksityisten työpaikkojen puutteeseen on liian suuren julkisen sektorin aiheuttama massiivinen verokiila.
&#8211; Kuntakokeilu olisikin yksi paksu naula julkisen sektorin arkkuun. Se paisuttaa julkisia menoja ja kasvattaa byrokratian himmeleitä edelleen. Siinä keksitään pyörää uudelleen, lisätään hiirten napsuttelijoita ja päälliköitä kunnissa ja TE-keskuksissa. Verokiila vain kasvaa.
Tarvitaan tehokas ja kevyt työllistämisorganisaatio
Ranteen mukaan kuntakokeilu ei ratkaise tämän maan työllistämisongelmia, tehosta asiakaspalvelua tai kevennä julkista sektoria.
&#8211; Me emme tarvitse kahta rinnakkaista työllistämisorganisaatiota. Me tarvitsemme yhden tehokkaan ja kevyen organisaation, jonka prosessit ja ICT-järjestelmät toimivat. Työllistämiseen keskittyvän organisaation, jossa sote-palveluja tarvitsevia ei väkisin roikuteta. Lisäksi on välttämätöntä kehittää työmarkkinatukea niin, että se kannustaa aitoon työllistämiseen temppuilun sijaan.
&#8211; Meillä ei ole varaa uusiin julkisen sektorin himmeleihin, Ranne painottaa.
Ranteen mielestä hallituksen onkin syytä vetää kuntakokeilun lakiesitykset takaisin, ja tehdä esitys kuntien pääsystä TE-keskusten asiakastietojärjestelmiin. Ja varmistaa, että järjestelmät toimivat.
&#8211; Sen jälkeen voidaan lähteä rakentamaan yhtä tehokasta ja kevyttä työllistämisorganisaatiota, Ranne sanoo.

Työllistämisen kuntakokeilu turha ja raskas himmeli

Eduskunnan budjettia käsittelevässä yleiskeskustelussa puhuttiin paljon työllisyydestä, sen parantamisesta ja hallituksen työllistämistoimista. Perussuomalaisten varapuheenjohtaja, kansanedustaja Riikka Purra totesi kaikkien olevan varmasti samaa mieltä siitä, että Suomen työllisyyden on vahvistuttava. Pelkkään lukemaan keskittyminen ei hänen mukaansa kuitenkaan ole riittävää eikä järkevää.
 
Hallitus on kertonut tekevänsä finanssipolitiikkaa, joka reagoi suhdanteisiin sekä sitovansa menolisäyksiään työllisyysasteen nousuun. Mikäli työllisyysaste ei nouse riittävästi, menoja peruutetaan.
&#8211; Lienee selvää, että tällaisen epäonnistumisen myöntämiseen ei hallitus hevillä suostu. Hallituksella on vahva intressi takertua nimenomaan tuohon yksinkertaiseen lukemaan, sen sijaan, että se tarkastelisi oleellisempia työllisyyden osia, tuottavan työn määrää, bruttotulojen kehittymistä ja sitä, että palkalla tulee toimeen, Riikka Purra sanoo.
Riskinä työllisyysasteen keinotekoinen nostaminen
Purran mukaan on erittäin merkittävää, millaisissa töissä ihmiset käyvät, kuinka usein, keitä ihmiset ovat ja tulevatko he palkallaan toimeen. Purra huomautti, että kun hallitus lisää palkkatukea ja tukityöllistämistä veronmaksajan rahalla ja saa riittävän määrän työmarkkinoiden ulkopuolella olevia joka kuukausi edes muutamaksi tunniksi töihin, se saa työllisyysasteen nousemaan riittävän korkealle.
Purran mukaan tämä on sosiaalipolitiikkaa, ei kestävä työllisyystoimi, eikä sitä pitäisi sekoittaa julkisen talouden tasapainottamiseksi vaadittaviin toimiin.
&#8211; Julkinen talous ei tällaisesta työllisyydestä hyödy vaan kärsii.
Kaikki työttömät maahanmuuttajat kuuluvat kuntakokeilujen kohderyhmään
Hallituksen alueellisten työllistämiskokeilujen kohderyhmään kuuluvat työnhakijat, jotka eivät ole oikeutettuja ansiopäivärahaan, sekä alle 30-vuotiaat työnhakijat. Lisäksi ryhmään kuuluvat kaikki työttömät tai työvoimapalveluissa olevat maahanmuuttajat.
&#8211; Siis kaikki. Tiedämme tilastojen perusteella, että erityisesti tietyissä maahanmuuttajaryhmissä työllisyys on hyvin alhaista ja työttömyys korkeaa. On selvää, että näitä ryhmiä tukityöllistämällä tai kouluttamalla työllisyysaste nousee.
&#8211; Ylipäätänsä sellaisen väestön määrän lisääminen, joka ei tule itsenäisesti työllistymään, ei ole järkevää.
Työllistämistoimissa ja palkkatuetussa työssä on Purran mukaan myös inhimillinen puolensa.
&#8211; Mikäli ihminen saa mielekkyyttä ja toimivan yhteisön elämäänsä, hyvä. Valitettavasti liian usein kuulee aivan päinvastaista: kursseja ja työllistämistoimia, jotka ovat pakkopullaa, joista ei ole mitään hyötyä, jotka ovat naurettavia, alentavia, byrokraattisia, jopa kiusantekoa.
Työllistämiskursseista kuulee uskomattomia asioita
Purra kertoo saaneensa kuulla paljon kansalaisten kokemuksia erilaisista työllistämistoimista ja kursseista, ympäri Suomen.
&#8211; Erityisesti yksityisten toimijoiden järjestämästä toiminnasta kuulee joskus melko uskomattomiakin asioita. Vai mitä sanotte siitä, että ihmisen pitää kirjoittaa vaitiolovelvollisuus, jotta hän ei kertoisi kenellekään, miten huono kurssi on ollut, Purra päivittelee.
&#8211; Entä siitä, että ihan hyvältä kuulostavalla kurssilla ei ollutkaan ohjaajia, mutta pöydällä oli kuplamuovia, jota kuulemma saisi paukutella, siinä päivän kulumista odotellessa! Tällaisessa niin sanotussa työllistämisessä tai kurssituksessa ei ole mitään järkeä kenellekään muulle kuin mahdollisesti sille firmalle, joka näistä nettoaa. Ongelmat ovat vastaavia kuin kotouttamisessa.
Kuntakokeilut vaativat selvitystyötä ja tutkimusta
Purra toivoo, että hallitus ymmärtää, että työllisyysastetta kannattaa ensisijaisesti nostaa huolehtimalla siitä, että yrityksillä on mahdollisuuksia kasvaa ja tuottaa, investoida ja palkata. Näin synnytetään tuottavaa työtä, josta saatavalla palkalla ihminen tulee toimeen ja maksaa veroja.
&#8211; Kun kyse on verorahoin toteutettavista työllistämistoimista, vähin, mitä meidän pitää vaatia, on että hallitus tutkii kuntakokeilujen ja palkkatuen kustannushyötyvaikutukset, selvät konkreettiset seuraukset sekä vertaa näitä ryhmiin, jotka eivät ole osallistuneet toimiin. Lisäksi pitää määrittää toimien mahdolliset syrjäytymistä ehkäisevät vaikutukset, myös euromääräisesti eikä vain kyselytutkimuksin.

Työllistymistä kuplamuovia poksuttelemalla – Purra: Hyötyä ainoastaan voittoa tekevälle firmalle