Sosiaali- ja terveysministeri Kaisa Juuso Ruotsissa: Liika älylaitteiden käyttö heikentää lasten hyvinvointia

Garedewilta toimenpidealoite nuoren määritelmän kaventamiseksi nuorisolaissa: 10-vuotiaat ja 29-vuotiaat eivät kuulu samoihin nuorteniltoihin

Etelä-Amerikan Elon Musk ei kuvia kumarra – aikoo laittaa Argentiinan talouden paraatikuntoon vaikka väkisin

Merituulivoiman rakentamisesta kannattamatonta –  kohoavat kustannukset, lisääntynyt kilpailu ja inflaatio syövät katteet

Merkittäviä verohyvityksiä suurille teollisille investoinneille – valtiovarainministeri Purra: ”Hallitus tukee suomalaista työtä ja teollisuutta”

Media jatkaa Trumpin demonisointia toisen salamurhayrityksen jälkeenkin – Trump: “En luovuta ikinä!”

Keskisuomalaisen päätoimittaja Yle-pomo Riikka Räisäsestä: Näillä näytöillä joku muu päätoimittaja olisi jo eronnut

Aamulehden ex-päätoimittaja: Ylen piikkiin rakastajansa kanssa matkustanut uutispomo Riikka Räisänen pitäisi siirtää syrjään

Poliisi nappasi Helsingin yliopiston kunniatohtorin kiinni kahdesti – ensin Kööpenhaminassa, sitten Tukholmassa

Halla-aho: Arvelen, että moni muukin kuin persukansa alkaa ymmärtää Ylen prioriteetteja – ”Leikkausvaraa riittää myös tulevaisuudessa”

Antikainen: Yle on väärässä – uutiset somaliaksi ja arabiaksi eivät auta sopeutumaan suomalaiseen yhteiskuntaan

Tekijänoikeusdirektiivi

Uusi tekijänoikeusdirektiivi hyväksyttiin Euroopan parlamentin äänestyksessä tiistaina. Direktiivi hyväksyttiin äänin 348 puolesta, 274 vastaan ja 36 tyhjää.
Monet kansalaisjärjestöt ja IT-alan asiantuntijat ovat esittäneet voimakasta kritiikkiä uutta direktiiviä kohtaan. Lukuisat kansalaiset ovat myös olleet huolissaan sen vaikutuksista. Useissa Euroopan kaupungeissa on järjestetty uudistuksen vastaisia mielenosoituksia, ja direktiiviä vastustanut nettiadressi keräsi yli 5 miljoonaa allekirjoitusta.
Rajoittaa kansalaisen ilmaisunvapautta
Erityisesti direktiivin artiklat 11 ja 13 on nähty ongelmallisiksi. Pelkona on, että linkkiveroksi kutsuttu artikla 11 vaikeuttaa uutisiin linkittämistä ja johtaa käytännössä valeuutisten määrän lisääntymiseen sekä pienentää pienten julkaisujen näkyvyyttä.
Monet ovat huolissaan artikla 13:n käytännössä vaatimien automaattisten sisällönsuodattimien luotettavuudesta, sillä algoritmit tunnistavat huonosti esimerkiksi parodiaa. Tämä johtaa väistämättä automaattiseen sensuuriin, ja voi rajoittaa kansalaisten ilmaisunvapautta internetissä.
Uudistus haittaa myös pienten ja keskisuurten yritysten kasvua ja vaikeuttaa niiden kilpailua kansainvälisten jättien kanssa, sillä tällaisten sisällönsuodattimien kehittäminen tai lisensoiminen tarkoittaa merkittäviä lisäkustannuksia.
Uudistukseen liittyvät riskit suuria
Perussuomalaisten europarlamentaarikot Pirkko Ruohonen-Lerner ja Jussi Halla-aho, RKP:n Nils Torvalds ja vihreiden Heidi Hautala äänestivät direktiiviä vastaan. Vastaan äänesti myös kokoomuksen Sirpa Pietikäinen, joka kuitenkin muutti myöhemmin äänestystään ja kannatti lopulta direktiivin hyväksymistä.
– Ymmärrän täysin direktiivin tavoitteen turvata tekijänoikeuksien toteutuminen internetissä, jotta luovan alan toimijat ja uutisjulkaisut saisivat reilun korvauksen työstään. Uudistukseen liittyvät riskit ovat kuitenkin liian suuria, perusteli Ruohonen-Lerner äänestyspäätöstään.
Jäsenmaiden hallituksia edustava neuvoston on annettava tekstille vielä lopullinen hyväksyntänsä, minkä jälkeen direktiivi on saatettava osaksi kansallista lainsäädäntöä kahden vuoden kuluessa. Suomi on Alankomaiden, Luxembourgin, Puolan ja Italian ohella vastustanut direktiiviä.

Euroopan parlamentti hyväksyi kiistellyn tekijänoikeusdirektiivin

Perussuomalaisten kansanedustaja Ville Tavio on huolissaan eilen EU:ssa hyväksytystä tekijänoikeusdirektiivistä.

Tavion mukaan direktiivi vaarantaa Internetin vapauden.
Direktiivi velvoittaa Internetin palveluja ja alustoja, kuten YouTubea, Twitteriä ja Facebookia valvomaan ja poistamaan sellaista sisältöä, joka rikkoo tekijänoikeuksia.
– Somessa on viestejä niin valtavasti, että niitä ei voi tarkastaa kuin koneellisin algoritmein, jolloin ilmeisenä vaarana on, että sisältöä poistetaan entistä enemmän virheellisin perustein.
– Ylikansalliset Internetin suuryritykset saavat jatkuvasti suuremman roolin siinä, mitä uutisia kansalaiset näkevät, Tavio moittii.
Tavio on aiemmin tehnyt eduskunnassa kaksi aiheeseen liittyvää kirjallista kysymystä. Hän huomauttaa, että sosiaalisen median suuryritykset näyttävät syrjivän käyttäjiä poliittisin perustein, sillä ne poistavat varsinkin konservatiivisuuteen ja isänmaallisuuteen liittyvää sisältöä.

Tavio: EU:n tekijänoikeusdirektiivi vaarantaa Internetin vapauden

EU:n pahamaineisen tekijänoikeusdirektiivin piti olla loppusuoralla. Jäsenmaita edustavien ministerien oli tarkoitus äänestää direktiivin voimaanastumisesta 21. tammikuuta. Äänestystä kuitenkin siirrettiin hamaan tulevaisuuteen, kun 11 jäsenmaata ilmoittivat, etteivät ne aio tukea direktiiviä sen nykyisessä muodossa, <a href="https://www.tivi.fi/Kaikki_uutiset/meemikielto-ei-ehka-toteudukaan-11-maata-ryhtyi-vastarintaan-6755718?fbclid=IwAR2VC2cGMK4G0Yt3wS5DGRXiNrmqPKS_Ar11yz4pqlhJ6hOF48ukjxae_js">Tietoviikko</a> kertoi.

<a href="https://www.suomenuutiset.fi/pelatty-tekijanoikeusdirektiivi-askelta-lahempana-vaanto-jatkuu-tammikuuhun-2019/">Suomen Uutiset</a> raportoi viime vuonna tekijänoikeusdirektiivin ongelmallisista artikloista, jotka europarlamentti kuitenkin äänestysten jälkeen hyväksyi.
Artikla 11 pakottaisi internetalustat maksamaan uutissivustoille vähäisimmästäkin lainatuista sisällöstä alustoillaan. Kriitikot ovat epäilleet, että artikla edellyttäisi sosiaalisen median toimijoita maksamaan jopa kahden sanan lainauksesta tai linkistä uutissivustolle.
Artikla 13 on <a href="https://www.wired.co.uk/article/eu-article-13-passed-meme-war">Wiredin</a> mukaan vieläkin kyseenalaisempi. Sitä on kutsuttu ”meemintappajaksi”. Artikla 13 edellyttää, että internet-alustat automaattisesti suodattaisivat tekijänoikeuksien alaista materiaalia – kuten lauluja, kuvia ja videoita – jota heidän alustoilleen ladataan, ellei se ole erikseen lisensioitua.
Äänestystä direktiivin voimaantulosta kuitenkin siirrettiin määräämättömän kauas sen jälkeen, kun 11 jäsenmaata, mukaan lukien Saksa, Italia ja Alankomaat ilmoittivat, etteivät ne aio tukea direktiiviä sen nykyisessä muodossa. Myös Suomi on direktiivin vastustajien joukossa.
Vaikka äänestys ei nyt toteudukaan, artiklat 11 ja 13 eivät ole kadonneet pysyvästi, vaan niitä valmistellaan edelleen, Tietoviikko raportoi.
<a href="https://www.engadget.com/2019/01/19/eu-copyright-directive-rejected-at-council/">Engadget</a> huomauttaa Tietoviikon mukaan, että tekijänoikeusdirektiivi saatetaan joutua rakentamaan merkittävissä määrin uudelleen, mikä vuorostaan viivästyttää voimaan astumista huomattavasti.
Toukokuun europarlamenttivaalit voivat kaataa vielä koko direktiivin.
&nbsp;

Meemikielto ja linkkivero jäissä – EU-instituutiot kohtasivat yli kymmenen jäsenmaan vastarinnan

Kansanedustaja, tietojärjestelmäasiantuntija Jani Mäkelän (ps.) mukaan EU:n kiisteltyyn tekijänoikeusdirektiiviin on vaikutettava nyt, kun se on vielä mahdollista. Mäkelän mukaan suurena vaarana on, että asiasta päättäneet europarlamentaarikot sen enempää kuin asiaa lobbanneet tekijänoikeusjärjestötkään eivät ymmärrä, mitä ovat saaneet aikaiseksi. 

Tekijänoikeusdirektiivin epäkohdista ja valmistelusta puhuvan Jani Mäkelän mukaan aihe saattaa kuulostaa etäiseltä ja vaikealta, mutta sen läpikäynti on silti välttämätöntä. 
&#8211; Nyt on oikea hetki vaikuttaa. Kun asia tulee myöhemin kansalliseen lainsäädäntöön, on silloin turhaa ruikuttaa, Mäkelä toteaa. 
<iframe loading="lazy" title="Tekijänoikeusdirektiiviin on vaikutettava NYT - kansanedustaja Jani Mäkelä kertoo, miksi" width="500" height="281" src="https://www.youtube.com/embed/Gx2Tj3nafrY?feature=oembed" frameborder="0" allow="accelerometer; autoplay; clipboard-write; encrypted-media; gyroscope; picture-in-picture; web-share" referrerpolicy="strict-origin-when-cross-origin" allowfullscreen></iframe>
Kansanedustaja Jani Mäkelän mukaan tekijänoikeusdirektiiviin on vaikutettava nyt. Youtube, 5 min 2 sek. 
Mäkelä kertoo videolla katsojille tekijänoikeuksien klassisesta intressiristiriidasta – toisaalta taiteilijoilla on oikeus saada korvaus työstään ja tuotteestaan, mutta toisaalta kuluttajillakin on oikeutensa.
Lainsäädännön tarkoitus saattaa olla hyvä, mutta:
&#8211; Niin kuin vanha sanonta kuuluu, tie helvettiin on reunustettu hyvillä aikomuksilla. Piru asuu yksityiskohdissa. Juuri sellainen tämä tekijänoikeusdirektiivi on.
Mäkelän mukaan EU:n internettiin liittyvissä hankkeissa on usein se ongelma, ettei oikein ymmärretä internetin toimintaperiaatetta. Toiseksi ongelmaksi Mäkelä nostaa sen, että laaditaan lainsäädäntöä, jossa valutettaan vastuu viranomaistoiminnasta kaupallisille toimijoille.
&#8211; Esim kun netissä on ei-toivottua sisältöä &#8211; puhutaan vaikkapa jihadismista tai niin sanotusta vihapuheesta – niin sen poistamisesta langetetaan vastuu ison uhkasakon nojalla yksityiselle toimijalle. Ei ole minkälaista oikeusvarmuutta siitä, minkälaista sisältöä alustan ylläpitäjän pitää poistaa. Ylläpitäjään kohdistuu miljoonien eurojen suuuinen uhkasakko. Tämä johtaa siihen, että sensuroidaan varmuuden vuoksi. Tällöin sananvapaus kärsii.
<h4>Mitä kaikkea verkosta poistetaan?</h4>
Muitakin kipukohtia löytyy: EU:n lainsäädäntöhankkeissa monesti ei huomoida sitä, mitkä ovat tekniset edellytykset toteuttaa tällainen suodatus tai sisällön poistaminen, ja mitä se tulisi maksamaan ja aiheuttamaan.
&#8211; Monet ovat Facebookissa törmänneet siihen, että ihan tavallisia artikkeleita on tullut poistetuksi yhteisönormeihin sopeutumattomana, mutta kirjoitukset on myöhemmin palautettu. Tätä automaattinen suodatus aiheuttaa. Automaatilla ei ole samanlaista silmää kuin ihmisellä. Vaikka algoritmit hipoutuvatkin ajan saatossa, täytyy kysyä, että mitä kaikkea uutisvirrasta on piilotettu?
&#8211; Asiantuntijathan tätä vastustavat, ja lobbarit kannattavat. Ja nyt EU-parlamentti tuntuu ottaneen lobbareiden kannan. Mutta ymmärtävätkö lobbaritkaan, mitä he ovat tekemässä, Mäkelä kysyy.
Esimerkiksi linkkivero voi johtaa siihen, että suomalaisen median toimijoita tulee blokatuksi kansainvälisten internet-jättien toimesta. Näin voi käydä, jos jätit haluavat välttää riskin siitä, että ne joutuisivat maksamaan korvauksia.
&#8211; Siinä on paha HS:n tai Ylen lähteä valittamaan asiasta Googlelle, joka on niitä paljon suurempi.
&#8211; Siinä voi käydä niin, että taikuri hämmästyy itsekin omasta tempustaan, Mäkelä pohtii.
<h4>Sananvapaus on demokratian ydintä</h4>
&#8211; Omasta mielestäni asia on niin, että sananvapaus on demokratian ydintä, ja sananvapauden tulisi toimia myös verkossa. Verkko on siinä mielessä demokraattisinta mahdollista sananvapautta, että siellä jokainen voi päästä ääneen, kun taas perinteisessä mediassa säädellään sitä, kuka saa puhua ja mitä saa puhua.
&#8211; Media päättäisi, mitä lukee etusivulla, mitä lukee keskisivulla. Siellä ei lukisi niitä asioita, joita kansa haluaisi sanoa. Mielestäni tämä on pelottava tulevaisuudenkuva, ja tämä on oikea hetki vaikuttaa siihen, että tällaiseen ei jouduta.
Korjaus otsikkoon 19.9 klo 22.26.

Tietojärjestelmäkansanedustaja Jani Mäkelä: “Tekijänoikeusdirektiiviin on vaikutettava nyt!”

KOLUMNI | Oululainen somevaikuttaja Jiri Keronen kirjoittaa EU:n tekijänoikeusdirektiivistä, eikä aivan hellästi kirjoitakaan. 

Euroopan Unionin parlamentti hyväksyi uuden tekijänoikeusdirektiivin keskiviikkona 12.9. Suomalaisista puolueista perussuomalaisten, vihreiden ja RKP:n europäättäjät äänestivät direktiiviä vastaan. Demareiden mielipiteet jakautuivat, mutta kokoomus, keskusta ja vasemmistoliitto kannattivat tekijänoikeusdirektiiviä yksimielisesti.
Tämä tekijänoikeusdirektiivi kuulostaa suhteellisen viattomalta. Kannattajien mukaan tarkoituksena on ainoastaan turvata, että lehdistö ja muusikot saavat omansa sosiaalisen median aikakaudella.
<blockquote>&#8220;Tekijänoikeusdirektiivi on erinomainen osoitus siitä, minkä takia Euroopan Unioni ei näyttäydy monille vakaana vaikuttajana, jolla vain sattuu olemaan pahana päivänä iskiaisongelmia, vaan epämääräisenä juoppona, joka pissaa nimensä lumeen ja nauraa räkäisesti sille, miten ovela ja omaperäinen vitsi oli. &#8220;</blockquote>
Ainoa vaan, että näiden sinällään positiivisten päämäärien sijasta direktiivi tulee kaikella todennäköisyydellä toimimaan täysin päinvastaisesti. Kansalaiset saavat vähemmän tietoa, lehdistön juttuja luetaan vähemmän ja kaiken kukkuraksi suuret nettiyhtiöt joutuvat valintatilanteeseen &#8211; jaksavatko ne ylipäätään tällaista ihmeen kikkailua, vai olisiko parempi vaan leikata koko Eurooppa irti laajemmasta Internetistä.
Direktiivissä on paljon kaikenlaista pösilöä. Mediassa näistä pösilyyksistä esille ovat nousseet etenkin direktiivin artiklat 11 ja 13.
Artikla 11 koskee niin sanottua linkkiveroa ja artikla 13 taas direktiivin edellyttämää sensuurikoneistoa. Tässä kirjoituksessa käytän termiä &#8220;linkkivero&#8221; jo ihan senkin vuoksi, että direktiivin kannattajien mukaan tällaisen termin käyttö on pelkkää opposition propagandaa ja pelottelua. Koska itseäni kyseinen argumentti ei vakuuta, niin ihan piruilun vuoksi käytän näitä sanoja.
Kansankielellä tämä &#8220;linkkivero&#8221; tai &#8220;linkitysmaksu&#8221; &#8211; tai mikä tahansa, miksi sitä tahtoo kutsua &#8211; antaa eurooppalaisille uutispalveluille, sisällöntuottajille ja vastaaville oikeuden vaatia korvauksia, kun niiden tuotoksia linkitetään sosiaalisessa mediassa. Artiklan mukaan yksityiset käyttäjät saavat edelleen linkitellä sisältöön ilman, että heitä voidaan velvoittaa maksamaan tätä linkkiveroa. Artikla on kuitenkin äärimmäisen epäselvä sen suhteen, miten esimerkiksi blogit, nettilehdet ja sen sellaiset luokitellaan. Jää täysin arvailun varaan, kuka on yksityinen ja kuka ei.
Mitä enemmän artikla 11:n antamia mahdollisuuksia hyödynnetään, sitä enemmän tavanomaisten uutispalvelujen näkyvyys laskee suhteessa mielipidekirjoituksiin, blogeihin ja muihin vastaaviin. Tällainen kehitys on omiaan syöksemään keskustelua entistä syvemmälle niin sanottuun &#8220;totuudenjälkeiseen aikakauteen&#8221;, jossa fiilistely ja kokemusasiantuntijuus on tärkeämpää kuin se, mitä maailmassa oikeasti tapahtuu. Kun tämän yhdistää siihen, miten sosiaalisen median jo olemassaolevat algoritmit rajoittavat negatiivista ilmaisua enemmän kuin positiivista ilmaisua, johtaa tällainen kehitys lähinnä valheelliseen keinotodellisuuteen, jossa kaikki on vaaleanpunaista, yksisarvisia ja vaaleanpunaisia yksisarvisia. Tämä ei tietenkään koske Hitleriä. Hitler on edelleen Hitler.
<h4>Direktiivi luo sensuurikoneiston, koska päättäjät eivät tajua teknologiaa</h4>
Mietitäänpä sitten artiklaa 13, koska se se vasta typerä onkin.
Artikla 13:n tarkoituksena on velvoittaa erilaiset julkaisualustat, kuten Facebookin, Instagrammin ja Twitterin varmistamaan, että niillä ei julkaista tekijänoikeuksien alaista materiaalia. Jos tätä tulkitaan sananmukaisesti, tarkoittaa se, että esimerkiksi hassua kuvaa Homer Simpsonista ei saa levittää, mikäli levittäjällä ei ole siihen lupaa tekijänoikeuksien haltijalta.
Jos artikla 13 menee läpi, se luo käytännössä sensuurikoneen, sanoivat sen puolustelijat mitä tahansa. Direktiivi siirtää vastuun tekijänoikeuksia rikkovan materiaalin jakamisesta pois jakajalta suurille media-alustoille. Kaikkien merkittävien julkaisualustojen, kuten YouTuben, Facebookin, Twitterin ja niin edelleen tulee tarkistaa, onko niissä julkaistu materiaali tekijänoikeuksien alaista tai niillä on riski joutua ongelmiin.
Koko artikla perustuu niin moneen väärinymmärrykseen teknologiasta ja sosiaalisen median luonteesta, että en saanut laskintani ymmärtämään sen logiikkaa, vaikka löin sitä useita kertoja vasaralla. Artikla on mitä erinomaisin esimerkki siitä, kun lakia säädetään ilman, että tajutaan, miten teknologia toimii tai miten sitä käytetään.
<blockquote>&#8220;Jotta tällaisen artiklan noudattaminen olisi mahdollista, pitäisi sosiaalisilla medioilla ja muilla alustoilla olla valtavat, jatkuvasti laajenevat tietokannat koskien kaikkea kiellettyä materiaalia. Tätä materiaalia pitäisi jatkuvasti verrata kaikkeen julkaistuun materiaaliin, jotta tekijänoikeusrikkomuksia ei tapahdu.&#8221;</blockquote>
Jotta tällaisen artiklan noudattaminen olisi mahdollista, pitäisi sosiaalisilla medioilla ja muilla alustoilla olla valtavat, jatkuvasti laajenevat tietokannat koskien kaikkea kiellettyä materiaalia. Tätä materiaalia pitäisi jatkuvasti verrata kaikkeen julkaistuun materiaaliin, jotta tekijänoikeusrikkomuksia ei tapahdu. Jos tuollaiseen tekniseen operaatioon halutaan lähteä, merkitsee se valtavia konesaleja täynnä tietokoneita, joiden ainoa virka on tallettaa suojattua tietoa ja ruksuttaa numeroita, jotta jengi ei vahingossa jaa jotain tekijänoikeuksilla suojattua. Jos miettii ihan pääjärjellä, niin tämän laskentakapasiteetin voisi valjastaa tekemään jotain fiksumpaakin, kuten vaikka laskemaan syöpäsolujen uusiutumistahtia tai ilmastonmuutoksen vaikutusta ympäristöön.
Syy, miksi tätä artiklaa sanotaan meemikielloksi, johtuu keinoälyjen rajallisuudesta. Suuri osa länsimaalaisesta tekijänoikeuksia koskevasta lainsäädännöstä on suhteellisen rentoa, mitä tulee parodiaan. Jutuista saa laskea vitsiä, vaikka se olisikin tekijänoikeuksien alaista juttua. Ihmisillä on monesti myös ainakin jonkinlainen kyky ymmärtää, milloin jokin juttu on ironiaa, sarkasmia, huumoria tai muuta vastaavaa.
Tietokoneilta ja keinoälyiltä tällainen kyky puuttuu. Vaikka keinoälyt kehittyvät huimaa tahtia, ne eivät pysty vielä millään tasolla luotettavasti sanomaan, milloin esimerkiksi jostakin asiasta heitetään sarkastista huulta läpällä ja kännissä ja milloin asia on esitetty vakavana aikeena rikkoa tekijänoikeuksia. Olemassaoleva teknologia on tämän suhteen äärimmäisen puutteellista. Hyvänä esimerkkinä vaikka suosittu Perikato-elokuvasta tehty Hitler-meemi, jossa Adolf raivoaa milloin mistäkin. Tietokoneiden on hyvin vaikea ymmärtää, milloin raivokohtaus on vitsi ja milloin Perikato-elokuvasta on jaettu laittomasti kohtauksia.
Mihinkään laajamittaiseen ja oikeasti tekijänoikeuksia rikkovaan piratismiinhan direktiivi ei vaikuta yhtään millään tavalla. Esimerkiksi elokuvat ja pelit jaetaan käytännössä lähes kokonaan vertaisverkkojen kautta, eivätkä nuo vertaisverkot ole minkään yksittäisen yrityksen alaisuudessa. Vertaisverkkoihin direktiivi ei siis koske, oli lainsäätäjien tarkoituksena mikä tahansa.
<a href="https://www.suomenuutiset.fi/wp-content/uploads/2018/09/KUVA-1.jpg"><img decoding="async" class="alignleft size-full wp-image-46657" src="https://www.suomenuutiset.fi/wp-content/uploads/2018/09/KUVA-1.jpg" alt="" width="100%" srcset="https://media.suomenuutiset.fi/wp-content/uploads/2018/09/KUVA-1.jpg 470w, https://media.suomenuutiset.fi/wp-content/uploads/2018/09/KUVA-1-300x266.jpg 300w, https://media.suomenuutiset.fi/wp-content/uploads/2018/09/KUVA-1-100x89.jpg 100w, https://media.suomenuutiset.fi/wp-content/uploads/2018/09/KUVA-1-43x38.jpg 43w" sizes="(max-width: 470px) 100vw, 470px" /></a> 
Tietokoneäly on fiksu, mutta se ei pysty tajuamaan, onko tämä kuva shiba inu -koirasta lain sallima meemi vai kamala tekijänoikeusrikkomus.
<h4>Yritykset eivät välttämättä ole kiinnostuneita noudattamaan EU:n sääntöjä</h4>
Koska Euroopan Unionilla on valtaa ainoastaan Euroopassa, ja suurin osa merkittävistä Internet-yrityksistä toimivat muualla kuin Euroopassa, on näillä yrityksillä myös yksi ässä hihassa, jota EU:lla ei ole. Nimittäin Twitter, Facebook ja muut alustat voivat yksinkertaisesti kieltää liikenteen, joka tulee direktiivin alaisista maista. Jos Hesari vaatii Facebookilta tonneja linkkiensä jakamisesta, mutta Facebook ei oikeastaan niinkään välittäisi maksaa, voi Facebook yksinkertaisesti estää Hesarin materiaalin jakamisen sivuillaan. Sosiaalisille medioille voi tulla halvemmaksi kiertää direktiivi kuin noudattaa sen vaatimuksia.
<blockquote>&#8220;Oho, hupsis. Kuka ois arvannu, että Googlella on enemmän ruista ranteessa kuin jollakin eurooppalaisella tekijänoikeuspuljulla?&#8221;</blockquote>
Tällaisista ilmiöistä on lukuisia esimerkkejä ihan lähimenneisyydestä. Aikaisemmin tänä vuonna EU sääti uuden tietosuoja-asetuksen, joka määräsi erilaisia vaatimuksia sille, miten esimerkiksi nettisivut voivat käyttää cookieita ja muita tietoja. Koska kaikkia amerikkalaisia nettisivuja ei kiinnostanutkaan noudattaa eurooppalaisia asetuksia tai ne kokivat niiden noudattamisen liian kalliiksi, käytäntöjensä muuttamisen sijasta ne vain <a href="https://www.hs.fi/talous/art-2000005669220.html">kielsivät</a> eurooppalaisen nettiliikenteen sivuilleen kokonaan.
Puolestaan viime vuoden lopulla Teosto koitti neuvotella YouTuben kanssa sopimusta, jonka perusteella Google olisi joutunut antamaan Teostolle massia. Neuvottelut kuitenkin <a href="https://www.ksml.fi/kulttuuri/Google-esti-suomalaisilta-valtaosan-Youtuben-musiikista-%E2%80%93-syyn%C3%A4-kiista-tekij%C3%A4noikeuskorvauksista/1076549">kariutuivat</a>, koska Googlea ei kiinnostanut maksaa. Loppujen lopuksi Google yksinkertaisesti kielsi monien tekijänoikeuksien alaisten videoiden näyttämisen Suomessa. Muualla maailmassa ne toki näkyivät entiseen tapaan.
Oho, hupsis. Kuka ois arvannu, että Googlella on enemmän ruista ranteessa kuin jollakin eurooppalaisella tekijänoikeuspuljulla?
Mikäli uusi tekijänoikeusdirektiivi menee läpi, se tulee tavalla tai toisella rajoittamaan Internetiä eurooppalaisille. Se luo suoraan suurille ulkomaalaisille palveluntarjoajille taloudellisen insentiivin välttää eurooppalaisten uutisten välittämistä tai jopa estää tietoa eurooppalaisilta kokonaan. Ihan sama, mikä lopputulos on, se ei ainakaan ole tavallisen eurooppalaisen Internet-käyttäjän kannalta millään tasolla edullinen. Pahimmillaan se voi rikkoa sen, miten Internetiä ja sosiaalista mediaa nykyään käytetään asioista keskustelemiseen ja tiedon jakamiseen.
<h4>EU puree isomman neliskulmaisen palikan kuin sen kolmikulmaiseen kurkkuun mahtuu</h4>
Tekijänoikeusdirektiivi on erinomainen osoitus siitä, minkä takia Euroopan Unioni ei näyttäydy monille vakaana vaikuttajana, jolla vain sattuu olemaan pahana päivänä iskiaisongelmia, vaan epämääräisenä juoppona, joka pissaa nimensä lumeen ja nauraa räkäisesti sille, miten ovela ja omaperäinen vitsi oli. Ylikansallinen valtioliitto määräilee osavaltioita asioista, joista se ei itsekään ymmärrä yhtään mitään. Seurauksena on epämääräistä, ennen kaikkea Euroopan kansalaisten elämää rajoittavaa sääntelyä.
Luonnollisesti voi sanoa, että ei tämä nyt ole EU:n vika, koska ovathan meidän omatkin päättäjämme vähän kieli keskellä sähköpaimenta, mitä tulee informaatioteknologiaan. On luonnollisesti totta, että esimerkiksi Suomen päättäjät ovat mitä erinomaisimpia säätelemään informaatioteknologiaa koskevaa politiikkaa päin naisen synnytyskoneistoa. Mutta EU ei ratkaise tätä ongelmaa, vaan se ainoastaan syventää sitä. EU luo suomalaisen kämmäilyn päälle oman eurostoliittolaisen kämmäilyn kulttuurinsa. Sitten nämä sopat yhdistyvät ja me saamme lainsäädäntöä, jonka mukaan jenkkiläisten yksityisyritysten pitää estää kissojen jakaminen Facebookissa, jotta Metallica ja MTV eivät menetä tuloja.
EU myös eskaloi tätä huonon sääntelyn ongelmaa. Yksikään jäsenmaa ei olisi yksinään edes kehdannut ryhtyä vaatimaan sosiaaliselta medialta rahaa tai sensuuria. Vasta EU:n tasoinen instituutio pystyy edes harkitsemaan Internetin näin laaja-alaista valvontaa ja sensuuria. Mitä härskimpää asiaa ehdottaa, sitä enemmän pokkaa se vaatii, ja EU:n kaltaisen kasvottoman byrokratiakoneiston pokka on kertaluokkia suurempi kuin mitä keskimääräiseltä suomalaiselta turvallisen hiljaiselta poliitikolta löytyy.
Euroopan Unioni luotiin alunperin työvoiman vapaan liikkuvuuden, vapaan kaupankäynnin ja muiden hienolta kuulostavien käsitteiden periaatteille, mutta nykyisen kehityksensä myötä siitä on tulossa enemmänkin Euroopan kansalaisten vapautta rajoittava järjestelmä. Tämä näkyy etenkin Internetissä, jossa Euroopan Unioni ja EU-sääntely ovat yksiä merkittävimmistä tiedon vapaan jakamisen ja sitä kautta demokraattisen keskustelun sekä kansallisen ymmärryksen vastaisista voimista.
<a href="https://www.suomenuutiset.fi/wp-content/uploads/2018/09/KUVA-2.jpg"><img decoding="async" class="alignleft size-full wp-image-46659" src="https://www.suomenuutiset.fi/wp-content/uploads/2018/09/KUVA-2.jpg" alt="" width="100%" srcset="https://media.suomenuutiset.fi/wp-content/uploads/2018/09/KUVA-2.jpg 960w, https://media.suomenuutiset.fi/wp-content/uploads/2018/09/KUVA-2-80x50.jpg 80w, https://media.suomenuutiset.fi/wp-content/uploads/2018/09/KUVA-2-300x188.jpg 300w, https://media.suomenuutiset.fi/wp-content/uploads/2018/09/KUVA-2-768x481.jpg 768w, https://media.suomenuutiset.fi/wp-content/uploads/2018/09/KUVA-2-140x88.jpg 140w, https://media.suomenuutiset.fi/wp-content/uploads/2018/09/KUVA-2-100x63.jpg 100w, https://media.suomenuutiset.fi/wp-content/uploads/2018/09/KUVA-2-60x38.jpg 60w" sizes="(max-width: 960px) 100vw, 960px" /></a> 
Jos tekijänoikeusdirektiivi menee nykymuodossaan läpi, se tulee rajoittamaan eurooppalaisten oikeutta jakaa ja saada tietoa vapaasti. Kysymys on ainoastaan yksityiskohdista.
<hr />

Jiri Keronen vs tekijänoikeusdirektiivi: “Jenkkiläisten yksityisyritysten pitää estää kissojen jakaminen Facebookissa, jotta Metallica ja MTV eivät menetä tuloja”

Euroopan parlamentti hyväksyi viime viikolla täysistunnossaan uuden tekijänoikeusdirektiivin. Kriittisimmät ovat kuvanneet äänestystä ratkaisutaisteluksi, jossa uhattuna on koko internetin &#8211; sellaisena kuin olemme sen oppineet tuntemaan &#8211; tulevaisuus. Muun muassa World Wide Webin keksijä Sir Tim Berners-Lee on kampanjoinut direktiiviä vastaan. Taistelu kuitenkin jatkuu, ja ratkaisevat äänestykset ovat edessä tammikuussa 2019.

<a href="https://www.suomenuutiset.fi/tim-berners-lee-70-huippuasiantuntijaa-vastustaa-eun-tekijanoikeusdirektiivia/">Suomen Uutiset</a> kirjoitti kesäkuun puolivälissä, että Tim Berners-Lee ja yli 70 muuta huippuasiantuntijaa vastustaa EU:n tekijänoikeusdirektiiviä. <a href="https://www.suomenuutiset.fi/bbc-eun-tuleva-tekijanoikeusdirektiivi-tekee-lopun-nettimeemeista-muusta-kayttajien-luomasta-sisallosta/">Suomen Uutiset</a> kertoi myös epäilyistä, joiden mukaan EU:n tuleva tekijänoikeusdirektiivi tekee lopun nettimeemeistä ja muusta käyttäjien luomasta sisällöstä
Kesäkuun lopussa Europarlamentin oikeudellisten asioiden valiokunta hyväksyi äänin 15-10 kiistanalaisen artikla 13:n, joka kriitikoiden mukaan tekisi lopun meemeistä, uudelleenmiksauksista ja monesta muusta käyttäjien osittain luomasta sisällöstä. Valiokunta hyväksyi äänin 13-12 artiklan 11, joka velvoittaa julkaisijoita maksamaan, jos ne linkittävät uutissisältöön, <a href="https://www.suomenuutiset.fi/eu-valiokunta-aanestesti-sananvapautta-loukkaavan-tekijanoikeusdirektiivin-puolesta/">Suomen Uutiset</a> kertoi.
Poliittinen paine sai europarlamentaarikot ehdottamaan yli sata muutosesitystä valiokunnan ehdotukseen, <a href="https://www.wired.co.uk/article/eu-article-13-passed-meme-war">Wired</a> kertoo.
Artikla 11 pakottaisi internetalustat maksamaan uutissivustoille vähäisimmästäkin lainatuista sisällöstä alustoillaan. Kriitikot ovat epäilleet, että artikla edellyttäisi sosiaalisen median toimijoita maksamaan jopa kahden sanan lainauksesta tai linkistä uutissivustolle.
Artikla 11 ei Wired-artikkelin mukaan riittävän täsmällisesti määritä, miten paljon uutissivustoa saa maksutta lainata &#8211; sanan verran, lauseen verran &#8211; ja onko linkki hyväksytty?
Uudet muutokset artiklaan 11 tähtäsivät poikkeuksiin yksityisessä ja ei-kaupallisessa linkkien ja hyperlinkkien yksilöllisessä jakamisessa. Nämä poikkeukset eivät kuitenkaan tyydytä kriitikkoja, Wired kirjoittaa.
Useimmat ihmiset jakavat linkkejä kuitenkin nimenomaan sosiaalisen median alustoilla, joiden tulisi noudattaa direktiiviä.
<h4>Tekoäly ei tunnista parodiaa</h4>
Artikla 13 on Wiredin mukaan vieläkin kyseenalaisempi. Sitä on kutsuttu &#8220;meemintappajaksi&#8221;. Artikla 13 edellyttää, että internet-alustat automaattisesti suodattaisivat tekijänoikeuksien alaista materiaalia &#8211; kuten lauluja, kuvia ja videoita &#8211; jota heidän alustoilleen ladataan, ellei se ole erikseen lisensioitua. Kiistanalaisuudestaan huolimatta artikla 13:n puolesta äänesti 438 europarlamentaarikkoa ja sitä vastaan vain 226.
Wiredin mukaan tämän artiklan puolesta lobbasivat hyvin voimakkaasti muusikot, taiteilijat ja kirjailijat. Sitä vastaan lobbasivat teknologiayhtiöt kuten Youtube.
Suodatuksessa nähdään ongelmana tekijänoikeuksilla suojaamattoman sisällön estäminen vahingossa, valheelliset tekijänoikeusvaatimukset (&#8220;tekijänoikeustrollit&#8221;) ja pienempien sivustojen vaikeudet selvitä kilpailussa ilman kalliita suodatusohjelmia.
Vaikka direktiiviin hyväksyttäisiin meemejä suojeleva varauma, jonka tarkoituksena olisi suojata oikeus jakaa materiaalia parodiatarkoituksessa, monet asiantuntijat arvelevat että tekoälyyn pohjautuvat algoritmit todennäköisesti jatkaisivat suodatusta kykenemättä tunnistamaan meemejä.
Viime viikon äänestys ei lopettanut vääntöä linkkiverosta ja meemisuodattimesta. Neuvottelut jatkuvat muutosesityksistä kulissien takana EU-poliitikkojen, -virkamiesten ja jäsenmaiden edustajien kanssa, ja viimeisen kerran asiasta äänestetään tammikuussa 2019, Wired muistuttaa.
<h4>Perussuomalaiset huolissaan kiinalaistyyppisen sensuurin kasvusta EU:ssa</h4>
Perussuomalaiset ovat huolissaan nettisensuurista EU:ssa. <a href="https://www.suomenuutiset.fi/psn-tavio-huolissaan-nettisensuurista-eussa/">Suomen Uutiset</a> kertoi kesällä, että perussuomalaisten kansanedustaja Ville Tavio jätti hallitukselle kirjallisen kysymyksen internetin käytön vapaudesta ja tiedon saatavuudesta netissä.
Tavio katsoo tekijänoikeusdirektiiviuudistuksen mahdollistavan ennakkosensuurin kasvun netissä. Tavio ei tahdo EU:n kulkevan internetin sääntelyssä Kiinan tietä. Kiinassa nettikäyttäjien tiedonsaantivapautta on rajoitettu askel askeleelta 1990-luvulta lähtien.

Pelätty tekijänoikeusdirektiivi askelta lähempänä, mutta vääntö jatkuu tammikuuhun 2019

Euroopan unioni on sodassa kaikkea sitä vastaan, mikä on tehnyt internetistä niin hienon, kirjoittaa päätoimittaja Oliver Wiseman kansankapitalismia ja teknologiaa edistävässä <a href="https://capx.co/the-eus-war-on-what-makes-the-internet-great/">CAPX-julkaisussa</a>. Wisemanin mukaan unioni tuottaa huonoa teknolainsäädäntöä kuin liukuhihnalta.

Wisemanin mukaan EU:n toukokuussa voimaan tullut tietosuoja-asetus GDPR on tuottanut kansalaisille vain roskapostia yhtiöiltä, jotka joutuvat lähettämään suostumuspyyntöjä voidakseen säilyttää henkilön yhteystiedot. Ja nyt <a href="https://www.suomenuutiset.fi/eu-valiokunta-aanestesti-sananvapautta-loukkaavan-tekijanoikeusdirektiivin-puolesta/">Euroopan parlamentin lakivaliokunta hyväksyi</a> tekijänoikeusdirektiivin artiklan 13.
Artikla 13 vaatii verkkojulkaisuja huolehtimaan siitä, että tekijänoikeuksilla suojattu materiaalia ei ilmesty niiden sivustoille. Käytännössä tämä tarkoittaa sisällöntunnistusteknologian käyttöönottoa samalla tavalla millä Google nyt yrittää estää Youtuben käyttäjiä lataamaan palveluun tekijänoikeuksilla suojattuja videoita.
Wisemanin mukaan kaikki vihaavat Googlen Content ID -filtteriä: isot oikeudenhaltijat valittavat, että suodattimet päästävät kuitenkin paljon suojattua aineistoa läpi. Riippumattomat oikeudenhaltijat sanovat, että käytäntö antaa isoille yritykselle mahdollisuuden väärin perustein vaatia riippumattomien tekijöiden sisältöjä omikseen. Google vihaa Content ID:tä, koska se on joutunut käyttämään 60 miljoonaa dollaria kehittääkseen järjestelmän, jota kaikki vihaavat, ja tubettajat sekä heidän käyttäjänsä vihaavat suodatinta siksi että se blokkaa heiltä niin paljon laillista sisältöä.
&#8211; EU näyttää päättäneen, että tällainen järjestelmä pitää laajentaa &#8211; lainsäädännöllä &#8211; ei vain kaikkiin nettivideoihin, vaan kaikkeen sisältöön internetissä, Wiseman kirjoittaa.
&#8211; On vaikea yliarvioida, kuinka laajan uhan tämä lainsäädäntö muodostaa verkkokulttuurille sellaisena kuin me sen tunnemme, Wiseman varoittaa ja viittaa Tim Berners-Leen ja muiden internetin pioneerien avoimeen kirjeeseen, josta <a href="https://www.suomenuutiset.fi/tim-berners-lee-70-huippuasiantuntijaa-vastustaa-eun-tekijanoikeusdirektiivia/">Suomen Uutiset</a> kertoi aiemmin kesäkuussa.
Artikla 13 pakottaa internetalustat tarkistamaan kaiken sisällön, jonka käyttäjät lataavat nettiin, tekijänoikeusrikkomusten varalta. Tällä tulee olemaan valtava vaikutus sekä vapaalle ilmaisulle että kilpailulle, Wiseman kirjoittaa.
Wisemanin mielestä nyt ehdotettu lainsäädäntö on sananvapauden kannalta vahingollista kahdesta syystä. Ensimmäinen on teknologian puutteellisuus. Esimerkiksi Youtuben filtteri ei ole kovin hyvä erottamaan suojattua materiaalia suojaamattomasta. Niinpä suuri osa tekijänoikeusvapaasta materiaalista jää kiinni suodattimiin.
Suurempi ongelma on Wisemanin mukaan se, että tekijänoikeussuojatun materiaalin tunnistaminen ei välttämättä tarkoita sitä, että sen julkaiseminen pitäisi automaattisesti estää.
&#8211; Ei ole vaikea kuvitella harmitonta kuvaa, joka jää kiinni suodattimeen t-paidassa olevan logon tai seinällä olevan julisteen takia, Wiseman kirjoittaa.
Lisäksi tekijänoikeuslainsäädäntö yleensä sallii suojatun aineiston käyttämisen sitaatteina osana tutkimusta, arvosteluja, katsauksia, parodioissa ja monessa vastaavassa käyttötarkoituksessa. Wiseman on huolissaan siitä, että automaattisesti kaiken tekijänoikeuksilla suojatun materiaalin estävä suodatin ei osaisi tehdä poikkeusta tällaisissa tärkeissä tapauksissa.
Tekijänoikeuslainsäädännöstä äänestetään europarlamentissa heinäkuussa.

Teknologia-asiantuntija: EU tuottaa jatkuvasti huonoa internetsääntelyä – ensin tietosuoja-asetus, sitten tekijänoikeusdirektiivi

Euroopan parlamentin oikeudellisten asioiden valiokunta äänesti tänään suurista muutoksista eurooppalaiseen tekijänoikeuslainsäädäntöön. Muutokset voivat asiantuntijoiden mukaan muuttaa koko internetin luonteen, <a href="https://www.bbc.com/news/technology-44546620?SThisFB">BBC</a> uutisoi.

Vaaliokunta hyväksyi äänin 15-10 kiistanalaisen artikla 13, joka kriitikoiden mukaan tekisi lopun meemeistä, uudelleenmiksauksista ja monesta muusta käyttäjien osittain luomasta sisällöstä, kuten <a href="https://www.suomenuutiset.fi/bbc-eun-tuleva-tekijanoikeusdirektiivi-tekee-lopun-nettimeemeista-muusta-kayttajien-luomasta-sisallosta/">Suomen Uutiset</a> kertoi aiemmin.
Valiokunta hyväksyi äänin 13-12 artiklan 11, joka velvoittaa julkaisijoita maksamaan, jos ne linkittävät uutissisältöön.
Euroopan parlamentti äänestää direktiivistä heinäkuussa.
<a href="https://www.suomenuutiset.fi/tim-berners-lee-70-huippuasiantuntijaa-vastustaa-eun-tekijanoikeusdirektiivia/">Suomen Uutiset</a> kertoi viime viikolla, että Tim Berners-Lee ja joukko muita internetin pioneereja julkaisi avoimen kirjeen direktiiviä vastaan.
Vastustajat kutsuvat artiklaa 11 linkkiveroksi. Sen ideana on rajoittaa internetjättien, kuten Googlen ja Facebookin valtaa uutisjulkaisijoihin nähden vaatimalla heitä maksamaan linkistä uutissisältöön.
Tämän pitäisi teoriassa auttaa pienempiä uutisjulkaisijoita ja vetää käyttäjiä heidän kotisivuilleen sen sijaan, että hakukoneet ohjaavat käyttäjät suoraan heidän uutissivulleen, BBC kertoo.
Kriitikoiden mukaan direktiivissä ei kuitenkaan ole täsmällistä määritelmää siitä, mikä on linkki. Heidän mukaansa hallitukset voivat hyödyntää säädöstä sananvapautta rajoittavalla tavalla.
&nbsp;

EU-valiokunta äänesti sananvapautta loukkaavan tekijänoikeusdirektiivin puolesta

Kansainvälisen tietoyhteiskunnan kansalaisoikeuksia puolustavan järjestön EFF:n julkaiseman <a href="https://www.eff.org/deeplinks/2018/06/internet-luminaries-ring-alarm-eu-copyright-filtering-proposal">tiedotteen</a> mukaan webin keksijä Tim Berners-Lee ja joukko muita tunnettuja internetasiantuntijoita soittavat hälytyskelloja EU:n tekijänoikeuslain johdosta. He varoittavat Euroopan parlamentissa ensi viikolla käsiteltävä tekijänoikeusdirektiivin uudistuksen muuttavan internetin avoimesta alustasta jakaa ja innovoida sen käyttäjien valvonta- ja kyttäysautomaatiksi.

Myös Perussuomalaisten kansanedustaja Ville Tavio on jättänyt kirjallisen kysymyksen internetin käytön vapaudesta ja tiedon saatavuudesta netissä, <a href="https://www.suomenuutiset.fi/psn-tavio-huolissaan-nettisensuurista-eussa/">Suomen Uutiset</a> kertoi aiemmin tällä viikolla. Tavio katsoo tekijänoikeusdirektiiviuudistuksen mahdollistavan ennakkosensuurin kasvun netissä.
<a href="https://www.suomenuutiset.fi/bbc-eun-tuleva-tekijanoikeusdirektiivi-tekee-lopun-nettimeemeista-muusta-kayttajien-luomasta-sisallosta/">Suomen Uutiset</a> kertoi viime viikonloppuna tekijänoikeusdirektiivistä, josta Euroopan parlamentin oikeudellisten asioiden valiokunta äänestää 20. kesäkuuta. Britannian yleisradioyhtiö BBC:n mukaan sosiaalisen median meemit, uudelleenmiksaukset ja muu käyttäjien luoma sisältö voi hävitä verkosta, jos EU:n luonnos tekijänoikeusdirektiiviksi astuu voimaan.
<a href="https://www.eff.org/files/2018/06/13/article13letter.pdf">Avoimessa kirjeessään</a> Berners-Lee ja muut internetpioneerit varoittavat, että tekijänoikeusdirektiivin artikla 13 ei toteuta direktiivin sinänsä hyvää tarkoitusta luoda digitaaliset yhteismarkkinat.
&#8211; Vaatimalla internetalustoja automaattisesti suodattamaan kaiken sisällön jota niiden käyttäjät alustalle lataavat artikla 13 ottaa ennennäkemättömän askeleen, jossa internet muuttuu avoimesta jakamisen ja innovaation alustasta sen käyttäjien valvonnan ja kontrollin automatisoiduksi välineeksi, asiantuntijat kirjoittivat.
Kirjoittajien mukaan voimassa oleva EU-lainsäädäntö, jossa sisältöä lataavat käyttäjät ovat itse ensisijaisessa vastuussa sen laillisuudesta, ja alustat ovat puuttuneet asiaan vasta jos mahdollinen laittomuus on tuotu niiden tiedoksi, on palvellut Eurooppaa hyvin.
<h4>Uudistuksessa eurooppalaiset yritykset kärsivät eniten</h4>
Avoimen kirjeen kirjoittajien mukaan direktiiviehdotuksen häviäjiä olisivat eurooppalaiset pienet ja keskisuuret ja aloittavat yritykset, kun taas yhdysvaltalaisilla internetjäteillä on resurssit toteuttaa vaadittu suodatus.
Ongelmallisimmat kohdat direktiiviehdotuksessa ovat peräisin komission esityksestä, mutta sen enempää ministerineuvoston kuin europarlamentin kompromissiesityksissäkään ei ole selkeästi määritelty, mitä internetalustoja sääntely koskee, kirjoittajat toteavat.
Internetin tulevaisuudesta huolestuneet internetpioneerit vetoavat europarlamentaarikkoihin, että he äänestäisivät esitystä vastaan.
&nbsp;