Sosiaali- ja terveysministeri Kaisa Juuso Ruotsissa: Liika älylaitteiden käyttö heikentää lasten hyvinvointia

Garedewilta toimenpidealoite nuoren määritelmän kaventamiseksi nuorisolaissa: 10-vuotiaat ja 29-vuotiaat eivät kuulu samoihin nuorteniltoihin

Etelä-Amerikan Elon Musk ei kuvia kumarra – aikoo laittaa Argentiinan talouden paraatikuntoon vaikka väkisin

Merituulivoiman rakentamisesta kannattamatonta –  kohoavat kustannukset, lisääntynyt kilpailu ja inflaatio syövät katteet

Merkittäviä verohyvityksiä suurille teollisille investoinneille – valtiovarainministeri Purra: ”Hallitus tukee suomalaista työtä ja teollisuutta”

Media jatkaa Trumpin demonisointia toisen salamurhayrityksen jälkeenkin – Trump: “En luovuta ikinä!”

Keskisuomalaisen päätoimittaja Yle-pomo Riikka Räisäsestä: Näillä näytöillä joku muu päätoimittaja olisi jo eronnut

Aamulehden ex-päätoimittaja: Ylen piikkiin rakastajansa kanssa matkustanut uutispomo Riikka Räisänen pitäisi siirtää syrjään

Poliisi nappasi Helsingin yliopiston kunniatohtorin kiinni kahdesti – ensin Kööpenhaminassa, sitten Tukholmassa

Halla-aho: Arvelen, että moni muukin kuin persukansa alkaa ymmärtää Ylen prioriteetteja – ”Leikkausvaraa riittää myös tulevaisuudessa”

Antikainen: Yle on väärässä – uutiset somaliaksi ja arabiaksi eivät auta sopeutumaan suomalaiseen yhteiskuntaan

tehostaminen

Valtioneuvoston tänään päättämä vuosien 2025–2028 <a href="https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/handle/10024/165577">julkisen talouden suunnitelma</a> ei tuonut oikeusministeriön hallinnonalan määrärahoihin merkittäviä muutoksia. Oikeusministeriön pääluokan määrärahataso on kehyskaudella noin 1,2 miljardia euroa.

&#8211; Hallitus haluaa huolehtia Suomen ulkoisesta ja sisäisestä turvallisuudesta sekä oikeudenhoidon toimintakyvystä. Siksi oikeusministeriöön kohdistuvat säästöt ovat yleistä linjaa pienempiä ja ne kohdennetaan niin, ettei oikeudenhoidon toimintakyky heikkene ja esimerkiksi tuomarien, syyttäjien tai vanginvartijoiden lisäystavoitteista tingitä, painottaa oikeusministeri Leena Meri.
Oikeudenhoitoon osoitettu lisärahaa jo aiemmin
Kehyspäätös sisältää oikeusministeriön hallinnonalan toimintamenoihin kohdistuvan 7,9 miljoonan euron lisäsäästön ja 2,8 miljoonan euron säästön aikaistuksen vuodelle 2025. Lisäksi avustuksiin kohdistuu neljäsosan eli 3,5 miljoonan euron säästö. Oikeusministeriön hallinnonalan aiemmin sovittu tuottavuussäästö on vuonna 2025 7,2 miljoonaa euroa, vuonna 2026 7,5 miljoonaa euroa ja vuodesta 2027 lukien 17,7 miljoonaa euroa.
&#8211; Oikeudenhoidon turvaamiseksi on osoitettu jo aiemmin lisärahoitusta. Tämän hallituksen kehyspäätökseen otettu oikeudenhoidon selonteon mukainen rahoitus ja hallitusohjelmassa siihen sovittu lisäys olivat yhteensä 75 miljoonaa euroa, kerrotaan oikeusministeriön tiedotteessa.
Säästöt toimeenpannaan tehostamalla
Uudet säästöt pyritään kohdentamaan siten, että ne kohdentuisivat mahdollisimman vähän oikeudenhoidon selonteon mukaisiin tavoitteisiin. Säästöt toimeenpannaan ensisijaisesti tehostamalla hallinnon toimintaa ja toimitilojen käyttöä sekä kehittämällä tuottavuutta parantavia toimintatapoja.
Kehyspäätöksen mukaiset säästöt suunnitellaan vuoden 2025 talousarvioon ja vuosien 2026–2029 kehykseen.
&nbsp;

Hallitus huolehtii oikeudenhoidon toimintakyvystä – ”Tuomarien, syyttäjien tai vanginvartijoiden lisäystavoitteista ei tingitä”

Mediakonserni Keskisuomalaisen toimitusjohtaja Vesa-Pekka Kangaskorpi katsoo Yleisradion selvästi heikentävän edellytyksiä maakuntamedian toimintaedellytyksille. Esimerkkinä hän mainitsee tuotteiden digitalisoinnin, jonka toteutumisen edellytyksiä julkisrahoitteinen Yle uhkaa. 
 

MTV:n Huomenta Suomessa <a href="https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/mediapomo-yle-tunkeutuu-verovaroin-kilpailijoiden-tontille/8855280#gs.2zaawi">vieraillut</a> Keskisuomalaisen toimitusjohtaja Vesa-Pekka Kangaskorpi kuvaa maakuntalehdistön olevan hankalassa tilanteessa julkisrahoitteisen Yleisradion tunkeutuessa yhä voimakkaammin maakuntamedian tontille.
&#8211; Maakuntalehdistössä parhaillaan printtituotteita siirretään digitaalisiksi. Tuotteille tarvitaan maksavia asiakkaita. Samaan aikaan Yleisradio tuo suurella budjetilla omia palvelujaan samoille markkinoille, Kangaskorpi sanoo.
Ylen budjetti on tällä hetkellä noin 600 miljoonaa euroa vuodessa, mikä kerätään Yle-verolla. Kangaskorpi pitää summaa ”messevänä”.
&#8211; Ylen budjettihan ei ole läpinäkyvä. Sivusta seuranneena voisin silti todeta, että tehostamisen varaa on, kun koko muu yhteiskunta on joutunut tehostamaan ja leikkaamaan, mutta Yle on jäänyt ulkopuolelle.
Yle iskee maakuntamedian kassavirtaan
Yle mielellään <a href="https://yle.fi/aihe/s/yleisradio/julkinen-palvelu">muistuttaa</a> olevansa julkisen palvelun mediayhtiö, ikään kuin perusteluna sille, että yhtiön kustannukset on jätetty veronmaksajien rasitukseksi.
Kangaskorpi kuitenkin huomauttaa, että viime vuosina Yle on vahvasti laventanut toimintaansa suuntiin, jotka ovat kaupallisen median tontilla, kuten verkkolehdenomaiset tekstisisällöt.
Ylen toiminta näkyy suoraan yksityisellä rahalla pyörivien maakuntamedian kassavirrassa.
&#8211; Meidän lehtien tilausten peruutusten keskeinen perustelu on se, että Ylen ilmainen palvelu riittää. Mielestäni Ylen pitäisikin löytää oma paikkansa sieltä, missä on markkinavajetta, eli missä kaupallinen media ei voi toimia.
Ylen tehtävät määriteltävä uusiksi
Kangaskorpi sanoo, että Yle on yksi todellinen syy kotimaisen median ahdinkoon tilanteessa, jossa peliä sotkevat myös Yhdysvalloista toimivat teknologiajätit, kuten Google, Amazon ja Facebook.
&#8211; Meidän on mietittävä, mihin Suomessa voidaan vaikuttaa. Meidän on hankala vaikuttaa teknologiajättien toimintaan, mutta voimme omilla toimillamme hidastaa kotimaisen, moniarvoisen ja laajan paikallismedian alasajoa.
Ylen <a href="https://www.is.fi/politiikka/art-2000010110993.html">rahoitusta</a> ja tehtäviä pohditaan parhaillaan parlamentaarisessa työryhmässä. Kangaskorpi kannattaakin Ylen tehtävien uudelleen määrittelyä.
&#8211; Me voimme määritellä Ylen siten, että jatkossa se ei tule totaalisesti sen toiminnan päälle, mitä paikallismedioissa tehdään.

Mediapomo: Yle on yksi syy kotimaisen median ahdingolle

Ympäristöministeriön menot ovat kasvaneet huikeasti tämän vaalikauden aikana. Vuonna 2019 ministeriön talousarvion loppusumma oli vajaat 200 miljoonaa euroa, vuonna 2023 loppusumma täydentävän talousarvioesityksen jälkeen on noin 360 miljoonaa euroa. Perussuomalaiset katsookin, että pöhöttynyt ympäristöministeriö tulee yhdistää maa- ja metsätalousministeriön yhteyteen ja muodostaa niistä uusi luonnonvaraministeriö.

Perussuomalaiset julkaisi perjantaina <a href="https://www.perussuomalaiset.fi/wp-content/uploads/2022/11/MaaseutuohjelmaIsoWeb.pdf">maaseutupoliittisen ohjelman</a>, jossa esitetään kattavasti erilaisia toimia maaseutuelinkeinojen tukemiseksi. Ohjelma kattaa kuusi aihealuetta: maatalous, metsät ja metsätalous, maaseutuelinkeinot, metsästys, huoltovarmuus ja maaseudun kehittäminen.
Ruotsi lakkauttaa ympäristöministeriönsä
Ohjelma ei kuitenkaan jää vain periaateohjelman tasolle, vaan se sisältää sata konkreettista toimenpidettä maaseudun puolesta.
Yhtenä toimenpiteenä perussuomalaiset esittää, että ympäristöministeriö sekä maa- ja metsätalousministeriö on yhdistettävä yhdeksi ministeriöksi, jolloin voitaisiin saavuttaa säästöjä ja synergiaetuja.
Myös Ruotsin uusi hallitus teki äskettäin päätöksen lakkauttaa ympäristöministeriö, joka yhdistyi osaksi elinkeinoministeriötä. Jatkossa ministeriöt toimivat Ruotsissa yhteisellä nimikkeellä ilmasto- ja elinkeinoministeriö.
Yhdistäminen toisi säästöä ja tehokkuutta
Suomalainen uusi malli voisi perussuomalaisten mukaan olla luonnonvaraministeriö. Perussuomalaisten kansanedustaja Toimi Kankaanniemi on katsonut, että ympäristöministeriö on pöhöttynyt ja sen <a href="https://www.suomenuutiset.fi/kankaanniemi-ymparistoministerion-menot-jarkyttavalla-tasolla-ruotsin-mallia-harkittava/">menot kasvaneet</a> järkyttävällä tasolla, joten Ruotsin malli soveltuisi hyvin myös Suomeen.
Kankaanniemi esittää, että Suomessa maa- ja metsätalousministeriö ja ympäristöministeriö tulee yhdistää uudeksi luonnonvaraministeriöksi.
&#8211; Asuntoasiat voidaan siirtää ympäristöministeriöstä esimerkiksi sisäministeriön osastoksi. Näin saadaan merkittävää säästöä ja tehokkuutta kenenkään kärsimättä.
Ympäristöministeriön menot ovat kasvaneet huikeasti tämän vaalikauden aikana. Vuonna 2019 ministeriön talousarvion loppusumma oli vajaat 200 miljoonaa euroa; vuonna 2023 loppusumma täydentävän talousarvioesityksen jälkeen on noin 360 miljoonaa euroa. Menojen kasvua selittävät erilaiset <a href="https://www.suomenuutiset.fi/koskela-tekeeko-hallitus-vaalikampanjaa-maataloustuottajien-kustannuksella/">vihreän siirtymän hankkeet</a>.

Perussuomalaiset: Ympäristöministeriö ja maa- ja metsätalousministeriö yhdistettävä luonnonvaraministeriöksi

Turun Perussuomalaiset otti kevätkokouksessaan kantaa Turun kaupungin tavoitteisiin tehostaa kaupungin oppimisympäristöjen toimintaa oppilaiden ja opettajien hyvinvoinnin kustannuksella.

Turussa suunnitellaan parhaillaan uutta erityisopetusstrategiaa, jossa ollaan lisäämässä integraatiota ja inkluusiota eli erityisopetusta tarvitsevien oppilaiden siirtämistä tavallista opetusta saavien luokkiin ja ryhmiin tai heidän pitämistään niissä &#8220;yhdenvertaisuuden nimissä&#8221;.
&#8211; Me Turun Perussuomalaisissa ymmärrämme sinänsä inkluusion ja integraation kauniin ajatuksen, mutta niin arkitodellisuus oppimisympäristöissä kuin huolestuneilta vanhemmilta tulleet viestitkin ovat olleet suorastaan järkyttäviä kohdata, toteaa yhdistyksen 2. varapuheenjohtaja, lehtori Sari Anttila.
&#8211; Turussa jo neljätoista prosenttia oppilaista on jonkinasteisen erityisopetuksen tarpeessa. Tämä on todella huolestuttava kehityssuunta.
Järjestelystä ei hyödy kukaan
Inkluusioajattelusta pitäisi perussuomalaisten mielestä ennemminkin päästä eroon kuin lisätä sitä entisestään.
&#8211; Integraatio ei ole tilastollisesti ja todistetusti ollut millään tavoin toimiva ratkaisu ongelmiin koulumaailmassakaan. Riittävä erityisopetus on oppilaan oikeus ja erityisopetusta tarvitsevaa koululaista ei pidä sysätä kasvavien ryhmäkokojen koettelemien luokan- ja aineenopettajien vastuulle.
&#8211; Tällaisesta järjestelystä eivät hyödy erityisopetusta tarvitseva oppilas, ei muu luokka, eikä työtaakkansa alle musertuva opettajakaan. Opettajat kokevat työtaakkansa jo nykyisellään lähes musertavana, joten erilaisille palavereille ja turhien asiakirjojen laatimiselle ei enää löydy aikaa tai voimia ilman että se näkyy opetustyön laadussa.
Segregaatio edennyt liian pitkälle
Turun Perussuomalaiset huomauttaa, että Suomen Pisa-tulokset ovat heikentyneet käytännössä yhtäjaksoisesti viime vuosina. Yhtä ainoaa syytä tälle huolestuttavalle trendille ei voida määritellä, mutta on huomionarvoista, miten tämä kehitys kulkee käsi kädessä kasvavien ryhmäkokojen, lakkautettujen lähikoulujen, lisääntyneen inkluusioajattelun sekä erinäisen, opettajakunnankin paheksuman &#8220;hankehumpan&#8221; kanssa.
Turun Perussuomalaiset on huolissaan Suomen vastuuttoman lepsun maahanmuuttopolitiikan vaikutuksista kouluihin. Segregaatio on edennyt jo Turussakin liian pitkälle, mikä on johtanut osaltaan asuinalueiden eriytymiseen. Tämä on jo nykyisessä mittakaavassaan johtanut kantasuomalaisten, eritoten varakkaimpien perheiden, muuttamiseen paremmille alueille ja jopa pois kaupungista. Samaa muuttoliikettä näkyy myös opettajien ja ohjaajien kohdalla.
&#8211; Turku ei ole enää houkutteleva kaupunki opetusalan ammattilaisen silmissä. Samaa negatiivista kehitystä on jouduttu seuraamaan muun muassa Ruotsissa jo useamman vuoden ajan.
Koulurauha kaikille oppilaille
Turun Perussuomalaiset vaatii kaupungilta sekä resursseja että päätöksiä koulurauhan takaamiseen kaikille oppilaille. 
Tämä tarkoittaa myös toimimattomasta inkluusioajattelusta luopumista sekä tahtotilaa säilyttää erityisopetukseen erikoistunut Mikaelin koulu.
&#8211; Jokaisen oppilaan tarpeet huomioivaan opetukseen satsaaminen on yhdistyksen mukaan sellainen tulevaisuusinvestointi, joka aidosti tulee maksamaan itsensä myöhemmin takaisin vähentyneinä oppimisvaikeuksina, vähentyneenä syrjäytymisenä ja kehittyvinä oppimistuloksina, lehtori Anttila toteaa.

Turun Perussuomalaiset huolissaan Suomen vastuuttoman lepsun maahanmuuttopolitiikan vaikutuksista kouluihin

Kansanedustaja Lulu Ranne kiinnitti maanantain (7.6.) Yle Svenskan vaalidebatissa huomiota siihen, että muut puolueet lupaavat enemmän ja parempia palveluita kaikille kuntalaisille ilman minkäänlaista realistista rahoitussuunnitelmaa. Sama lupailu on jatkunut kaikissa debateissa pitkin viikkoa.

&#8211; Kaikki puhuvat patenttilääkkeestä eli kasvusta, ja haluavat kuntiin lisää yrityksiä ja työpaikkoja. Kasvu se kaiken maksaa – kukaan vain ei kerro miten se kasvu, jolla kaikki lisähyvä maksetaan, saadaan aikaiseksi. Sellaista kasvua ei tule tapahtumaan, Lulu Ranne sanoo.
&#8211; Kuntien kasvumantra on jatkunut jo neljännesvuosisadan, ja mikä on tulos? Kunnat ovat investoineet kuvitellun kasvun tavoitteluun, jonka seurauksena niiden velka ja sen osuus bruttokansantuotteesta on kasvanut vuosittain. Se oli vuonna 2020 jo 26 miljardia ja 11 %:ia BKT:sta. Kuntasektori on tehnyt vuodesta 1997 lähtien alijäämää joka vuosi, paitsi 2000 ja 2020. Vuosikatteet eivät riitä edes poistoihin, nettoinvestoinneista puhumattakaan.
Kasvu osuu vain muutamaan kuntaan
Ranne toteaa surkean tosiasian olevan, että jatkossa suurin osa kunnista ei pysty millään toimilla, ei verottamalla, ei kasvustrategioilla tai -investoinneilla, kattamaan edes nykyisiä kokonaismenojaan, puhumattakaan puolueiden vaaliohjelmien lisärahoitustarpeista.
Sen sijaan kunnat velkaantuvat jatkossa noin 2 miljardia euroa vuodessa.
&#8211; Yritykset seuraavat missä on työvoimaa sekä synergioita ja logistiikka toimii, ei siinä kaavoitus ja paikallinen kehitysyhtiö paljoa auta. Suomessa on 19 maakuntaa. 80 % yrityskannasta on 9 maakunnassa, ja 70 % uusista yrityksistä ja yrityksien lukumäärän nettokasvusta syntyy 7 maakuntaan. Uusimaa, Pirkanmaa ja Varsinais-Suomi vievät puolet kasvusta, ja sielläkin kasvu osuu vain muutamaan kuntaan, joilla on riittävä kriittinen massa ja sen suoma vetovoima.
Ainakin kaksi kolmasosaa putoamassa kyydistä
Ranteen mukaan iso kuva on, että ainakin kaksi kolmasosaa Suomesta on putoamassa kokonaan kyydistä. Pääosa kunnista sijaitsee suuralueilla, joiden kantokyky ei millään aluejako- tai hallintorakennemuutoksilla riitä kaikkien lakisääteisten palveluiden tuottamiseen ylipäätään, saati kaikille tasapuolisesti.
&#8211; On täysin vastuutonta luvata lisää hyvää kaikille, ja kannustaa kuntia tavoittelemaan kasvua laskun maksamiseksi. Näin kunnat ajetaan vain syvemmälle velkasuohon.
&#8211; Sitä laskua ei kuittaa kasvu, ei valtio, eikä sote-uudistus. Veronkorotusten tie on kuljettu loppuun, eivätkä mitkään lisäverot muutenkaan riittäisi paisuvien menojen maksamiseen. Pienillä kunnilla merkittävien säästöjen tekeminen on jo nyt äärimmäisen vaikeaa. Mikäli sote-uudistus toteutuu, tulee säästöjen tekeminen olemaan lähes mahdotonta. Näiden kuntien tehtäviä on pakko alkaa laittaa tärkeysjärjestykseen ja niitä on karsittava myös valtion toimesta sekä hoidettava alueellisena yhteistyönä, Ranne sanoo.
Asiat tärkeysjärjestykseen
Perussuomalaisten ratkaisussa ainoa mahdollisuus turvata elintärkeät peruspalvelut on lähteä supistamaan ja tehostamaan julkista sektoria kokonaisuudessaan, sisältäen myös paikallishallinnon.
Olemassa olevat panokset on siirrettävä sinne, missä niitä oikeasti tarvitaan: esimerkiksi lastensuojeluun, perheiden tukeen, varhaiskasvatukseen, perusopetukseen, ikäihmisten terveyden ja toimintakyvyn tukemiseen.
&#8211; Tuhlaamisen vastakohta ei ole palveluiden laadun ja määrän leikkaaminen, vaan hukan poistaminen. Lähes kaikkien kuntien ainoa varma rahalähde on vähentää tarpeetonta rahankäyttöä. Se tapahtuu laittamalla tehtävät, menot ja investoinnit tärkeysjärjestykseen, ja poistamalla hukka ja toissijainen toiminta. Joka väittää, että kunnat toimivat jo nyt optimaalisesti ja tuottavat vain lakisääteisiä palveluja, puhuu vastoin parempaa tietoaan.
&#8211; Tehostaminen ja tärkeysjärjestykseen laittaminen ei ole leikkaamista heikoimmilta, vaan nimenomaan heidän palveluidensa turvaamista, Ranne painottaa.