Perussuomalainen 1/2024

Tutkimus: Suomalaiset haluavat kontrolloida työperäistä maahanmuuttoa – kaksi kolmesta hyväksyy vain julkista taloutta vahvistavan maahanmuuton

Mäenpää: Itäkeskuksen kyltit seurausta vihreiden maahanmuuttopolitiikasta

Yle kehysti Trumpin kampanjatilaisuuden vitsin rasismiksi: ”Roskasaari” – tosiasiassa Puerto Rico hukkuu roskiin

Käsikranaattien käyttö tuplaantui Ruotsin jengisodissa – helpompaa kuin räjähteiden valmistus omaan käyttöön

Kansanedustaja Jaana Strandman haluaa laittaa Itä-Suomen verkkoyhteydet kuntoon: “Yhteyksien toimivuus on kriittinen osa modernin yhteiskunnan toimintakykyä”

Teemu Keskisarjan ja Onni Rostilan kolumni: Näin Yle valeuutisoi pikkutyttöjen teurastuksen

Ruotsista mallia: Rikoshyöty takavarikkoon

Venäjän varjolaivasto seilaa nyt Pohjoisella jäämerellä – ympäristökatastrofi vain ajan kysymys

E16-tietä jatketaan Suomen puolelle – ministeri Ranne: Vahvistaa Suomen turvallisuutta, huoltovarmuutta ja taloutta

Hallitus edistää viranomaisten tiedonvaihtoa – tavoitteena torjua muun muassa järjestäytynyttä rikollisuutta

Itäkeskuksen muslimiyrittäjä HS:lle: Hameen on oltava löysä lantion kohdalta, jotta muut miehet kuin minä eivät näe

Maahanmuuttopolitiikka kiristyy koko EU:ssa – PS-meppi Sebastian Tynkkynen: ”Ratkaisujen aika on tullut” – kokoomuksen meppi Aura Salla nosti äärioikeistokortin

Vihersiirtymä vastatuulessa: Saksalaisautoilijat vaihtavat sähköautonsa bensaan ja dieseliin

Kamala Harris on positiivisen erityiskohtelun tuotos – maailman menestynein “DEI-rekry”

PS-Nuoriso: Suomessa ei ole sijaa sharia-laille

SVT nauhoitti salaa Malmössä imaamin perjantairukouksen, jossa ylistettiin Hizbollahin johtaja Nasrallahia

Koko läntinen maailma velloo tunnemyrskyissä – Suomestakin tuli puberteettiyhteiskunta, jota rakennetaan fiilispohjalta

Tehokkuus

Perussuomalaiset kansanedustajat ja talousvaliokunnan jäsenet Minna Reijonen ja Veikko Vallin tekivät kirjallisen kysymyksen aluevaltuustojen päätöksentekoa ohjaavista mittareista.

&#8211; Aluevaltuustot aloittavat toimintansa 1.3.2022. Kuten kaikilla organisaatioilla, joilla on budjetti, myös aluevaltuustoilla täytyy olla mittareita ja vertailutietoa, mihin ne perustavat päätöksenteon, toteaa kansanedustaja Minna Reijonen.
Ilman toimivia mittareita ja todellista tietoa aluevaltuustot toimisivat lähes sokkoina.
&#8211; Ilman mittareita on vaarana, että kustannukset ja tuottavuus karkaavat, joudutaan ottamaan lisää velkaa tai nostamaan veroja ja asiakastyytyväisyys ja henkilökunnan hyvinvointi romahtavat, sanoo kansanedustaja Veikko Vallin.
Kustannuksia ja tehokkuutta seurattava
Vaikka alueiden organisaatiot ja rajat tulevat olemaan erilaiset kuin ennen alueiden aloittamista, on kuitenkin mahdollista saada vertailevaa tietoa ajalta ennen alueiden aloittamista.
Mittareiden tehokkaalla käytöllä voidaan seurata toiminnan kustannuksia, asiakastyytyväisyyttä, julkisten ja yksityisten palveluiden jakautumista, työn tehokkuutta, henkilöstön hyvinvointia, tuottamattomia toimintoja yms. Tieto näistä on ripoteltuna eri puolille alueen organisaatioita, ja varsinkin tietoa on niillä, jotka tekevät konkreettista asiakastyötä.
Jos tätä arvokasta tietoa ei saada kerättyä analysoitavaksi päättävälle tasolle, päättävä taso tulee tekemään päätöksiä mielipiteiden ja oletusten varassa.
&#8211; Oli mittausmenetelmä mikä tahansa, ilman sitä aluevaltuutetut eivät pysty toimimaan, toteavat Reijonen ja Vallin.
Mittaristoja on kehitetty
Perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiurun vastauksessa kerrotaan, että päätöksenteon tueksi tullaan käyttämään tarvittavia tietoja nykyisiltä hyvinvointialueille siirtyviä tehtäviä järjestäviltä kunnilta ja kuntayhtymiltä sekä kansallisten tietovarantojen tietoja. Päätöksenteon tueksi sosiaali- ja terveysministeriö on asiantuntijajoukon kanssa kehittänyt mittariston. Myös THL on tuottanut oman mittaristonsa.
Sosiaali ja terveysministeriö on asettanut myös soten tiedolla johtamisen, ohjauksen ja valvonnan toimeenpano-ohjelman, jonka tavoitteena on kehittää alueiden tiedolla johtamista.
Tiedolla johtaminen tärkeää
Valtiovarainministeriö tuottaa laskennallisesti hyvinvointialueiden rahoituksen tason määrittämiseksi nykyisten kuntatasoisten tietojen ja hyvinvointialueiden suunnitelmatietojen pohjalta vertailutiedot siirtyvien sosiaali- ja terveyspalveluiden sekä pelastustoimen palveluiden kustannukset, joiden tasoa voidaan verrata tuleviin hyvinvointialueiden palveluiden kustannustasoon.
&#8211; Vaikka näistä mittareista ei ole julkisuudessa juurikaan puhuttu, on hyvä tietää, että tiedolla johtaminen tulee olemaan käytössä myös aluevaltuustojen aloittaessa toimintansa, toteavat Vallin ja Reijonen.
&nbsp;

Reijonen ja Vallin: Mihin aluevaltuustojen päätökset perustuvat?

Perussuomalaisten kansanedustaja Jari Koskela on huolissaan hallituksen velkaantumistahdista ja kyvyttömyydestä tehdä julkista taloutta keventäviä toimia. Koskelan mukaan Suomessa on nyt panostettava parempaan johtajuuteen sekä työn tuottavuuteen ja tehokkuuteen.

&#8211; Julkinen sektorimme on kooltaan maailman huippua. Julkiset menomme ovat 59,8 prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen. Vain Ranska on tässä listauksessa edellämme, toteaa Jari Koskela.
Työllisyysluvuissa paljon ilmaa
Vaikka kasvua on tälle vuodelle ennustettu 3,5 prosenttia, niin kasvunopeus on hidastumassa jo parin vuoden jälkeen. Koskela huomauttaa, että Suomen talouskasvu seuraavan kymmenen vuoden aikana on arvioitu jopa puolta pienemmäksi kuin esimerkiksi Ruotsissa ja Norjassa.
&#8211; Vaikka työllisyysluvut nyt näyttävät hyvältä, on niissä paljon ilmaa. Meidän suurin ongelmamme nimenomaan julkisella puolella on huono työn tuottavuus. Se ei ole kasvanut vuoden 2008 jälkeen, Koskela sanoo.
Tarvitsemme parempaa johtajuutta
Digitalisaatioon ja tki-investointeihin panostaminen on Koskelan mukaan tärkeää, mutta se ei yksin riitä. Tarvitaan muitakin keinoja, sillä pelkän velkaelvytyksen varaan taloutta ei voi laskea. Koskela vaatii velanoton sijaan panostuksia tehokkuuteen, tuottavuuteen ja johtajuuteen.
&#8211; Tarvitsemme parempaa johtajuutta, ja se pitää tiedostaa, ja siihen pitää panostaa. Voidaan mahdollisesti hyödyntää myös yhteisötaloutta, kuten kolmatta sektoria, mutta ennen kaikkea työn tuottavuutta ja samalla tehokkuutta pitää parantaa nykyisestä, Koskela korostaa.
&nbsp;

Koskela peräänkuuluttaa tehokkuutta, tuottavuutta ja johtajuutta: Pelkän velkaelvytyksen varaan taloutta ei voi laskea

Taloustieteen professori Matti Virénin mukaan likipitäen kaikkien maailmalla tehtyjen tutkimusten mukaan pienet kunnat ovat tehokkaampia kuin suuret. Perussuomalaisten ajatuspajan tilaisuudessa keskiviikkona puhuneelta professorilta ei riittänyt ymmärrystä politiikalle, jonka pääasiallinen sisältö on kuntakoon kasvattaminen.
<a href="http://hallinta.suomenuutiset.fi/wp-content/uploads/2014/02/kuntakoko.jpg"><img loading="lazy" decoding="async" class="size-medium wp-image-12083 alignleft" alt="kuntakoko" src="http://hallinta.suomenuutiset.fi/wp-content/uploads/2014/02/kuntakoko-300x172.jpg" width="300" height="172" srcset="https://media.suomenuutiset.fi/wp-content/uploads/2014/02/kuntakoko-300x172.jpg 300w, https://media.suomenuutiset.fi/wp-content/uploads/2014/02/kuntakoko-100x57.jpg 100w, https://media.suomenuutiset.fi/wp-content/uploads/2014/02/kuntakoko-60x34.jpg 60w, https://media.suomenuutiset.fi/wp-content/uploads/2014/02/kuntakoko.jpg 401w" sizes="(max-width: 300px) 100vw, 300px" /></a>&#8211; Hallituksen ajatuskulku näyttää olevan, että kuntien tehokkuus kasvaa monotonisesti kuntakoon mukaan (punainen käyrä). Mutta jos katsotaan mitä tahansa suomalaista, eurooppalaista tai amerikkalaista tutkimusta &#8211; ja niitä on tehty tuhansia &#8211;  tulos on se, että relaatio on käännetyn &#8220;U&#8221;-kirjaimen muotoinen (sininen käyrä), Virén täsmensi.
Hänen mukaansa kaikkein pienimmissä kunnissa tehokkuus kasvaa kuntakokoon myötä, mutta samalla hän huomauttaa, että kaikkein suurimmat kunnat ovat tehottomampia.
&#8211; Tämän kieltäminen tutkijan näkökulmasta saman asian sanomista kuin että maapallo olisi pannukakku, hän totesi.
Professorin mukaan kuntakoon ja tehokkuuden suhdetta on tutkittu maailmalla paljon. Hän kertoi, että sofistikoituneiden ja huolella tehtyjen laskentamallien perusteella voidaan todeta, että että kuntien tehokkuus on parhaimmillaan noin 10.000 asukkaan kuntakoossa. Hän nosti hyväksi esimerkiksi Saksan, jossa kuntien koko on hyvin pieni.
&#8211; Siellä on yli 10.000 kuntaa. Ja me tiedämme, että Saksassa taloudella menee kauhean huonosti &#8211; vai miten se menikään, professori irvaili ja jatkoi: Jos ajatellaan, että Suomessa talouden ongelmat pitää ratkaista kuntakokoa kasvattamalla, niin miksi Saksassa ei tehdä samanlaista?
Virén alleviivasi Suomen hallituksen harjoittaman politiikan ristiriitaisuutta vielä kysymällä, että mistä on peräisin se ahaa-ilmiö, jossa Suomen rakenneongelmat ratkaistaan suurentamalla kuntakokoa.

Professori Virén: suurimmat kunnat tehottomia

Tehokkuus

Reijonen ja Vallin: Mihin aluevaltuustojen päätökset perustuvat?

Koskela peräänkuuluttaa tehokkuutta, tuottavuutta ja johtajuutta: Pelkän velkaelvytyksen varaan taloutta ei voi laskea

Professori Virén: suurimmat kunnat tehottomia

Uusimmat

Tutkimus: Suomalaiset haluavat kontrolloida työperäistä maahanmuuttoa – kaksi kolmesta hyväksyy vain julkista taloutta vahvistavan maahanmuuton

Mäenpää: Itäkeskuksen kyltit seurausta vihreiden maahanmuuttopolitiikasta

Yle kehysti Trumpin kampanjatilaisuuden vitsin rasismiksi: ”Roskasaari” – tosiasiassa Puerto Rico hukkuu roskiin

Käsikranaattien käyttö tuplaantui Ruotsin jengisodissa – helpompaa kuin räjähteiden valmistus omaan käyttöön

Kansanedustaja Jaana Strandman haluaa laittaa Itä-Suomen verkkoyhteydet kuntoon: “Yhteyksien toimivuus on kriittinen osa modernin yhteiskunnan toimintakykyä”

Teemu Keskisarjan ja Onni Rostilan kolumni: Näin Yle valeuutisoi pikkutyttöjen teurastuksen

Ruotsista mallia: Rikoshyöty takavarikkoon

Venäjän varjolaivasto seilaa nyt Pohjoisella jäämerellä – ympäristökatastrofi vain ajan kysymys

E16-tietä jatketaan Suomen puolelle – ministeri Ranne: Vahvistaa Suomen turvallisuutta, huoltovarmuutta ja taloutta

Hallitus edistää viranomaisten tiedonvaihtoa – tavoitteena torjua muun muassa järjestäytynyttä rikollisuutta

Viikon suosituimmat

Teemu Keskisarjan ja Onni Rostilan kolumni: Näin Yle valeuutisoi pikkutyttöjen teurastuksen

Itäkeskuksen muslimiyrittäjä HS:lle: Hameen on oltava löysä lantion kohdalta, jotta muut miehet kuin minä eivät näe

Maahanmuuttopolitiikka kiristyy koko EU:ssa – PS-meppi Sebastian Tynkkynen: ”Ratkaisujen aika on tullut” – kokoomuksen meppi Aura Salla nosti äärioikeistokortin

Vihersiirtymä vastatuulessa: Saksalaisautoilijat vaihtavat sähköautonsa bensaan ja dieseliin

Kamala Harris on positiivisen erityiskohtelun tuotos – maailman menestynein “DEI-rekry”

Yle kehysti Trumpin kampanjatilaisuuden vitsin rasismiksi: ”Roskasaari” – tosiasiassa Puerto Rico hukkuu roskiin

Mäenpää: Itäkeskuksen kyltit seurausta vihreiden maahanmuuttopolitiikasta

PS-Nuoriso: Suomessa ei ole sijaa sharia-laille

SVT nauhoitti salaa Malmössä imaamin perjantairukouksen, jossa ylistettiin Hizbollahin johtaja Nasrallahia

Koko läntinen maailma velloo tunnemyrskyissä – Suomestakin tuli puberteettiyhteiskunta, jota rakennetaan fiilispohjalta

Toimitus suosittelee

Miko Bergbom ja Niko Ohvo: Etelärantaa ja Hakaniemeä yhdistää rakkaus halpatyövoimaa kohtaan

Suomessa vieraillut brittiprofessori: woke-eliitti ja siihen kuuluva media ovat radikalisoituneet voimakkaasti, ja seuraus on karu: he ovat kyvyttömiä enää ymmärtämään tavallisia ihmisiä

Demarien toimittajaliitolla ja Journalistiliitolla kaksoisroolit: Ovat Yleisradion osakkaita, samalla lobbaavat Yle-leikkauksia vastaan

Väestö muuttuu, ongelmat kasaantuvat – Riikka Purra ja Mari Rantanen suuressa maahanmuuttokeskustelussa keskiviikkona (suora lähetys)

Korporaatiomaailma löi jarrut wokelle – identiteettipolitiikka katosi kymmenien suuryritysten vuosikertomuksista

Perussuomalainen 1/2024