Talouskasvu

Hallitus on tehnyt mittavan määrän erilaisia kasvutoimia ja luonut edellytyksiä paremmalle tulevaisuudelle, jossa hyvinvointivaltion palvelut voidaan turvata. Hallituksen ohjelma ja teot tähtäävät innovaatioiden sujuvoittamiseen ja sinivalkoiseen teollisuuspolitiikkaan, joka mahdollistaa uusien työpaikkojen synnyn Suomeen.

Torstain kyselytunti tarjosi hallitukselle ja varsinkin sen valtiovarainministerille, perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purralle, mainion tilaisuuden ottaa esiin koko ajan paraneva taloustilanne ja sitä tukeva hallituksen veropolitiikka. Varsinkin demarikysyjät yrittivät maalata kovin ankeaa kuvaa.

Suomen talous ei ole juurikaan kasvanut viimeiseen 15 vuoteen. Reaalinen bruttokansantuote on vuoden 2009 finanssikriisin tasolla. Suomen taloutta on totuttu pitämään vientivetoisena. Viennin heikko kehitys on keskeinen syy Suomen talouden ongelmiin. Ongelma kiteytyy siihen, että Suomen viennin osuus on 41 % bruttokansantuotteesta. Osuus on sama kuin vuosituhannen alussa, kertoo VTT Pasi Holm.

Moni odotti varmasti Suomen Yrittäjien vaalitentistä tiukkaa verokeskustelua, mutta koska kunnissa ja alueilla ei lopulta verotuksesta päätetä, käytettiin jälleen suurin osa ajasta soteasioiden setvimiseen. Jos tavoitteena oli selvittää, mikä on puoluejohtajien viesti yrittäjille kunta- ja aluevaaleissa, niin selväksi tuli ainakin se, että kaikki demareita myöten ovat olevinaan yrittäjien ystäviä.

Talouspolitiikan arviointineuvosto julkaisi tuoreimman vuosittaisen arvionsa hallituksen talouspolitiikan linjasta ja julkisen talouden kestävyydestä. Valtiovarainministeri Riikka Purra kokee keskustelun maan taloudesta hyödyllisenä, koska myös seuraava hallitus joutuu jatkamaan valtion menojen leikkaamista samassa mittaluokassa kuin nykyhallitus. Tämän Purra soisi kaikkien poliitikkojen ymmärtävän.

Tulevissa kunta- ja aluevaaleissa puolueilla ja ehdokkailla on suuri houkutus puhua lähinnä vain palveluista ja kilpailla keskenään niihin tehtävillä parannuksilla. Perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra kuitenkin muistuttaa, että vaaleissa on puhuttava ennen kaikkea rahasta. - Tosiasiassa pitkälti kyse on siitä, mihin veronmaksajan rahaa laitetaan ja mitä sillä halutaan saada aikaiseksi.

Perussuomalainen Nuoriso kommentoi Kansainvälisen valuuttarahaston (IMF) tuoretta raporttia. Esiin raportista nousevat erityisesti Suomen talouden positiiviset näkymät ja hallituksen onnistuneet toimet julkisen talouden tasapainottamisessa.

Valtiovarainministeri Riikka Purra kirjoittaa blogissaan tuloeroista, hallituksen vastustuksesta ja kovaäänisen median propagandasta, joka moninkertaistaa vasemmisto-opposition viestin. Sosiaalisen median keskusteluissa on ihmetelty viime päivinä, miksi uuden kyselyn mukaan suomalaisten suurin huolenaihe on kansalaisten eriarvoistuminen ja tuloerojen kasvu. Syytä onkin ihmetellä, sillä tuloerot eivät todella ole Suomessa ongelma.

Nyt Suomen liikenneverkkoa kehitetään jalat maassa, tosiasiat ymmärtäen, tärkeimpään keskittyen. Suunnitelma näyttää hyvin suomalaiselta ja vastaa kansalaisten, yritysten ja koko yhteiskunnan tarpeisiin, painottaa liikenne- ja viestintäministeri Lulu Ranne.

Hallitus antoi tänään eduskunnalle esityksen suurten teollisten investointien verohyvityksestä. Perussuomalaisten kansanedustajat Ville Vähämäki, Sakari Puisto, Sami Savio ja Merja Rasinkangas iloitsevat odotetun ja uusien työpaikkojen syntymisen mahdollistavan lakiesityksen etenemisestä.

Uusi hallituksen esitys, jonka tavoitteena on edistää teollisuuden siirtymää kohti ilmastoneutraaliutta tukemalla merkittäviä investointihankkeita, mahdollistaa verohyvityksen suurille puhtaan siirtymän investoinneille. Valtiovarainministeri Riikka Purra näkee verohyvityksen merkittävänä kasvutoimena, joita Suomen talouskasvu tarvitsee.

Eduskunta käsittelee tällä viikolla vuoden 2025 talousarviota. Budjetin käsittely alkoi maanantaina yleiskeskustelulla koko talousarvioehdotuksesta.

Eduskunnassa käytiin tänään palautekeskustelu valtion talousarvioesityksestä vuodelle 2025. Perussuomalaisten kansanedustaja ja valtiovarainvaliokunnan jäsen Ville Vähämäki korosti ryhmäpuheessa talouden kuntoon saamisen merkitystä kestävien, talouskasvua edistävien toimien kautta.

Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen tämänpäiväisen ulostulon mukaan ”maahanmuuton vaikutus julkiselle sektorille on positiivinen – vaikutus talouskasvuun riippuu siitä, nostaako maahanmuutto Suomen osaamistasoa ja innovatiivisuutta”. Suomen Perustan toiminnanjohtaja Simo Grönroos pitää tuoreessa Facebook-kirjoituksessaan elinkeinoelämän lobbarien propagandaa avointen rajojen puolesta täysin häpeämättömänä.

Hallitus antoi tänään eduskunnalle täydentävän ehdotuksensa koskien vuoden 2025 valtion talousarviota. Esitykseen sisältyy muun muassa hallituksen neljän miljardin euron investointiohjelmaan liittyviä ehdotuksia. Valtiovarainministeri Riikka Purra kertoo esittelypuheessaan Suomen olevan menossa kohti parempaa.

Suomi on yrittänyt selvitä eteenpäin maailman myrskyissä jo seitsemäntoista vuotta ilman reaalista talouskasvua, ja nyt alkaa pikku hiljaa olemaan aika viimein tehdä asialle jotain. Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom ja Riikka Purran erityisavustaja Niko Ohvo keskustelevat työstä, veroista, duunarien ja työn arvostuksesta sekä Suomen tilasta.

Rakennusteollisuus RT:n mielestä hallituksen ensi vuodelle esittämät täydennykset inframäärärahoihin ruokkivat talouskasvua sekä lyhyellä että pitkällä aikavälillä. Vaikutus näkyy nopeimmin rakentamisessa, ja infrahankkeet kiihdyttävät kaupunkiseutujen kehitystä tulevina vuosina ja vuosikymmeninä.

Valtiovarainministeri Riikka Purra torjuu sosiaaliturvaan nojaavan maahanmuuton myös, kun se tapahtuu työn nimikkeellä. Tilastotietojen valossa myös vasemmisto-oppositiolle pitäisi jo olla selvää, että ulkomailta Suomeen ei tarvita enää lisää halpatyövoimaa, joka aiheuttaa kustannuksia veronmaksajille.

- Vaikka veronalennuksiin ei ole varaa juuri nyt, voisimme harkita vaikkapa ehdollista mallia, jossa työn verotusta kevennettäisiin kautta linjan vuonna 2026, jos BKT ja investoinnit ovat kasvaneet riittävästi, toteaa valtiovarainministeri Riikka Purra tuoreessa kolumnissaan. Purran mukaan myös YEL-järjestelmä kaipaa korjauksia, mutta eniten tarvitaan konkreettisia kasvutoimia.

Perussuomalaisten puheenjohtaja, valtiovarainministeri Riikka Purra avasi perussuomalaisten puoluevaltuuston kokouksen lauantaiaamuna Helsingissä. Puheessaan Purra keskittyi ennen muuta talouteen, maahanmuuttoon ja arvoihin politiikan takana.

Valtiovarainministeri Riikka Purra esitteli tänään eduskunnalle hallituksen kolmannen lisätalousarvioehdotuksen. Purran mukaan näemme selviä merkkejä siitä, että taloudellinen matalasuhdanne on saavuttanut aallonpohjan ja olemme viimein ponnistamassa kohti taloudellisen kasvun aikaa.

Puhuessaan tänään Keskuskauppakamarin Suuressa veropäivässä valtiovarainministeri Riikka Purra pohti, pitäisikö Suomessa tehdä kokonaisuudistus listaamattomien yritysten osinkoverotukseen. Osinkoverojärjestelmän korjaamista jo vuosia vaatinut Finnwatch kannattaa Purran avausta lämpimästi.

Valtiovarainministeri Riikka Purra lausui alkusanat Keskuskauppakamarin Suuren veropäivän alkajaisiksi torstaiaamuna Helsingissä. Puheen pääpaino oli luonnollisesti tuoreen budjettiehdotuksen teemoissa, mutta koska yleisössä oli paljon verotuksen ammattilaisia, kannusti hän kaikkia miettimään, miten voisimme remontoida verotusjärjestelmäämme siten, että verotus maksimoisi talouskasvun edellytykset vähentämättä verotuottoja lyhyelläkään aikavälillä.

Eduskunta käsitteli tänään nykyisen hallituksen toista talousarvioesitystä. Perussuomalaisten ryhmäpuheenvuoron pitänyt perussuomalaisten eduskuntaryhmän puheenjohtaja Jani Mäkelä ei pidä talouden tilannekuvaa oleellisesti parempana kuin vuosi sitten, vaikka korot ovatkin laskussa ja orastavaa talouskasvua on näköpiirissä. Julkisen talouden krooninen menojen ja tulojen epäsuhta on edelleen valtava.

SDP:n kansanedustaja Joona Räsäseltä kuultiin maanantain A-studiossa moitteita hallituksen taloussopeutustoimista, vaikka hyvin tiedetään, että demarit eivät itse kykenisi minkäänlaisiin sopeutuksiin hallituksessa. Perussuomalaisten kansanedustaja Sakari Puisto totesi, että tarvittava talouden oikaisu olisi jäänyt tekemättä, jos SDP olisi nyt vallankahvassa.

Hallitus tavoittelee Suomen TKI-rahoituksen nostoa neljään prosenttiin bruttokansantuotteesta vuoteen 2030 mennessä. Perussuomalaisten kansanedustajat Sakari Puisto, Minna Reijonen, Kaisa Garedew ja Jaana Strandman pitävät TKI-rahoituksen nostoa välttämättömänä talouskasvun ja hyvinvointivaltion turvaamiseksi mutta muistuttavat, että määrän lisäksi on pidettävä huoli myös tutkimuksen, kehityksen ja innovaatioiden laadusta.

Kansanedustaja Juho Eerola piti puheenvuoron eduskunnan täysistunnossa, jossa hän nosti esille hallituksen toimien merkityksen talouskasvun ja työllisyyden kannalta.

Oppositio tivasi eduskunnan kyselytunnilla jankuttamiseen asti ammatillisen koulutuksen melko marginaalisista säästöistä. Sen sijaan hallituksen kädenojennus ammatissa jo toimiville - paikallinen sopiminen - jäi vähemmälle huomiolle.

Elinkeinoelämän valtuuskunnan EVAn 50-vuotisjuhlagaalassa 4.9. puhunut valtiovarainministeri Riikka Purra uskoo vakaasti siihen, että vaalikauden lopussa julkisen velan kasvu on saatu taitettua ja Suomi on päässyt vakaamman talouskasvun uralle.