Talouskasvu

Eduskunta käsittelee tällä viikolla vuoden 2025 talousarviota. Budjetin käsittely alkoi maanantaina yleiskeskustelulla koko talousarvioehdotuksesta.

Eduskunnassa käytiin tänään palautekeskustelu valtion talousarvioesityksestä vuodelle 2025. Perussuomalaisten kansanedustaja ja valtiovarainvaliokunnan jäsen Ville Vähämäki korosti ryhmäpuheessa talouden kuntoon saamisen merkitystä kestävien, talouskasvua edistävien toimien kautta.

Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen tämänpäiväisen ulostulon mukaan ”maahanmuuton vaikutus julkiselle sektorille on positiivinen – vaikutus talouskasvuun riippuu siitä, nostaako maahanmuutto Suomen osaamistasoa ja innovatiivisuutta”. Suomen Perustan toiminnanjohtaja Simo Grönroos pitää tuoreessa Facebook-kirjoituksessaan elinkeinoelämän lobbarien propagandaa avointen rajojen puolesta täysin häpeämättömänä.

Hallitus antoi tänään eduskunnalle täydentävän ehdotuksensa koskien vuoden 2025 valtion talousarviota. Esitykseen sisältyy muun muassa hallituksen neljän miljardin euron investointiohjelmaan liittyviä ehdotuksia. Valtiovarainministeri Riikka Purra kertoo esittelypuheessaan Suomen olevan menossa kohti parempaa.

Suomi on yrittänyt selvitä eteenpäin maailman myrskyissä jo seitsemäntoista vuotta ilman reaalista talouskasvua, ja nyt alkaa pikku hiljaa olemaan aika viimein tehdä asialle jotain. Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom ja Riikka Purran erityisavustaja Niko Ohvo keskustelevat työstä, veroista, duunarien ja työn arvostuksesta sekä Suomen tilasta.

Rakennusteollisuus RT:n mielestä hallituksen ensi vuodelle esittämät täydennykset inframäärärahoihin ruokkivat talouskasvua sekä lyhyellä että pitkällä aikavälillä. Vaikutus näkyy nopeimmin rakentamisessa, ja infrahankkeet kiihdyttävät kaupunkiseutujen kehitystä tulevina vuosina ja vuosikymmeninä.

Valtiovarainministeri Riikka Purra torjuu sosiaaliturvaan nojaavan maahanmuuton myös, kun se tapahtuu työn nimikkeellä. Tilastotietojen valossa myös vasemmisto-oppositiolle pitäisi jo olla selvää, että ulkomailta Suomeen ei tarvita enää lisää halpatyövoimaa, joka aiheuttaa kustannuksia veronmaksajille.

- Vaikka veronalennuksiin ei ole varaa juuri nyt, voisimme harkita vaikkapa ehdollista mallia, jossa työn verotusta kevennettäisiin kautta linjan vuonna 2026, jos BKT ja investoinnit ovat kasvaneet riittävästi, toteaa valtiovarainministeri Riikka Purra tuoreessa kolumnissaan. Purran mukaan myös YEL-järjestelmä kaipaa korjauksia, mutta eniten tarvitaan konkreettisia kasvutoimia.

Perussuomalaisten puheenjohtaja, valtiovarainministeri Riikka Purra avasi perussuomalaisten puoluevaltuuston kokouksen lauantaiaamuna Helsingissä. Puheessaan Purra keskittyi ennen muuta talouteen, maahanmuuttoon ja arvoihin politiikan takana.

Valtiovarainministeri Riikka Purra esitteli tänään eduskunnalle hallituksen kolmannen lisätalousarvioehdotuksen. Purran mukaan näemme selviä merkkejä siitä, että taloudellinen matalasuhdanne on saavuttanut aallonpohjan ja olemme viimein ponnistamassa kohti taloudellisen kasvun aikaa.

Puhuessaan tänään Keskuskauppakamarin Suuressa veropäivässä valtiovarainministeri Riikka Purra pohti, pitäisikö Suomessa tehdä kokonaisuudistus listaamattomien yritysten osinkoverotukseen. Osinkoverojärjestelmän korjaamista jo vuosia vaatinut Finnwatch kannattaa Purran avausta lämpimästi.

Valtiovarainministeri Riikka Purra lausui alkusanat Keskuskauppakamarin Suuren veropäivän alkajaisiksi torstaiaamuna Helsingissä. Puheen pääpaino oli luonnollisesti tuoreen budjettiehdotuksen teemoissa, mutta koska yleisössä oli paljon verotuksen ammattilaisia, kannusti hän kaikkia miettimään, miten voisimme remontoida verotusjärjestelmäämme siten, että verotus maksimoisi talouskasvun edellytykset vähentämättä verotuottoja lyhyelläkään aikavälillä.

Eduskunta käsitteli tänään nykyisen hallituksen toista talousarvioesitystä. Perussuomalaisten ryhmäpuheenvuoron pitänyt perussuomalaisten eduskuntaryhmän puheenjohtaja Jani Mäkelä ei pidä talouden tilannekuvaa oleellisesti parempana kuin vuosi sitten, vaikka korot ovatkin laskussa ja orastavaa talouskasvua on näköpiirissä. Julkisen talouden krooninen menojen ja tulojen epäsuhta on edelleen valtava.

SDP:n kansanedustaja Joona Räsäseltä kuultiin maanantain A-studiossa moitteita hallituksen taloussopeutustoimista, vaikka hyvin tiedetään, että demarit eivät itse kykenisi minkäänlaisiin sopeutuksiin hallituksessa. Perussuomalaisten kansanedustaja Sakari Puisto totesi, että tarvittava talouden oikaisu olisi jäänyt tekemättä, jos SDP olisi nyt vallankahvassa.

Hallitus tavoittelee Suomen TKI-rahoituksen nostoa neljään prosenttiin bruttokansantuotteesta vuoteen 2030 mennessä. Perussuomalaisten kansanedustajat Sakari Puisto, Minna Reijonen, Kaisa Garedew ja Jaana Strandman pitävät TKI-rahoituksen nostoa välttämättömänä talouskasvun ja hyvinvointivaltion turvaamiseksi mutta muistuttavat, että määrän lisäksi on pidettävä huoli myös tutkimuksen, kehityksen ja innovaatioiden laadusta.

Kansanedustaja Juho Eerola piti puheenvuoron eduskunnan täysistunnossa, jossa hän nosti esille hallituksen toimien merkityksen talouskasvun ja työllisyyden kannalta.

Oppositio tivasi eduskunnan kyselytunnilla jankuttamiseen asti ammatillisen koulutuksen melko marginaalisista säästöistä. Sen sijaan hallituksen kädenojennus ammatissa jo toimiville - paikallinen sopiminen - jäi vähemmälle huomiolle.

Elinkeinoelämän valtuuskunnan EVAn 50-vuotisjuhlagaalassa 4.9. puhunut valtiovarainministeri Riikka Purra uskoo vakaasti siihen, että vaalikauden lopussa julkisen velan kasvu on saatu taitettua ja Suomi on päässyt vakaamman talouskasvun uralle.

Hallituksen tuoreessa talousarvioesityksessä tehdään määrätietoisia panostuksia talouskasvulle. Tästä huolimatta elinkeinoministeri Wille Rydman ja puolustusministeri Antti Häkkänen saivat Ylen A-studiossa kuullakseen oppositiojohtajilta Antti Kaikkoselta ja Antti Lindtmanilta, ettei hallitus muka panosta tarpeeksi kasvutoimiin.

Hallitus vahvistaa kaikkien kansalaisten mahdollisuuksia rakentaa tulevaisuuttaan työtä tekemällä ja yrittämällä. Työnteosta on jatkossa tulossa yhä kannattavampaa.

Valtion budjetti on ensi vuonnakin alijäämäinen ja takapakki taittuu vasta vuonna 2027. Nyt katseet käännetään kasvuun ja siihen hallitusohjelma antaa mainiot eväät. Hallitus huolehtii talouden rakenteista ja edellytyksistä tehdä työtä. Mutta kasvava ja kestävä hyvinvointi syntyy yksityisellä sektorilla.

Hallitus kokoontuu tiistaina ja mahdollisesti vielä keskiviikkona toiseen budjettiriiheensä tilanteessa, jossa taloudessa näkyy jo toivonkipinöitä paremmasta. Tiedossa on merkittäviä panostuksia turvallisuuteen ja kasvun eväisiin, eikä uusia leikkauksia ole tiedossa. Hallituspuolueiden puheenjohtajat olivat tiistaina aamulla median tavattavissa ennen budjettiriihen alkua.

Nyt kun maassa on hallitus, joka merkittävästi rajoittaa Suomelle haitallista maahanmuuttoa, ovat puhuvat päät keksineet, että tämä estää huippuosaajien saapumista. Väite on tietenkin täyttä puppua, sanoo valtiovarainministeri Riikka Purra.

Perussuomalaisen puolueen eduskuntaryhmä pitää parhaillaan kesäkokoustaan Kouvolassa. Puheenjohtaja Riikka Purra muistaa puheessaan hyvän kouvolalaisen lakritsin, mutta pääpaino on totta kai taloudessa ja valtiovarainministeri Purran toisessa budjettiriihessä.

Euroopan maiden velkaantuminen, Suomi mukaan luettuna, on ollut vuoden 2008 finanssikriisin jälkeen kestämättömällä tolalla. Nykyinen hallitus on viimein korjaamassa Suomen taloutta yhdeksällä miljardilla eurolla. Budjettia ei kuitenkaan saada tasapainoon pelkästään leikkaamalla, vaan tarvitaan myös laaja-alaista yritysvetoista talouskasvua.

Talousasiantuntija Juhani Huopainen arvioi talouden näkymiä OP:n tuoreen ennusteen pohjalta.