Perussuomalainen 1/2024

Käsikranaattien käyttö tuplaantui Ruotsin jengisodissa – helpompaa kuin räjähteiden valmistus omaan käyttöön

Kansanedustaja Jaana Strandman haluaa laittaa Itä-Suomen verkkoyhteydet kuntoon: “Yhteyksien toimivuus on kriittinen osa modernin yhteiskunnan toimintakykyä”

Teemu Keskisarjan ja Onni Rostilan kolumni: Näin Yle valeuutisoi pikkutyttöjen teurastuksen

Ruotsista mallia: Rikoshyöty takavarikkoon

Venäjän varjolaivasto seilaa nyt Pohjoisella jäämerellä – ympäristökatastrofi vain ajan kysymys

E16-tietä jatketaan Suomen puolelle – ministeri Ranne: Vahvistaa Suomen turvallisuutta, huoltovarmuutta ja taloutta

Hallitus edistää viranomaisten tiedonvaihtoa – tavoitteena torjua muun muassa järjestäytynyttä rikollisuutta

Itäkeskuksen muslimiyrittäjä HS:lle: Hameen on oltava löysä lantion kohdalta, jotta muut miehet kuin minä eivät näe

Koko läntinen maailma velloo tunnemyrskyissä – Suomestakin tuli puberteettiyhteiskunta, jota rakennetaan fiilispohjalta

Hallitus esittää Ylen rahoitusta vuosittain nostavan indeksin jäädyttämistä

Keskustan riveistä perussuomalaisiin siirtynyt Pekka Aittakumpu: ”Perussuomalaiset on Suomen rohkein puolue”

Maahanmuuttopolitiikka kiristyy koko EU:ssa – PS-meppi Sebastian Tynkkynen: ”Ratkaisujen aika on tullut” – kokoomuksen meppi Aura Salla nosti äärioikeistokortin

Vihersiirtymä vastatuulessa: Saksalaisautoilijat vaihtavat sähköautonsa bensaan ja dieseliin

Kamala Harris on positiivisen erityiskohtelun tuotos – maailman menestynein “DEI-rekry”

Donald Trumpin vierailu Joe Roganin ohjelmassa keräsi ennätysyleisön

Ruotsissa vietettiin hiljainen hetki Hamasin terroristi Yahya Sinwarin muistolle – tuhannet huusivat suosionosoituksia Malmössä

Eurooppaan vyöryi 10 vuodessa 4,5 miljoonaa Syyrian pakolaista – nyt kielteisen turvapaikkapäätökseen saaneet halutaan palauttaa turvalliseen kotimaahansa

Trumpin suosio kasvaa ja demokraattien epätoivo syvenee – on aika kaivaa taas esiin Hitler-kortti

talousahdinko

Valmiiksi pakatut ruokakassit odottavat hakijoita työttömien yhdistyksen ylläpitämässä Sattuman Kaapassa Rautavaaralla Itä-Suomessa. Koronaepidemia on lisännyt ruoka-avun tarvitsijoiden määrää eri puolilla Suomea, niin myös vajaan 1 600 asukkaan Rautavaaralla.

&#8211; Koronan vaikutus näkyi heti täällä. Ihmisillä on rahat tiukalla. Hakijoina on nuoria perheitä ja eläkeläisiä, mutta nyt myös työssäkäyviä ja lomautettuja, kertoo Rautavaaran Työraitti ry:n toiminnanohjaajan sijainen Merja Heikkinen.
Heikkisen mukaan yhdistys sai lokakuussa 3 000 kiloa EU:n ruoka-apua, josta tehtiin jaettavaksi 200 kassia. Niissä kaikissa on sama koostumus: mysliä, hapankorppua, vehnäjauhoa, kaurahiutaleita, keksiä, hernekeittoa, maitojauhetta ja lihapurkki.
– Tämä on ollut poikkeuksellinen vuosi. Kassien jakelu on käynnissä koko ajan. Hakijoita on ollut myös naapurikunnista, Heikkinen mainitsee.
Rautavaaran työttömät jakaa apua kaikille taustoja ja tarvetta sen enempää selvittämättä.
– Me emme kysy, paljonko taskussa on humisevaa. Hän, joka tulee hakemaan kassin, ei ole turhaan ilmaista ruokaa hakemassa. Se on hätäapu ja jatkaa esimerkiksi pienituloisen eläkeläisen ruokarahaa. Jos koronatilanne pahenee, niin avuntarve kasvaa, Heikkinen tuumii.
Puute on suuri
Ruoka-avun tarve ja velkaongelmat ovat sosiaalityöntekijöiden arvioiden mukaan lisääntyneet koronaepidemian aikana, ilmenee Sosiaalibarometri 2020 -julkaisusta.
Koronakriisin vaikutukset ruoka-apuun keväällä 2020 -selvityksen mukaan jo ennen koronakriisiä ruoka-apuun turvautui noin 100 000–200 000 ihmistä vuodessa. Ruoka-avun tarjoajia arvioidaan olevan yli tuhat.
Yksi ruoka-avun tarjoajista on Jyväskylän Katulähetys, jolla on runsaat 2 000 asiakasta. Joulukuun alussa ruokakassien jakopäivänä Jyväskylän ruokapankin edessä oli kymmenien ihmisten jono. Yksi heistä oli rakennusalalla pätkätöitä tekevä mies, joka ei halunnut esiintyä nimellään.
– Tämä kassi auttaa, kun ruoan hinta ja vuokrat nousevat. Tuloista ei meinaa jäädä käteen rahaa pakollisten laskujen maksamisen jälkeen, mies toteaa.
Leipäjonossa ollut yksinhuoltajanainen sai kaksi kassia ruokaa.
– Tästä on suuri apu. Minulta loppuivat työt ja poika opiskelee. Hän tarvitsee ruokaa, mutta minä selviän vähällä. Taloudellisesti on tiukkaa, mutta pää on pidettävä kylmänä. Pitää jättää ostamatta kallista kalaa ja hedelmiä, nimettömänä pysyttelevä nainen selvittää.
Työläisiä avun piiriin
Jyväskylän Katulähetyksen ruokapankin vastaava työntekijä Taina Koponen kertoo, että avun tarve on kasvanut viime keväästä.
– Kävijämäärät ovat kasvaneet hurjasti. Meillä on yli 500 kävijää enemmän kuin viime keväänä. Selvästi ollaan aiempaa enemmän huolissaan toimeentulosta. Pienituloisia työläisiä on tullut avun piiriin, kun palkka ei enää riitä vuokran ja laskujen jälkeen ruokaan, Koponen kertoo.
Yleinen taloustilanteen kurjistuminen vaikuttaa heikompiosaisiin todella nopeasti.
– He pitävät aika vähän ääntä itsestään. Täällä emme unohda heitä, Koponen muistuttaa.
Koposen mukaan lahjoitusruoan määrä ei ole kasvanut samassa suhteessa avuntarvitsijoiden määrän kanssa, joten kassin sisältö on ollut vähän laihempi kuin ennen.
Ruoka-apua hyvinvointivaltiossa
Ruoka-apua lisättiin 1990-luvun laman yhteydessä, jolloin monet järjestöt ja seurakunnat perustivat leipäjonoja. Moni tavallinen ihminen joutuu yhä hakeutumaan ruoka-apuun, koska talous on jostain syystä äärimmäisen tiukalla ja rahat eivät riitä ruokaan.
– Se on häpeällistä hyvinvoinnista ja sivistyksestä ylpeilevälle Suomen valtiolle. EU:n ruoka-apu on mainoskikkailua, kun olemme sinne nettomaksajia. Perusongelma on se, ettei ole työtä, ja eläkkeiden ja sosiaaliturvan taso on niin alhainen, etteivät tulot riitä perustarpeisiin. Silloin tarvitaan ruoka-apua, perussuomalaisten kansanedustaja Toimi Kankaanniemi selvittää.
Jyväskylään asettautunut Kankaanniemi osallistui itse ruoka-aputoimintaan asuessaan Uuraisilla Keski-Suomessa.
– Näin sen tarpeen ja ihmisten tilanteen omakohtaisesti. Se on tärkeää työtä vapaaehtoispohjalta, jota yhdistykset, järjestöt ja seurakunnat tekevät. Kiitos kaikille auttajille, Kankaanniemi sanoo.
Rahaa jaetaan ulkomaille
Viime eduskuntakaudella Kankaanniemi oli puheenjohtajana valtiovarainvaliokunnan jaostossa, joka käsitteli ruoka-apuasioita.
– Lisäsimme vuosittain parin miljoonan määrärahan yhdistysten ruoka-avun tukemiseksi. Siitä oli valtava apu, kun yhdistykset hankkivat kylmäkoneita ja muuta tarvittavaa. Tämän hallituksen aikana ei ole vastaavaa määrärahaa löytynyt. Hallitus ei pidä sitä tärkeänä vaan jakaa rahat ulkomaille, Kankaanniemi harmittelee.
Perussuomalaisten vaihtoehtobudjetissa esitetään kahden miljoonan euron tukea ruoka-apujärjestöille. Perheissä on puutetta rahasta ja ruuasta, joka näkyy nälkäisinä koululaisina viikonlopun jälkeen.
– Siellä on keskituloisiakin perheitä. Perussuomalaiset ovat puhuneet, että jokaisen pitäisi saada työstään sellainen ansio, että sillä tulee toimeen. Verotusta pitäisi keventää siltä osin, että olisi kannattavaa mennä töihin ja työstä saisi sellaisen palkan käteen, että sillä tulee toimeen ja pystyy tyydyttämään perustarpeet, Kankaanniemi kertoo.
”Kovasydämistä toimintaa”
Kankaanniemen mielestä nykyhallitus voisi halutessaan ratkaista rakenteellisen ongelman.
– Hallituksella on siihen kykyä, mutta ei halua. Esimerkiksi valtion budjetin valmistelussa sinänsä tärkeään luonnonsuojeluun löytyi yllättäen yli 30 miljoonaa euron lisärahoitus, mutta ei kahta miljoonaa ruoka-apuun. Se on puhtaasti arvostuskysymys, Kankaanniemi katsoo.
Ruoka-avun tarvitsijoiden määrä kasvaa, mutta Kankaanimen mukaan hallituksen budjetissa tai päätöksissä ei näy kansan jakautuminen todella köyhiin ja hyväosaisiin.
– Ikävä tilanne, ja tämä varmaan pahenee koronan takia pitkälle tulevaisuuteen. Tänä vuonna otetaan 20 miljardia lisää velkaa, josta köyhille ei riitä yhtään mitään, niin on se hallitukselta kovasydämistä toimintaa, Kankaanniemi toteaa.
&nbsp;

Nousevat elinkustannukset ja koronakriisi lisänneet ruoka-avun tarvetta: “Ihmisillä on hätä”

Eduskunta keskusteli tiistaina hallituksen esityksestä vuoden 2020 kolmannesta lisätalousarviosta. Kunnat joutuivat kuitenkin karvaasti pettymään, kun lisätalousarviossa ei vieläkään luvatuista kuntien tuista ollut sanaakaan. 

Perussuomalaisten kansanedustaja Jenna Simula toi keskustelussa esiin kuntien mittavat talousongelmat ja vaati hallitusta luopumaan suunnitelluista kuntien lisävelvoitteista. Jo ennen koronasta johtuvia poikkeusoloja kunnat ovat tehneet miljoonaluokan sopeuttamistoimia.
&#8211; Leikkauslistat ja veronkorotukset vaanivat aivan nurkan takana. Osa kunnista karsinee toivottavasti turhista investoinneista, mutta osassa kunnissa niistä on jo karsittu, ja jäljellä on enää esimerkiksi homekoulujen korjauksia tai uudisrakentamista. Niitä on muuten aika vaikea jättää tekemättä, Simula muistutti puheenvuorossaan.
Kuntien ahdinkoa ei ymmärretä
Samaan aikaan kun kunnissa pohditaan säästötoimia kuumeisesti, hallituksen toiminta vaikuttaa Simulan mukaan olevan päinvastaista. Uusia velvoitteita kunnille valmistellaan jatkuvasti, eivätkä kunnat selviä edellisistäkään lakisääteisistä vastuistaan. Muun muassa Kuntaliitto on ottanut kantaa sen puolesta, ettei uusia tehtäviä ja velvoitteita lisättäisi tällä hallituskaudella.
Kuntapakettia lupaillaan nyt neljänteen lisätalousarvioon, joka annetaan kesäkuussa. Aiemmin lupailtu paketti olisi suuruudeltaan noin miljardi euroa, mutta C21-kaupunginjohtajat arvioivat tiedotteessaan huhtikuussa, että se kattaisi koronasta kunnille aiheutuvista kustannuksista vain noin puolet.
&#8211; Vaikuttaa siltä, ettei hallituksessa ymmärretä kuntien ahdinkoa. Veronmenetysten kompensoiminen tältä vuodelta oli vain silmänkääntötemppu, sillä ne vähennetään korkojen kera vuoden 2021 valtion tuesta. Kuntapolitiikassa sosiaalidemokraatit ja muu vihervasemmisto jarruttaa kuntien yt-neuvotteluita ja muita säästötoimenpiteitä uskotellen itselleen ja muille päättäjille hallituksen tulevan vielä apuun. Se on silmien sulkemista todelliselta tilanteelta, Simula toteaa.

Hallituksen ideologinen puuhastelu jatkuu – Simula: ”Kuntien tukea ei näy”

Pandemiaa seuraa Ruotsissa talouskriisi, joka ajaa massoittain ihmisiä työttömäksi. Raskaiten lama koettelee palvelualoja, joilta voi kadota 600 000 työpaikkaa. Lukujen takana on kansantaloustieteen professori Magnus Herekson ja hän perustelee ennustettaan Aftonbladetissa.
Suuryritys voi valmistaa kuorma-autoja varastoon ja myydä niitä parempien aikojen joskus koittaessa. Palveluja ei voi nikkaroida varastoon ja kulut juoksevat vääjäämättä joka päivä. Suurin menoerä on henkilöstö. Siksi kuluista pitää päästä mahdollisimman nopeasti eroon, ennen konkurssia ja se johtaa nopeasti massairtisanomisiin palvelualoilla.
Viidennes palvelualojen työpaikoista uhattuna
Ruotsissa on 5,2 miljoonaa työpaikkaa ja näistä yksityisellä palvelusektorilla noin kolme miljoonaa.
&#8211; Noin 20 prosenttia palvelualojen työpaikoista katoaa, jos tilanne jatkuu tällaisena. 600 000 työpaikan katoaminen ei ole liioittelua, pikemminkin luku voi olla alakanttiin, <a href="https://www.aftonbladet.se/minekonomi/a/opGdP7/svenska-foretagen-varslar-tusentals">sanoo</a> kansantaloustieteen professori ja Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen johtaja Magnus Herekson Aftonbladetin haastattelussa.
&#8211; Tämä on täysin poikkeuksellinen tilanne ja valtion täytyy tavalla tai toisella korvata yritysten tulopohjan romahtaminen, jottei kokonainen toimiala katoaisi. Valtiolla on kassassa rahaa, sillä talous on ollut ylijäämäinen viimeiset 25 vuotta.
”Vasara ja tanssi” -strategia mahdollisesti käyttöön
Jos nyt valittu strategia pandemialta suojautumiseksi tulee liian kalliiksi, sitä pitää harkita uudelleen, eikä vain Ruotsissa. Mutta sitä ennen taloudelle on saatettu aiheuttaa korjaamatonta vahinkoa, pohtii professori Herekson.
&#8211; Päätökset tulevat olemaan vaikeita, sillä joku kärsii aina.
Ruotsi on toistaiseksi pitänyt osan yhteiskunnan ovista avoimina, mutta tähän voi pian olla tulossa muutosta. Pääministeri Stefan Löfven ei vielä sunnuntain <a href="https://www.svt.se/nyheter/inrikes/se-stefan-lofvens-tal-till-nationen">puheessaan</a> kansakunnalle ilmoittanut yksilöidyistä toimenpiteistä, mutta lähes varmasti kansalaisten liikkumista tullaan rajoittamaan lisää ”lyhyellä varoitusajalla”. Löfven kehotti kansalaisia ylipäänsä varautumaan yhä pahempaan.
Usko huomiseen kateissa
Pandemian aika on erityisen tuhoisaa pienyrityksille ja yksinyrittäjille, joilla ei ole samanlaisia puskureita ja rahoitusmahdollisuuksia kuin suuryrityksillä. Ruotsissa on 350 000 alle viiden hengen pienyritystä, jotka eivät näy tilastoissa. Huomattava osa varsinkin viime vuosien maahanmuuttajista työskentelee palvelualoilla.
&#8211; Pienyrittäjillä ei ole palkkaturvaa, itseään on hankala lomauttaa ja sairastumisessakaan ei päde samat säännöt kuin vakituisilla työntekijöillä. Tämä porukka on täysin yhteiskunnan turvaverkkojen ulottumattomissa, kuvailee Pienyrittäjien keskusliiton elinkeinopoliittinen asiamies Erik Sjölander väkensä ahdinkoa.
Epätoivoisia tekoja
Ensimmäisenä pandemian pelosta ja yhteiskunnan rajoitustoimista kärsivät taksinkuljettajat ja liikennöitsijät. Sitten joukkoon tummaan liittyivät ravintolat, baarit ja kahvilat sekä pikkuhotellit. Ja nyt kengänkuvan ahteriinsa saavat monet rakennusalan ammattilaiset.
&#8211; Puhun päivittäinen täysin epätoivoisten jäsentemme kanssa, he eivät näe ulospääsyä tästä tilanteesta, Sjölander sanoo.
&#8211; Olen valitettavan varma siitä, että näemme itsemurhien kaksin- tai kolminkertaistuvan tänä vuonna.

Massatyöttömyys uhkaa Ruotsia kolmen kuukauden sisällä – palvelualoilta katoavat työpaikat ja maahanmuuttajilta työt

talousahdinko

Nousevat elinkustannukset ja koronakriisi lisänneet ruoka-avun tarvetta: “Ihmisillä on hätä”

Hallituksen ideologinen puuhastelu jatkuu – Simula: ”Kuntien tukea ei näy”

Massatyöttömyys uhkaa Ruotsia kolmen kuukauden sisällä – palvelualoilta katoavat työpaikat ja maahanmuuttajilta työt

Uusimmat

Käsikranaattien käyttö tuplaantui Ruotsin jengisodissa – helpompaa kuin räjähteiden valmistus omaan käyttöön

Kansanedustaja Jaana Strandman haluaa laittaa Itä-Suomen verkkoyhteydet kuntoon: “Yhteyksien toimivuus on kriittinen osa modernin yhteiskunnan toimintakykyä”

Teemu Keskisarjan ja Onni Rostilan kolumni: Näin Yle valeuutisoi pikkutyttöjen teurastuksen

Ruotsista mallia: Rikoshyöty takavarikkoon

Venäjän varjolaivasto seilaa nyt Pohjoisella jäämerellä – ympäristökatastrofi vain ajan kysymys

E16-tietä jatketaan Suomen puolelle – ministeri Ranne: Vahvistaa Suomen turvallisuutta, huoltovarmuutta ja taloutta

Hallitus edistää viranomaisten tiedonvaihtoa – tavoitteena torjua muun muassa järjestäytynyttä rikollisuutta

Itäkeskuksen muslimiyrittäjä HS:lle: Hameen on oltava löysä lantion kohdalta, jotta muut miehet kuin minä eivät näe

Koko läntinen maailma velloo tunnemyrskyissä – Suomestakin tuli puberteettiyhteiskunta, jota rakennetaan fiilispohjalta

Hallitus esittää Ylen rahoitusta vuosittain nostavan indeksin jäädyttämistä

Viikon suosituimmat

Keskustan riveistä perussuomalaisiin siirtynyt Pekka Aittakumpu: ”Perussuomalaiset on Suomen rohkein puolue”

Teemu Keskisarjan ja Onni Rostilan kolumni: Näin Yle valeuutisoi pikkutyttöjen teurastuksen

Maahanmuuttopolitiikka kiristyy koko EU:ssa – PS-meppi Sebastian Tynkkynen: ”Ratkaisujen aika on tullut” – kokoomuksen meppi Aura Salla nosti äärioikeistokortin

Itäkeskuksen muslimiyrittäjä HS:lle: Hameen on oltava löysä lantion kohdalta, jotta muut miehet kuin minä eivät näe

Vihersiirtymä vastatuulessa: Saksalaisautoilijat vaihtavat sähköautonsa bensaan ja dieseliin

Kamala Harris on positiivisen erityiskohtelun tuotos – maailman menestynein “DEI-rekry”

Donald Trumpin vierailu Joe Roganin ohjelmassa keräsi ennätysyleisön

Ruotsissa vietettiin hiljainen hetki Hamasin terroristi Yahya Sinwarin muistolle – tuhannet huusivat suosionosoituksia Malmössä

Eurooppaan vyöryi 10 vuodessa 4,5 miljoonaa Syyrian pakolaista – nyt kielteisen turvapaikkapäätökseen saaneet halutaan palauttaa turvalliseen kotimaahansa

Trumpin suosio kasvaa ja demokraattien epätoivo syvenee – on aika kaivaa taas esiin Hitler-kortti

Toimitus suosittelee

Miko Bergbom ja Niko Ohvo: Etelärantaa ja Hakaniemeä yhdistää rakkaus halpatyövoimaa kohtaan

Suomessa vieraillut brittiprofessori: woke-eliitti ja siihen kuuluva media ovat radikalisoituneet voimakkaasti, ja seuraus on karu: he ovat kyvyttömiä enää ymmärtämään tavallisia ihmisiä

Demarien toimittajaliitolla ja Journalistiliitolla kaksoisroolit: Ovat Yleisradion osakkaita, samalla lobbaavat Yle-leikkauksia vastaan

Väestö muuttuu, ongelmat kasaantuvat – Riikka Purra ja Mari Rantanen suuressa maahanmuuttokeskustelussa keskiviikkona (suora lähetys)

Korporaatiomaailma löi jarrut wokelle – identiteettipolitiikka katosi kymmenien suuryritysten vuosikertomuksista

Perussuomalainen 1/2024