Sosiaali- ja terveysministeri Kaisa Juuso Ruotsissa: Liika älylaitteiden käyttö heikentää lasten hyvinvointia

Garedewilta toimenpidealoite nuoren määritelmän kaventamiseksi nuorisolaissa: 10-vuotiaat ja 29-vuotiaat eivät kuulu samoihin nuorteniltoihin

Etelä-Amerikan Elon Musk ei kuvia kumarra – aikoo laittaa Argentiinan talouden paraatikuntoon vaikka väkisin

Merituulivoiman rakentamisesta kannattamatonta –  kohoavat kustannukset, lisääntynyt kilpailu ja inflaatio syövät katteet

Merkittäviä verohyvityksiä suurille teollisille investoinneille – valtiovarainministeri Purra: ”Hallitus tukee suomalaista työtä ja teollisuutta”

Media jatkaa Trumpin demonisointia toisen salamurhayrityksen jälkeenkin – Trump: “En luovuta ikinä!”

Keskisuomalaisen päätoimittaja Yle-pomo Riikka Räisäsestä: Näillä näytöillä joku muu päätoimittaja olisi jo eronnut

Aamulehden ex-päätoimittaja: Ylen piikkiin rakastajansa kanssa matkustanut uutispomo Riikka Räisänen pitäisi siirtää syrjään

Poliisi nappasi Helsingin yliopiston kunniatohtorin kiinni kahdesti – ensin Kööpenhaminassa, sitten Tukholmassa

Halla-aho: Arvelen, että moni muukin kuin persukansa alkaa ymmärtää Ylen prioriteetteja – ”Leikkausvaraa riittää myös tulevaisuudessa”

Antikainen: Yle on väärässä – uutiset somaliaksi ja arabiaksi eivät auta sopeutumaan suomalaiseen yhteiskuntaan

Takinkääntö

Ruotsin työmarkkinapolitiikassa on tapahtumassa historiallinen murros, kun Ammattiliittojen Keskusjärjestö LO on päättänyt aloittaa yhteistyön ruotsidemokraattien kanssa. Perinteisesti vasemmistolaisen ay-liikkeen takinkääntö ei lähde sydämen hyvyydestä vaan siitä, että ruotsidemokraateilla on nyt tukeva ote vallan kahvasta.

Ruotsin Ammattiliittojen Keskusjärjestö LO kääntää historiallisesti kelkkansa ja aloittaa yhteistyön ruotsidemokraattien kanssa. LO:n puheenjohtaja Susanna Gideonsson ei ilmoittanut takinkäännöstä riemurinnoin, vaan <a href="https://www.svt.se/nyheter/inrikes/lo-svanger-i-fragan-om-att-samtala-med-sd">totesi</a> keskusjärjestön velvollisuuden olevan keskustella kaikkien valtaapitävien kanssa.
Syyskuun valtiopäivävaaleissa ruotsidemokraateista tuli maan toiseksi suurin puolue. SVT:n ovensuukyselyn mukaan jopa 27,5 prosenttia ammattiliittojen jäsenistä äänesti nimenomaan ruotsidemokraatteja. Ruotsidemokraatit on siten myös ay-liikkeen piirissä toiseksi suosituin puolue heti sosialidemokraattien jälkeen.
”Ajamme jäsentemme etua”
Ensimmäisenä Canossan matkan tekee Rakennusliiton puheenjohtaja Johan Lindholm, joka istuu myös sosialidemokraattien puoluehallituksessa. Hän kertoi luovansa suhteet ruotsidemokraatteihin ja tapaavansa puolueen valtiopäiväedustajia.
&#8211; He ovat nyt mukana johtamassa tätä maata. Menen tapaamiseen valtiopäiville ajamaan jäsentemme etua, Lindholm <a href="https://www.expressen.se/nyheter/val-2022/lo-toppen-vi-kommer--etablera-kontakt-med-sd/">kommentoi</a> Expressenille.
&#8211; Ruotsidemokraatit käyvät hallitus- sekä budjettineuvotteluja ja jäsenillemme tärkeiden kysymysten on tuolloin oltava pöydällä ja mukana keskusteluissa. En mene sinne lehtereille istuskelemaan.
Politiikka on mahdollisen taitoa
Ammattiliitot ovat ottaneet lusikan kauniiseen käteen siksikin, että ruotsidemokraatit ovat saaneet johtoonsa valtiopäivillä useita valiokuntia, muun muassa työelämä- ja lakivaliokunnat. Politiikka on mahdollisen taitoa.
Ruotsidemokraatit sai ensimmäiset edustajansa valtiopäiville 12 vuotta sitten. LO valitsi alusta alkaen linjan, jonka mukaan puolueeseen ei oteta minkäänlaista kontaktia.
LO on tehnyt voitavansa sulkeakseen ruotsidemokraatit kokonaan pois ay-liikkeestä. Ruotsidemokraateiksi tunnustautuneet henkilöt ovat saaneet lähteä luottamustoimistaan ja joissakin tapauksissa heitä on jopa potkittu pois liitoista.

Vallan linnakkeet kaatuvat Ruotsissa: Ammattiyhdistysliike yhteistyöhön ruotsidemokraattien kanssa

Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen pitää hallituksen esittämää potilasturvallisuuslakia törkeänä takinkääntönä SDP:ltä, joka vuonna 2007 äänekkäästi vastusti samanlaista lakia, mitä itse on nyt sorvaamassa.

Kiistelty potilasturvallisuuslaki tuli eduskunnan käsiteltäväksi keskiviikkona 14.9. Esitys on repinyt sekä hallituksen rivejä vasemmistoliiton eduskuntaryhmän vastustuksen vuoksi että raivostuttanut hoitoalan järjestöt Tehyn ja Superin. Voimaan tullessaan laki rajoittaisi merkittävästi hoitajien työtaisteluoikeutta.
&#8211; Hoitoalan pakkotyölaki kertoo kaiken siitä, miten paljon hallitus arvostaa hoitoalan ammattilaisia. Työolojen tai palkan parantamisesta ei ole puhettakaan, vaan porkkanan sijaan hoitajille tarjotaan lisää keppiä estämällä työtaistelutoimet ja pakottamalla töihin sakon uhalla. Hallitus tuntuu kuvittelevan, että jatkuvan kiireen ja resurssipulan uuvuttamat hoitajat jaksavat töissä paremmin uhkailun voimalla, moittii perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen.
&#8211; Hoitajat eivät halua jättää potilaitaan oman onnensa nojaan, mutta kahden raskaan pandemiavuoden jälkeenkään mitään parannusta työolosuhteisiin ei ole tullut. Hoitajat on kerta toisensa jälkeen pakotettu venymään äärirajoille, mutta nyt tälle hyväksikäytölle on tehtävä loppu.
Kukaan ei veny loputtomasti
Hoitoalan lakonuhka on seurausta liittojen ja työnantajaa edustavan KT:n riidasta, jota on selvitelty valtakunnansovittelijan johdolla. Työnantajapuoli ei ole suostunut hoitajien palkankorotusvaatimuksiin, vaikka hoitajien palkkataso on noin 20 prosenttia jäljessä pohjoismaisesta tasosta.
&#8211; Hoitotyö on raskasta ja erittäin alipalkattua suhteessa työn vaativuuteen. Hoitajat ovat joka ikinen päivä vastuussa ihmishengistä ja huolehtivat potilaistaan kellon ympäri vuoden jokaisena päivänä. Työ on pahimmillaan erittäin kuluttavaa henkilöstöpulan aiheuttaman jatkuvan kiireen vuoksi, mutta palkkauksessa tämä ei todellakaan näy. Työnantajat ovat valitelleet hoitajapulaa ja ihmetelleet alanvaihtoa ikään kuin syyt eivät olisi päivänselviä. Monelle hoitotyö on myös kutsumustyö, mutta kukaan ei veny loputtomasti, Antikainen toteaa.
Törkeä takinkääntö
Hoitajien pakkotyölaki on varsinkin SDP:ltä törkeä takinkääntö. SDP nimittäin vastusti äänekkäästi hoitajien työtaisteluoikeuden rajoittamista ollessaan oppositiossa vuonna 2007.
&#8211; SDP:n silloinen puheenjohtaja Eero Heinäluoma puhui vuonna 2007 eduskunnassa ”pakkolainsäädännöstä”. Kuinka kävi 15 vuotta myöhemmin? Nyt pääministeripuolue SDP ajaa pakko- ja orjatyölakeja ja uhkailee hoitajia sen sijaan, että pyrkisi rakentamaan edellytykset sovinnolle, Antikainen tylyttää.
&nbsp;

SDP teki takinkäännön Suomen ennätyksen – vastusti hoitajien pakkotyölakeja vuonna 2007, nyt itse sorvaa niitä

Hallituksen, erityisesti keskustan, riveistä on pitkään julistettu, että polttoaineverotukseen ei enää olisi tulossa uusia korotuksia. Keskusta kuitenkin teki sen mitä se aina tekee, sillä seuraava polttoaineiden veronkorotus on tulossa jo vuodenvaihteessa.

Hallitus on korottamassa parafiinisen dieselin polttoaineveroa vuoden 2023 alusta kahdella sentillä litralta. Suurin osa dieselin kulutuksesta on parafiinista, joten veronkorotus on nostamassa dieselin hintaa. Veronkorotus toteutuu, kun parafiinisen dieselin verotuki vuoden 2023 alusta alkaen poistuu.
Nykyisessä inflaatiotilanteessa päätös tulee vaikuttamaan huomattavasti kuorma- ja pakettiautoliikenteen kustannuksiin, jotka ovat nousseet yhtäjaksoisesti yli kymmenen prosentin vuosivauhtia Venäjän käynnistettyä hyökkäyssodan Ukrainaan. Polttoaineen hinnan ohella myös muun muassa kuljetuskaluston pääomakustannukset ovat nousseet huomattavasti.
Perussuomalaiset vaatii hallitusta <a href="https://www.suomenuutiset.fi/suomen-kilpailukyky-ei-kesta-enaa-minkaanlaisia-veronkorotuksia-ari-koponen-vaatii-hallitusta-perumaan-dieselin-hintaa-nostavan-veronkorotuksen/">perumaan</a> veronkorotuksen, sillä Suomen kilpailukyky ei kestä enää minkäänlaisia veronkorotuksia.
Suomen polttoaineiden hinnat Euroopan kärkitasoa
Myös kuljetusalan edunvalvontajärjestö SKAL:n puheenjohtaja Jani Ylälehto pitää nykytilanteessa polttoainekustannusten lisäämistä edes vähäisessä määrin <a href="https://kuljetusnet.fi/suomi-on-nostamassa-dieselin-veroa-keskell%C3%A4-energiakriisi%C3%A4-%E2%80%9Dj%C3%A4rjet%C3%B6nt%C3%A4-%E2%80%9D%2C-sanoo-skal-puheenjohtaja-jani-yl%C3%A4lehto.html">järjettömänä</a>. Jokainen sentti lisää polttoaineen hintaan kasvattaa kuljetus- ja logistiikkayritysten kustannuksia 13 miljoonalla eurolla. Kasvavat logistiikkakustannukset siirtyvät tuotteiden, kuten ruuan, loppuhintoihin, jotka jäävät kuluttajan maksettavaksi.
Toisin kuin monissa muissa Euroopan maissa, joissa polttoaineiden veroja on laskettu hinnannousun seurauksena, Suomen hallitus korottaa veroja entisestään. Tilanteesta kärsivät sekä kotitaloudet ja teollisuus että kuljetusala.
Hallitus korotti polttoaineiden verotusta viimeksi kaksi vuotta sitten. Bensiinin osalta litrahinnan korotus on 6,6 senttiä litralta ja dieselin osalta 6,9 senttiä. Kireästä verotuksesta johtuen polttoaineen hinta on vuodesta toiseen Euroopan kärkitasoa.
Vanha sanonta kepusta pitää paikkansa
Hallituksen ja varsinkin keskustan riveistä on pitkään vakuuteltu, että polttoaineverotukseen ei enää olisi tulossa uusia korotuksia tällä hallituskaudella. Keskustan puhe on osoittautunut tyhjäksi ja halvaksi – jälleen kerran.
Valtiovarainministerinä toimiva keskustan puheenjohtaja Annika Saarikko vakuutti tammikuussa 2021, että polttoaineiden verojen korottamattomuus olisi keskustalle hallituskysymys. MT:n haastattelussa Saarikko <a href="https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/uutiset/db8311fd-3f40-5735-bf59-75bb71af0759">väitti</a>, että keskusta pitää tiukasti kiinni näkemyksestään, ettei liikennepolttoaineiden verotusta kiristetä.
&#8211; Se on meidän reunaehtomme. Keskustalle käy linja, joka on hallitusohjelmassa ja se on nyt tehty. Syksylläkin keskustan kanta on se, että tämän vaalikauden polttoaineiden veronkorotukset on nyt tehty, Saarikko lausuu haastattelussa viitaten aiempaan vuoden 2020 polttoaineiden veronkorotukseen.
Samalla varmuudella Saarikko paalutti keskustan linjaa vuosi sitten Demokraatti-lehden haastattelussa:
&#8211; Bensaveron korotusta, muitakaan polttoaineveron tai lämmityspolttoöljyjen korotuksia tämä esitys eivätkä hallituksen suunnitelmat sisällä, Saarikko sanoi.
Vanha sanonta, jonka mukaan kepu pettää aina, kuvaa tilannetta erinomaisesti edelleen vuonna 2022.
Kärnän twiitti ikääntyi huonosti
Myös keskustan lausuntoautomaattina tunnetun Mikko Kärnän lupaukset polttoaineverotuksesta olivat täysin omaa luokkaansa toissa vuonna, hieman ennen koronan leviämisen alkamista.
Runsaat kaksi ja puoli vuotta myöhemmin voidaan todeta, ettei twiitti ole vanhentunut arvokkaasti.
<blockquote class="twitter-tweet" data-width="500" data-dnt="true">
Meille ei tule mitään uusia korotuksia polttoaineverotukseen tällä hallituskaudella tämän yhden hallitusohjelmassa päätetyn indeksikorotuksen lisäksi. Ja sekös sinua harmittaa.
&mdash; Mikko Kärnä 🇫🇮🇺🇦 (@KarnaMikko) <a href="https://twitter.com/KarnaMikko/status/1220499427573538816?ref_src=twsrc%5Etfw">January 24, 2020</a></blockquote>
<script async src="https://platform.twitter.com/widgets.js" charset="utf-8"></script>
Kärnä vastaa twiitissään perussuomalaisten kansanedustajalle Sanna Antikaiselle, joka kehottaa Kärnää pitämään sanansa. Todettakoon, että vaikka ei pitänytkään, Kärnä toki aina keksii selitykset.
Keskusta ei ole ainoa hallituspuolue, joka on sumuttanut äänestäjiä polttoaineiden verojen korotukseen liittyvillä tyhjillä lupauksilla. Liikenne- ja viestintäministeri Timo Harakka (sd) lupasi pari vuotta sitten, että polttoaineveron korotus voidaan korvata kokonaan vähävaraisille ja maalla asuville.
&#8211; Pankkitilille ilmestyy rahaa, Harakka lausui Ylen A-Studiossa kaksi vuotta sitten.

Keskusta vakuutteli vuosikausia: ”Ei uusia korotuksia polttoaineverotukseen tällä hallituskaudella” – mutta puhe oli taas halpaa

Vuosi sitten EU:n elvytyspaketista käytiin eduskunnassa kova vääntö. Hallitus väitti, että paketti on ainutkertainen ja tarkkarajainen, ja eduskunta paalutti tiukat ehdot, ettei jatkossa sellaisia tulonsiirtoja hyväksyttäisi. Nyt kuitenkin hallitus näyttää taipuvan EU:n uuteen tulonsiirtoon, jota kutsutaan ”sosiaaliseksi ilmastorahastoksi”.

&#8211; Se tarkoittaa selkokielellä, että esimerkiksi Puolassa ja Unkarissa luovuttaisiin fossiilisista polttoaineista suomalaisten rahoilla, samalla kun suomalaiset maksavat polttoaineesta Euroopan korkeinta hintaa, perussuomalaisten kansanedustaja Jani Mäkelä totesi eduskunnan kyselytunnilla tänään.
&#8211; Hallitus on väittänyt olevansa rahastolle ”kriittinen”. Mutta se ei näytä riittävän, kun rahastoa ajetaan eteenpäin. Hallitus onkin veivannut puheensa siihen asentoon, millainen rahaston pitäisi olla, jos ja kun se toteutuu, Mäkelä hämmästeli.
Hallituksen hiljainen takinkääntö
Mäkelä viittasi niin pääministeri Sanna Marinin (sd.), eurooppaministeri Tytti Tuppuraisen (sd.) kuin valtiovarainministeri Annika Saarikonkin (kesk.) viime lokakuun puheisiin, joissa he väittivät suhtautuvansa uuteen tukimekanismiin ”erittäin kriittisesti” ja jopa kielteisesti. Nyt hallitus on lipsumassa linjasta.
&#8211; Kuinka te selitätte tämän takinkäännön? Miksi ette sano suoraan ei tälle taas uudelle häpeämättömälle välistävedolle?
Tuppurainen puolusteli, että Suomi on edelleen noudattanut sosiaalirahaston suhteen tiukkaa linjaa ja että tarvittavat ratkaisut tehtäisiin ”nykyisten rahoituskehysten puitteissa”.
EU:n valtaa halutaan kasvattaa
EU:n parlamentti on päättänyt esittää, että käynnistettäisiin EU:n perussopimusten muutos. Parlamentin esittämät muutokset ovat Mäkelän mukaan kauheaa kuultavaa.
&#8211; Listalla on siirtyminen määräenemmistöpäätöksiin yhä useammissa asioissa ja EU:n vallan laajennus myös terveys-, sosiaali- ja puolustuspolitiikkaan. Kaiken huippu on vaatimus lainsäädäntöoikeudesta sekä budjettivallasta EU-parlamentille. Synkkää ja syvää liittovaltiokehitystä, Mäkelä luetteli.
&#8211; Toteutuneena nämä muutokset merkitsevät itsenäisen päätösvallan loppumista. Suomi sellaisena kuin sen ajattelemme lakkaisi olemasta.
&#8211; Tuleeko Suomi yksiselitteisesti ja ilman mitään kiertelyä, tarvittaessa vaikka ainoana maana yksimielisyysvaatimuksen nojalla, torjumaan ehdotetun perussopimusten muuttamisen? Mäkelä tivasi vastausta päämisteriltä.
Vastausta ei kerta kaikkiaan saa
Perussuomalaiset odottivat turhaan selvää vastausta, sillä Marin selitti vain, ettei Suomi ole näitä muutoksia esittänyt eikä sellaisia muutoksia nyt Marinin mukaan tarvittaisi. Tämä ei vastannut kysymykseen siitä, olisiko hallitus valmis estämään tällaiset EU:n esitykset.
Lukuisat perussuomalaiset kansanedustajat tivasivat samoja asioita selkein kysymyksin, mutta hallitus väisteli, puhui ohi aiheen ja kerta kaikkiaan jätti vastaamatta kysymyksiin.
&nbsp;

Ministerit eivät taaskaan vastanneet kysymyksiin EU:n tukipaketeista ja liittovaltiokehityksestä – hallitus ei suoraan suostu estämään edes vallansiirtoa EU:lle

Keskusta on suorittanut takinkäännön ja sanojen syömisen maailmanennätyksen, sillä aiemmin yhteistä EU-velkaa ja liittovaltiokehitystä vastustanut puolue haluaakin nyt viedä Suomen velkavankeuteen vuosikymmenien ajaksi sekä osaksi liittovaltiota . &#8211; Keskusta voi samaan aikaan kannattaa yhteistä velkaa ja niin sanotusti vastustaa liittovaltiota, perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-aho ihmettelee kepun nykylinjaa.

Perussuomalaisten kansanedustajat Sanna Antikainen ja Jussi Halla-aho toivat tänään eduskunnassa esille kansanedustajan ja ex-pääministeri Juha Sipilän haastattelun vuodelta 2014.
Sipilän puheet ovat täysin ristiriidassa kepun nykyisen puoluejohdon linjausten kanssa, sillä aiemmin yhteistä EU-velkaa ja liittovaltiokehitystä vastustanut puolue onkin nyt muuttanut mielensä, sillä kepu haluaa hallituksessa viedä Suomen velkavankeuteen vuosikymmenien ajaksi.
Housutkin repeävät, kun kepu pettää äänestäjiään
Huhtikuussa 2014 – reilut seitsemän vuotta sitten – Sipilä linjasi, että EU:n on pysyttävä selvästi jäsenvaltioiden välisenä liittona. Sipilä painotti ja vakuutti, että keskusta vastustaa eurobondeja eli yhteistä velkaa ja liittovaltiokehitystä.
&#8211; Yhteinen velka on niin iso askel kohti liittovaltiota, että housut repeää. Etelä-Euroopan mailla on tietenkin kova halu yhteiseen velkaan sattuneesta syystä. EU:n sosiaalidemokraattien kärkiehdokas kannattaa eurobondeja selkeästi, samoin Euroopan kansanpuolueen kärkiehdokas. Se on vaarallista puhetta, Sipilä sanoi.
Perussuomalaisten Antikainen toteaa, että Sipilän aikaisempien lausuntojen perusteella luulisi, että keskusta äänestäisi elpymispakettia vastaan.
&#8211; Mutta niin vain taitaa olla, että keskusta todistaa vanhan viisauden todeksi, eli sen, että keskusta pettää aina. Keskusta pettää äänestäjiään niin kovaa, että housutkin repeävät, Antikainen sanoo.
Keskustan puheet ja teot jyrkässä ristiriidassa
Halla-aho ihmettelee myös keskustan puheiden ja tekojen välistä ristiriitaa.
&#8211; Useimmat keskustan edustajat kertovat vastustavansa liittovaltiokehitystä. Kuitenkin he kannattavat jokaista eteen tulevaa esitystä, joka on liittovaltiokehitystä. Jos hyväksyttäväksi tulee sellaisia asioita, joita keskustalaiset itse ovat aiemmin erehtyneet kutsumaan liittovaltiokehitykseksi, niin maalitolppia siirretään.
&#8211; Sipilä sanoi Suomenmaa-lehden haastattelussa, että yhteinen velka olisi merkittävä askel kohti liittovaltiota. Nyt meillä on käsittelyssä yhteisen velan luominen, mutta se ei enää olekaan liittovaltiokehitystä, joten keskusta voi samaan aikaan kannattaa yhteistä velkaa ja niin sanotusti vastustaa liittovaltiota, Halla-aho ihmettelee.
&nbsp;

Kepu pettää aina – muistatko vielä, mitä ex-pääministeri Juha Sipilä vakuutti 2014? – ”Keskusta vastustaa yhteistä velkaa ja liittovaltiokehitystä”

Päähallituspuolueet keskusta ja SDP huristelevat kaksilla &#8211; tai jopa useammilla rattailla &#8211; mitä tulee 750 miljardin EU-elvytyspakettiin. Äänestäjä on ihmeissään, kun yksi puhuu yhtä, toinen toista ja kolmannen mieli muuttuu kuin pikkulapsella.

EU-johtajien kesällä hyväksymää 750 miljardin elvytyspakettia käsiteltiin tällä viikolla jälleen eduskunnassa. Suomi on maksamassa elvytyspakettiin 6,6 miljardia euroa ja on saamassa siitä 2-3 miljardia. Päähallituspuolueet SDP ja keskusta ajavat pakettia läpi huolimatta valtavasta kritiikistä.
Perussuomalaiset vastustaa Suomelle kalliiksi käyvää hanketta, joka kasvattaa Suomen veronmaksajien rasitusta vuosikymmeniksi eteenpäin ja josta seuraa useiden miljardien tappiot. Silti esimerkiksi valtiovarainministeri Matti Vanhanen on tyynesti todennut, että liki 30 vuoden velkavankeuteen johtava elvytyspaketti ja EU-maiden yhteinen velanotto on järkevää.
Demarien ja keskustan linja suhteessa EU-elvytykseen on poukkoillut ja takki kääntynyt moneen kertaan.
Jo vuoden 2014 EU-vaaliohjelmassaan demarit <a href="https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/sdp-torjuu-velkojen-yhteisvastuun-eu-ssa-1.60534">torjui</a> EU-velkojen yhteisvastuun, ja puolueessa oltiin vakaasti sitä mieltä, että budjettivalta on pidettävä kansallisilla parlamenteilla.
<a href="https://sdp.fi/fi/blog/sosialidemokraattisen-eduskuntaryhman-ryhmapuheenvuoro-ajankohtaiskeskustelussa-eun-elpymisrahastosta/">Vielä viime kesänä</a> demarit olivat samoilla linjoilla puolustaessaan Suomen taloudellista itsenäisyyttä: sosialidemokraattisen eduskuntaryhmän ryhmäpuheenvuorossa koskien elvytyspakettia puolue toteaa, että kaikissa oloissa on lähtökohtana se, että jokainen jäsenmaa vastaa omasta taloudestaan ja omista veloistaan ja pitää huolta julkisen talouden tasapainosta pitkällä jännevälillä.
&#8211; Tämä on SDP:n pitkäaikainen linja ja tästä tulemme pitämään kiinni. Yhtä tärkeää on, että Suomen budjettisuvereniteetti säilyy kaikissa tilanteissa.
Tuppurainen hämmentää ja poukkoilee
Siis: demarien mukaan budjettivalta on pidettävä kansallisilla parlamenteilla ja kaikissa oloissa on lähtökohtana se, että jokainen jäsenmaa vastaa omasta taloudestaan ja omista veloistaan.
Onko näin?
Yhteisissä lausunnoissa demarit puhuu yhtä, puolueen Eurooppa- ja omistajaohjausministeri Tytti Tuppuraisen puheissa linja on kuitenkin aivan erilainen.
&#8211; Mielestäni emme voi seurata sivusta, jos EU-maat ajautuvat pitkittyvään taantumaan, Tuppurainen lausui viime kesänä Ylen A-Studiossa puolustaessaan elvytyspakettia.
Tammikuussa oli jo tiedossa, että Suomen osuus elvytyspaketista supistuu noin 2,7 miljardiin aiemmin kaavaillusta 3,2 miljardista. Silti Tuppurainen katsoi, että EU-maiden päätös yhteisestä elvytyksestä oli oleellista.
&#8211; Se on Suomenkin etu, Tuppurainen sanoi <a href="https://www.uusisuomi.fi/uutiset/suomen-osuus-jattipaketista-kutistui-puoli-miljardia-eurooppaministeri-luvut-voivat-viela-muuttua/049dc1c1-1c5d-40e4-bb84-1ca4bfe679f3">tammikuussa</a>.
Tosin vielä reilut kolme vuotta Tuppurainen oli kyseisestä edusta itsekin eri mieltä.
&#8211; Sosialidemokraatit eivät halua tehdä Euroopasta tulonsiirtounionia, Tuppurainen lausui eduskunnassa marraskuussa 2017.
Varsinaiseen sanataiteiluun Tuppurainen kykeni viime huhtikuussa, jolloin hän onnistui samaan aikaan kannattamaan yhteistä EU-elvytystä ja vastustamaan sitä.
– Se ei ole sillä tavalla mustavalkoinen kysymys, että voisimme sanoa, että olemme yhteisvastuuta vastaan. Kannatamme yhteisvastuuta mutta se ei tarkoita automaattisesti toisten velkojen maksuvastuuta. Tässä meillä menee ikään kuin raja, Tuppurainen muotoili.
Mutta heti perään viime toukokuussa Tuppuraisen linja oli ainakin näennäisesti kriittisempi.
&#8211; Mutta sellaista tilannetta ei synny, että me ottaisimme toisten olemassa olevia velkoja yhteisvastuullisesti maksettavaksi. Se ei käy, Tuppurainen sanoi eduskunnan kyselytunnilla
Keskusta ei tiedä, mitä mieltä olisi
Elvytyspaketti on menossa hallituksessa läpi keskustan tuella. Keskustan linja suhteessa elvytyspakettiin on umpisekava.
Tällä viikolla eduskunnassa keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Kurvinen katsoi, että yhteiseurooppalainen talouden elvytys on koronakriisissä <a href="https://www.suomenmaa.fi/uutiset/junttinakin-ymmarran-keskustaryhmyri-antti-kurviselta-puolustuspuhe-kertaluontoiselle-eu-elvytykselle/">täysin välttämätöntä</a>.
&#8211; Eteläpohjalaisena kepulaisena junttinakin nimittäin ymmärrän, että Suomen ja muun Euroopan talous ovat yhtä. Maakuntien työpaikat ovat kiinni siitä, vetääkö markkina Euroopassa. Markkina pitää saada vetämään. Talous ensin elpymään, sitten nousuun. Siitä tässä on kyse, Kurvinen lausui.
Keskustan edellinen puheenjohtaja, kansanedustaja Katri Kulmuni sanoi kuitenkin vielä viime kesänä Ylen A-Studiossa, että hän ei kannata yhteisvastuullista velkaa. Kulmunin edeltäjä, ex-pääministeri Juha Sipilä on puolestaan aiemmin todennut, että Suomessa pitää jopa järjestää kansanäänestys, jos Suomi siirtyy euromaiden yhteiseen velkaan. Sipilä lausui myös tuolloin, että suomalaiset ovat ikuisesti maksajia, jos myönteinen päätös tehdään. Sipilän ”ikuisesti maksajia”-lause kannattaa painaa mieleen.
Mielenkiintoista on seurata, pysyvätkö Kulmuni ja Sipilä linjallaan vai jyrääkö keskustan ryhmäkuri, kun elvytyspaketista äänestetään.
Myös keskustan kansanedustaja Hannu Hoskonen vastustaa näyttävästi oman puolueensa linjaa elvytyspaketin, ja monien muidenkin asioiden suhteen.
Hoskonen kertoo Dosentti-ohjelmassa, että hän <a href="https://www.suomenuutiset.fi/keskustan-hoskonen-ei-hyvaksy-eu-elvytyspakettia-eika-turpeen-alasajoa-kyse-ei-ole-kapinoinnista-vaan-lain-ja-hallitusohjelman-puolustamisesta/">ei aio äänestää</a> välikysymysäänestyksessä EU-elvytyspaketin hyväksymisen puolesta.
– Jos tähän ensimmäiseen pakettiin panemme nimemme alle – itse en sitä ole laittamassa enkä laita – sitten sieltä tulee seuraavia paketteja ja suomalaisten rahat lähtevät Etelä-Euroopan maihin. On perustettu tulonsiirtounioni, mikä on täysin vastuutonta politiikkaa, Hoskonen sanoo.
Kokoomusjohtajat torjuivat elvytyksen &#8211; entä nyt?
Entäpä kokoomus? Puolueen riveistä löytyy sekä elvytyspakettia kannattavia sekä vastustavia kanasanedustajia. Kokoomus tunnetusti kuitenkin on EU-myönteinen puolue. Kokoomuksen puheenjohtajan Petteri Orpon mukaan puolueella ei tällä hetkellä edes ole kantaa elvytyspakettiin. Kuitenkin vielä toissa vuonna Orpo oli vakaasti sitä mieltä, että EU-jäsenmaat huolehtikoot itse omista veloistaan.
-Yhteisvastuu tarkoittaa Suomelle ja suomalaisille lisää maksamista. Taloudellista vastuuta Euroopan unionin maiden välillä ei voida lisätä ennen kuin jokainen maa hoitaa <a href="https://www.verkkouutiset.fi/petteri-orpo-jasenmaat-huolehtikoot-itse-omista-veloistaan/#86e5c4c0">omat talousasiansa</a> kuntoon, entinen valtiovarainministeri Orpo totesi Eurooppa-foorumin paneelikeskustelussa.
Nähtäväksi jää, minkä kannan Orpo lopulta tulee ottamaan elvytyspakettiin.
Myös Orpoa ennen valtiovarainministerinä sekä sittemmin pääministerinä toiminut Jyrki Katainen on torjunut jyrkästi yhteisen EU-elvytyksen.
Vuoden 2014 EU-parlamenttivaalien alla Ylen suuressa puheenjohtajatentissä Katainen lausui näin:
&#8211; Tässä on tehty jo valtaosa talouspolitiikan integraatiosta. Mä en kannata yhteisvastuullisia velkoja.
Tosin melko pian sen jälkeen Katainen luopuikin pääministerin tehtävästään, ja siirtyi EU-komission varapuheenjohtajaksi.
&nbsp;

Päähallituspuolueilla keskustalla ja demareilla umpisekava linja EU-elvytyspakettiin – sanataiteileva ministeri Tuppurainen osaa jo yhtä aikaa kannattaa ja vastustaa EU-elvytystä

Sdp:n kansanedustaja Sanna Marin murtui Ylen eilisessä ilmastotentissä tajuttuaan, että eduskuntavaaleihin on aikaa enää reilu viikko. Siinä samalla vaihtui demareiden kanta polttoaineveron korottamiseen.
Yleisradion tv-lähetyksessä nähtiin torstai-iltana härski takinkääntö, kun sdp:n kansanedustaja Sanna Marin väitti ilmastokeskustelussa, ettei puolue ole valmis korottamaan bensiinin verotusta seuraavalla vaalikaudella.
&#8211; Tällä hetkellä emme ole valmiita korottamaan (bensaveroa), koska ensin pitää katsoa tämä sekoite- ja jakeluvelvoite, Marin selitti.
Marin esitti pitkiä ja vuolassanaisia selvityksiä muun muassa siitä, kuinka jatkossa pitää investoida raideliikenteeseen ja joukkoliikenteeseen.
Takki kääntyi parissa kuukaudessa
Sdp:n kanta polttoaineveron korottamiseen on yllättäen muuttunut.
Vielä tammikuussa MTK:n puheenjohtajatentissä Marin oli täysin päinvastaista mieltä.
MTK:n puheenjohtajatentissä kysymykseen pitääkö bensiinin ja dieselin veroa nostaa seuraavalla vaalikaudella, Marin vastasi myöntävästi.
&#8211; Me tarvitsemme monenlaisia keinoja, jotta liikenteen päästöjä voidaan vähentää. Meidän pitää ajatella koko liikkuminen uudella tavalla. Liikkumisen tarpeita on pystyttävä vähentämään yhdyskuntasuunnittelulla, jolloin palvelut ovat saavutettavissa, Marin selitti eilen.
Eduskuntavaaleihin on aikaa enää reilu viikko. Ei siis ihme, että sdp:n kanta polttoaineveron korottamiseen on vaihtunut – kukapa haluaisi, että bensan hinta nousee.
Putkonen: Sdp vetää duunaria nenästä
Perussuomalaisten eduskuntavaaliehdokas, työmies Matti Putkonen kuittasi Sanna Marinille.
&#8211; Tämä viherrys johtaa siihen, että te demarit vedätte duunaria nenästä. Ensiksi annatte herroille sähköautot, joilla he saavat ajella ja sitten parin vuoden ajelun jälkeen te pistätte ne samat autot duunareille ajettavaksi. Eihän siinä ole mitään järkeä, Putkonen sanoi.
Hän jatkoi, että perussuomalaiset haluaa laskea bensiinin ja dieselin pumppuhintaa.
&#8211; Suomi on pitkien välimatkojen maa. Meillä pitää jatkossakin voida mennä autolla töihin ja viedä lapsia harrastuksiin.
&nbsp;

Takki kääntyy kysyjän mukaan – tiukan linjan ilmastopolitiikan valinneet demarit sekoilevat bensan hinnan korotuspuheidensa kanssa

&#8211; Yltiöpäiset päästötavoitteet nostavat takuuvarmasti sikamaisen paljon tavallisten suomalaisten asumisen ja liikkumisen hintaa. Siksi ennen vaalipäivää on saatava varmuus siitä, mikä on demareiden, kepun ja kokoomuksen todellinen ilmastopoliittinen linja, sanoo perussuomalaisten työmies Matti Putkonen.
Takinkääntö ilmastopolitiikassa on alkanut
Putkonen vaati perjantaina tuumaustunnilla hallituspuolueilta ja SDP:ltä selvitystä niiden ailahtelevaan ilmastopoliittiseen linjaan.
&#8211; SDP:n puheenjohtaja Antti Rinne oli varsinainen ennustajaukko. Tiedotustilaisuudessa 20. joulukuuta vuonna 2018 Rinne totesi enteellisesti kahdeksan eduskuntapuolueen yhteisistä rajuista päästötavoitteiden kiristämistavoitteista seuraavasti: tällä hetkellä eduskunnan selvä enemmistö on linjausten takana.
&#8211; Nyt 22.helmikuuta vuonna 2019 eduskunnan enemmistö ei enää ole linjausten takana. Yhteisrintamasta on livetty, mikäli on uskominen tienvarsimainoksiin ja kiemurtelun määrään vaalipaneeleissa, Putkonen sanoi.
Päästötavoitteiden kiristäminen käy kalliiksi
Putkonen totesi, että suomalaisia ilmastopolitiikan nimissä kurittava yhteisrintama, jota kutsutaan nimellä &#8220;enemmän ja nopeammin&#8221;, murenee nopeammin kuin Ranskan presidentin Emmanuel Macronin kannatus konsanaan.
&#8211; Rintamakarkuruus kasvaa sitä mukaa, kun alati kasvavalle joukolle suomalaisia valkenee kahdeksan eduskuntapuolueen yhteisten päästötavoitteiden kiristämistoimien posketon hintalappu. Yltiöpäiset päästötavoitteet nostavat takuuvarmasti sikamaisen paljon tavallisten suomalaisten asumisen ja liikkumisen hintaa. Siinä sivussa ne nostavat sikamaisen paljon suomalaisen teollisuuden kustannuksia. Oi tätä hulluutta.
Äänestäjien kuluttajansuoja on syytä varmistaa
Putkosen mielestä äänestäjien kuluttajansuoja on syytä varmistaa.
&#8211; Siksi ennen vaalipäivää on saatava varmuus siitä mikä on demareiden, kepun ja kokoomuksen todellinen ilmastopoliittinen linja. Onko ilmastopoliittinen linja vaaliohjelmien ja kahdeksan eduskuntapuolueen julistuksen mukainen vai onko linja tienvarsimainoksien ja toripuheiden mukainen?
&#8211; Posket punaisena ja silmät kiiluen puolueet yhteisesti hehkuttivat, että Suomessa päästötavoitteita on toteutettava enemmän ja nopeammin kuin muissa EU-maissa. Nyt samat posket ovat kumman kalvakkaat. Vaikuttaa, että demareiden, kepun ja kokoomuksen puoluetoimistot ovat hätäpäissään aloittaneet kiireisen urakan perussuomalaisten ilmastopoliittisen ohjelman plagioimiseksi, Putkonen sivalsi.
Putkonen muistutti, että Helsingin Sanomien toimittajan Jukka-Pekka Raesteen mukaan perussuomalaisten olisi saatava yli 100 kansanedustajaa toteuttaakseen omat tavoitteensa.
&#8211; Jukka-Pekan vaatimus perussuomalaisten yksinkertaisesta enemmistöstä eduskunnassa näyttää toteutuvan, mikäli suomalaiset äänestävät arvojensa ja gallupkantojensa mukaisesti.

Putkonen: Ilmastopolitiikan kurittajien rivit harvenevat, kun päästötavoitteiden toimenpiteiden hintalappu valkenee suomalaisille

Carl Haglund (rkp.) olisi hyväksynyt perussuomalaisten maahanmuutto-, EU- ja kielilinjaukset, jos olisi päässyt mukaan hallitukseen, Timo Soini (ps.) paljasti tänään puolueväelle.

Haglund on viime päivinä sättinyt useassa eri haastattelussa hallitusneuvottelijoiden ja erityisesti perussuomalaisten maahanmuutto-, EU- ja kielikantoja. Soini mitta täyttyi hänen lukiessaan Haglundin <a href="http://www.hs.fi/kotimaa/a1432271244597" target="_blank">kantoja</a> päivän Helsingin Sanomista. Haglund tyrmäsi alueelliset kielikokeilut, vastusti maahanmuuton kustannusten selvittämistä ja maahanmuuton rajoittamista sekä moitti perussuomalaisia takinkääntäjiksi tukipakettiasioissa. EU-linjakin sai keppiä.
&#8211; Ottaa hieman pattiin, ettei virkaatekevä puolustusministeri puhuu tälläisia tämän päivän lehdessä, Soini sanoi.
Perussuomalaisia toistuvasti takinkääntäjiksi syyttänyt Haglund olisi ollut kuitenkin valmis nielemään itse kaikki nyt moittimansa asiat, jos vain hallituspaikkaa olisi tarjottu.
&#8211; He olisivat hyväksyneet kaikki nämä perussuomalaisten kirjaukset. Haglund siis mateli täysin, muttei silti päässyt, Soini kertoi.