PS Naiset 3/2024

Perussuomalainen 1/2024

Ruotsi valmistautuu muuttamaan perustuslakia: Passi pois kaksoiskansalaisilta, jotka ovat uhka kansalliselle turvallisuudelle

Mira Nieminen: Hatkaavien nuorten turvallisuudesta on kannettava huolta

PS-Nuoriso: Sananvapaus on demokratian ydin – ”Valtion tai EU-komissaarien tehtäviin ei kuulu mielipidepoliiseina toimiminen”

Tukipetokset maksavat ruotsalaisille miljardeja – summalla voisi tuplata poliisien määrän valtakunnassa

Tekoäly puhaltaa elämän olemattomiin ihmisiin – mielipiteisiin vaikuttaminen on helpompaa kuin koskaan

Kansanedustaja Jaana Strandman toivoo suomalaisen elämäntavan ja kulttuurin nostamista keskiöön: “Maassamme jokaisen tulee kantaa vastuuta velvollisuuksistaan”

Mäenpään aloite GPS-häirintälaitteiden hallussapidon kieltämiseksi etenemässä: Radiohäirintään tarkoitettujen laitteiden hallussapito halutaan kieltää yksityishenkilöiltä

Ministeri Lulu Ranne: ”Lentokenttäverkostoa kehitetään koko Suomessa”

Ylen Jälkidigin raati kävi läpi Metan tulevia yhteisöhuomautuksia journalismin näkökulmasta – katsojille ei kerrottu journalististen sisältöjen olevan olennainen osa huomautuksia

Ministeri Kaisa Juuso korosti vuorovaikutusta, yhteistyön merkitystä ja kriisivalmiutta Sisä-Suomen hyvinvointialueiden tapaamisessa

Tamponit poistetaan Facebookin konttoreiden miestenvessoista – DEI-ideologia tekee kuolemaa Amerikassa

Jättimäinen grooming-skandaali lopulta julki: rasismisyytösten pelko ja väestösuhteiden vaaliminen tukkivat viranomaisten suut -“Suurin rauhan ajan rikos ja sen peittely Britannian historiassa”

DEI-ideologia ei varjellut Kaliforniaa maastopaloilta – viranomaisille kovaa kritiikkiä

Yliopistotutkimuksen karu tulos: Ulkomaalaistaustaisten yliedustus raiskauksissa jopa 7-kertainen – syrjäytyminen ei ole syynä

Antikainen: Scholzin päätös jättää Ukraina ilman apua on häpeällinen – Tuppurainen siunasi Suomen demarien tuen Berliinissä

Somaleista puolet työttöminä ja lopuilla usein toimeentulovaikeuksia Ruotsissa – maan työikäisistä enemmistö ulkomaalaistaustaisia jo vuonna 2033

Kiinalaiset troolarit imuroivat kalat maailman meristä – pian tyhjän saa pyytämättäkin

Sadistinen ja täysin mielenvikainen väkivalta yleistyy Ruotsissa – asialla saatananpalvojilta vaikutteita saaneet lapset

Ennen woke oli cool – nyt pelkkä haalistuva kirosana

Espoon Miilukorven vastaanottokeskus lopettaa toimintansa perussuomalaisten esityksestä

Takaisin Elämään

Mika ja Sami Niikko kertovat Vantaan kaupungin käsittämättömästä päätöksestä, jolla viedään mahdollisuudet antaa ruoka-apua. Meillä on asiaa -sarjassa kuullaan tuen antajia ja niiden saajia. Myös kansanedustaja Mauri Peltokangas (ps.) kommentoi tilannetta paikan päällä. 

Leipäjonossa odottava 93-vuotias Vieno puolestaan muistelee sota-aikoja ja vuoden 1956 suurlakkoa.
– Silloin me haimme silliä ja kauraryynejä Korson työväentalolta. Ja nyt haen ruokaa täältä kuten muutkin eläkeläiset, jotka eivät tule toimeen eläkkeellään.
– Viime viikolla ruokakassissa oli lohifilee ja todella maukkaita leivonnaisia, iloitsee vantaalainen Tuulikki leipäjonossa.
– Olen todella kiitollinen kaikesta, sanoo Tuija kyynelet silmissään ja kertoo elämästään neljän lapsen yksinhuoltajaäitinä ruoka-avun varassa sen jälkeen, kun hänet oli irtisanottu arvostetusta työpaikasta.
Tuulikki, Tuija ja Vieno vastaanottavat <a href="https://takaisinelamaan.fi/ruoka-aputyo/">ruoka-apua</a> Vantaan Koivukylässä ja Korsossa, aivan kuten sadat muutkin alueen asukkaat joka viikko.
Nyt tämä toiminta on uhattuna. Vantaan kaupunki on tehnyt käsittämättömän päätöksen ottaa pois varastotilat, jotka se itse on antanut ilmaiseksi hyväntekeväisyyttä tekeville järjestöille.
Katso ”Meillä on asiaa”-videoreportaasi Vantaan ruoka-avun kohtalosta (juttu jatkuu kuvan alla): 
<iframe loading="lazy" title="Vantaa häätää ruoka-avun – miksi?" width="500" height="281" src="https://www.youtube.com/embed/dAmC0s8rKZQ?start=3&#038;feature=oembed" frameborder="0" allow="accelerometer; autoplay; clipboard-write; encrypted-media; gyroscope; picture-in-picture; web-share" referrerpolicy="strict-origin-when-cross-origin" allowfullscreen></iframe>
&nbsp;
Youtube, 15 min 10 sek. 
Kaupunki vie ruokavaraston, vuokravaatimus posketon 
 
Ruoka-avun alasajon keskiössä on ruokavarasto, jonka Vantaan kaupunki antoi vuosia sitten <a href="https://takaisinelamaan.fi/">Takaisin Elämään ry:n</a> käyttöön. Tilaa käyttivät muutkin ruoka-apua tarjoavat järjestöt.
Yhtäkkiä vapaa-ajan lautakunta ilmoitti, että ei vaiskaan, – me otammekin teiltä tilat pois.
Virkamiesesityksen mukaisesti yhdistyksellä olisi ollut aikaa hankkia korvaava tila vuoden 2022 loppuun mennessä. Jostakin syystä Vantaan päättäjät halusivat kiirehtiä. He puuttuivat poliittisesti virkamiesten esitykseen ja tiputtivat siirtymäajasta pois yhden kokonaisen kalenterivuoden.
– Meidät on pakotettu löytämään korvaavat tilat koronakriisin keskellä joulukuun loppuun mennessä. Kaluston säilyttäminen ei onnistu muualla tällä hetkellä, sanoo Takaisin Elämään ry:n toiminnanjohtaja Sami Niikko.
Toki yhdistys voisi vuokrata tilan, joka aiemmin oli ilmainen. Se maksaisi 1 000–2 000 euroa kuukaudessa. Vuokran päälle tulisi vielä sähkölasku. Hinta on posketon suhteessa 6 000 euron vuosiavustukseen, jonka yhdistys saa kaupungilta ruoka-avun järjestämiseen. Avustusta leikattiin 40 prosenttia vuonna 2018.
Kaiken huipuksi neliöhinta olisi suurempi kuin mitä moni muu maksaa vuokraa samasta rakennuksesta.
Poliitikot levittävät hyväntekijöistä kummallisia vihjauksia 
 
Tieto ruoka-avun alasajosta asiasta levisi laajalle Vantaan kaupunginvaltuutetun ja kansanedustajan (ps.) Mika Niikon <a href="https://fb.watch/4lDJ2MngNA/">somevideon</a> kautta.
Sen jälkeen Helsingin Sanomat kirjoitti <a href="https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000007898556.html?share=abc6570ce2b31182b4120db8123ca24e&amp;fbclid=IwAR2nTzp0dsgNiflJTJ40w4FXkCp3WjI2n5lraAlKZi3P2R4fnG3YUcgPTuI">jutun</a>, jonka otsikosta saa käsityksen, että ruoka-apua tarjonneet yhdistykset olisivat jättäneet vuokrat tilittämättä. Tosiasiassa ruokavarastosta ei ole edes olemassa vuokrasopimusta, vaan kaupunki itse osoitti aikoinaan tilat hyväntekeväisyystyöhön ja jakoi avaimia toimijoille.
Muutoinkin HS-jutussa esitetään väitteitä, joiden perusteella voisi epäillä yhdistysten tehneen jotakin ”hämärää”. Väärä on myös väite siitä, että ilmainen varastotila olisi ollut vain muutaman hyväntekeväisyysjärjestön etuoikeus. Sami Niikko tietää, että kaupunki on antanut useille muillekin ruoanjakelijoille tiloja osittain tai kokonaan ilmaiseksi.
– Tämä systeemi on ollut toimiva. Nyt kaikki on romutettava, perusteena ”yhdenvertaisuus”, Niikko ihmettelee.
<h4>Demarit ja kokoomus toimivat kaikkien edun vastaisesti</h4>
Kiistan ymmärtäisi, jos kyseessä olisi luksusvarasto arvokiinteistössä meren rannalla. Varasto on kuitenkin kaikkea muuta. Kyseessä on 200:n neliömetrin tila purku-uhan alla olevassa rakennuksessa Vantaan Korsossa.
Tila olisi jo käyttökelvoton, mikäli hyväntekeväisyysyhdistysten aktiivit eivät olisi pitäneet huolta varastosta. Talkoilla on rakennettu yhtä ja toista, kuten suuri pihakatos, jonka suojassa on miellyttävää tarjota ja hakea ruokaa.
Oleellista on ymmärtää se, että varasto on palvellut monia järjestöjä mutta ennen kaikkien vantaalaisten etua. Sen kautta jaetaan vuosittain  jopa 250 000 kiloa järjestöjen itsensä hankkimaa ruokaa. Osa ruuasta tulee kaupungilta, osa muilta toimijoita. Joskus työtä on tehty aamuyön pikkutunneille asti, mikä sekin nostettiin HS-jutussa esiin epäilyttävässä valossa.
– Fakta on se, ettei Vantaan kaupunki itse pystyisi toimittamaan kolmella kylmäautollaan näin valtavaa ruokamäärää avun tarvitsijoille, huomauttaa Sami Niikko.
Kysymys kuuluukin, miksi ihmeessä vaatimattomasta varastotilasta tuli yhtäkkiä päättäjille niin merkittävä asia, että se päätettiin kiireellä puhdistaa köyhien ihmisten auttajista. Sami Niikko pitää päätöstä poliittisena.
– Rivien väleistä käy varsin selväksi, että demarit ja kokoomus ovat ärsyyntyneet, koska hyväntekeväisyystyössä on perussuomalaisia ja kristillisiä toimijoita. 
 
Niikko pitää häpeällisenä sitä, että kuntapäättäjät tulevat kyllä vähävaraisten joulujuhlaan puhumaan, mutta heti sen jälkeen he leikkaavat vähävaraisten työhön tarkoitettuja avustuksia.
Ruoka-apuun paljon vähemmän avustuksia kuin monikulttuuripuuhiin 
Vantaan kaupungin oma ruoka-apupalvelu on nimeltään Yhteinen pöytä. Se toimittaa ruokaa jakajille, joita kaupungissa on yli 70. Ruoka-avusta vastaavat pääasiassa kristilliset tahot kuten kirkko ja eri seurakunnat sekä hengelliset yhteisöt.
Takaisin Elämään ry on asiakasmäärältään Vantaan toiseksi suurin ruoka-apua järjestävä yhdistys. Toiminta on vakiintunutta, sillä se on tehnyt viikoittaista ruuanjakelu- ja <a href="https://takaisinelamaan.fi/nuorisotyo/">nuorisotyötä</a> jo yli 20 vuoden ajan.
Tammi-elokuussa 2020 kaikki Vantaan ruoka-aputoimijat saivat vapaa-ajanlautakunnan hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen tarkoitettuja toiminta-avustuksia yhteensä 10 000 euroa.
Samalla ajanjaksolla kaupunki myönsi maahanmuuttajajärjestöille kohdeavustuksina yli 66 000 euroa. Kaikille muille järjestöille, mukaan lukien venäjän- ja ruotsinkieliset järjestöt, kyseisiä avustuksia myönnettiin yhteensä alle 44 000 euroa.
Maahanmuuttajajärjestöt saavat avustuksia useasta muustakin lähteestä. He saivat ison osan esimerkiksi kaupunginjohtajan suoraan ilman lautakuntakäsittelyä antamasta 200 000 euron myönteisen erityiskohtelun avustuksesta, joka oli tarkoitettu kotouttamistoimintaan ja eriarvoistumisen torjuntaan.
– Meidän järjestö sai tästä tukipotista nolla euroa, Sami Niikko sanoo.
– Toisen alan toimijalle taas myönnettiin noin 30 000 euroa, jotta se voi perustaa vastaavanlaisen toimipisteen meitä vastapäätä. Mitä järkeä on rakentaa tyhjän päälle, kun meillä toiminta on ollut aktiivista vuodesta 2000, Niikko kysyy.
Tukipotista 46 000 euroa saaneella monikulttuurijärjestöllä oli peräkkäiset liikuntavuorot Takaisin elämään ry:n kanssa.
– Siellä ei käynyt juuri ketään, vaikka jopa työntekijäpalkkaukseen saivat tukea, Niikko kertoo.
<h4> ”Auttaminen ei saisi politisoitua!”</h4>
Monikulttuuria siis tuetaan auliisti ilman kunnollista vaikuttavuusarviointia, mutta oikeudesta jakaa leipää köyhille saa näemmä jo taistella.
Moderni yhdenvertaisuusajattelu on hämmentävä käsitevyyhti. Tässä tapauksessa herää epäilys siitä, onko auttamisen esteeksi muodostunut se, ettei auttajan pärstä miellytä. Jatkokysymys: Eikö kaikilla ihmisillä olekaan yhdenvertaista oikeutta auttaa muita?
On vaikeaa ymmärtää, miksi hyväntahtoisuuden rattaisiin pannaan kapuloita ja keksitään tekosyitä, jotta lähimmäisten auttaminen olisi mahdollisimman esteellistä. Miten ruoka-avun tarjoajan työn hankaloittaminen palvelee vähävaraista kansalaista?
Eikö kaupungin tulisi pikemminkin parantaa auttamisen edellytyksiä karsimalla byrokratiaa ja tulemalla auttajia vastaan?
Valitettavasti Vantaan kaupungin tahtotila ei vaikuta siltä. Kansanedustaja Mika Niikko uskoo, että syy jatkuvaan ruoka-aputyön alas painamiseen on poliittinen.
– Laupeudentyö näyttäytyy liiaksi perussuomalaisten tekemänä. Kivenä sosialistin kengässä on poikani Samin ja Joosua Mission vetäjän Timo Valtosen ehdokkuus kuntavaaleissa. Tätä he eivät olisi kaivannet, Mika Niikko sanoo.
– Auttaminen politisoituu, vaikka sen pitäisi olla yhteinen asia, Sami Niikko painottaa ja muistuttaa, ettei vähävaraisten huomiointi juhlapuheissa riitä.
<h4>Tilat pois 20-vuotislahjaksi </h4>
Kuntapäättäjiä ei näytä vakuuttavan sekään, että Takaisin Elämään ry on vahvasti kansainvälinen toimija. Yhdistyksen vapaaehtoistyöhön osallistuvat ovat lähtöisin 20:sta eri maasta. Esimerkiksi yksi työntekijöistä on Suomeen pakolaisena saapunut rouva nimeltään Sefika. Avunsaajat edustavat yli 50:ttä eri kansallisuutta.
– Aika apeissa merkeissä tässä eletään yhdistyksen 20-vuotisjuhlan jälkimainingeissa. Kymmenen vuotta sitten kaupunki lähetti kunniakirjan, mutta nyt viedään tilat alta.
Takaisin Elämään ry:n perusti aikoinaan Samin isä Mika Niikko. Mikan <a href="https://www.is.fi/kotimaa/art-2000005741773.html">oma elämäntaival</a> osoittaa, että Korson katujen kasvatti voi päätyä jopa kansanedustajaksi.
– Isällä oli menestyvä yritys, jonka hän ajoi alas perustaakseen tämän järjestön. Olen saanut esimerkin siitä, ettei oma menestyminen ole tärkeintä elämässä, Sami Niikko sanoo.

Miten tämä voi olla mahdollista? Videoreportaasi Vantaalta, jossa kaupunki on häätämässä leipäjonon ruoka-avun toimittajat