PS Naiset 1/2025

Perussuomalainen 1/2025

Ruuan arvonlisävero laskee – kuluttajan ostovoima vahvistuu

Hallitus korjaa yrittäjien eläkejärjestelmän vikoja: Eläkemaksu tulee jatkossa määräytymään nykyistä selkeämmin todellisten tulojen mukaan

Rakennusteollisuus: Hallituksen verolinjaukset ja rahoitussääntelyn keventäminen auttavat asuntomarkkinoita elpymään

Hallitus madaltaa kynnystä uudelle talouskasvulle: Yhteisövero laskee 18 prosenttiin

Kasvuriihen energiapoliittista antia: turve määritellään strategisesti tärkeäksi raaka-aineeksi, ydinvoiman lisäkapasiteetti selvitykseen, hiilinielujen tutkimukseen kohdistetaan lisämääräraha

Hallitus päätti tuhdista veronalennuksesta duunareille: Työn teosta jää jatkossa entistä enemmän rahaa käteen

Kaupan liitto kiittelee hallituksen kasvuriihen tuloksia: Vahvistaa suomalaisten ostovoimaa

Kansanedustaja Miko Bergbom iloitsee duunareiden veronalennuksesta ja esittää vetoomuksen suuryrityksille

Kasvuriihen tiedotustilaisuus – suora lähetys

Tutkimus: Veroprogression alentaminen kannattaa

Hallitus on alentanut jakeluvelvoitetta, polttoaineveroa ja ajoneuvoveroa – ministeri Ranne: ”Me rakennamme Suomea, jossa ei mennä autoilijan kukkarolle”

Helsingin teologisessa tiedekunnassa opiskeleva nainen kirjoitti loppuesseeseensä sanan “islamisaatio”, ja bumerangihan siitä tuli – “Ei voida arvostella”

Hallitus harkitsee vakavasti palkkojen veroalea – SAK, jonka pitäisi olla duunareiden puolella, aloitti heti neliraajajarrutuksen: Vastustaa työntekijöiden ostovoiman vahvistamista

Ministeri Lulu Ranne pistäisi koko Yleisradion johdon vaihtoon: ”Kun on tulosvastuu, niin tulos tai ulos”

Ilmastonmuutos oli päivänpolttava puheenaihe jo 1600-luvulla

Näin käy, kun jengit ottavat vallan yhteiskunnassa: Haiti totaalisen romahduksen partaalla

Brittipoliisi varoitti miestä kadulla: “puhu englantia”-kehotus voi olla viharikos

Valtiovarainministeri Riikka Purra: Joko saataisiin veroja oikeaan suuntaan ja kasvu liikkeelle Suomessakin?

Ministeri Ranne: Asfaltti tuoksuu taas tänä kesänä – ”Tiehankkeet työllistävät nimenomaan suomalaisia”

Taloustieteen emeritusprofessori: Työn verotusta kannattaa keventää myös ylimmissä tuloluokissa – ”Yhteiskunnalle käy kalliiksi pitää kaikkein tuottavimpia ihmisiä vajaakäytöllä”

Svenja Schulze

Saksalla alkavat olla kehitysapuun käytettävät rahat lopussa. Kritiikkiä synnyttävät myös erikoiset kohteet, kuten positiivisen maskuliinisuuden kehittäminen Ruandassa ja pyöräteiden rakentaminen Perussa. Poliitikot vaativat avun perinpohjaista uusharkintaa sekä kansallisen edun huomioimista avustuskohteista päätettäessä.

Lähes joka toinen saksalainen haluaa RTL-kanavan tuoreen kyselyn mukaan vähentää Saksan maksamaa kehitysapua. Eniten kehitysavun leikkaamista kannattavat Vaihtoehto Saksalle -puolueen ja liberaalipuolueen kannattajat ja vähiten vihreiden kannattajat.
Kehitysapu on nykyisessä muodossaan myös Saksan valtiovarainministeriön karsintalistalla. Syynä on maan huono taloudellinen tilanne ja kasvava velkaantuminen.
Saksalaista keskustelua kehitysavun määrästä ja kohteista sävyttää monien avustuskohteiden kohdalla epätietoisuus avun mielekkyydestä ja perillemenosta.
Kehitysapu törmäsi velkajarruun
Saksan koko valtiontalous ja siinä yhteydessä myös kehitysapu joutui puntaroitavaksi perustuslakioikeuden määrättyä hallituksen pitämään kiinni lakiin kirjatusta velkaantumisperiaatteesta.
Sen mukaan valtio ei saa kuluttaa enempää rahaa kuin mitä veroina ja maksuina kerätään. Suhdannesyistä uutta velkaa voidaan kuitenkin ottaa tarvittaessa korkeintaan 0,35 prosenttia bruttokansantuotteesta.
Poikkeuksen säännöstä muodostavat luonnonkatastrofit ja muut poikkeukselliset hätätilanteet. Tällaiseksi katsottiin Saksassa muun muassa valtion massiivisiin tukitoimiin pakottanut koronapandemia.
Hallitus rikkoi perustuslakia
Vaikka liittokansleri Olaf Scholzin (sd) johtama Saksan demarien, vihreiden ja liberaalien liikennevalohallitus sitoutui hallitusohjelmassaan pitämään kiinni velkajarrusta, niin päätöksestä lipsuttiin tämän vuoden budjettia tehtäessä.
Uutta velkaa päätettiin ottaa yli 100 miljardia euroa, minkä perustuslakioikeus kuitenkin torppasi perustuslain velkajarrupykälän perusteella. Oppositio iloitsi oikeuden päätöksestä, mutta hallitukseen se iski kuin pommi.
Saksan julkinen velka on ennestään yli 2 400 miljardia euroa. Sen hoito ja korot lohkaisevat vuodessa budjetista yli 60 miljardia euroa.
Menoja leikataan rajulla kädellä
Perustuslakioikeuden tuomio pakotti valtiovarainministeri Christian Lindnerin (lib) ottamaan niin kehitysavun kuin muutkin tämän ja tulevan vuoden menoerät suurennuslasin alle. Kaikesta on säästettävä ja leikattava.
Saksa käyttää kehitysapuministeriön budjetin kautta kehitysapuun tänä vuonna noin 11 miljardia euroa. Se on lähes miljardi euroa vähemmän kuin edellisvuonna ja noin seitsemän miljardia vähemmän kuin vuonna 2021.
Kaikkiaan Saksa käytti kehitysapuun, mukaan lukien Ukrainalle annettu apu, OECD:n laskutavan mukaan vuonna 2022 yli 30 miljardia euroa. Avustuksia Saksa on antanut 65 maailman maahan.
Bruttokansantuotteesta laskettuna Saksan maksama kehitysapu on 0,42 prosenttia alun perin tavoitteeksi asetetun 0,7 prosentin sijasta. Tälläkin osuudella Saksa on USA:n jälkeen maailman toiseksi suurin kehitysavun antaja.
Ministeri vaatii velkajarrun löysäämistä
Avun karsimista vastustava kehitysyhteistyöministeri Svenja Schulze (sd) vaatii velkajarrun löysäämistä. Hän on käynnistänyt vaatimustensa tueksi näkyvän tiedotuskampanjan. Tukea tulee vihreiltä, vasemmistopuolueilta, kirkoilta ja monilta järjestöiltä.
Kehitysavusta kiinni pitäminen kuuluu ministerin mielestä tulevaisuuden investointeihin, koska se palvelee myös tulevia sukupolvia niin Saksassa kuin kohdemaissa.
Schulze viittaa maailmanpankin näkemykseen, jonka mukaan jokainen maailmanlaajuisten kriisien vähentämiseen käytetty euro tulee vähentyneenä hätäapuna nelinkertaisena takaisin.
Ohjaako kehitysapua ideologia vai aito tarve?
Kehitysavun maksaminen Saksan kilpakumppaneille Kiinalle ja Intialle, positiivisen maskuliinisuuden kehittämisprojekti Ruandassa sekä pyöräteiden rakentaminen Peruun ovat saaneet monet saksalaiset pyörittämään päätään.
Yhä useammin kysytään, ohjaako kehitysapua enemmän jokin ideologinen tavoite kuin aito tarveharkinta.
Samaa kysyy liittopäivien varapuhemies ja hallituksessa demarien ja vihreiden kanssa istuvan liberaalipuolueen varapuheenjohtaja Wolfgang Kupicki. Hän vaatii Frankfurter Allgemeine Sonntagszeitung -lehdelle antamassaan haastattelussa kehitysapuprojektien perusteellista selvittämistä.
&#8211; Kansalaisten keskuuteen on levinnyt laajalti tunne, että valtiolla on aina enemmän rahaa muille kuin omille kansalaisille, hän toteaa.
Apu on sidottava kansalliseen intressiin
Varapuhemies Kupicki muistuttaa, että Saksan on säästettävä ensi vuoden budjetista kaksinumeroinen miljardimäärä, ellei valtio sitten halua ottaa uutta velkaa velan päälle joko perustuslakia muuttamalla tai sitä tietoisesti rikkomalla.
Velkajarru voidaan kiertää keinotekoisilla mutta todellisuudessa lainaan perustuvilla erityisrahastoilla, jollaisia Scholzin hallitus on käyttänyt muun muassa armeijan uudistamisen rahoittamiseen sekä ilmastonsuojelusta johtuvien lisäkulujen peittämiseen.
Kubickin kritiikkiin yhtyy myös kristillisdemokraattisen unionin CDU:n ja CSU:n liittopäiväryhmän johtaja Thorsten Frei vaatimalla Tagesspiegel-lehden haastattelussa kehitysyhteistyön sitomista kansallisiin intresseihin.
Hän käyttää esimerkkinä Ranskaa, jossa yritykset hyötyvät 80-prosenttisesti Afrikkaan viedystä kehitysavusta. Saksassa takaisinvirtaus on vain kymmenen prosentin luokkaa.
Positiivista maskuliinisuutta Ruandaan
Ruandan positiivisen maskuliinisuuden projektia kehitysyhteistyöministeri Schulze perustelee tavoitteella vähentää naisiin kohdistuvaa väkivaltaa.
&#8211; Monia henkiä voidaan pelastaa ja pahoinpitelyjä estää, kun miehisyyttä ratkotaan sukupuolten välisen tasa-arvon ja oikeudenmukaisuuden kautta eikä viidakkoveitsellä, hän perustelee.
Schulze kiistää yleisen väitteen, että Saksan kanssa monilla markkinoilla kilpailevalle Kiinalle maksettaisiin enää kehitysapua. Intiallekin annettava apu on hänen mukaansa pääosin luototusta.
Tilastojen mukaan Saksa maksoi kuitenkin vuonna 2022 Kiinalle kehitysapua 495 ja Intialle 444 miljoonaa euroa. Saksa maksoi viime vuonna myös kahdeksalla miljoonalla eurolla Saksassa opiskelevien kiinalaisten opiskelijoiden kuluja.
Pyöräteiden rakentamista Perun pääkaupunkiin Limaan 54 miljoonalla eurolla kehitysyhteistyöministeri perustelee ilmastonsuojelulla. Kaupunkilaiset pääsevät näin aikaisempaa kätevämmin ostoksille polkupyörillä autojen sijasta, mikä vähentää hiilidioksidia ja hidastaa ilmastonmuutosta.
Hallitus halusi tukkia arvostelijan suun
Kriittisistä mielipiteistä pahasti ärsyyntynyt Saksan hallitus on yrittänyt hillitä kovin ottein myös kehitysapuun kohdistuvaa arvostelua.
Hallituksen palkkaama asianajaja haastoi Bild-lehden entisen päätoimittajan Julian Reicheltin oikeuteen hänen kutsuttuaan YouTube-kanavallaan Saksaa ”hullujenhuoneeksi&#8221;, koska se on maksanut kahden viime vuoden aikana 370 miljoonaa kehitysapua Talibanille.
Hallitus piti väitettä törkeänä, koska se ei ole antanut oman ilmoituksensa mukaan kehitysapua Talibanille vaan YK:n ja kansainvälisten järjestöjen kautta afganistanilaisille. Reicheltin mukaan hallitus ei ole pystynyt näyttämään toteen, etteikö apua olisi valunut myös Talibanille.
Hallituksen kanne meni läpi Berliinin kamarioikeudessa, mutta se tyrmättiin perustuslakioikeudessa. Perustuslakituomareiden mukaan valtion on siedettävä poleemista kritiikkiä ja hallituksen arvostelu kuuluu mielipiteenvapauteen.
Rahaa valuu myös yhteistyöhaluttomille maille
Moni saksalainen kysyy, miksi kehitysapua maksetaan myös sellaisiin maihin, jotka kieltäytyvät ottamasta vastaan karkotettuja kansalaisiaan, joita Saksassa on kymmeniätuhansia.
Kehitysyhteistyöministeriö vastaa arvostelijoille, että kokemusten mukaan siirtolaiskysymyksissä päästään parempaan lopputulokseen luottamuksellisen kommunikaation ja yhteistyön avulla kuin painostamalla avustusten katkaisemisella.
Yleisen mielipiteen mukaan maksut olisi keskeytettävä, jos valtio ei suostu yhteistyöhön sen kansalaisia syystä tai toisesta palauttavan maan kanssa.
&nbsp;

Saksan velkajarru iskee myös kehitysapuun – lähes joka toinen saksalainen haluaa leikata ulkomaille maksettavia avustuksia