Sosiaali- ja terveysministeri Kaisa Juuso Ruotsissa: Liika älylaitteiden käyttö heikentää lasten hyvinvointia

Garedewilta toimenpidealoite nuoren määritelmän kaventamiseksi nuorisolaissa: 10-vuotiaat ja 29-vuotiaat eivät kuulu samoihin nuorteniltoihin

Etelä-Amerikan Elon Musk ei kuvia kumarra – aikoo laittaa Argentiinan talouden paraatikuntoon vaikka väkisin

Merituulivoiman rakentamisesta kannattamatonta –  kohoavat kustannukset, lisääntynyt kilpailu ja inflaatio syövät katteet

Merkittäviä verohyvityksiä suurille teollisille investoinneille – valtiovarainministeri Purra: ”Hallitus tukee suomalaista työtä ja teollisuutta”

Media jatkaa Trumpin demonisointia toisen salamurhayrityksen jälkeenkin – Trump: “En luovuta ikinä!”

Keskisuomalaisen päätoimittaja Yle-pomo Riikka Räisäsestä: Näillä näytöillä joku muu päätoimittaja olisi jo eronnut

Aamulehden ex-päätoimittaja: Ylen piikkiin rakastajansa kanssa matkustanut uutispomo Riikka Räisänen pitäisi siirtää syrjään

Poliisi nappasi Helsingin yliopiston kunniatohtorin kiinni kahdesti – ensin Kööpenhaminassa, sitten Tukholmassa

Halla-aho: Arvelen, että moni muukin kuin persukansa alkaa ymmärtää Ylen prioriteetteja – ”Leikkausvaraa riittää myös tulevaisuudessa”

Antikainen: Yle on väärässä – uutiset somaliaksi ja arabiaksi eivät auta sopeutumaan suomalaiseen yhteiskuntaan

suurpedot

Perussuomalaisten kansanedustaja Ari Koposen mukaan EU:ssa on paljon korjattavaa ja se puuttuu asioihin, jotka eivät sille kuulu.

– Liittovaltiokehitys on saatava lopetettua, eikä meidän kuulu maksaa muiden maiden velkoja tai taloremontteja. EU:n tulee pitää näppinsä irti meidän metsistämme sekä lastemme koulutuksesta, Ari Koponen suomii.
Koponen on yksi perussuomalaisten europarlamenttivaaliehdokkaista. Suomalaisena hän nostaa oman maamme edut aina ykköseksi, mutta hän kannattaa myös yhteistyön tekemistä Suomea hyödyttävissä asioissa.
– Nostaisin muun muassa liikkumattomuuden esiin yhteisenä ongelmana, joka vaikuttaa ihan kaikkeen, työelämästä kriisinkestävyyteen. Suurpetojen metsästykseen tulee saada tolkku, yksikään lammas tai koira ei saa enää joutua susien raatelemaksi, Koponen selvittää.
Irti sylikoiraleimasta
Koposen mielestä Suomi on ollut EU:ssa kuin sylikoira, joka on tehnyt kaiken, mitä Brysselin herrat käskevät.
– Yleensä vielä varmuuden vuoksi hieman enemmän, jotta saadaan kerättyä jotain mystistä luottamuspääomaa, josta ei ole ollut Suomelle mitään hyötyä, Koponen toteaa.
Hänestä Orpon-Purran hallitus on tehnyt suunnanmuutoksen EU-politiikkaan ja nimenomaan oikeaan suuntaan.
– Suomi on toki edelleen pieni maa, jonka vaikutus isossa mittakaavassa ei ole valtava. Määräenemmistöpäätösten kasvattaminen kaikkiin päätöksiin olisi pienelle Suomelle katastrofi. EU:n tulisi palata juurilleen ja keskittyä toimiviin sisämarkkinoihin sekä säännellä vähemmän ja viisaammin, Koponen katsoo.
Lahjoittaisi rahaa
42-vuotias Koponen on toisen kauden kansanedustaja ja kahden lapsen isä. Hän lupaa lahjoittaa palkkiostaan tuhat euroa kuukausittain kotimaisten järjestöjen kautta hyväntekeväisyyteen koko viisivuotisen vaalikauden ajan.
– Haluan olla mukana talkoissa suomalaisten ihmisten hyvinvoinnin parantamiseksi konkreettisin teoin, en vain puheissa, Koponen sanoo.
Hänen mielestään Eurooppaan tarvitaan Suomen ja suomalaisten etuja ajavia meppejä.
– Suuri osa kotimaan lainsäädännöstä tulee jo EU:sta, joten oikea-aikainen vaikuttaminen on ensiarvoisen tärkeää. Suomalaisen mepin tärkein tehtävä on edistää Suomen ja suomalaisten etua, Koponen katsoo.
Ei mitään yhteisvelkaa
Koposen mielestä EU:ssa tulisi saada takaisin valtiontukipolitiikkaan liittyvät säännöt. Hänestä Suomella ei ole mahdollisuuksia kilpailla Saksan ja Ranskan kanssa valtiontuissa.
– Minkäänlaiset yhteisvelkapaketit eivät saa tulla kuulonkaan. Puolustusvälineteollisuus tulee saada nousuun, ja puolustusvälineiden osalta jonkinlaiset keskitetyt hankinnat voisivat olla viisaita. Erillistä EU-armeijaa ei tarvita, olemme Natossa, Koponen sanoo.
EU:n maahanmuuttopolitiikassa hän haluaa saada tukittua turvapaikkaturistien tulon tiukalla rajapolitiikalla.
– Ulkorajat tulee laittaa kiinni ja Ruanda-malli ottaa käyttöön. Siinä turvapaikanhaku ulkoistetaan turvalliseen kolmanteen maahan, ja mikäli hakija saa turvapaikan, jää hän sinne eikä tule EU-maahan. Emme tarvitse enää yhtään sosiaaliturvalle rakentuvaa haittamaahanmuuttoa, Koponen summaa.
&nbsp;

Ari Koponen EU:lle: ”Näpit irti suomalaisten rahoista”

Perussuomalaisten kansanedustaja, metsästäjä ja eurovaaliehdokas Ari Koponen vaatii suurpetojen metsästyksestä helpompaa. Koululaisten koulumatkoja on jouduttu turvaamaan koulukyydein susien vuoksi. Koponen haluaa selvän muutoksen siihen, että susien kaatoluvat ovat oikeudellisesti kestäviä.

&#8211; Susien ihmisarkuus on saatava takaisin ja kantaa pienemmäksi. Yksikin susien raatelema lammas tai koira on liikaa, sanoo Ari Koponen.
&#8211; En halua nähdä tilannetta, jossa lapsi joutuu susien uhriksi, koska me olemme päästäneet susikannan liian suureksi. Meidän on saatava kaatoluvat susille siten, etteivät ne kaadu oikeudessa, Koponen vaatii.
Suurpetopolitiikan suunnanmuutos
Euroopan parlamentin päätöksillä suurpetopolitiikkaan on merkitystä kansallisesti myös Suomessa. Koposen mukaan Euroopan parlamentissa tulee saada tolkku kannanhoidolliseen metsästykseen.
&#8211; Euroopan parlamentissa tarvitaan suurpetopolitiikan suunnanmuutos. Minä tulen tekemään kaikkeni suomalaisten lasten turvallisuuden eteen myös tässä asiassa. Minun vahtivuorollani asia tulee etenemään, ehdokkaana oleva Koponen lupaa.
&nbsp;

Susien ihmisarkuus heikentynyt – Koponen: ”Yksikin susien raatelema lammas tai koira on liikaa”

Suurpetojen suuri määrä uhkaa metsäpeurojen elinmahdollisuuksia Suomessa. Uhanalaisluokituksessa metsäpeura on silmällä pidettävä (NT). Metsäpeuroja on maailmassa vain Suomessa ja Venäjän Karjalassa.

Perussuomalaisten kansanedustaja Mikko Polvinen on jättänyt eduskunnassa kirjallisen kysymyksen metsäpeuran tilanteesta kainuulaisessa Ystävyyden puistossa.
Vuodesta 1990 saakka voimassa ollut laki Ystävyyden puistosta kertoo, että &#8220;yhteistyön edistämiseksi ympäristönsuojelun alalla Suomen ja Neuvostoliiton kesken, Kainuun metsä- ja suoerämaiden, järvi- ja harjuluonnon sekä metsäpeuran elinympäristön suojelemiseksi sekä ympäristöntutkimusta varten perustetaan Ystävyyden puisto valtion omistamille alueille Kuhmon kaupungissa ja Suomussalmen kunnassa&#8221;.
Puiston metsäpeurakanta uhan alla
Lain tarkoituksena on suojella silmälläpidettävää metsäpeurakantaa.
&#8211; Tilanne Kainuussa on se, että Ystävyyden puiston alueella on vahva suurpetokanta, ja käytännössä metsäpeurakanta ei pysty vahvistumaan lain edellyttämällä tavalla, sanoo perussuomalaisten kansanedustaja Mikko Polvinen.
&#8211; Toteutuuko laki Ystävyyden puistosta Suomessa, ja mitä metsäpeurakannan suojelemiseksi Ystävyyden puiston alueella tulisi tehdä? Polvinen kysyy jättämässään kirjallisessa kysymyksessä.
&nbsp;

Suurpedot uhkaavat metsäpeurojen elinmahdollisuuksia Suomessa – Polviselta kirjallinen kysymys metsäpeuran tilanteesta

Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen on huolissaan viime viikon uutisista tiedotusvälineissä koskien suden liikkumista Outokummussa Pohjois-Karjalassa. Suden havaittiin viikolla liikkuvan taajama-alueella. Tapaus on aiheuttanut huolta paikallisessa yhteisössä, kun susi on lähestynyt ihmisten asuttamia alueita. Huolenaiheina ovat erityisesti lasten turvallisuus ja susien arvaamaton käytös.

&#8211; Outokummun riistanhoitoyhdistyksen edustajat ovat ilmaisseet pettymyksensä viranomaisten hitaaseen reagointiin tilanteessa. On totta, että nykyinen käytäntö, jossa tarvitaan useita havaintoja ja jopa vahinko ennen kuin toimiin ryhdytään, on liian hidas ja voi pahimmillaan johtaa vakaviin seurauksiin, sanoo perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen.
Sudet menettäneet ihmisarkuuttaan
Antikaisen mukaan nyt on todellinen tarve nopeuttaa suden kannanhoidollisen metsästyksen mahdollistamista. Silloin voitaisiin ehkäistä uhkaavia tilanteita tehokkaammin ja siten parantaa asukkaiden turvallisuutta.
&#8211; Susikannat on pidettävä aisoissa. Riistanhoitoyhdistyksestä on kerrottu, että heidän mielestään kansalaiset ovat epätasa-arvoisessa asemassa. Jos susi liikkuu suurissa kaupungeissa, annetaan siitä heti varoitus ja poliisi on nopeasti paikalla, mutta maaseudulla apua joudutaan odottamaan kauan, jos sitä edes aina saadaan, Antikainen harmittelee.
&#8211; Sudet ovat valitettavasti menettäneet ihmisarkuuttaan. Ihmisarkuutta on ylläpidettävä, kuten myös yhteiselon tasapainoa. Ei saa olla niin, että maaseudulla on alueita, joissa ihmiset joutuvat olemaan jatkuvasti huolissaan turvallisuudestaan susien takia.
Lakimuutokset saatava pikaisesti voimaan
Antikainen on tyytyväinen, että maa- ja metsätalousministeriö asetti viime viikolla asiantuntijatyöryhmän suden ja muiden suurpetojen poikkeuslupakäytäntöjen kehittämiseksi ja suurpetojen vahinkoperusteisten lupien myöntämisen sujuvoittamiseksi.
&#8211; Ryhmä laatii myös ehdotuksia kannanhoidollisten poikkeuslupien mahdollistamiseksi. Ratkaisut voivat olla lainsäädäntöön, hallintoon tai toimintatapoihin liittyviä muutoksia. Ministeriö on jo aloittanut valmistelun hybridisusien kaatolupia helpottavasta lakimuutoksesta. Kannanhoidolliset metsästyksen poikkeusluvat eivät saa enää tulevaisuudessa pysähtyä lupaviranomaisen tai hallinto-oikeuden käsittelyssä, Antikainen sanoo.
&#8211; Nyt tarvitaan vielä, että tätä koko prosessia kannanhoidollisen metsästyksen poikkeuslupien mahdollistamiseksi nopeutetaan ja tarvittavat lakiin, hallintoon tai toimintatapoihin liittyvät muutokset saadaan pikaisesti voimaan.
&nbsp;

Antikainen: Suden kannanhoidollisen metsästyksen mahdollistamista on kiirehdittävä

Euroopan komissio tiedotti eilen esittävänsä suden suojelutason alentamista tiukasti suojellusta eläinlajista suojeltujen eläinten listalle. Maa- ja metsätalousvaliokunnan puheenjohtaja Jenna Simula on ilmoituksesta äärimmäisen iloinen ja pitää sitä tärkeänä suden kannanhoidollisen metsästyksen kannalta.

&#8211; Suden tarpeettoman tiukka suojelu tilanteessa, jossa kannat ovat kasvaneet ja ongelmat lisääntyneet, on ollut täysin järjetöntä. Suojelutason alentaminen on oikea päätös, Jenna Simula kommentoi komission tiedotetta.
Vaikuttamistyö jatkuu edelleen
Hallitus on aktiivisesti vaikuttanut suden suojelutason muuttamiseksi jo kesäkuusta lähtien, ja vaikuttamistyö jatkuu edelleen samalla, kun kansallisia toimia valmistellaan suurpetojen metsästyksen turvaamiseksi.
&#8211; Suurpetojen metsästyksen turvaaminen on tärkeä hallitusohjelmakirjaus, jota viedään määrätietoisesti eteenpäin. Se vaatii niin EU-vaikuttamista kuin myös kansallisia toimia, Simula sanoo.
Eteen tulevia esteitä ei ole kavahdettu
Susiasetus tuli voimaan 8. joulukuuta, minkä myötä Suomen riistakeskus voi myöntää kaatoluvat 28 sudelle. Simula kannustaa metsästäjiä hakemaan kyseisiä sudenkaatolupia ja muistuttaa, että viime keväänä muutettiin metsästyslain niin kutsuttua susipykälää, jotta luvat eivät kaatuisi mahdollisiin valituksiin.
&#8211; Emme ole kavahtaneet eteen tulevia esteitä, vaan jatkamme määrätietoisesti töitä, jotta niin sutta, ilvestä kuin karhuakin voidaan metsästää kannanhoidollisesti, Simula lupaa.

Komissio esittää suden suojelutason alentamista – Jenna Simula: ”Merkittävä uutinen suomalaiselle metsästykselle”

Metsästys on ensimmäistä kertaa kirjattuna nykyisessä hallitusohjelmassa. Metsästys onkin arvokas osa suomalaista elämäntapaa. Hallitus tunnustaa metsästyksen yhteiskunnallisen merkityksen ja samalla ilmoittaa halunsa turvata metsästyksen tulevaisuuden. Hallitusohjelma torjuu metsästyksen ja luonnonsuojelun välistä vastakkainasettelua, eikä sen myötä metsästysmahdollisuuksia kavenneta perusteetta esimerkiksi luonnonsuojelualueilla.

Metsästäjien tekemä riistanhoitotyö on tärkeä osa luonnonsuojelua, joka parantaa luonnon monimuotoisuutta. Vastuullinen ja kestävästi toteutettu metsästys on riistakannan hoitoa. Metsästyskortin lunastaa Suomessa vuosittain noin 300 000 ihmistä. Väkilukuun suhteutettuna määrä on korkea verrattuna muihin Euroopan maihin. Perussuomalaisten kansanedustaja Jaana Strandman on yksi näistä metsästyskortillisista.
&#8211; Metsästäjät tekevät arvokasta työtä myös suurriistaan liittyvässä virka-aputoiminnassa. Tämä ns. SRVA-toiminta antaa poliisille virka-apua suurriistakonflikteissa, kuten esimerkiksi hirvieläinten ja suurpetojen kolaritilanteissa. Tämän toiminnan tulee jatkua, ja siksi on tärkeää, että eduskunnassa reagoidaan kasvaviin suurpetokantoihin, sanoo Strandman.
Petokannat kasvaneet liian suuriksi
Strandmanin mielestä sekä EU:n että kansallisen edunvalvonnan ja lainvalmistelun tulee turvata myös suden, karhun ja ilveksen metsästys. Jo aloitettua työtä suden kannanhoidollisen metsästyksen mahdollistamiseksi tulee jatkaa eduskunnan päätöksen mukaisesti.
&#8211; Viime päivinä karhujen ja ilvesten metsästykseen liittyen on tullut esiin perustelematonta lupien epäämistä. Luonnonvarakeskuksen arvion mukaan Suomessa elää noin 2 500 yli vuoden ikäistä ilvestä. Arvion mukaan ilveskanta on kasvanut. Karhukanta on noin 1 800 yksilöä ja susikanta 40-45 perhelaumaa, mikä tarkoittaa reilua 300 sutta. Nämä lukemat ovat Suomen luontoon liian korkeita, ja tämän vuoksi meillä tulee harjoittaa suurpetojen kannanhoidollista metsästystä.
Metsästysharrastuksen on saatava jatkua
Maa- ja metsätalousministeri on antanut susiasetuksen, jonka mukaan metsästykseen saa myöntää enintään 28 suden poikkeusluvan. Lisäksi Suomen Riistakeskus voi myöntää luvan tapauskohtaisen harkinnan perusteella &#8211; myös kannanhoidollisella perusteella. Strandman muistuttaa metsästämisen syistä:
&#8211; Suurpetoja tulee metsästää, jotta lajit pysyvät ihmisarkoina ja niiden lukumäärä luonnon paikallisen sietokyvyn mukaisena. Ei voi myöskään olla niin, että pikkuoppilaille joudutaan järjestämään ylimääräisiä koulukyytejä sen vuoksi, että suurpedot uhkaavat koulumatkoilla. Viikoittain olemme saaneet lukea surullisia uutisia lammastiloilta, kun sudet ovat hyökänneet lammaslaumojen kimppuun, tappaen usein koko lammaskatraan. Monet metsästäjät ovat tänäkin syksynä menettäneet uskollisen ystävänsä, itse kouluttamansa metsästyskoiran suden hampaisiin.
&#8211; Haluan rauhoitella metsästäjiä, sillä teemme eduskunnassa toimia pitkäjänteisesti, että suurpetokanta Suomessa tullaan saamaan tasapainoon ja rauhalliseksi. Metsästäjien tulee jatkaa arvokasta metsästyskoirien jalostusta ja metsästysharrastusta.
&nbsp;

Hallitus haluaa turvata metsästyksen tulevaisuuden – suurpetojen kannanhoidollinen metsästys etenee

Ihmisarkuutensa menettäneet suurpedot huolestuttavat kansalaisia ympäri Suomea. Metsästäjien lisäksi varsinkin maaseudulla moni ihan tavallinen ihminen ja elinkeinonharjoittaja on tällä hetkellä huolissaan, kun karhunkaatoluvat kaatuivat oikeudessa.
 
Perussuomalaisten kansanedustaja Timo Vornanen kysyi asiaa maa- ja metsätalousministeri Sari Essayahilta torstain suullisella kyselytunnilla.
&#8211; Suomalaiset pelkäävät nyt, että metsästys loppuu, minkä seurauksena peto-ongelmat kasvaisivat ja myös karhun ihmisarkuus menetettäisiin. Historian metsästysmyönteisin hallitusohjelma linjaa hyvin, että suurpetojen metsästys tulee nimenomaisesti turvata.
&#8211; Mutta onko niin, että hallitus tekee tarvittavia toimia kaikilla rintamilla, niin kansallisesti kuin EU:ssa, jotta perinteikäs ja äärimmäisen tärkeä suurpetojen kannanhoidollinen metsästys jatkuu tavalla tai toisella myös tulevaisuudessa?
Pedot eivät kuulu kotipihoihin
Ministeri myönsi, että maa- ja metsätalousministeriö on antanut 28 suden kannanhoidolliseen metsästykseen liittyvän asetuksen. Se on lausuntokierroksella 1.12. asti ja tulee voimaan sen jälkeen, todennäköisesti itsenäisyyspäivän viikolla.
&#8211; Uskon että suomalaiset kaiken kaikkiaan ja hyvin moni tässä salissa ajattelee niin, että totta kai suurpedot kuuluvat Suomen luontoon, ne ovat upeita eläimiä, mutta ne eivät kuulu ihmisten kotipihoihin, ne eivät kuulu lampoloihin, ne eivät kuulu eläinten pitopaikkoihin. Ja sen takia me tarvitsemme paitsi vahinkoperusteista metsästystä, myös kannanhoidollista metsästystä.
&#8211; On todella tärkeää, että me teemme työtä sosiaalisen hyväksyttävyyden eteen, suurpetojen ihmisarkuus on syytä säilyttää ja tämä kannanhoidollinen metsästys muun muassa tähtää juuri siihen, Essayah vastasi.

Suurpetojen kannanhoidollinen metsästys jatkuu

Karhunmetsästyksen oli määrä alkaa 20. elokuuta, mutta useilla alueilla metsästyskauden aloitus uhkaa myöhästyä tai jopa peruuntua kokonaan luonnonsuojeluliitto Tapiolan piirijärjestöjen tekemien valitusten vuoksi. Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen vaatii ammattivalittajien panemista kuriin tarvittaessa vaikka saattamalla heidät vahingonkorvausvastuuseen.

Luonnonsuojeluliitto Tapiolan tekemät valitukset kohdistuvat seitsemään lupapäätökseen Pohjois-Karjalassa sekä yhteen päätökseen Kainuussa ja yhteen Pohjois-Hämeessä. Liiton mukaan karhun kannanhoidollisen metsästyksen luvat ovat lainvastaisia.
&#8211; Sekä suden että karhun kannanhoidollisella metsästyksellä ehkäistään petovahinkoja ja säilytetään suurpetojen ihmisarkuus. Susi ei kuulu ihmisten pihoille eikä karhu tonkimaan roskiksia ja tuhoamaan mehiläistarhoja. Kaatoluvista valittaminen on omiaan lisäämään petovihaa, sillä suurpetojen kannan kasvu lisää myös petovahinkojen todennäköisyyttä, huomauttaa perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen.
Valittajilla ei mitään kosketuspintaa paikallisiin olosuhteisiin
Luonnonsuojeluliitto Tapiolan piirijärjestöt ovat valittaneet aktiivisesti myös muun muassa susiluvista. Ylen tammikuussa 2021 julkaistun artikkelin mukaan vuonna 2015 perustettu yhdistys on jättänyt kymmeniä valituksia susien kaatoluvista. Erikoista valituksissa on, että valitusten allekirjoittajat eivät asu siinä maakunnassa, johon poikkeuslupa on myönnetty. Ylen selvityksen mukaan samat henkilöt vaikuttavat useissa Tapiolan piirijärjestöissä.
&#8211; Valituksia tehtailee pieni porukka, jonka ainoa motiivi vaikuttaa olevan kiusanteko. Tämä ei vaikuta ainoastaan metsästäjiin, vaan myös niihin susialueiden asukkaisiin, joiden pihoilla sudet jatkuvasti vierailevat. Luvista valittajat eivät edes asu samassa maakunnassa, eikä heillä ole mitään kosketuspintaa paikallisiin olosuhteisiin, Antikainen moittii.
Metsästäjiä tilanne turhauttaa
Karhu kuuluu EU:n luontodirektiivin liitteeseen IV, mikä tekee sen metsästyksestä tiukasti säänneltyä. Kannan kooksi on arvioitu 2 240–2 500 yksilöä, ja kaatolupia on tälle kaudelle myönnetty 197. Lähes puolet luvista on myönnetty Pohjois-Karjalaan, mutta lähes kaikista luvista on valitettu.
Valituksia on tehty myös Kuhmon 18 kaatoluvasta ja Pohjois-Hämeessä yhdestä luvasta. Metsästäjiä tilanne turhauttaa, sillä valitusten käsittely vie oman aikansa ja viivästyttää jahdin aloitusta. Poikkeusluvat myönnetään poronhoitoalueen ulkopuolelle heinäkuun puolivälissä.
Toiminta ei edistä luonnonsuojelua
&#8211; Metsästäjät tuntevat oman alueensa karhukannan paremmin kuin kukaan muu, ja on päivänselvää, että lupia ei myönnettäisi, ellei niille olisi kannanhoidollista perustetta. Vastaavia valituksia on aiemmin tehty myös susien kaatoluvista, eikä suden kannanhoidollista metsästystä ole vieläkään päästy aloittamaan jatkuvista petovahingoista huolimatta.
&#8211; Luonnonsuojelijoina esiintyvät ammattivalittajat voisivat lopettaa kiusantekonsa. Heidän toimintansa ei edistä luonnonsuojelua sen enempää luonnossa kuin ihmisten parissakaan.
&#8211; Mikäli ammattivalittajat eivät lopeta selvää kiusantekoaan valitusten muodossa, täytyy alkaa miettimään mahdollisuuksia asettaa heidät vahingonkorvausvastuuseen, kun valitukset todetaan perusteettomiksi. Tällaisissa tapauksissa luvat pitäisi myös automaattisesti myöntää seuraavalle metsästyskaudelle ilman valitusoikeutta, Antikainen toteaa.
&nbsp;

Kiusanteko valituksilla metsästysluvista on saatava kuriin – ”Valituksia tehtailee pieni porukka, jonka ainoa motiivi vaikuttaa olevan kiusanteko”

Tohmajärveläisen Sirolan lammastilan lampaat joutuivat syyskuussa susien hyökkäyksen kohteeksi suurpetoaidasta huolimatta. Tapaus on herättänyt vilkasta keskustelua sosiaalisessa mediassa, sillä tilalliset pelkäävät omien eläintensä puolesta ja kokevat turhautumista, koska suurpetoaidat eivät enää pidä petoja poissa edes pihapiiristä. Perussuomalaisten Sanna Antikainen pitää tilannetta sietämättömänä.

&#8211; Sirolan tilalle rakennettiin suurpetoaita jo vuonna 2005, mutta asianmukaisesti hoidettu aita ei kuitenkaan pitänyt susia poissa, vaan kuusi lammasta menetti henkensä hyökkäyksessä. Menetys on merkittävä sekä kotimaiselle lammastaloudelle että kansainvälisesti, sillä Sirolan tila on Suomen suurin Oxford down -rodun kasvattaja ja katras edustaa kaikkia Suomessa olevia sukulinjoja, sanoo perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen.
&#8211; Petovahingoista maksettavat korvaukset eivät millään muotoa korvaa arvokkaiden jalostuseläinten menetystä.
Pedot käymässä yhä röyhkeämmiksi
Tuotantoeläimiä pyritään ensisijaisesti suojaamaan laitumille asennettavilla suurpetoaidoilla, joihin voi saada materiaaliavustusta Suomen riistakeskukselta. Aidan valmistumisen jälkeen sen ylläpito on tilallisen vastuulla.
&#8211; Tilat käyttävät satoja työtunteja aitojen pystytykseen ja ylläpitoon, mutta pedot käyvät yhä röyhkeämmiksi. Edes tilojen pihapiirit eivät enää ole turvassa susien vierailuilta, mutta silti eläinten omistajilla ei ole oikeutta suojella eläimiään riittävän tehokkaasti, eikä häirikkösusista päästä eroon. Petovahingot uhkaavat sekä tilallisten toimeentuloa että jaksamista. Tilallisille tämä on sietämätön tilanne, ja siihen tulee pikaisesti saada muutos, sillä susi ei kuulu pihapiiriin, Antikainen vaatii.
Edustaja Antikainen on jättänyt kirjallisen kysymyksen koskien petovahinkojen torjuntaa eläintiloilla.
&nbsp;

Susivahingot kasvussa, tilalliset jätetty oman onnensa nojaan – Antikainen: “Susi ei kuulu pihapiiriin”

Perussuomalaisten kansanedustaja Jenna Simula on huolissaan ympärivuotisten ruokintahaaskojen suuresta määrästä ja niiden valvonnan vähyydestä. Haaskat aiheuttavat monenlaista haittaa ympäristölle, suurpedoille ja metsästykselle.

Suomeen on syntynyt verrattain uusi elinkeino, jossa asiakkaille tarjotaan eläinten luontokuvaus- tai katselupalveluita haaskan avulla. Haaskoilla houkutellaan yleisimmin suurpetoja, kuten karhuja ja susia. Osa haaskoista on ympärivuotisessa käytössä, osa vain tietyn ajan vuodesta, jolloin kuvaus- ja katselupalveluita tarjotaan.
&#8211; Ympärivuotisessa käytössä olevat haaskat aiheuttavat monenlaisia ongelmia ympäristölle ja niillä ruokaileville suurpedoille. Eläimet tottuvat sekä ihmisen hajuun että ruokailemaan säännöllisesti haaskalla, jolloin ne eivät käyttäydy luonnossa lajityypillisesti, toteaa haaskakeskustelua tiiviisti seurannut perussuomalaisten kansanedustaja Jenna Simula.
&#8211; Jos haaskalle ei jostain syystä viedäkään enää ruokaa, on haaskaruokinta voinut muuttaa luontaista ihmisarkuutta, jolloin eläin hakeutuu helposti pihapiireihin ihmisen hajun perässä hakemaan ruokaa.
Vaikuttaa myös susimäärän kasvuun
Lukuisat haaskapaikat aiheuttavat niin ikään ongelmia metsästykselle erityisesti karhunmetsästyksen osalta. Metsästyslain mukaan haaskalta tai haaskan välittömässä läheisyydessä ei eläintä saa kaataa. Esimerkiksi Kainuussa haaskoja on runsaasti; pelkästään Suomussalmella rekisteröityjä haaskaruokintapaikkoja vuonna 2020 oli 33 kappaletta ja Kuhmossa peräti 49 kappaletta.
&#8211; Kuhmossa haaskojen valtava määrä aiheuttaa erityisen paljon haasteita esimerkiksi karhunmetsästykselle ja on vaikuttanut susimäärän kasvuun. Susimäärän kasvu puolestaan vaikeuttaa olennaisesti muuta metsästystä, sillä sudet ovat viime vuosina tappaneet runsaasti metsästyskoiria ja suuri petomäärä voi lopulta aiheuttaa myös riistakannan romahtamisen, Simula summaa.
Haaskaruokinnan valvontaa tehostettava
Vaikka haaskaruokintapaikkoja säätelevät useat lait ja asetukset, valvonta on vähäistä etenkin niillä haaskoilla, joita ei käytetä aktiivisesti osana yritystoimintaa. Haaskaruokintaa tulisikin valvoa paremmin viranomaistyönä. Simula on jättänyt kirjallisen kysymyksen haaskaruokinnan valvonnan tehostamisesta yhteisten pelisääntöjen löytämiseksi.
&#8211; Kirjallisessa kysymyksessäni esitän ympäristöviranomaiselle enemmän toimivaltuuksia puuttua haitalliseen haaskanpitoon. Ympäristöviranomaisella tulisi olla oikeus määrittää haaskan sijoittuminen ja rajoittaa toimintaa huomioiden alueen muu käyttötarkoitus.
&#8211; Lisäksi olisi huomioitava aiempaa paremmin, etteivät eläimet tulisi riippuvaisiksi ruokinnasta, eikä ruokinta saisi olla ympärivuotista. Viranomaisilla tulisi olla myös oikeus lakkauttaa haaskalupa, jos toiminta selkeästi muuttaa eläimen lajityypillistä käytöstä, Simula vetää yhteen keskeisimpiä kirjallisen kysymyksensä ehdotuksia.
&nbsp;