Sosiaali- ja terveysministeri Kaisa Juuso Ruotsissa: Liika älylaitteiden käyttö heikentää lasten hyvinvointia

Garedewilta toimenpidealoite nuoren määritelmän kaventamiseksi nuorisolaissa: 10-vuotiaat ja 29-vuotiaat eivät kuulu samoihin nuorteniltoihin

Etelä-Amerikan Elon Musk ei kuvia kumarra – aikoo laittaa Argentiinan talouden paraatikuntoon vaikka väkisin

Merituulivoiman rakentamisesta kannattamatonta –  kohoavat kustannukset, lisääntynyt kilpailu ja inflaatio syövät katteet

Merkittäviä verohyvityksiä suurille teollisille investoinneille – valtiovarainministeri Purra: ”Hallitus tukee suomalaista työtä ja teollisuutta”

Media jatkaa Trumpin demonisointia toisen salamurhayrityksen jälkeenkin – Trump: “En luovuta ikinä!”

Keskisuomalaisen päätoimittaja Yle-pomo Riikka Räisäsestä: Näillä näytöillä joku muu päätoimittaja olisi jo eronnut

Aamulehden ex-päätoimittaja: Ylen piikkiin rakastajansa kanssa matkustanut uutispomo Riikka Räisänen pitäisi siirtää syrjään

Poliisi nappasi Helsingin yliopiston kunniatohtorin kiinni kahdesti – ensin Kööpenhaminassa, sitten Tukholmassa

Halla-aho: Arvelen, että moni muukin kuin persukansa alkaa ymmärtää Ylen prioriteetteja – ”Leikkausvaraa riittää myös tulevaisuudessa”

Antikainen: Yle on väärässä – uutiset somaliaksi ja arabiaksi eivät auta sopeutumaan suomalaiseen yhteiskuntaan

suurituloiset

Jokapäiväisten kulujen kanssa taisteleminen koskettaa yhä useampia suomalaisia, mutta usein huomiota kiinnitetään vain kaikkein pienituloisimpiin ja kaikkein suurituloisimpiin siten, että edellisille halutaan antaa lisää ja jälkimmäisiltä ottaa pois. Perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra nostaa tuoreessa kolumnissaan esille keskiluokan, joka joutuu tällä hetkellä elämään kädestä suuhun.

Päivänpolitiikan puheenaiheita ovat esimerkiksi translaki, saamelaiset ja EU:n uusimmat metkut. Samaan aikaan kansalaisten huomio on kuitenkin hintojen nousussa, sillä inflaatio on kyselytutkimustenkin mukaan ylivoimaisesti suurin yhteiskunnallinen huolenaihe Suomessa.
Jokapäiväisten kulujen kanssa taisteleminen koskettaa yhä useampia. Perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra nostaa tuoreessa <a href="https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/mielipide/9b2490ff-f0ee-4f33-bda9-7194e649bf0c">kolumnissaan</a> Maaseudun Tulevaisuudessa esille erityisesti keskiluokan vaikean tilanteen, joka jää usein vähemmälle huomiolle.
&#8211; Huomiota rahaan liittyvissä kamppailuissa saavat yleensä eniten kaikkein pienituloisimmat ja kaikkein suurituloisimmat. Edellisille halutaan antaa lisää ja jälkimmäisiltä ottaa pois. Tilanne on nyt kuitenkin se, että suuri joukko työssäkäyviä keskituloisia on ahdingossa. He eivät ole riittävän pienituloisia saadakseen sosiaaliturvaa, mutta eivät myöskään riittävän hyvätuloisia selvitäkseen. He elävät kädestä suuhun ja yrittävät säästää sieltä, mistä vielä voi, Purra kirjoittaa.
Ylihintainen liikkuminen on suuri rasite
Purra muistuttaa, että hintojen nousu heikentää myös työn perässä liikkuvuutta.
&#8211; Keskituloisten joukossa kohonnut liikkumisen hinta saa pohtimaan työnteon kannattavuutta etenkin siellä, missä auto on välttämätön ja työmatkat pitkiä. Maassa, jossa muutenkin työ tuntuu usein kannattavan heikommin kuin kotiin jääminen, ylihintainen liikkuminen on suuri rasite. Tähän kun lasketaan mukaan valtaviksi muuttuneet sähkölaskut, selvästi noussut ruuan hinta ja kipuava korkotaso, on yhtälö monille toivoton. Mutta ei tässäkään vielä kaikki.
&#8211; Koska ministeriö ei osannut arvioida tämän vuoden inflaatiovauhtia oikein, jäi hallituksen tälle vuodelle esittämä inflaatiohyvitys tuloveroasteikkoon aivan liian pieneksi. Tästä seuraa se järjettömyys, että suurimmalla osalla suomalaisista verotus kiristyy ensi vuonna, monenlaisten lupausten vastaisesti. Verotus kiristyy myös alimmissa tuloluokissa eli 1 600 euroa ja 2 400 euroa kuukaudessa ansaitsevilla.
Toissijaisuudet siirrettävä odottamaan
Purra vaatiikin päättäjiä kohdistamaan nyt huomion perusasioihin.
&#8211; Energiakriisiin ei ole helppoja hokkuspokkusratkaisuja – varsinkaan kroonisesti ylikuluttavassa julkisessa taloudessamme. Mutta sitäkin suuremmalla syyllä olisi tärkeää huolehtia, että kaikki ne omissa käsissämme olevat tekijät, jotka hintoja nostavat, poistettaisiin. Näitä löytyy niin monenlaisista ilmastotoimista, vääränlaisista energiapoliittisista ratkaisuista kuin tärkeysjärjestysten vinoumistakin.
&#8211; Autoilun hintaa ei ole syytä laskea jakeluvelvoitteeseen puuttumalla vain juuri vaalien alla ja nostaa taas pian niiden jälkeen, vaan järkeistää kokonaisuutta. Kaikki lillukanvarret ja toissijaisuudet tulisi nyt siirtää odottamaan parempia aikoja. Päätöksentekijöiltä vaaditaan yhä suoraselkäisempää huomiota perusasioihin. Kaikki tarmo siihen, että tavalliset suomalaiset selviävät, perussuomalaisten puheenjohtaja kirjoittaa.
&nbsp;

Työssäkäyvä keskiluokka ahdingossa kohoavien elinkustannusten vuoksi – Purra vaatii päättäjiä kohdistamaan huomion perusasioihin: ”Kaikki tarmo siihen, että tavalliset suomalaiset selviävät”

Kansanedustaja Jussi Wihonen on jättänyt kirjallisen kysymyksen kansalaisten liikkumisen tukemisesta energiakustannusten noustessa.

Polttoaineen varsin nopea hinnannousu on ajamassa monia kansalaisia ahdinkoon. Varsinkin maakunnissa moni joutuu jo laskemaan työssä käymisen taloudellista järkevyyttä. Vaikutus näkyy lisäksi kuljetuksissa ja kerrannaisvaikutus tuntuu kansalaisten lompakoissa.
&#8211; Bensan hinnan uutisoidaan olevan jo Euroopan unionin kalleinta. Monissa EU-maissa on kansalaisille tuotu verohuojennuksia, joilla polttoaineen hintaa pyritään hillitsemään. Esimerkiksi Saksassa bensiinin hinnan arvioidaan laskevan noin 30 senttiä per litra verohuojennuksen jälkeen. Suomen linja on tuntunut olevan, ettei verohuojennuksiin ole varaa, toteaa kansanedustaja Jussi Wihonen.
&#8211; Jakeluvelvoitteeseen tuotiin helpotusta, mutta kansalaiset toivovat lisää apua. Erityisesti kuljetusalalla, maataloudessa ja teollisuudessa olisi tarvetta avulle tilanteen helpottamiseksi.
&#8211; Kuljetusalan ammattidieselmallia ollaan tuomassa, mutta esimerkiksi Rakennusteollisuus on huomauttanut, että työkonealalle ei olla saamassa juuri minkäänlaisia tukia. Kuljetusalan polttoainetuen hakeminenkin on ajoitettu vasta marraskuulle, joten yritykset joutuvat sinnittelemään pitkään, Wihonen kuvaa tilannetta.
”Koettakaa kestää ja vähentäkää kulutusta”
Kansalaiset kokevat olevansa vaikeassa tilanteessa sijaiskärsijöitä, ja Wihosen mukaan apua ei juuri ole tullut.
&#8211; Kansalaisia neuvotaan vähentämään kulutusta ja siirtymään joukkoliikenteen ja vähäpäästöisempien kulkuyhteyksien käyttäjiksi. Isoimmissa kaupungeissa tämä saattaa olla mahdollista, mutta polttoaineen kustannusten nopea kasvu vaikuttaa myös joukkoliikenteen vuoroihin ja kustannuksiin. Pienimmillä paikkakunnilla joukkoliikenteen resurssit ovat jo nyt varsin rajalliset ja vuoroja on vähän, eivätkä ne usein palvele työssäkäyviä.
Valtio veronmaksajia vai veronmaksajat valtiota varten?
Wihosen mukaan elämä kallistuu lähes jokaisella sektorilla.
&#8211; Suurituloisille sadan euron lisämeno kuukaudessa voi olla taskurahaa, mutta pienituloisille hinnannousut vaikuttavat jo merkittävästi elämiseen. Ylhäältä voidaan neuvoa vähentämään kulutusta ja muuttamaan tottumuksia, mutta kansalaisen elämää se ei helpota. Kun valtio lisää velkaantumistaan ja lisämenojaan, niin kansalaisten näkökulmasta on kestämätöntä, että valtion omien menojen suhteen ei tunnuta tekevän vähennyksiä, Wihonen toteaa.
&#8211; Kovan veropaineen alla kansalaiset pohtivat, onko valtio veronmaksajia varten vai veronmaksajat valtiota varten.
Kysymyksessään Wihonen tiedustelee, ymmärretäänkö hallituksessa energian korkean hinnan aiheuttamia huolia ihmisten elämässä ja miten kansalaisia aiotaan tukea ja kannustaa tilanteessa. Wihonen kysyy myös, miten eriarvoistumista alueiden ja kansalaisten välillä aiotaan hillitä energiakustannusten kasvaessa ja miten hallitus aikoo vähentää kulutusta valtion omissa toiminnoissa.
&nbsp;

Wihonen: Kansalaisia vaaditaan mukautumaan hintojen nousuun – mukautuuko valtio?

Tuore <a href="https://www.link.co.uk/media/1909/the-cash-census-report.pdf">englantilaistutkimus</a> osoittaa, että pienituloisten käteisen käyttö on jopa lisääntynyt viime vuosina, kun suurituloisten on vähentynyt. Kun ei ole millä mällätä, käteistä käyttämällä pysyy tarkemmin ajan tasalla omista rahavaroistaan ja kulutuksestaan. Käteinen on ylivertainen niille, jotka joutuvat miettimään tarkkaan, mihin rahansa panevat. Digirahaa suosivat ne, joiden ei tarvitse laskea senttejä kaupassa.

Käteisetön yhteiskunta voisi johtaa epäluottamukseen yhteiskuntaa kohtaan. Miljoonat jäisivät vaille mahdollisuutta hoitaa omia raha-asioitaan ja vaille mahdollisuutta osallistua digitalouteen, jos käteisen käyttö loppuisi.
Lähes puolet englantilaisista aikuisista eli 48 % (25 miljoonaa) toteaa, että heille olisi ongelma, jos käteistä ei voisi käyttää nykytavalla. Viidennes, 19 % (10 miljoonaa) sanoo, että heillä olisi vaikeuksia selviytyä käteisettömässä yhteiskunnassa. Väestöstä 29 % (15 miljoonaa) suoriutuisi ilman käteistä, mutta siitä olisi heille suurta haittaa.
Lähes kaikki, 96 %, nostavat käteistä jollakin aikajaksolla. 66 % nostaa käteistä vähintään kerran kuukaudessa, 23 % vähintään kerran viikossa. Enemmän kuin neljä viidestä, 83 %, pitää käteistä joko lompakossaan tai kotonaan.
Maaseudulla ja syrjemmällä asuvat kokevat käteisen erityisen tärkeäksi. Ikäihmiset pitävät käteisen käyttöä tärkeänä myös siksi, että käteisen haku pankin konttorista tai postitoimistosta lisää heidän kontaktejaan toisiin ihmisiin.
Koronapandemia vähensi käteisen käyttöä
Käteisen käyttö on vähentynyt viimeisen 15 vuoden aikana, ja koronapandemia lisäsi kortti- ja mobiilimaksamista, kun yrittäjät toivoivat vaihtoehtoisten maksutapojen käyttöä. Silti Englannissa maksettiin käteisellä viidesosa kaikista maksuista vuonna 2020, ja 15 % ihmisistä (8 miljoonaa) käytti pandemian vuoksi entistä enemmän käteistä.
Pandemian aikana käteisnostoissa tapahtui merkittävä pudotus. Siihen vaikuttivat erityisesti pubien ja ravintoloiden koronasulut. Näissä asiakkaat maksavat yleensä käteisellä. Käteisen käyttöä alensi myösi siirtymä kivijalkakaupoista nettikauppoihin.
Vaikka käteisautomaattien käyttö väheni, tutkimus osoittaa, että käteiseen luottavien määrä on pysynyt ennallaan.
Käteisriippuvaisia 10 miljoonaa
Tutkimus luokitteli aikuiset viiteen ryhmään käteisen käytön ja digimaksamisen suhteen. Ensimmäisessä ryhmässä ovat käteisestä riippuvaiset, jotka mielellään käyttävät vain käteistä. Heitä oli Englannissa 10 miljoonaa. Toisessa ryhmässä ovat henkilöt, jotka pitävät käteisen tuomasta turvallisuudesta. Ryhmään kuuluu 12 miljoonaa ihmistä.
Kolmannen ryhmän muodostavat käteisettömään yhteiskuntaan epäilevästi suhtautuvat, joita on 12 miljoonaa. Neljännessä ryhmässä ovat käteistä ajoittain käyttävät. He hoitavat raha-asiansa digitaalisesti, mutta satunnaisesti maksavat käteisellä. Ryhmään kuuluu 9 miljoonaa henkeä.
Viides ryhmä on käteisettömään maksamiseen siirtyneet. Tämä ryhmä suosii digimaksamista. Heitä on 11 miljoonaa.
Käteinen välttämätöntä varsinkin vähävaraisille
Peräti 23 miljoonaa ihmistä toteaa, että käteisen käyttö saa heidät tuntemaan, että he hallitsevat raha-asioitaan paremmin. Käteisettömässä yhteiskunnassa moni tuntisi jäävänsä jälkeen. Käteisetön yhteiskunta voisi johtaa kasvavaan eristäytymiseen ja vähentää ihmisten kontakteja toistensa kanssa.
Vaikka merkittävä määrä ihmisiä käyttää harvoin käteistä rahaa ja omaksuu digitaalisuuden, lähes puolet väestöstä kokee käteisettömän yhteiskunnan olevan heille ongelmallinen. Huolta aiheuttivat omien raha-asioiden ja velkojen kontrollointi, digipetokset ja yksityisyyden suoja sekä digitaalisuuden aiheuttama kasvava eristäminen.
Käteinen säilyy erityisen välttämättömänä niille, joilla on matala tulotaso. Pandemian aikana käteisautomaattien käyttö väheni vähiten matalan elintason seuduilla.
Tutkimus osoitti, että monilla on edelleen vaikeuksia maksaa digitaalisesti apuvälineistä huolimatta. Ihmisten pakottaminen digimaksamiseen voi johtaa siihen, että nämä ihmiset menettävät raha-asioidensa kontrollin ja joutuvat velkakierteeseen.
&nbsp;

Englantilaistutkimus: Miljoonat eivät pärjäisi ilman käteistä