Valtiovarainministeri Purra kyselytunnilla: Keskustan kannattaa tarkistaa verolinjaansa eikä ehdottaa enemmän veroja

Koponen koulutuksen rahoituksesta: Hallitus palauttaa uskon tulevaan ja tekee koulutuksen kunnianpalautuksen

Lehtinen pitää rangaistusten koventamista perusteltuna: “On jo ajauduttu väärälle polulle, kun kouluissa tarvitaan poliiseja”

Antikainen vaatii Koneen Säätiön toimintaa tutkittavaksi – toteutuvatko yleishyödyllisen säätiön kriteerit?

Purralta merkittävä avaus listaamattomien yhtiöiden osinkoverotuksen kokonaisuudistuksesta – Finnwatch kannattaa aloitetta lämpimästi

Valtiovarainministeri Purra Keskuskauppakamarin veropäivillä: Uusia veronkorotuksia ole enää tulossa tällä vaalikaudella

Vasemmistoliiton piirin puheenjohtajiston Esa Annala: ”kuolema persuille”

Demari tuuttasi A-studiossa niin paksua höpöä, että Purra puuskahti: “You can’t make this shit up”

”Kuolemaa persuille” lietsonut vasemmistoliiton kuntapoliitikko: ”Olen huono esimerkki siitä, miten väkivaltaretoriikka on yleistynyt ja normalisoitunut poliittisessa diskurssissa”

Espoossa ja Vantaalla kohta jo lähes puolet työttömistä vieraskielisiä – silti vihervasemmisto vaatii yhä lisää työperäistä maahanmuuttoa

Antikainen: Vasemmistoliitto jälleen terroristijärjestön puolella

susivahingot

Eduskunnan täysistunnossa keskusteltiin tänään muutoksista metsästyslakiin. Oman lakialoitteensa eduskunnalle esitteli perussuomalaisten kansanedustaja Sebastian Tynkkynen, joka vaatii kovempia keinoja susivahinkojen torjumiseksi.

&#8211; Susipopulaation kasvu yhdistettynä lepsuun susipolitiikkaan näkyy menetettyinä eläiminä ja ihmisten kohtaamina vaaratilanteina. Reviirien määrän arvioidaan edelleen lisääntyvän, joten nykylinja ei tule toimimaan. Esimerkiksi koiria on menetetty susille vuosittain 30-50, hyötyeläimistä puhumattakaan. Rahallisilla korvauksilla ongelma ei ratkea, vaan se itse asiassa jatkaa pahenemistaan. Sudet menettävät ihmisarkuutensa ja oppivat yhä useammin noutamaan helpon saaliinsa pihapiireistä, Sebastian Tynkkynen varoittaa.
Ihmishenkiä ja omaisuutta on voitava suojella
Kotipihallaan nokikkain suden kanssa joutuva kansalainen ei nykylain puitteissa voi suin päin tarttua aseeseen. Rikoslain pakkotilasäädöksen varjolla suden kaatanut voi vapauta teosta seuraavasta rangaistusvastuusta, mutta jokainen tapaus arvioidaan erikseen sen hyväksyttävyyden näkökulmasta. Tynkkynen pitää tätä kohtuuttoman epäselvänä ja raskaana käytäntönä.
&#8211; Kun susi tulee pihapiirissä vastaan, kuka pystyy järkevästi ja tarkasti arvioimaan, milloin sen voi tappaa rangaistusvastuusta vapautuen? Kuinka monta eläintä pitää antaa mennä ja kuinka lähellä susi saa vaania leikkiviä lapsia, ennen kuin peliin puuttuva selviäisi ilman rangaistusta? Raja pitäisi vetää selkeästi ihmishenkien ja omaisuuden suojeluun. Jos susi on jo aiheuttanut pihapiirissä vahinkoa tai se on eläimille tarkoitetun aitauksen tai rakennuksen sisäpuolella, pitäisi susi silloin voida ampua. Sama sääntö pätisi, jos hyökkäyksen vaara ihmistä tai eläintä kohtaan on ilmeinen, Tynkkynen linjaa.
Lakialoitteensa perusteluissa Tynkkynen toteaa Ruotsin metsästyslainsäädännön tarjoavan mallia Suomelle. Länsinaapurissa Tynkkysen esittämän kaltainen laki on jo voimassa ja suden kannanhoidollinen metsästyskin on saatu käynnistettyä. Kuluvana talvena metsästyksen piti usean vuoden tauon jälkeen käynnistyä myös Suomessa, mutta asia tyssäsi luonnonsuojelujärjestöjen valitusten seurauksena.
&nbsp;

Sudet puhuttivat kansanedustajia – Tynkkynen esitteli lakialoitteensa pihasusiongelmaan puuttumiseksi

Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen pitää vihreiden odotetun nihkeää suhtautumista suden kannanhoidolliseen metsästykseen osoituksena siitä, että vihreiltä puuttuu ymmärrystä maaseudun ihmisten arjesta. Antikaisen mielestä myös susialueella asuvilla ihmisillä on oltava oikeus elää ilman pelkoa lastensa tai kotieläintensä puolesta.

Maa- ja metsätalousministeriön valmistelema asetus suden kannanhoidollisesta metsästyksestä lähetettiin lausuntokierrokselle marraskuun alussa. Asetuksen lausuntoaika päättyy 30.11., ja metsästys sallittaisiin suunnitelmien mukaan talvella 2022 eli vuodenvaihteen jälkeen. Kiintiöksi on asetettu 20 sutta poronhoitoalueen ulkopuolella. Kiintiö ei koskisi ns. häirikkösusia eli poliisin määräyksellä tai Riistakeskuksen poikkeusluvalla lopetettuja susia.
&#8211; Kannanhoidollinen metsästys on kauan odotettu ja erittäin tervetullut asetus maa- ja metsätalousministeriöltä. Kotimaakunnassani Pohjois-Karjalassa on tänäkin vuonna sattunut kymmeniä susivahinkoja sekä koirille että kotieläimille. Joissakin tapauksissa edes suurpetoaidat eivät ole auttaneet, vaan kotieläimiä on tapettu jopa maatilojen pihapiireissä, perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen kertoo.
Suden ihmisarkuus on palautettava
EU:n luontodirektiivi suojelee sutta poronhoitoalueen ulkopuolella. Suojelusta voidaan kuitenkin poiketa, jos metsästykselle asetetaan selkeä tavoite ja osoitetaan, ettei muuta tyydyttävää ratkaisua ole. Vihreiden parissa asetukseen on odotetusti suhtauduttu negatiivisesti. Sekä sisäministeri Maria Ohisalo että ympäristö- ja ilmastoministeri Krista Mikkonen ilmoittivat Twitterissä, ettei asetusta tule saattaa voimaan.
&#8211; Susi kuuluu kyllä Suomen luontoon, mutta se ei missään nimessä kuulu ihmisten pihoihin. Eivätkö arvon ministerit ymmärrä, että jatkuvat petovahingot vain lisäävät petovihaa? Ihmisillä tulee olla oikeus elää myös susialueella joutumatta pelkäämään lastensa tai kotieläintensä puolesta. Suden ihmisarkuus on saatava palautettua, jotta minkäänlainen yhteiselo on mahdollista, ja siihen kannanhoidollinen metsästys on oiva apuväline, Antikainen toteaa.
&nbsp;

Vihreiden susikannat kertovat, että ymmärrys maaseudun arjesta puuttuu – Antikainen: Susi kuuluu luontoon mutta ei ihmisten pihapiiriin

Kansanedustaja Ari Koposen mielestä suden kannanhoidollinen metsästys Suomessa on aloitettava välittömästi. Nyt tarvitaan keinoja vahinkojen ehkäisemiseksi ja petojen pitämiseksi ihmisarkoina.

Susihavaintoja tehdään Suomessa nyt ennätystahtiin. Lapissa toimiva vahinkotarkastaja kertoo, ettei ole vastaavaa määrää vuodessa tapahtuneita porovahinkoja nähnyt koko elämänsä aikana yhteensä. Maaseudulla ei voi yksinkertaisesti enää harjoittaa elinkeinoaan tai liikkua turvallisesti. Kansanedustaja Ari Koposen mielestä susi kuuluu suomalaiseen luontoon, mutta ei pihapiiriin, ihmisasumusten sekaan tai läheisyyteen eikä lasten kouluteiden varrelle.
&#8211; Suomalaiset ymmärtävät tilanteen vakavuuden. Suden kannanhoidollista metsästystä puoltava kansalaisaloite keräsi vajaassa viikossa 50 000 allekirjoitusta ja vajaassa kuukaudessa reilusti yli 60 000. Sen jälkeen allekirjoitusten kerääminen lopetettiin, jotta asian pikainen edistäminen voisi alkaa, Koponen kertoo.
Kansalaiset ottavat pian ohjat omiin käsiinsä
Asian käsittely alkoi maa- ja metsätalousministeri Jari Lepän toteamuksella eduskunnassa lokakuussa 2020:
&#8211; Tarvitsemme suden kannanhoidollisen metsästyksen takaisin. Näillä näkymin kannanhoidollinen metsästys voidaan aloittaa noin vuoden päästä. Suotuisan suojelutason raja ylittyy silloin. Siihen mennessä meillä on käytössä Riistakeskuksen ja poliisin poistoluvat vahinkoa ja vaaraa aiheuttaville susille.
&#8211; Naapurimaissamme susia metsästetään juurikin kannanhoidollisista syistä. Esimerkiksi Ruotsissa lupakiintiö ensi vuodelle on 33 yksilöä ja Norjassa on lupa metsästää neljä susilaumaa, mikä merkitsee 28-40 suden kaatamista. Meillä ministeri mainostaa poikkeuslupien hakemista, joka on täysin turhaa kokonaiskuvan kannalta, sanoo Koponen.
Koposen kentältä kuuleman palautteen mukaan valtavan byrokratian vuoksi poikkeuslupia ei edes haluta hakea. Koponen uskoo vallitsevan asiaintilan johtavan pian tilanteeseen, jossa kansalaiset ottavat ohjat omiin käsiinsä, jos näin ei ole jo tapahtunut. Se ei ole enää kenenkään edun mukaista.
Kaupunkien päättäjiltä puuttuu todellisuudentajua
Vuosi on kulunut, ja Leppä toistelee yhä samaa lausetta eduskunnassa lokakuussa 2021:
&#8211; Haluan kannanhoidollisen metsästyksen takaisin. Aikataulusta en uskalla tällä hetkellä sanoa, mutta tahtotila itselläni on täysin selvä. Se pitää saada takaisin.
Koponen ei usko katteettomien lupausten lämmittävän lemmikkinsä menettäneitä ja oman elinkeinonsa kanssa taistelevia ihmisiä. Susien uhreiksi joutuneet koirat ovat metsästäjien parhaita kavereita ja perheenjäseniä, jotka tuovat turvaa ja seuraa sekä kuuluvat perinteisenä osana suomalaiseen metsästyskulttuuriin. Metsästyksellä on tärkeä merkitys sitä harrastaville, heidän perheilleen ja myös koko yhteiskunnalle.
&#8211; Vika ei ole sudessa. Vika on susipolitiikassa, kaupungeissa asuvissa päättäjissä, joilla ei ole todellisuuden tajua tilanteen vakavuudesta. Vika on ministeriössä, jossa asian korjaamiseksi ei löydy vaadittavaa tahtotilaa, Koponen moittii.
&nbsp;

Koponen vaatii suden kannanhoidollisen metsästyksen aloittamista: “Ministerin tyhjien lupausten ja ajanpeluun on loputtava”

Tohmajärveläisen Sirolan lammastilan lampaat joutuivat syyskuussa susien hyökkäyksen kohteeksi suurpetoaidasta huolimatta. Tapaus on herättänyt vilkasta keskustelua sosiaalisessa mediassa, sillä tilalliset pelkäävät omien eläintensä puolesta ja kokevat turhautumista, koska suurpetoaidat eivät enää pidä petoja poissa edes pihapiiristä. Perussuomalaisten Sanna Antikainen pitää tilannetta sietämättömänä.

&#8211; Sirolan tilalle rakennettiin suurpetoaita jo vuonna 2005, mutta asianmukaisesti hoidettu aita ei kuitenkaan pitänyt susia poissa, vaan kuusi lammasta menetti henkensä hyökkäyksessä. Menetys on merkittävä sekä kotimaiselle lammastaloudelle että kansainvälisesti, sillä Sirolan tila on Suomen suurin Oxford down -rodun kasvattaja ja katras edustaa kaikkia Suomessa olevia sukulinjoja, sanoo perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen.
&#8211; Petovahingoista maksettavat korvaukset eivät millään muotoa korvaa arvokkaiden jalostuseläinten menetystä.
Pedot käymässä yhä röyhkeämmiksi
Tuotantoeläimiä pyritään ensisijaisesti suojaamaan laitumille asennettavilla suurpetoaidoilla, joihin voi saada materiaaliavustusta Suomen riistakeskukselta. Aidan valmistumisen jälkeen sen ylläpito on tilallisen vastuulla.
&#8211; Tilat käyttävät satoja työtunteja aitojen pystytykseen ja ylläpitoon, mutta pedot käyvät yhä röyhkeämmiksi. Edes tilojen pihapiirit eivät enää ole turvassa susien vierailuilta, mutta silti eläinten omistajilla ei ole oikeutta suojella eläimiään riittävän tehokkaasti, eikä häirikkösusista päästä eroon. Petovahingot uhkaavat sekä tilallisten toimeentuloa että jaksamista. Tilallisille tämä on sietämätön tilanne, ja siihen tulee pikaisesti saada muutos, sillä susi ei kuulu pihapiiriin, Antikainen vaatii.
Edustaja Antikainen on jättänyt kirjallisen kysymyksen koskien petovahinkojen torjuntaa eläintiloilla.
&nbsp;

Susivahingot kasvussa, tilalliset jätetty oman onnensa nojaan – Antikainen: “Susi ei kuulu pihapiiriin”

Yli 50 000 allekirjoitusta alle viikossa kerännyt kansalaisaloite susien kannanhoidollisen metsästyksen aloittamisesta kirvoitti kansanedustajat tiukkasanaiseen keskusteluun eduskunnassa keskiviikkona. Perussuomalaisten kansanedustaja Jenna Simula toivoo kansanedustajien ja ministeriöiden viimein ymmärtävän tilanteen laajuuden ja vakavuuden.
Perussuomalaisten kansanedustaja Jenna Simula toivoo aloitteen mahdollisimman pikaista käsittelyä ja susiongelmien ratkaisua ennen seuraavaa metsästyskautta.
&#8211; Kiitän suden kannanhoidollisen metsästyksen aloittamista koskevan kansalaisaloitteen tekijöitä sekä jokaista aloitteen allekirjoittanutta suomalaista. Olette tuoneet keskusteluun ja päätöksentekoon tärkeän aloitteen, jolla olisi läpi mennessään iso vaikutus todella monien elämään ja jokapäiväiseen arkeen, Simula totesi puheenvuorossaan.
Yhä useampi koira joutuu suden suuhun
Erityisen huolestunut Simula on syksyn mittaan tapahtuneitten susien ja metsästyskoirien lisääntyneistä kohtaamisisista, joissa työkaveri, lemmikki ja perheenjäsen joutui raadelluksi ja yhä useammassa tapauksessa myös lähes kokonaan syödyksi. Joillain alueilla esimerkiksi hirvenmetsästys on jouduttu keskeyttämään aggressiivisten susien tai susilaumojen vuoksi.
Simula muistutti puheenvuorossaan, että mikäli vuosittaisia hirvenkaatolupia ei saada käytettyä susien vuoksi, seurauksena on kannan kasvun myötä muun muassa liikenneturvallisuuden vaarantuminen.
&#8211; Suomalainen metsästys- ja eränkäyntiperinne sisältää olennaisena osana nimenomaan koiralla metsästämisen, ja ilman toimivaa koiraa on esimerkiksi hirvenmetsästys hyvin työlästä ja paikoittain lähes mahdotonta. Ne, jotka sanovat ”pitäkää koiranne kiinni” tai ”hankkikaa suurpetoaidat”, eivät ymmärrä metsästyksestä tai eläinten kasvatuksesta juuri mitään, Simula huomauttaa.
EU:n helmoissa on turha pakoilla
Itsekin metsästävänä kansanedustajana Simula toivoo, että aloitteen myötä jokainen kansanedustaja ja ministeriö ymmärtäisi vihdoin ongelman laajuuden ja vakavuuden. Simulan mukaan EU:n helmoihin on turha pakoilla, sillä esimerkiksi eteläisessä naapurimaassamme Virossa susien kannanhoidollinen metsästys on jokavuotista.
&#8211; Katsokaa naapurimaatamme Viroa, jossa seuraavien kuukausien aikana tullaan kaatamaan peräti 140 sutta. Yhteiselo suden kanssa on Virossa sujuvampaa, koska kannanhoidollisella metsästyksellä pidetään suden ihmisarkuutta yllä. Ja kannanhoidollisesta metsästyksestä huolimatta kanta Virossa on elinvoimainen, Simula vetosi keskustelussa.
&nbsp;

Simula tiukkana suden kannanhoidollisesta metsästyksestä: ”EU:n helmoihin pakoilun on loputtava”

Perussuomalaisten kansanedustaja Jenna Simula on tuohtunut Luonnonvarakeskuksen aikeista lopettaa susien pannoitus. Susikannan kasvaessa holtittomasti eivät metsästäjät voi laskea koiriaan irti, hirvenmetsästys on uhattuna ja myös liikenneturvallisuus vaarantuu.

Luonnonvarakeskus (Luke) tiedotti 16. marraskuuta, ettei se pannoita susia tulevana kevättalvena. Vielä alkuvuodesta Luke kertoi tiedotteessaan, että mikäli susia saadaan merkittyä kevättalvella 2021, uusi palvelu avautuu seuraavana syksynä. Perussuomalaisten kansanedustaja Jenna Simula on tuohtunut Luonnonvarakeskuksen aikeista.
&#8211; Mikäli Luke jättää pannoitukset tekemättä kevättalvella 2021, se tarkoittaa, ettei metsästäjillä ole tietoa seuraavanakaan syksynä laumojen liikkeistä. Luke ilmoitti pitävänsä välivuoden pannoituksesta, mutta nyt aikookin lopettaa pannoituksen kokonaan, Simula ihmettelee.
Kulunut syksy ollut koirille kohtalokas
Kulunut syksy on muutoinkin ollut kohtalokas useille kymmenille metsästyskoirille erityisesti Kainuussa ja Pohjois-Pohjanmaan eteläosissa susikannan kasvun myötä. Esimerkiksi Haapavedellä hirvenmetsästys on paikoin keskeytetty lumentuloon asti, sillä lumettomuus hankaloittaa susien liikkeiden havainnointia entisestään.
&#8211; Metsästäjät eivät voi laskea koiriaan irti, ellei susitilanteesta ole ajantasaista tietoa ja kannan annetaan kasvaa holtittomasti. Hirvenmetsästys on uhattuna ja sen myötä myös liikenneturvallisuus vaarantuu, Simula kommentoi tilanteen seurauksia.
Pannoituksesta luopumisen syynä liiallinen byrokratia
Luonnonvarakeskus vetoaa päätöksessään muun muassa lupahallinnon kuormittavuuteen. Simula näkee, että lupahallintoa olisi kevennettävä eikä byrokratian vuoksi luopua susien pannoituksesta. Helmikuussa jättämässään kirjallisessa kysymyksessä Simula kysyi, onko hallituksen tavoitteena, että susien pannoitus ja metsästäjien käytössä oleva pantaseuranta jatkuu välivuoden jälkeen. Tuolloin maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä vastasi, että ministeriön tavoitteena on pantaseurannan jatkuminen välivuoden jälkeen.
&#8211; Tilanne näyttää kuitenkin nyt siltä, ettei seuranta jatku ja pannoituksen välivuodesta on tulossa pysyvä tila, mikä tulee lisäämään metsästyskoirien menetyksiä ja osaltaan heikentämään viranomaisten ja metsästäjien välistä luottamusta. Vetoankin nyt jättämässäni kirjallisessa kysymyksessä ministeri Jari Leppään, jotta susien pannoitus jatkuisi ja jotta kannanhoidollinen metsästys aloitettaisiin mahdollisimman pian, Simula painottaa.
Eduskunnalle on jätetty kansalaisaloite susien kannanhoidollisen metsästyksen aloittamisesta. Se on lähetekeskustelussa keskiviikkona 18. marraskuuta ja sitä voi seurata suorana lähetyksenä osoitteessa www.eduskunta.fi.
&nbsp;

Simula tuohtunut Luken aikeista lopettaa susien pannoitus: “Hirvenmetsästys on uhattuna ja myös liikenneturvallisuus vaarantuu”

Perussuomalaisten kansanedustaja Mauri Peltokangas on jättänyt kirjallisen kysymyksen Suomen susikannasta ja -tuhoista.

Mauri Peltokankaan mielestä Suomessa pitäisi laskea maassa elävä, todellinen susikanta luonnonvarakeskuksen (Luke) vuosittaisten arviointien sijaan sekä harventaa ihmisille, lemmikeille ja kotieläimille vahinkoa aiheuttavaa kantaa sen mukaan.
&#8211; Susi on peto, eikä se kuulu elinpiiriimme.
Luonnonvarakeskus on vuosittain arvioinut susikannan määriä Suomessa. Käytössä olevalla menetelmällä susikanta voidaan Luken itsensä mukaan arvioida 90 prosenttisella varmuudella. Tämä ei Peltokankaan mukaan riitä.
&#8211; Susikanta pitää pystyä laskemaan tarkkaan ja mikäli susikanta jatkaa todennäköistä kasvuaan, on toimenpiteitä kannan karsimiseen sovellettava todellisen määrän, ei epävarmojen arvioiden ja yksittäisten vahinkotapausten perusteella, Peltokangas toteaa.
Mikään rahamäärä ei korvaa menetystä
Luken susiraportin mukaan susikanta voi kasvaa nopeasti, mikäli ravintoa on saatavissa. Susi saa ensimmäiset pentunsa yleensä kaksivuotiaana ja lisääntyy vuosittain. Pentuja syntyy 3–6, suurimmissa pentueissa voi vielä syksylläkin olla kymmenkunta pentua.
&#8211; Susilauman reviirit ovat laajat, parhaimmillaan 2 000 km2 ja mitä enemmän meillä on synnyin reviiriltä vaeltamaan lähteneitä, omaa kumppania ja reviiriä etsiviä nuoria susia, sitä laajemmalle susikanta levittäytyy ja sitä lähemmäksi se asutusalueita pysyvästi siirtyy.
&#8211; Olemme jatkuvasti saaneet kuulla susien aiheuttamista ongelmista lähes kaikkialla Suomessa. Mikään rahamäärä ei korvaa esimerkiksi lemmikkikoiran menetystä siksi, että petoja suojellaan enemmän kuin ihmisen parasta ystävää, Peltokangas ihmettelee nykyistä eläinsuojelulakia.
Luontodirektiivi sallii poikkeuksia
Euroopan luontodirektiivi sallii poikkeuksia tiukasta suojelujärjestelmästä, mikäli siten voidaan estää ennalta erityisen merkittäviä vahinkoja silloin, kun ne kohdistuvat viljelmiin, karjankasvatukseen, metsiin, kalatalouteen, vesistöihin tai muuhun omaisuuteen.
Lisäksi tiukasta suojelujärjestelmästä voidaan myös poiketa kansanterveyden tai yleisen turvallisuuden turvaamiseksi tai muun tärkeän yleisen edun vuoksi.
&#8211; Susien aiheuttamien lisääntyvien vaaratilanteiden ja vahinkojen vuoksi poikkeuksen käyttö on perusteltu ja tulee säästämään myös valtion varoja ja resursseja vahingonkorvaushakemusten vähenemisen vuoksi, Peltokangas toteaa.
Peltokangas jätti tänään kirjallisia kysymyksiä myös epäkohdista sähkönsiirtohinnoittelussa, turvapaikanhakijoiden ”vaarallisesta” kotimaanmatkailusta ja sähköautojen käyttäjien turvattomuudessa vakuutusasioissa.

Peltokangas arvostelee nykyistä eläinsuojelulakia: “Petoja suojellaan enemmän kuin ihmisen parasta ystävää”

Perussuomalaisten kansanedustaja Sebastian Tynkkynen vaatii vauhtia suden kannanhoidollista metsästystä selvittävään hankkeeseen ja metsästyksen aloittamiselle. 

Sebastian Tynkkynen jätti eilen eduskunnassa kirjallisen kysymyksen, jossa hän kysyy hankkeen tämänhetkisestä tilanteesta ja aikataulusta.
&#8211; Maa- ja metsätalousministeriön julkaisemassa Suomen susikannan hoitosuunnitelmassa linjattiin, että mikäli EU:n luontodirektiivin tulkinta mahdollistaa suden kannanhoidollisen metsästyksen, tullaan sille asetettavat tavoitteet ja toimintamalli sekä perustelut suunnittelemaan laajapohjaisessa työryhmässä. EU:n tuomioistuin antoi jo vuonna 2019 ennakkoratkaisun, joka mahdollistaa suden kannanhoidollisen metsästyksen aloittamisen. Nyt on odoteltu jo pitkään kansallisten työryhmien tuloksia, Tynkkynen toteaa.
Kansalaisten huoli voimistunut
Maa- ja metsätalousministeriö asetti vuoden 2020 alusta selvitystyöryhmät selvittämään suden kannanhoidollisen metsästyksen aloittamista Suomessa. Työryhmien saamista tuloksista ei kuitenkaan ole saatu vielä tietoa, eikä selvityksen valmistumiselle asetettu selkeää takarajaa.
&#8211; Kansalaisten huoli susikannan levittäytymisestä on aiheellisesti voimistunut. Huoli välittyi eduskuntaan asti, kun suden kannanhoidollisen metsästyksen käynnistämistä vaativa kansalaisaloite keräsi kuluvan vuoden syyskuussa vaaditut 50 000 allekirjoitusta. On siis tarpeen, että suden kannanhoidollista metsästystä selvittävän työryhmän tuloksia saadaan mahdollisimman nopeasti hyödynnettäväksi. Työryhmien tuloksien aikataululle ja metsästyksen mahdolliselle aloitusajankohdalle olisi tarpeen saada selkeitä linjauksia, Tynkkynen vaatii.
Kannanhoidollisen metsästyksen puuttuessa Suomen susikanta on jatkanut viime vuosien aikana vahvistumistaan. Susien aiheuttamat vahingot sekä pihapiireissä pyörivät sudet ovat lisänneet vaatimuksia tilanteen korjaamiseksi. Tynkkynen jätti aiemmin tällä viikolla myös lakialoitteen, jossa hän esittää selkeämpiä oikeuksia puuttua susien aiheuttamiin vaaratilanteisiin pihapiireissä.

Tynkkynen: Suden kannanhoidollinen metsästys päästävä aloittamaan

Perussuomalaisten kansanedustaja Sebastian Tynkkynen jätti tänään eduskunnassa kansanedustajien allekirjoitettavaksi lakialoitteen, jolla parannetaan lainsäädäntöä pihasusi-ilmiöön liittyvän oikeustilan osalta.

&#8211; Yhä useammin pihapiireihin tulevat sudet aiheuttavat pelkoa, jonka seurauksena esimerkiksi lasten koulumatkat herättävät vanhemmissa suurta huolta. Erityistä haittaa susikannan levittäytymisestä on ollut koiranomistajille ja eläintilallisille. Susien aiheuttamat menetykset sekä euromääräiset vahingot kohoavat jo merkittäviin rahallisiin summiin, mutta esimerkiksi sudelle menetetyn metsästyskoiran arvoa omistajalleen ei pystytä rahallisella korvauksella edesb paikkaamaan, Sebastian Tynkkynen toteaa.
Vahinkoa ja vaaratilanteita
Viimeisten vuosien aikana Suomessa ei ole harjoitettu suden kannanhoidollista metsästystä, mikä on osaltaan mahdollistanut susikannan nopean kasvun ja levittäytymisen. Tällä hetkellä kannanhoidolliseen metsästykseen odotetaan linjausta maa- ja metsätalousministeriön asettamalta työryhmältä, jonka pohjalta toiveissa on, että suden ja kansalaisten kannalta kestävä kannanhoito päästäisiin mahdollisimman nopeasti aloittamaan.
&#8211; Tämä ei kuitenkaan sulje pois tarvetta lain selkiyttämiselle, joka koskee alati lisääntyviä tapauksia, joissa pihoihin tulevat sudet aiheuttavat vahinkoa ja vaaratilanteita. Oikeustilan selkeyttämisen myötä päästään helpommin reagoimaan juurikin niihin susiin, jotka ovat menettäneet ihmisarkuutensa ja näin vähennetään myös salakaatoja, joiden voidaan nähdä haittaavan susikannan hallittua hoitamista, Tynkkynen huomauttaa.
Oikeus suojella omaisuutta ja perhettä
Tynkkynen esittää lakiin uutta ‘Metsästys hätävarjelutilanteessa’ -pykälää, jonka sisältö kuuluisi:
&#8220;Mikäli riistaeläin aiheuttaa pihapiirin välittömässä läheisyydessä akuuttia vaaraa ihmiselle tai kotieläimelle, on omistajalla, haltijalla tai heidän puolestaan toimivalla henkilöllä oikeus tappaa vaaraa aiheuttava yksilö. Tilanne voidaan katsoa vaaraa aiheuttavan riistaeläimen tappoon oikeuttavaksi, mikäli tämä on jo aiheuttanut vahinkoa, on eläimille tarkoitetun aitauksen tai rakennuksen sisäpuolella, tai hyökkäyksen vaara ihmistä tai eläintä kohtaan on ilmeinen.”
&#8211; Petoeläinten aiheuttamat vaaratilanteet ovat yllättäviä, joissa ei voida kohtuudella edellyttää kaikkien tilanteeseen vaikuttavien seikkojen huomioimista ennen suojaamistoimiin ryhtymistä. Nykyinen laki on tästä näkökulmasta kohtuuttoman raskas ja epäselkeä. Sallimalla vaaraa aiheuttavan eläimen tappaminen, annettaisiin kansalaisille selkeä valtuutus suojella omaisuuttaan ja perhettään ilman pelkoa vakavista syytteistä ja oikeusprosesseista, Tynkkynen sanoo.

Tynkkyseltä lakialoite pihasusiongelmaan puuttumiseksi

Susien aiheuttamat ongelmat ovat tänä kesänä olleet esillä paikoilla ympäri maata.

&#8211; Sudet ovat tappaneet runsaasti lampaita ympäri Suomea. Elokuun alussa Kalajoella sudet raatelivat kahdessa erillisessä hyökkäyksessä yhteensä yli 40 lammasta, mikä on lähivuosien suurimpia susivahinkoja Suomessa. Elokuun puolessavälissä vastaava toistui Rääkkylässä, jossa sudet tappoivat seitsemän tilan pihapiirissä laiduntanutta lammasta. Asukkailla ei kuitenkaan ole lainsäädännön puitteissa mahdollisuutta suojella itseään ja eläimiään, perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen huomauttaa.
Pelkoa omalla kotipihalla
Susien tottuessa ihmisiin vahinkojen määrä kasvaa ja myös lapset ovat vaarassa.
&#8211; Sudet ovat käyneet entistä rohkeammiksi ja käyvät kotieläinten kimppuun jopa pihapiirissä. Tilanne on sietämätön sekä susialueilla asuville että eläintiloille. Taloudellisten menetysten lisäksi sudet herättävät pelkoa monissa asukkaissa eikä monikaan halua lähettää lastaan yksin koulutielle tietäessään susilauman liikkuvan kotitalon liepeillä. Kenenkään ei pidä joutua pelkäämään omalla kotipihallaan.
&#8211; Viranomaisten on puututtava asiaan huomattavasti nykyistä nopeammin ja myönnettävä häirikkösusille kaatolupia silloin, kun muut keinot eivät auta, Antikainen vaatii.
Raadeltuja lampaita ja lemmikkejä
Metsästyskauden alkaessa myös metsästäjät ovat huolissaan susien aiheuttamista koiravahingoista. Pääosa suurpetojen aiheuttamista koiravahingoista aiheutuu susista ja vahinkoja sattuu sekä pihapiirissä että metsästystilanteissa.
&#8211; Jokainen sudelle menetetty eläin kasvattaa susivihaa entisestään. Sudella on jo ennestään huono maine, eivätkä raadellut lampaat ja lemmikit paranna sitä tippaakaan. Tarvitaan tehokkaampia keinoja pitää sudet loitolla ihmisasutuksesta, jotta ihmisten ja susien yhteiselolla on pienintäkään onnistumisen mahdollisuutta. Nykyinen strategia on selkeästi tehoton ja monet susialueilla asuvat kokevat, ettei viranomaisista ole apua lukuisista yhteydenotoista huolimatta. Olen jättänyt kirjallisen kysymyksen koskien susivahinkoja, sillä nykytilanne on maaseudun asukkaille kestämätön, Antikainen sanoo.