Sosiaali- ja terveysministeri Kaisa Juuso Ruotsissa: Liika älylaitteiden käyttö heikentää lasten hyvinvointia

Garedewilta toimenpidealoite nuoren määritelmän kaventamiseksi nuorisolaissa: 10-vuotiaat ja 29-vuotiaat eivät kuulu samoihin nuorteniltoihin

Etelä-Amerikan Elon Musk ei kuvia kumarra – aikoo laittaa Argentiinan talouden paraatikuntoon vaikka väkisin

Merituulivoiman rakentamisesta kannattamatonta –  kohoavat kustannukset, lisääntynyt kilpailu ja inflaatio syövät katteet

Merkittäviä verohyvityksiä suurille teollisille investoinneille – valtiovarainministeri Purra: ”Hallitus tukee suomalaista työtä ja teollisuutta”

Media jatkaa Trumpin demonisointia toisen salamurhayrityksen jälkeenkin – Trump: “En luovuta ikinä!”

Keskisuomalaisen päätoimittaja Yle-pomo Riikka Räisäsestä: Näillä näytöillä joku muu päätoimittaja olisi jo eronnut

Aamulehden ex-päätoimittaja: Ylen piikkiin rakastajansa kanssa matkustanut uutispomo Riikka Räisänen pitäisi siirtää syrjään

Poliisi nappasi Helsingin yliopiston kunniatohtorin kiinni kahdesti – ensin Kööpenhaminassa, sitten Tukholmassa

Halla-aho: Arvelen, että moni muukin kuin persukansa alkaa ymmärtää Ylen prioriteetteja – ”Leikkausvaraa riittää myös tulevaisuudessa”

Antikainen: Yle on väärässä – uutiset somaliaksi ja arabiaksi eivät auta sopeutumaan suomalaiseen yhteiskuntaan

Super

Voidaanko sotealan ongelmat korjata niin, että alalle haalitaan henkilökuntaa maailman toiselta puolelta? Vanhojen puolueiden johtajat ovat eduskuntavaalien alla väläytelleet jopa satojen tuhansien hoitajien tuomista Suomeen tekemään hoitajien työt, vaikka maassa olisi koulutettuja alan ammattilaisia omastakin takaa. Pääministeri Marin olisi jopa valmis madaltamaan hoitajien kielitaitovaatimuksia. Suomen Uutisten tavoittamat pitkän linjan soteammattilaiset kuvaavat kielitaidon puutteen ja kulttuurillisten erojen kuormittavan työyhteisöä. Pahimmillaan asiakkaan turvallisuus on vaarassa.

EU:n ulkopuolelta maahanmuuttoa suomalaisille työmarkkinoille, myös sotealalle, ajavat erityisesti kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpo ja pääministeri Sanna Marin (sd). Orpo olisi valmis tuomaan Suomeen alalle jopa 200 000 maahanmuuttajaa.
Ulkomaalaisten hoitajien rekrytointiin liittyy osin epäeettisiä piirteitä, sillä Euroopan ulkopuolelta Suomeen on myös tuotu koulutettuja sairaanhoitajia työskentelemään koulutustaan vastaamattomissa ja matalammin palkatuissa tehtävissä hoiva-avustajina ja lähihoitajina.
Keskustelu hoiva-alan työvoimaongelmien haasteista sai uuden käänteen, kun perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra huomautti hoitajaliitto SuPerin <a href="https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/JulkaisuMetatieto/Documents/EDK-2021-AK-395941.pdf">asiantuntijalausuntoon</a> vedoten, että mikäli sosiaali- ja terveydenhuollossa työskentelevillä hoitajilla ei ole riittävää kielitaitoa, niin siitä muodostuu vakava asiakas- ja potilasturvallisuusriski.
Pääministeri Marin kuitenkin äskettäin väläytti jopa <a href="https://www.suomenuutiset.fi/sdpn-mukaan-suomessa-on-valtava-pula-kaupan-kassoista-kokoomus-toisi-hoiva-alalle-200-000-maahanmuuttajaa-purra-hoitoalan-ongelmia-ei-voi-korjata-ennen-kuin-palkka-vastaa-tyon-kuormittavu/">kielitaitovaatimuksista joustamista</a>, jotta maahanmuuttajat voisivat työllistyä sotealalle. Marinin mukaan sotesektorilla olisi paljon työtä, jolla kielen osaamisen vaatimukset voisivat olla alemmalla tasolla.
Vanha hokema ei sovellu sotealalle
Hoitajaliitto SuPerin lausunnon mukaan kielitaito on hoiva-alalla kriittinen taito, sillä ilman riittävää kotimaisen kielen osaamista edes ammatillisesta osaamisesta ei ole hyötyä, koska työtä tehdään tiimissä ja siinä olennaista on kyetä siirtämään tietoa hoitajien kesken niin suullisesti kuin myös kirjallisesti.
Monet hoitoalan ammattilaiset parhaillaan jatkavat julkisuudessa keskustelua aiheesta, joka näyttää nousseen myös eduskuntavaaliteemaksi.
Yamk-sairaanhoitaja Saynur Soramies kirjoittaa, että nykykäytännön jatkuessa Suomea uhkaa sanattomien hoitajien aalto. Hän huomauttaa, että vaikka ulkomaalaisilla hoitajilla olisikin työssä tarvittavat taidot, ne eivät itsessään kanna pitkälle, jos yhteinen kieli puuttuu.
&#8211; Potilaiden kohtaamisessa, asioiden selittämisessä ja selvittämisessä &#8211; ennen kaikkea potilasturvallisuuden näkökulmasta &#8211; suomen kielen osaaminen on ehdoton edellytys onnistuneeseen ja turvalliseen hoitoon.
Soramies kirjoittaa, että vanha hokema, jonka mukaan kieli opitaan työpaikalla ei suinkaan toimi kaikilla aloilla.
&#8211; Jos kielitaidoton tarjoilija tuo ravintolassa tilatun pizzan sijaan pastaa, se voi olla hauskaa. Mutta jos kipulääkettä pyytävä potilas saa unilääkettä, se on vakava hoitovirhe joka voi olla jopa hengenvaarallinen, Soramies kirjoittaa, ja huomauttaa pitävänsä täysin vääränä ratkaisuna sitä, että Suomeen ollaan rakentamassa ohituskaistaa ulkomaalaisille hoitajille, joilta puuttuu sanat keskusteluun potilaan kanssa.
<blockquote class="twitter-tweet" data-width="500" data-dnt="true">
Mielipidekirjoitukseni on julkaistu tänään Kangasalan Sanomissa. Kiitos <a href="https://twitter.com/hashtag/KangasalanSanomat?src=hash&amp;ref_src=twsrc%5Etfw">#KangasalanSanomat</a> avoimen keskustelun mahdollisuudesta. <a href="https://t.co/U4BlTm4pgB">pic.twitter.com/U4BlTm4pgB</a>
&mdash; Saynur Soramies (@SSoramies) <a href="https://twitter.com/SSoramies/status/1641043527579717632?ref_src=twsrc%5Etfw">March 29, 2023</a></blockquote>
<script async src="https://platform.twitter.com/widgets.js" charset="utf-8"></script>
Asiakkaat pelkäävät afrikkalaisia mieshoitajia
Myös Suomen Uutisten tavoittamat pitkän linjan soteammattilaiset kuvaavat kielitaidon puutteen kuormittavan työyhteisöä. Pahimmillaan asiakkaan turvallisuus on vaarassa. Työnantajan vastuulla on huolehtia siitä, että kielitaito on riittävä, mutta se ei toteudu kunnolla.
Suomen Uutisten tavoittama Marika, joka on vuodesta 2008 työskennellyt lähihoitajana vanhustyössä tyrmää pääministeri Marinin avauksen kielitaitovaatimuksien madaltamisesta.
&#8211; Sanoisin, että vaatimuksia kielitaidosta ei voi enää matalammalle laskea siitä, missä nyt ollaan. Itse olen ollut työpaikalla, jossa henkilöstölle lähetetyssä sähköpostissa oppisopimusopiskelijoita kouluttava oppilaitos jopa ehdotti opiskelijoiden arviointikeskustelujen tekemistä englanniksi, koska opiskelijat eivät osaa suomea.
Marika kuvaa hoitoalan olevan tiimityötä, jossa yhteisen kielen puute tuo lisäkuormaa suomalaisille hoitajille.
&#8211; Olen tehnyt paljon keikkatyötä yksityisille hoivakodeille, joissa on suuria filippiiniläisnaisten yhteisöjä, jolloin heitä voi työvuorossa olla jopa kahdeksan ja suomalaisia vain kaksi. Itse olen työskennellyt talossa, jossa osastolla olin ainoa suomalainen. Filippiiniläisillä on työpaikalla omat keskustelut omalla kielellään ja usein kaikki lääke- ja omaisyhteistyö jää suomalaisen hoitajan vastuulle. Eihän siinä synny hoitajien välille vuorovaikutusta, jos tiimi jakaantuu erikielisiin yksiköihin.
&#8211; Julkisella sektorilla taas on suuret irakilaisten ja afganistanilaisten sekä Afrikasta tulleiden yhteisöt. Ne koostuvat pitkälti nuorista miehistä, joista moni tuli Suomeen vuoden 2015 aallossa. He sitten hoitavat vanhuksia &#8211; ja voi kauhistus sitä kulttuurieroa. Tiedän, että monet vanhukset pelkäävät afrikkalaisia nuoria miehiä, siinäpä sitten selität 90-vuotiaalle dementikolle, että hän ei voi valita hoitajaansa, Marika päivittelee.
Pahimmillaan vaara asiakkaalle, muutoin kömmähtelyä
Pahimmillaan kielitaidon puute voi vaarantaa potilasturvallisuuden. Muissa tapauksissa kulttuuriset ja kielelliset erot voivat johtaa kömmähdyksiin, mikä heikentää työn laatua.
&#8211; Käytännön asioissa, kuten ruuan tarjoamisessa asiakkaalle tyypillistä on, että ulkomaalaisella hoitajalla ei ole käsitystä, miten ruoka pitäisi tarjoilla. Voi käydä esimerkiksi niin, että pääruoka ja jälkiruoka kasataan samalle lautaselle. Tietysti niin voi tehdä, mutta ei se ole kohteliasta asiakkaan näkökulmasta.
Marika sanoo, että suomalaisen hoitajan työaika ei riitä siihen, että pitäisi kulkea ulkomaalaisen hoitajan perässä tarkistamassa työn laatua.
&#8211; Lääkelistan lukeminen voi esimerkiksi tuottaa haasteita ulkomaalaiselle hoitajalle. Jos kielitaitoa ei ole, niin jää sattuman varaan, ymmärtääkö hän lukemaansa ja osaako jakaa lääkkeet. Tiedossani on paljon ulkomaalaisen hoitajan tekemiä virheitä, joissa lääkettä esimerkiksi on annettu virheellinen määrä.
&#8211; Attendolla työskennellessäni näin itse, miten filippiiniläinen hoitaja otti lääkenäyttöä vastaan google kääntäjä -sovelluksella kännykästään. Myös lääkärien kanssa filippiiniläiset keskustelevat usein kääntäjäsovelluksen kanssa. Kun tällainen hoitaja kääntää lopuksi lääkärin lauseita omalle kielelleen, lopputulos voi olla täysin posketon.
Marika kehottaa Petteri Orpoa ja Sanna Marinia luopumaan haaveista haalia ulkomailta Suomeen enää lisää ihmisiä hoiva-alalle. Sen sijaan Marika vaatii laittamaan työolot kuntoon lainsäädännöllä.
&#8211; Ulkomaalaiset hoitajat vaativat paljon perehdytystä tehtäviinsä, koska kulttuurierot ovat suuria. Me suomalaiset hoitajat tietysti neuvomme ja autamme, että työ lähtisi sujumaan, mutta usein siitä tulee vain ylimääräinen taakka työvuorolla perässä vedettäväksi.
Peseminen jätetty tekemättä
Parikymmentä vuotta hoiva-alalla työskennellyt Ulla sanoo suoraan, että poliitikkojen haaveilema kielitaidottomien hoitajien työntäminen alalle on jo nyt johtamassa suomalaisen terveydenhuollon alasajoon.
&#8211; Kyse ei ole pelkästään puuttuvasta kielitaidosta vaan pohjimmiltaan kulttuurieroista. Afrikkalaisperäisten tulijoiden käsitys työn laadusta, kuten puhtaudesta, on täysin erilainen kuin suomalaisilla.
Lähihoitajan työhön kuuluu myös potilaan pesu. Hoitotyö tapahtuu välillä tiimityönä, jossa hoitajien vastuu asiakkaasta voi jakaantua useamman hoitajan kesken.
&#8211; Asiakkailla voi olla liikuntarajoitteita, jolloin hoitajan tehtäväksi jää asiakkaan nostaminen pesutiloihin. Mikäli hoitajaa ei huvita nostella asiakasta, pesu jää tekemättä. Itse olen monta kertaa ollut työtilanteessa, jossa asiakkaan alapesu on jäänyt tekemättä, ja niinpä me suomalaiset hoitajat joudumme paikkaamaan ulkomaalaisten hoitajien työtä.
Ulla sanoo usein joutuneensa tilanteeseen, jossa on nähnyt, miten peseytymiseen kykenemätön asiakas on lähes jätetty pulaan.
&#8211; Asiakkailta olen saanut kuulla, miten he eivät tule ymmärretyksi, kun hoitaja on ollut ulkomaalainen. Kun hoitajalle ei kunnolla välity tieto asiakkaan tilasta, työn jälki on sen mukaista.
&#8211; Kerran yövuoroon tullessani asiakkaat oli jätetty istuma-asentoon sänkyynsä, iltapalat edessään ja osittain sängyllä. Yöhoitajan tehtäväksi jäi siivota ulkomaalaistaustaisten hoitajien jäljet. Potilasturvallisuus vaarantui, kun asiakas valui sängyssään pää sängyn laitaan kiinni ottaen.
Hoitajan työssä tulisi myös oma-aloitteisesti selvittää ja kysyä asiakkaan tilanteesta. Se ei tietenkään onnistu, jos yhteistä kieltä ei ole.
&#8211; Esimerkiksi dementiasta kärsivä asiakas ei välttämättä edes osaa kuvailla vointiaan, joten hoitajan hoksottimien tulee olla kunnossa ja potilaan tilannetta tulisi kysyä potilaan omalla kielellä. Se ei tietenkään onnistu, jos yhteinen kieli puuttuu.
Katosiko poliitikoilta todellisuudentaju?
Seurattuaan mediassa keskustelua aiheesta Ulla sanoo pohtineensa, onko ulkomaisia hoitajia Suomeen ajavilla poliitikoilla enää minkäänlaista käsitystä todellisuudesta, kuten potilasturvallisuuden varmistamisen vaatimuksista.
&#8211; Onko todella niin vaikea ymmärtää, että kielitaidon puutteellisuus vaarantaa vakavasti potilasturvallisuuden, joka voi johtaa potilasvahinkoihin? Ulla kysyy ja kertoo esimerkin:
&#8211; Diabeetikon verensokeri on mitattaessa alhaalla ja hoitaja sanoo toiselle hoitajalle: ”Voitko antaa ruokaa hänelle, koska hänellä on verensokeri niin alhaalla, että se vaatii välittömästi ruokailua?” Toinen hoitaja ei ymmärrä mitä pyyntö tarkoittaa. Hän kuitenkin nyökkää ja vastaa yes, kehonkielellä siis osoittaa ymmärtävänsä. Hoitaja käsittää tietenkin kun vastaus on yes, että asia hoituu. Kuitenkin pyynnön esittänyt hoitaja puolentoista tunnin päästä, sen jälkeen kun oli asian ilmoittanut, huomaa, että asiakas ei ole saanut ruokaa lainkaan. Silloin ollaan jo vakavassa tilanteessa ja voidaan menettää jopa ihmishenki.
Suuret työnantajayritykset hyötyvät työperäisestä maahanmuutosta, ja ottavat alalle mielellään ulkomaalaisia hoitajia. Ulla tietää, että monissa yksityisissä yrityksissä ulkomaalaisia hoitajia halutaan töihin pitkälti siksi, että heitä on helppo huijata esimerkiksi palkoissa ja työajoissa, kun yrityksissä tiedetään että he eivät ymmärrä suomea eivätkä tunne työoikeutta.
&#8211; Työnantajalle se on suhteellisen harmitonta, kun tiedetään että ulkomaalaiset hoitajat eivät saata työnantajan laitonta toimintaa viranomaisten tietoon. Itse olen kuullut suoraan ulkomaalaistaustaiselta hoitajalta, että työnantajapuolen esimies on jättänyt luvatut bonukset maksamatta.

Nyt puhuvat hoitajat: Halutaanko sotealalle todella rakentaa ohituskaista kielitaidottomille maahanmuuttajille?

Valtamediassa on tällä viikolla reagoitu vaihtelevasti perussuomalaisten puheenjohtajan Riikka Purran esittämiin tietoihin siitä, että työperäinen maahanmuutto lähinnä rasittaa ja kuormittaa hoitoalaa ja sen henkilöstöä. Purran tiedot perustuvat hoitajaliitto SuPerin asiantuntijalausuntoon. Esimerkiksi Ilta-Sanomat huomauttaa, että Purra on siteerannut lausuntoa pääpiirteissään oikein. Sen sijaan Helsingin Sanomat lähti laukalle.

Perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra on tällä viikolla tuonut esille, että hoitoalan henkilöstövajetta ei missään tapauksessa kannattaisi pyrkiä paikkaamaan maahanmuutolla, koska maahanmuutto jopa pahentaa tilannetta entisestään.
Purra on perustellut näkemystään hoitajaliitto SuPerin eduskunnalle vuonna 2022 antamalla <a href="http://todetaan https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/JulkaisuMetatieto/Documents/EDK-2021-AK-395941.pdf">lausunnolla</a>, jossa todetaan, että kielitaidon puute hoitoalalla muodostaa vakavan asiakas- ja potilasturvallisuusriskin. Ilman riittävää kielitaitoa ammatillisesta osaamisestakaan ei ole hyötyä, koska työskentely on tiimityötä ja siinä hyvin merkittävässä osassa on tiedonsiirto niin suullisesti kuin myös kirjallisesti.
Marinin henkinen kantti särkyi
SuPerin lausunnossa todetaan myös, että kielitaidon puute hoitotiimissä on merkittävä syy sille, että suomalaiset koulutetut hoitajat ovat vaihtaneet töitä. Ilman riittävää kielitaitoa olevat työntekijät kuormittavat merkittävästi myös muuta henkilöstöä ja tämä lisäkuormitus on yksi lisäsyy, kun he miettivät jopa alanvaihtoa
Purra toi maanantaina Ylen suuressa vaalikeskustelussa esille sekä uudelleen keskiviikkona Ilta-Sanomien vaalimessuilla, että työperäinen maahanmuutto heikentää hoitoalaa. Kielitaidottomat hoitajat ovat lisäkuorma ja he lähinnä ajavat koulutettuja hoitajia pois alalta.
Pääministeri Sanna Marinin (sd) henkinen tasapaino alkoi järkkyä Ilta-Sanomien vaalimessuilla Purran linjauksesta, ja hän jopa väitti Purran esittäneen ”valheellisia väittämiä”, vaikka Purra lähinnä vain toi esille sen, mitä SuPerin lausunnossa todetaan. Mikäli pääministeri Marin olisi halunnut tarkistaa asian laidan, hän olisi helposti voinut antaa jollekin monista avustajistaan tehtäväksi etsiä eduskunnan verkkosivulta saman lausunnon, johon Purra viittasi &#8211; ja lukea sen itse.
Ilta-Sanomilla meni paremmin kuin Hesarilla
Valtamediassa tapaukseen on reagoitu vaihtelevasti. Esimerkiksi Ilta-Sanomat <a href="https://www.is.fi/politiikka/art-2000009468639.html">huomauttaa</a>, että Purra siteerasi hoitajajärjestön lausuntoa pääpiirteissään oikein, joten Marinin valehteluväitteet eivät pidä paikkaansa.
Sen sijaan samaan konserniin kuuluva Helsingin Sanomat aloitti vääristelyn heti. Helsingin Sanomat <a href="https://www.hs.fi/politiikka/art-2000009468630.html">väittää</a>, että IS-vaalimessuilla Purra olisi muka sanonut, että ”hänen keskusteluissaan hoitajajärjestöjen kanssa” oli käynyt ilmi, että kielitaidottomat hoitajat ovat muille lisäkuorma.
HS:n väite on vääristelyä, sillä Purra ei ole sanonut, että näkemys perustuisi ”keskusteluihin”, vaan näkemys perustuu hoitajaliitto SuPerin lausuntoon, joka on eduskunnan sivuilla kenen tahansa luettavissa.
Lähihoitajaliiton pomo pyörsi omat puheensa
Nyt on siis nähty, että vaikka Helsingin Sanomat osaa etsiä käsiinsä jopa sotilastiedustelua koskevia <a href="https://www.suomenuutiset.fi/sananvastuusta-karkkaasti-moralisoivan-helsingin-sanomien-kaksi-toimittajaa-tuomittiin-karajilla-viestikoekeskus-jutussa/">salaisia asiakirjoja</a> ja julkaista niitä, HS-toimituksella ei riitä viitseliäisyyttä tutustua julkisiin asiakirjoihin, joista olisi mahdollista tarkistaa sisällöllinen vastaavuus siihen, mitä perussuomalaisten puheenjohtaja Purra on lausunut.
Mutta siinä ei ollut kaikki: HS päätyi myös haastattelemaan lähihoitajaliitto SuPerin puheenjohtajaa Silja Paavolaa, joka lehden tiistaina julkaistussa jutussa <a href="https://www.hs.fi/politiikka/art-2000009468764.html?utm_source=twitter&amp;utm_medium=toimitus-dlvr">irtisanoutuu omasta lausunnostaan</a> – siis siitä samasta lausunnosta, jossa todetaan työperäisen maahanmuuton heikentävän hoitoalaa ja jota Purra siteerasi. HS-juttu on otsikoitu korskeasti ”Lähihoitajaliiton puheenjohtaja torjuu Purran puheet” vaikka yhtä hyvin otsikko olisi voinut olla: ”Lähihoitajaliiton puheenjohtaja kääntää takkinsa ja pyörtää aiemmat puheensa.”
AY-väki ensisijaisesti vasemmistopuolueiden asialla
Perussuomalaisten kansanedustaja Jussi Halla-aho <a href="https://www.facebook.com/jussi.hallaaho/posts/6064663820320428?__cft__%5B0%5D=AZVfmKhHreYFBQyhO5_7VprphLhq026lc8RX_oHsMIAcVN128t8emsMtgYeMwZqPxa8VW8bph3KNqFvR7beP00nx5pKM0VypF2TM-nmHBKYGKbtIQKih0O2coiiK5uLUg8o&amp;__tn__=%2CO%2CP-R">tuo esille</a> Facebookissa, että SuPerin pomon Paavolan takinkäännön taustalla on tuttu ilmiö:
AY-väki nostaa kulisseissa esiin halpatyövoiman maahanmuuton aiheuttamia ongelmia omilla aloillaan. Monesti järjestöjen jäsenet ja edustajat käyvät itkemässä ongelmia perussuomalaisille ja toivovat meidän tekevän asialle jotakin.
Mutta kun nostamme järjestöjen itse esille tuomia ongelmia julkiseen keskusteluun, samat järjestöt &#8211; ja usein jopa samat henkilöt &#8211; vetävät maton alta ja vakuuttavat, ettei mitään ongelmaa ole. Lisää maahanmuuttoa, arvopohjaa ja jakamatonta ihmisarvoa!
Ilmiö johtuu siitä, että työntekijäjärjestöt eivät ole ensisijaisesti jäsentensä &#8211; eli työntekijöiden &#8211; asialla vaan SDP:n ja vasemmistoliiton jatkeita ja tukiorganisaatioita.
Purra itse kirjoittaa Twitterissa, että on viime päivinä saanut runsaasti yhteydenottoja ja kiitoksia soteammattilaisilta.
<blockquote class="twitter-tweet" data-width="500" data-dnt="true">
Kielitaidottomuus sotealalla.
Eilisen jälkeen olen saanut valtavasti viestejä hoitajilta. He kuvaavat ongelmia ja kiittävät, että joku uskaltaa edes puhua asiasta. 
Ruotsissa sotealaa käytettiin maahanmuuttajien kotouttamispaikkana. Tulokset ovat pelottavia. 
1/2 🧶
&mdash; Riikka Purra (@ir_rkp) <a href="https://twitter.com/ir_rkp/status/1638610701219504129?ref_src=twsrc%5Etfw">March 22, 2023</a></blockquote>
<script async src="https://platform.twitter.com/widgets.js" charset="utf-8"></script>

Purra viittasi hoitoalan järjestön asiantuntijalausuntoon: Maahanmuutto heikentää alaa ja kielitaidottomat hoitajat ajavat muita hoitajia pois alalta – Helsingin Sanomat aloitti vääristelyn heti

Suomessa sanotaan olevan pulaa työvoimasta, etenkin sairaanhoitajista. Perussuomalaisia lukuun ottamatta kaikki muut puolueet tarjoavat ratkaisuksi sitä, että Suomeen tuotaisiin matalaan palkkaan tyytyviä hoitajia EU:n ulkopuolelta, esimerkiksi Filippiineiltä. Hoitoalan ammattiliiton mukaan ulkomailta tuotava työvoima kuitenkin saattaa pikemminkin olla haitaksi työtehtävissä.

Perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra toi jo eilen Ylen maanantai-illan suuressa vaalikeskustelussa esille, että kolmansien maiden hoitajien tuominen maailman toiselta puolelta Suomeen ei helpota tilannetta, jossa hoitoalan työpaikkoja on hankala täyttää.
Työperäinen maahanmuutto hoitoalalle saattaa pikemminkin jopa pahentaa tilannetta entisestään. Samoilla linjoilla on esimerkiksi hoitajaliitto SuPer.
Purra joutui palaamaan aiheeseen myös tänään Ilta-Sanomien vaalimessuilla.
&#8211; Työperäinen maahanmuutto heikentää hoitoalaa. Kielitaidottomat hoitajat ovat lisäkuorma ja itse asiassa he ajavat koulutettuja hoitajia pois alalta. Suomessa hoitajilla pitäisi olla riittävä kielitaito kun…, Purra oli kertomassa, kunnes pääministeri Sanna Marin (sd) kaappasi tilan ja alkoi huutaa päälle.
Marin ei kestä kuulla totuutta
Marin kannattaa useimpiin työmarkkinaongelmiin ratkaisuksi työperäistä maahanmuuttoa, ja niinpä toisenlainen näkemys meni pahasti pääministerin ihon alle. Marin väitti, että Purra olisi valehdellut, ja alkoi paasata päälle.
&#8211; Tämä (se, että kielitaidottomat hoitajat ovat lisäkuorma) ei pidä paikkaansa. Nämä ovat valheellisia väittämiä. Minä olen puhunut hoitajajärjestöjen kanssa. Tänne tulee lisää väkeä muualta tekemään hoiva-alan töitä. Pelkkää populismia. En tiedä, kenen kanssa olet puhunut, Marin möykkäsi Purralle.
Marinin hiljennyttyä Purra totesi pääministerille, että tämän syytökset eivät nyt osuneet maaliin.
&#8211; Se, mitä Marin sanoi populismiksi, on lähi- ja perushoitajaliitto SuPerin virallinen asiantuntijalausunto valtion talousarvioesitykseen, lausunto on annettu eduskunnalle. Voin toimittaa tarkemmat tiedot, Purra vinkkasi Marinille.
Riski potilasturvallisuudelle
Purra esitti, että Suomeen ei kannattaisi tuoda kolmansista maista hoitoalalle henkilöstöä, koska tällaisen henkilöstön kielitaidon puute on lähinnä rasite työyhteisölle ja haittaa työntekoa. Purran näkemys perustui Suomen lähi- ja perushoitajaliitto SuPerin eduskunnalle antamaan lausuntoon, mutta pääministeri Marin väitti, että Purra olisi valehdellut.
Miten on, kumpi on oikeassa, perussuomalaisten Purra vai pääministeri Marin? Valehteliko Purra, kuten pääministeri Marin väitti?
Katsotaanpa hoitajaliitto SuPerin <a href="https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/JulkaisuMetatieto/Documents/EDK-2021-AK-395941.pdf">lausuntoa eduskunnalle</a> hallituksen esityksestä valtion talousarvioksi vuodelle 2022.
SuPerin lausunnossa todetaan, että sotesektorin työvoimapulassa työperäinen maahanmuutto ei suinkaan ole yksinkertainen ratkaisu:
Mikäli sosiaali- ja terveydenhuollossa työskentelevillä hoitajilla ei ole riittävä kielitaito, niin siitä muodostuu vakava asiakas- ja potilasturvallisuusriski. Ilman riittävää kielitaitoa ammatillisesta osaamisestakaan ei ole hyötyä koska työskentely on tiimityötä ja siinä hyvin merkittävässä osassa on tiedonsiirto niin suullisesti kuin myös kirjallisesti.
Yhteisen kielen puute tekee tiimityöstä hankalaa
Suomessa hoitoalalta on poistunut jopa kymmeniä tuhansia hoitajia uusiin tehtäviin liian raskaiden työolojen vuoksi.
SuPerin eduskunnalle antamassa lausunnossa todetaankin varsin selvästi, että yhteisen kielen puute tekee vaativasta hoitotyöstä entistä raskaampaa. Tämä on ymmärrettävää, koska hoitajat ovat vastuussa potilaiden terveydestä.
SuPerin lausunnossa todetaan myös, että kielitaidon puute hoitotiimissä on yksin merkittävä syy sille, että suomalaiset koulutetut hoitajat ovat vaihtaneet töitä:
Ilman riittävää kielitaitoa olevat työntekijät kuormittavat merkittävästi myös muuta henkilöstöä ja tämä lisäkuormitus on yksi lisäsyy, kun he miettivät jopa alanvaihtoa.
Kielitaidottomien maahanmuuttajien ja ilman riittävää alan koulutusta olevien ja kouluttamattomien työntekijöiden määrän lisäyksellä sote-sektorilla voi olla täysin päinvastainen vaikutus alan työllisten määriin, kuin mitä niillä tavoitellaan. Ne ovat lisäkuormitustekijöitä alalla jo toimiville työntekijöille ja voivat lisätä merkittävästi heidän halujaan poistua pois koko alalta.
Jo toinen ministeritason huuto viikon sisään
Ministeritason huutelu on tullut Purralle tutuksi viime päivinä. Aiemmin Purra kertoi MTV:n vaalipaneelissa, että pääkaupunkiseudulla ja suurissa kaupungeissa niin sanotun koulushoppailun syynä on vieraskielisten suuri osuus kouluissa.
Tuolloin samassa tilassa oli opetusministeri Li Andersson (vas) joka ei kestänyt kuulla tosiasioita vaan alkoi <a href="https://www.suomenuutiset.fi/purra-mtvn-puheenjohtajatentissa-koulushoppailu-ei-ole-ongelma-vaan-seuraus-ongelmasta-opetusministeri-alkoi-huutaa-paalle/">huutaa päälle</a>.

Riikka Purra viittasi hoitoalan järjestön asiantuntijalausuntoon: Työperäinen maahanmuutto itse asiassa heikentää hoitoalaa – pääministeri Marin alkoi huutaa

Alkuvuodesta aloittaneiden hyvinvointialueiden suuret rahoitusalijäämät vaarantavat vakavasti koko sote-uudistuksen tavoitteiden toteutumista &#8211; ja nyt myös hoitajista on pulaa. Perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra huomauttaa, että sotemenot ovat osa julkisten menojen kokonaisuutta, jossa vähemmän tärkeistä menoista tulee luopua. &#8211; Tärkeimmät asiat on siis hoidettava ensiksi. Suomalaisten terveydenhuolto- ja sosiaalipalvelut ovat prioriteettilistan kärjessä, Purra sanoi eilen Ylen suuressa vaalitentissä.

Hallitus pääsi alkuvuodesta yhteisymmärrykseen lisätalousarviosta ja hyvinvointialueiden lisärahoituksesta, jossa hyvinvointialueille esitettiin 500 miljoonan euron lisärahoitus.
Valtiovarainministeriön arvion mukaan soten menot nousevat tänä vuonna 23 miljardiin euroon.
Rahat eivät yksinkertaisesti riitä
Ylen suuressa vaalitentissä perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra huomautti, että 500 miljoonan lisärahoitus sotelle riittää käytännössä vain eduskuntavaaleihin saakka.
&#8211; Seuraavan hallituksen tulee tehdä vähintään samanlainen lisäbudjetti, jolla selvitään vuodenvaihteeseen. Sama koskee hoitajamitoitusta, jonka täytäntöönpanoa siirrettiin. Seuraavan hallituksen vastuulle jää paitsi löytää hoitajat, myös järjestää rahoitus, Purra sanoi.
Myös liike nytin Harry Harkimo sanoi, että soten ennakointi on mennyt pieleen.
&#8211; Alueiden budjetit ovat 900 miljoonaa euroa alijäämäisiä. Suurin ongelma hoitoon pääsyssä on se, että on ajateltu valtion hoitavan kaiken. Jos yksityissektoria ei saada mukaan, hoitojonoja ei pysty purkamaan.
Marin ohjaisi lisää resursseja, mutta mistä rahat?
Pääministeri Sanna Marinilla (sd) oli suoraviivainen vastaus soten rahoitusongelmiin: lisää resursseja.
&#8211; Meidän mielestämme hyvinvointialueet tarvitsevat lisää resursseja. Sdp esitti jo syksyllä, että olisi pitänyt lisätä 700 miljoonaa, nyt saimme neuvoteltua 500 miljoonaa lisää. Resursseja tarvitaan siis tulevaisuudessa lisää. Väestö ikääntyy, palveluntarpeet kasvavat, Marin sanoi.
Käytännössä resursseilla tarkoitetaan rahaa, joten tulisi myös miettiä, mistä sitä saadaan lisää valtion kirstuun vai onko soteresurssien vuoksi luovuttava jostain muusta.
Purra huomauttikin Marinille, että soten ongelmat ja rahoitusalijäämä ovat yksin Marinin hallituksen vastuulla.
&#8211; Marinilta olisi aiheellista kysyä, mistä otetaan rahat resursseihin ja parempiin palveluihin.
Demareilla kaikkeen vanha lääke
Demarien talouslinja liikkuu toivotaan toivotaan -osastolla, sillä Marin mainitsi luottavansa työllisyyden vahvistumiseen ja talouskasvuun mikä on hieman ylioptimistista, sillä Suomen talous ei ole kasvanut liki 15 vuoteen.
Marin esitti myös ”lisärahan keräämistä valtiolle” eli suomeksi sanottuna uutta veroa entisten verojen päälle.
&#8211; Vaikkapa lähdevero institutionaalisille sijoittajille, arvonnousuvero, jolla voidaan verottaa sitä arvoa, mikä Suomessa on syntynyt ja puututaan listamaattomien yhtiöiden osinkoverotukseen, Marin sanoi ja arvioi verotuksen kiristämisellä saatavan useita satoja miljoonia lisää valtion kassaan.
Koko julkinen talous remonttiin
Sotealueiden yksi suurimpia menoja on henkilöstökulut. Purra painotti että koko julkinen talous vaatii korjaustoimia tulevilla hallituskausilla.
&#8211; Perussuomalaisten mielestä sosiaali- ja terveydenhuolto, kansalaisten hyvinvointi ja turvallisuus ovat valtion tärkeimpiä kohteita, joten perussuomalaiset haluaa leikata toissijaisista julkisista menoista, Purra sanoi.
Hän jatkoi, että tilanteessa, jossa sote-palveluihin ei ole riittävästi rahaa, suomalaiselta veronmaksajalta kerättyjen miljardien eurojen kaataminen ulos maasta, esimerkiksi kehitysapuun, tulisi lopettaa.
&#8211; Nyt ei pidä jatkaa myöskään sellaista maahanmuuttopolitiikkaa, joka tuo lisää kustannuksia ja painetta sotesektorille. Ei pidä harjoittaa sellaista ilmastoposeeraamista, joka niin ikään lisää kustannuksia. Tärkeimmät asiat on hoidettava ensiksi. Suomalaisten terveydenhuolto- ja sosiaalipalvelut ovat prioriteettilistan kärjessä.
Hoitajan täytyy osata Suomen kieltä
Soten yksi merkittävä haaste on myös hoitajapula, johon monet puolueet tarjoavat lääkkeeksi EU:n ulkopuolista maahanmuuttoa. Purra huomautti, että <a href="https://www.suomenuutiset.fi/purra-hoitoalan-tyo-ei-ole-bulkkia-jota-voi-tehda-kaytannossa-kuka-tahansa/">hoitoalan työ</a> ei ole bulkkia , jota voi tehdä käytännössä kuka tahansa.
Muun muassa hoitajaliitto Super kertoi lausunnossaan vuoden 2022 valtion talousarvioon, että maahanmuuttajien heikko kielitaito aiheuttaa vakavan asiakas- ja potilasturvallisuusriskin ja kuormittaa työyhteisöä. Tämä taas kiihdyttää osaajien lähtemistä alalta.
&nbsp;

Demarit korjaisi soten rahoitusvajeen laittamalla veroa veron päälle – perussuomalaiset lopettaisi veronmaksajien rahojen kaatamisen ulos Suomesta

Ylen maanantai-illan suuressa vaalikeskustelussa puolueiden puheenjohtajat ottivat yhteen sosiaali- ja terveydenhuollon ongelmista. Yksi suuri haaste on hoitajapula, johon monet puolueet tarjoavat lääkkeeksi EU:n ulkopuolista maahanmuuttoa.
 
Perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra korosti, että kolmansien maiden hoitajien tuominen Suomeen ei helpota asiaa – pikemminkin päinvastoin. Samaa mieltä on esimerkiksi hoitajaliitto Super.
Maahanmuutto heikentää alan houkuttelevuutta
Super kertoi lausunnossaan vuoden 2022 valtion talousarvioon, että esimerkiksi maahanmuuttajien heikko kielitaito aiheuttaa vakavan asiakas- ja potilasturvallisuusriskin ja kuormittaa työyhteisöä. Tämä taas kiihdyttää osaajien lähtemistä alalta.
&#8211; Työperäisen maahanmuuton julistaminen ratkaisuna sivuuttaa ruohonjuuritason näkemyksen. Työnteko vanhustenhoidossa on ennen kaikkea tiimityötä ja perustuu kommunikaatiolle. Jos mukana on kielitaidottomia henkilöitä, se kuormittaa hoitajia. Heidän vastuulleen jää yhä enemmän, Purra toteaa.
Aloituspaikkojen nosto ei auta
Muut puolueet korostavat lähes ongelman kuin ongelmaan ratkaisuksi työperäisen maahanmuuton lisäämistä. Sotealalla tämän aiheuttamista ongelmista ei puhuta.
&#8211; Hoitajajärjestö nostaa esille, että kielitaidottomien hoitajien määrän lisäyksellä voi olla täysin päinvastainen vaikutus alan pitovoimaan kuin mitä toivotaan. Huonosti toteutettu työperäinen maahanmuutto kiihdyttää koulutetun työvoiman pakoa alalta, Purra kertoo.
Purra huomautti lähetyksessä, että hoitajakoulutuksen aloituspaikkojen lisääminen Suomessa ei ole auttanut, sillä keskeytysten määrä on noussut. Superin mukaan tämä johtuu alalle soveltumattomista opiskelijoista, kuten kielitaidottomista maahanmuuttajista, ja Super kannattaakin pakollisia karsivia soveltuvuustestejä.
&#8211; Ruotsissa sotealaa käytettiin maahanmuuttajien kotouttamispaikkana. Tulokset ovat pelottavia. Sotealan arvostusta ja houkuttelevuutta ei varmasti paranne se, että työ ajatellaan bulkkina, jota voi muka tehdä kuka tahansa, Purra lataa. 
 
Työntekijöitä on omasta takaa
Suomessa on kymmeniä tuhansia hoitajia, jotka ovat muilla aloilla kuin sotesektorilla töissä. Usein tämä johtuu heikoista työoloista ja palkasta. Purra pitääkin puheita EU:n ulkopuolisen työvoiman lisäämisestä helppoina mutta usein vastuuttomina heittoina.
&#8211; Kannattaa kuunnella hoitajia ja heidän edunvalvojiaan. Meidän tulee houkutella alalle suomalaisia takaisin kuormittamatta alaa sinne sopimattomilla henkilöillä. Hoitajia on omasta takaa, jos työolot ja palkkaus ovat kohdallaan.
Kelpoisuusvaatimuksia arvioitava uudelleen
Ylen paneelissa Purra muistutti jälleen myös siitä, että hoitajapulaa voitaisiin helpottaa merkittävästi jo sillä, että palkattaisiin riittävästi avustavaa henkilökuntaa tekemään sellaisia töitä, joihin ei vaadita lähihoitajan tai sairaanhoitajan pätevyyttä.
&#8211; Järkevää resurssien käyttöä on se, että kukin tekee sitä työtä, johon hänellä on koulutus. Kodinhoitajia, hoiva-avustajia, sosiaalialan ohjaajia, kasvattajia ja virikeohjaajia voidaan lain mukaan hyödyntää, mutta valitettavasti käytäntö on yleensä toinen, Purra huomauttaa.

Purra: Hoitoalan työ ei ole bulkkia, jota voi tehdä käytännössä kuka tahansa

Koronaepidemian aikaan työskennelleistä sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöistä monet ovat jäämässä ilman sovittua ylimääräistä koronakorvausta. Korvaus tulee maksuun huhtikuussa. &#8211; Kyseessä on suuri harhaanjohtaminen ja sanojen syöminen, jollaiseen sotealalla ei ole varaa. Koronakorvaukset kuuluvat henkilöstölle, kansanedustaja, sosiaali ja terveysvaliokunnan jäsen Arja Juvonen vaatii.

Yksi ryhmä on Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin (HUS) alueella työskentelevä ns. Runkopalvelu, jonka henkilöstö työskentelee muun muassa potilaskuljetuksissa. Heidän tehtävänään on huolehtia siitä, että HUS:n alueen sairaaloiden potilaat, riippumatta mistä yksiköstä ovat, saavat turvalliset siirtymät tutkimuksiin ja sairaalayksikkö- ja osastosiirtoihin.
&#8211; He ovat huolehtineet kuljetuksista myös tehohoidon- ja akuuttisairaanhoidon potilaille toimien Meilahdessa yhteispäivystyksestä ja tornisairaalasta syöpäsairaalaan ja naistenklinkkaan ja synnyttäviin potilaisiin altistaen itsensä, mutta varmistaen myös sen, ettei epidemia leviä kuljetusten mukana. He ovat huolehtineet niin elinsiirtopotilaista kuin muista akuutisti sairaista potilaista, Arja Juvonen kertoo.
Koronakorvauksen ulkopuolelle ovat jäämässä myös perusterveydenhuollon vastaanottopalveluissa työskennelleet hoitajat ja koronanäytteitä ottaneet hoitajat. Näin tapahtui mm. Kuopiossa ja Pohjois-Karjalassa Siun soten alueella (Yle 15.3.).
Siirtyminen toiseen yksikköön hyväksyttävä
Koronakorvauksen saamisen ehtona on ollut, että työntekijä on osallistunut koronapotilaiden hoitoon valmiuslain aikana 13.3.-15.6. 2020 sekä työsuhteen on pitänyt olla voimassa samaan työnantajaan maksuajankohtana eli 28.2. 2023.
Epidemia aiheutti kuitenkin esimerkiksi Uudenmaan sulun, jonka myötä pääkaupunkialueella työskenteleviä hoitajia palasi kotikuntansa alueelle jatkaen siellä työskentelyä. Pääkaupunkiseudulla työskentelee vakituisissa työsuhteissa henkilöstöä myös muualta Suomesta.
&#8211; Siirtyminen takaisin kotipaikkakunnalle oli ymmärrettävää. Jotkut hoitajat palasivat lähelle perhettään ja hakivat sieltä uuden työpaikan. Myös he ovat jäämässä ilman koronakorvausta, vaikka heidän työskentelynsä jatkui toisen yliopistosairaalan tai hoivayksikön palveluksessa. Jos työhistorian jatkumo on selkeä ja todistettava, on hoitajalle maksettava koronakorvaus, Juvonen vaatii.
Korvauksia ei saa evätä tekosyillä
Juvosen mielestä koronakorvaukset on maksettava kaikille, jotka työskentelivät koronapotilaiden parissa. Korvaukset on sovittava vaikka paikallisesti ja alueellisesti, ja valtion antamaa rahaa kuntien koronakuluihin tulee käyttää tähän maksuerään.
&#8211; Ketään hoitajaa ei saa unohtaa tai syrjäyttää tekosyillä olla maksamatta koronalisää. Mikäli näin ei toimita, syyllistytään Suomessa hoitajien törkeään vedätykseen, pettämiseen ja harhaanjohtamiseen, Juvonen sanoo.
&#8211; Hoitoala ei tarvitse yhtäkään sellaista johtajaa, jotka syövät sanojaan ja vesittävät lupaamiaan periaatteita. Myös hoitajaliittojen Tehyn ja Superin on nyt otettava joku roti asiassa ja noustava asiasta ottamaan kantaa. Mitä ilmeisemmin sielläkään ei ole ollut täysi tieto siitä, miten koronakorvaukset tulevat maksuun.

Juvonen: Hoitajat petettiin ja harhaanjohdettiin törkeästi – ylimääräiset koronakorvaukset jäävät monilta saamatta

Demarien tuoretta vaalimainosta voi pitää äänestäjien sumutuksena, sillä aiemmin Marin on jyrkästi ulkoistanut itsensä ja hallituksen palkkapolitiikasta alleviivaten, että palkat ovat nimenomaan työmarkkinaosapuolien päätettävissä.

SDP luottaa vahvasti pääministeri Sanna Marinin henkilökohtaiseen vetovoimaan, ja niinpä Marin on myös näkyvästi esillä ja kertojaäänenä demarien uudessa tv:stä tutussa vaalimainoksessa.
Videolla <a href="https://youtu.be/LV5ZIPXoZPw">kosiskellaan</a> nyt avoimesti palkansaajaväestöä, joka etenkin viime kesästä saakka on sinnitellyt kallistuvien elämisen ja liikkumisen kustannusten paineissa. Marinin suulla demarit videolla lupaavat ”pitää huolta jokaisesta”, ja videolla vihjaillaan tämän ulottuvan myös julkisen ja yksityissektorin palkkoihin.
&#8211; Työstä on saatava reilu palkka, Marin linjaa ja jatkaa, että ”asioista on sovittava oikeudenmukaisesti.”
Viesti palkansaajalle muuttui
Demarien vaalivideota voi pitää äänestäjien sumutuksena, sillä usein aiemmin Marin on jyrkästi ulkoistanut itsensä palkkapolitiikasta alleviivaten, että palkat ovat työmarkkinaosapuolien päätettävissä.
Esimerkiksi viime keväänä ennen hallituksen kehysriihineuvotteluja Marinin viesti palkansaajille oli <a href="https://demokraatti.fi/saarikko-vakuutti-kehysriihen-pysyvan-aikataulussaan-kaikkonen-lupasi-merkittavia-lisapanostuksia-puolustukseen">täysin eri</a> kuin tuoreella vaalivideolla. Tuolloin hoitajajärjestöt Tehy ja Super olivat linjanneet tavoittelevansa merkittävää palkkaohjelmaa.
-  Työmarkkinajärjestöt sopivat palkoista ja työehdoista. Me emme täällä neuvottele julkisen sektorin työmarkkinatilanteesta, Marin lausui.
Puoluetoverikin huudahti hoitajille: Hiljaa!
Hoitajien palkat olivat keskeinen teema jo viime talven aluevaaleissa. <a href="https://www.mediuutiset.fi/uutiset/hoitajien-palkkakysymys-kuumensi-keskustelua-mtv-tentissa-sanna-marin-tunnustan-taman-aivan-suoraan/3b9ce881-fbab-40f0-91f2-08c028454957">Tuolloinkin</a> Marin alleviivasi, että työehdoista ja palkoista päättävät työmarkkinajärjestöt, ei suinkaan hallitus.
Hoitajien tuoreessa muistissa varmasti myös on, miten demarikansanedustaja Jukka Gustafsson viime syksynä vaatii <a href="https://www.suomenuutiset.fi/sdp-soheltaa-joka-paiva-uuden-viraali-ilmion-torstaina-marin-kiukuttelee-ja-pauhaa-ei-tama-ole-mikaan-naurun-asia-perjantaina-gustafsson-huutaa-pakkotyota-vastustaville-hoitajille-hiljaa/">huutamalla</a> mielenosoitukseen kokoontuneita hoitajia sulkemaan suunsa.
&#8211; Hiljaa! Gustafsson huudahti sittemmin viraaliksi levinneessä puheessaan.
&nbsp;

Sanna Marinin takki kääntyi demarien uudella vaalivideolla – kosiskelee nyt äänestäjiä lupailemalla ”reilua palkkaa”

Perussuomalaisten puheenjohtaja, kansanedustaja Riikka Purra muistuttaa, että sote on monin tavoin kriisissä myös hoitajien työtaistelutoimien ulkopuolella, esimerkiksi päivystyksessä ja hoitotakuun toteutumisessa.

Hoitajaliitot Super ja Tehy järjestivät hallituksen esittämää potilasturvalakia, eli niin sanottua pakkolakia, vastustavan mielenosoituksen tänään Helsingissä.
Torstaina hoitajaliitot ilmoittivat edistävänsä hoitajien joukkoirtisanoutumisia ja julistivat kunta-alalle tilapäisen siirron kiellon.
Perussuomalaisten puheenjohtaja, kansanedustaja Riikka Purra muistuttaa, että sote on monin tavoin kriisissä myös hoitajien työtaistelutoimien ulkopuolella, esimerkiksi päivystyksessä ja hoitotakuun toteutumisessa.
Perussuomalaiset hyväksyy hoitajien lailliset työtaistelutoimet.
&#8211; Hyväksyn lailliset lakot eli sen, että hoitajat pyrkivät saamaan palkkaan ja työehtoihinsa parannusta lakolla, Purra sanoo.
Hän oli tänään vieraana <a href="https://netti-tv.fi/katso/uutisextra-vieraana-perussuomalaisten-puheenjohtaja-riikka-purra/653830">MTV Uutisextrassa</a>.
Jopa Sanna Marin kehotti lakkoilemaan
Purra muistuttaa, että tilanne ei ole uusi, saati sitten ”taivaasta tippunut”.
&#8211; Pääministeri Sanna Marin viime kaudella jopa kannusti naisvaltaisia aloja työtaisteluun ja jopa yleislakkoon.
Myös Tehyn puheenjohtaja Millariikka Rytkönen on viime viikkoina voimakkaasti arvostellut pääministeri Marinia sosiaalisessa mediassa.
Rytkönen on Twitterissa linkittänyt twiittinsä yhteyteen Marinin Twitter-päivityksen vuodelta 2018, jolloin Marin oli SDP:n kansanedustaja. Marinin silloisissa näkemyksissä verrattuna hänen nykyiseen tosiasialliseen linjaansa pääministerinä myöhemmin, vuonna 2022 on havaittavissa selvää ristiriitaa.
&#8220;Kuka olisi uskonut, että @Demarit@MarinSanna johdolla @vasemmisto@liandersson tuella sorvaavat lain, jonka tavoite on poistaa sote-alan työntekijöiden oikeus työtaisteluihin kokonaan? Te todella haluatte tuhota tämän alan. Eikö teitä hävetä?&#8221; Rytkönen twiittaa.
Soten rahoituksessa vakavia ongelmia
Hoitajien vaatimusten käsittely on työmarkkinaosapuolten käsissä, eikä neuvotteluista ole toistaiseksi saatu tietoa.
Hyvinvointialueiden pitäisi aloittaa tammikuussa 2023, mutta tilanne on edelleen monin tavoin epäselvä, koska rahaa puuttuu paitsi palkkaharmonisaatiosta myös ict-kuluista ja monesta muusta kohteesta.
Purra moittii hallitusta soten huolimattomasta valmistelusta, koska hoitajien palkankorotusvaatimukset tulevat kaikkien muiden riittämättömästi rahoitettujen toimintojen päälle.
&#8211; Hallitus ei ole huolehtinut rahasta, vaan vain siitä, että se on saanut jyrättyä massiiviset hankkeet läpi. Kuitenkin hankkeiden täytäntöönpano on vakavissa ongelmissa.

Hoitajat uhkaavat joukkoirtisanoutumisilla, Purra moittii hallitusta välinpitämättömyydestä soten rahoituksessa: ”Hallitus huolehtinut vain siitä, että se on jyrännyt massiiviset hankkeet läpi”

Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen pitää hallituksen esittämää potilasturvallisuuslakia törkeänä takinkääntönä SDP:ltä, joka vuonna 2007 äänekkäästi vastusti samanlaista lakia, mitä itse on nyt sorvaamassa.

Kiistelty potilasturvallisuuslaki tuli eduskunnan käsiteltäväksi keskiviikkona 14.9. Esitys on repinyt sekä hallituksen rivejä vasemmistoliiton eduskuntaryhmän vastustuksen vuoksi että raivostuttanut hoitoalan järjestöt Tehyn ja Superin. Voimaan tullessaan laki rajoittaisi merkittävästi hoitajien työtaisteluoikeutta.
&#8211; Hoitoalan pakkotyölaki kertoo kaiken siitä, miten paljon hallitus arvostaa hoitoalan ammattilaisia. Työolojen tai palkan parantamisesta ei ole puhettakaan, vaan porkkanan sijaan hoitajille tarjotaan lisää keppiä estämällä työtaistelutoimet ja pakottamalla töihin sakon uhalla. Hallitus tuntuu kuvittelevan, että jatkuvan kiireen ja resurssipulan uuvuttamat hoitajat jaksavat töissä paremmin uhkailun voimalla, moittii perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen.
&#8211; Hoitajat eivät halua jättää potilaitaan oman onnensa nojaan, mutta kahden raskaan pandemiavuoden jälkeenkään mitään parannusta työolosuhteisiin ei ole tullut. Hoitajat on kerta toisensa jälkeen pakotettu venymään äärirajoille, mutta nyt tälle hyväksikäytölle on tehtävä loppu.
Kukaan ei veny loputtomasti
Hoitoalan lakonuhka on seurausta liittojen ja työnantajaa edustavan KT:n riidasta, jota on selvitelty valtakunnansovittelijan johdolla. Työnantajapuoli ei ole suostunut hoitajien palkankorotusvaatimuksiin, vaikka hoitajien palkkataso on noin 20 prosenttia jäljessä pohjoismaisesta tasosta.
&#8211; Hoitotyö on raskasta ja erittäin alipalkattua suhteessa työn vaativuuteen. Hoitajat ovat joka ikinen päivä vastuussa ihmishengistä ja huolehtivat potilaistaan kellon ympäri vuoden jokaisena päivänä. Työ on pahimmillaan erittäin kuluttavaa henkilöstöpulan aiheuttaman jatkuvan kiireen vuoksi, mutta palkkauksessa tämä ei todellakaan näy. Työnantajat ovat valitelleet hoitajapulaa ja ihmetelleet alanvaihtoa ikään kuin syyt eivät olisi päivänselviä. Monelle hoitotyö on myös kutsumustyö, mutta kukaan ei veny loputtomasti, Antikainen toteaa.
Törkeä takinkääntö
Hoitajien pakkotyölaki on varsinkin SDP:ltä törkeä takinkääntö. SDP nimittäin vastusti äänekkäästi hoitajien työtaisteluoikeuden rajoittamista ollessaan oppositiossa vuonna 2007.
&#8211; SDP:n silloinen puheenjohtaja Eero Heinäluoma puhui vuonna 2007 eduskunnassa ”pakkolainsäädännöstä”. Kuinka kävi 15 vuotta myöhemmin? Nyt pääministeripuolue SDP ajaa pakko- ja orjatyölakeja ja uhkailee hoitajia sen sijaan, että pyrkisi rakentamaan edellytykset sovinnolle, Antikainen tylyttää.
&nbsp;

SDP teki takinkäännön Suomen ennätyksen – vastusti hoitajien pakkotyölakeja vuonna 2007, nyt itse sorvaa niitä

Hoitajien lakko alkoi huhtikuun alussa. Hoitajia edustavat liitot Tehy ja SuPer vaativat palkkaohjelmaa, jolla hoitajien palkkoja nostettaisiin viiden vuoden ajan vuosittain 3,6 prosenttia normaalien korotusten päälle.

Riikka Purra pitää tilannetta erittäin vakavana, sillä suomen terveydenhuolto on vasta selviämässä koronan aiheuttamasta kuormituksesta, ja samaan aikaan Suomessa on pitkät hoitojonot.
Purra totesi eilen AlfaTV:llä, että terveydenhuoltoon tulisi kohdistaa lisää rahaa.
&#8211; Mikäli terveydenhuollossa ei ole riittävästi virkoja ja vakansseja ja yksittäiset hoitajat joutuvat venymään epäinhimillisiin suorituksiin, niin totta kai se vaikuttaa.
&#8211; Suomi käyttää terveydenhuoltoon moniin muihin maihin verrattuna paljon vähemmän rahaa, ja seuraukset ovat nyt näkyvissä. Meneillään on petollinen noidankehä, koska tilanne aiheuttaa lisää sairauksia ja niiden hoitamatta jättämistä.
Hoitajille löytyisi rahaa jos hallitus priorisoisi
Perussuomalaiset tukee hoitajien oikeutta lakkoon sekä sitä, että hoitajat vaativat parempaa palkkaa ja työoloja. Sosiaali- ja terveysministeriö on kuitenkin ministeri Aki Lindénin (sd) johdolla valmistellut potilasturvallisuuslakia, joka velvoittaisi hoitajat työhön sakon uhalla.
Perussuomalaiset katsoo, että hoitoalalle on löydettävissä lisää rahaa, mutta se edellyttäisi hallitukselta perustavanlaatuisia muutoksia verovarojen kohdistamisessa. Perussuomalaiset on erityisesti linjannut julkisen talouden leikkauksia toissijaisista kohteista.
&#8211; Voidaan kysyä, pitääkö meidän näissäkin olosuhteissa ja tässä tilanteessa maksaa ilmastorahaa Afrikkaan. Lisäksi voidaan kysyä, kenelle suomalainen hyvinvointijärjestelmä on tarkoitettu, Purra sanoo.
Katso koko haastattelu <a href="https://www.permanto.fi/fi/web//alfatv/player/vod?assetId=167332324">täältä</a>.

Suomi käyttää terveydenhuoltoon moniin muihin maihin verrattuna paljon vähemmän rahaa – “Seuraukset ovat nyt näkyvissä”

Maanantaina 20.12.2021 käsiteltiin eduskunnassa hallituksen esitystä tartuntatautilain väliaikaisesta muuttamisesta. Tartuntatautilakiin ehdotettiin väliaikaista uutta pykälää, jolla sosiaali- ja terveysalan työntekijöiltä voitaisiin edellyttää koronarokotusta. Rokotteista kieltäytyvältä hoitajalta voitaisiin viime kädessä keskeyttää palkanmaksu. Perussuomalaisten kansanedustaja Juha Mäenpää piti asiasta monta puheenvuoroa arvostellen voimakkaasti esitystä.

Juha Mäenpää huomautti, että Itä-Suomen yliopiston sosiaalioikeuden yliopistonlehtori ja valtiosääntöoikeuden dosentti Pauli Rautiainen kirjoitti Perustuslakiblogissa hyvin kriittiseen sävyyn asiaan liittyvästä perustuslakivaliokunnan lausunnosta ja erityisesti siitä, ettei rokottamattomille hoitajille olisi pahimmillaan palkanmaksuvelvollisuutta.
&#8211; Onko todella niin, että työsuhteisessa työssä itsensä elättävän ihmisen tiputtaminen tällä tavoin perusturvajärjestelmän läpi toimeentulotuelle ei nosta esiin ainuttakaan perusoikeuskysymystä? kysyi Rautiainen kirjoituksessaan.
Laki saattaisi pahentaa hoitajapulaa rajusti
Mäenpää kantoi huolta hoitajien riittävyydestä jo ennestään kuormittuneella alalla:
&#8211; Miten ihmeessä tämmöinen epidemian odotettu kasvu ja mahdollinen hoitajien hyllyttäminen samanaikaisesti toimii? Miten tämä yhtälö toimii? Minä valitettavasti pahoin pelkään, että tämä johtaa sairaanhoidon ja tämän terveysalan kriisiytymiseen.
Hoitajapulasta uutisoitu pitkin syksyä
Mäenpää viittasi puheissaan myös Suomen lähi- ja perushoitajaliitto Superin puheenjohtajaan Silja Paavolaan. Paavola on aiemmin marraskuussa todennut:
&#8211; Koronapassi tai pakkorokottaminen on sama asia. Siinä pakotetaan ihminen ottamaan rokote. Tässä tilanteessa, jossa hoitajia on tosi vähän tarpeeseen nähden, se on aika riski.
Mäenpää huomautti, että hoitajapulasta on uutisoitu jo pitkin syksyä:
&#8211; Lokakuussa kerrottiin Ylellä, kuinka sairaalat ja terveyskeskukset pyörivät henkilöstön joustoilla. Työntekijöistä on pula, ja hoitajia pyydetään usein jäämään tuplavuoroihin. THL:n mukaan vuonna 2020 vain 13 prosentilla kunnista ei ollut sairaanhoitajien osalta rekrytointiongelmia. 57 prosentilla kunnista ongelmia oli ajoittain ja jopa 30 prosentilla rekrytointiongelmia oli jatkuvasti.
Nosti esiin sosiaalietiikan professorin näkemykset
Mäenpää ei jättänyt pohdintaa vain lukujen tasolle, vaan otti puheessaan kantaa myös filosofisemmalla tasolla koko koronapandemiaan. Pohdinnoissaan hän lainasi vastikään televisiossa esiintynyttä sosiaalietiikan professori Jaana Hallamaata.
&#8211; Hallamaa painottaa, että rokotekriittisten pakottaminen koronarokotuksiin lisää epäluottamusta ja jakolinjoja yhteiskunnassa. Hänen mukaansa pakon käyttäminen yhteiskunnassa on aivan äärimmäinen keino. Hallamaan mielestä sen hinta voi olla luottamuksen rapautuminen, vastakkainasettelun syventyminen ja vihollisuuksien luominen. Lopuksi hän toteaa vielä, että jos pakolla suljetaan yhteisön ulkopuolelle, me vääjäämättä syrjäytämme ihmisiä ja teemme kuiluja ihmisten välille.
&nbsp;

Mäenpää huolissaan hoitajien riittävyydestä: Hoitajien pakkorokotukset saattaisivat johtaa sairaanhoidon kriisiytymiseen

Hallituksen esittämä vanhustenhoidon henkilöstömitoitus on kepponen hoitoalan koulutetuille ammattihenkilöille, sillä se antaa työnantajalle mahdollisuuden vähentää lähi- ja sairaanhoitajia vanhustenhoidon kentältä. Ihmettelen, että millä ihmeellä hoitoalan liitot Super ja Tehy on saatu hyväksymään tämä esitys, ihmettelee kansanedustaja Arja Juvonen.

Vanhustenhoidon henkilöstömitoitus nousi tänään moneen otteeseen esille eduskunnan istunnossa, jossa käsiteltiin hallituksen budjettia vuodelle 2020.
Tulevaisuudessa korkeasti koulutetun hoitoalan työntekijän rinnalle ja tilalle on mahdollista palkata matalamman koulutustason avustava henkilöstöä, sillä mitoitukseen lasketaan myös hoiva-avustajat, hoito-apulaiset, viriketoiminnan ohjaajat ja hoiva-alan opiskelijoita.
&#8211; Koska matalamman koulutustason omaavat työntekijät eivät voi olla yksin tai keskenään työyksikössä töissä, tarvitaan sinne se yksi lähi- tai sairaanhoitaja, joka kantaa vastuuta yksikön työvuorossa. Heitä ei kuitenkaan tarvitse olla sen enempää työvuorossa ja tämä on pelottavaa, Arja Juvonen sanoo.
Liitot kommentoimaan tilannetta
Juvosen mielestä olisi tärkeää, että hoitajia edustavat liitot Super ja Tehy kommentoisivat hänen pelkonsa aiheellisuus.
&#8211; Koska henkilöstömitoituksen rahoitus on vielä täysin järjestämättä ja lain voimaantuloa viivytetään vuoteen 2023, on täysin selvää, että henkilöstömitoitus tullaan tekemään niin säästöliekillä kuin ikinä. Silloin palkkapolitiikka ja henkilöstökulut ovat ne, joita katsotaan.
&#8211; JHL on myöntänyt monessa yhteydessä julkisesti, että hoiva-avustajat saapuvat hoivatyön kentälle, mutta että heitä myös tarvitaan. Heille tuleekin antaa kiitosta rehellisestä puheesta, Juvonen sanoo.
Päävastuu jätettävä ammattilaisille
Juvonen pitää hoitajana tärkeänä, että hoiva-alalle saadaan erilaisia osaajia, sillä vanhustenhoidon kentällä on työtä laidasta laitaan. On olemassa paljon avustavia tehtäviä ja tukitoimia, joissa hoiva-avustajia ja hoitoapulaisia tarvitaan.
&#8211; Terveydenhuollon ammattiosaajilla on kuitenkin se päävastuu asiakkaiden hoidon kokonaisuudesta ja potilasvahinkojen ennaltaehkäisyssä. Avustavia ja tukitehtäviä suorittavista työntekijöistä ei saa tulla hoiva-alalla enemmistöä, vaan hoitotyö on pidettävä ammattikoulutettujen hoitajien vastuulla ja käsissä.
&#8211; Kyse on kokonaisvastuusta ja potilasturvallisuudesta, johon liittyvät muun muassa sairauksien ja oireiden tunnistaminen, erilaiset hoitotoimenpiteet sekä lääkitykseen liittyvät kysymykset ja tehtävät, Juvonen muistuttaa.

Juvonen: Hallitus teki kepposen hoitoalan ammattilaisille

Hoitajaliitot Super ja Tehy aloittavat kahden viikon vuoronvaihtokiellon maanantaina. Liitot vastustavat hallituksen esityksiä irtisanomislakiin.
Perussuomalaisten kansanedustaja Arja Juvonen ymmärtää täysin liittojen kannan ja vetoaa, että hallitus vetäisi pois irtisanomislain aiotut muutokset.

&#8211; Nyt kaivataan ymmärrystä ja yhteiskuntarauhaa. Hallitukselta olisi erittäin viisasta, jos se vetäisi pois irtisanomislain muutoksen. Hoitoala on suuren murroksen edessä muun muassa sote-uudistuksen myötä eikä tällainen eripura ole omiaan luomaan yhteishenkeä tulevaisuudessakaan.
&#8211; Vanhusten pitkäaikaishoivapaikkojen lakkauttaminen on johtanut tilanteisiin, jossa ikääntyneelle hoitoalan työntekijälle tarjotaan työn jatkoa esimerkiksi kotihoidossa, vaikka hoitoalan ihmiset tietävät, että siellä ei tahdo nuorempikaan jaksaa. Onko ikääntyneelle hoitajalle vielä tulevaisuudessa töitä? Juvonen kysyy.
Lisää pätkätöitä ja määräaikaisia työsopimuksia?
Juvonen toivoo, että liitot nostaisivat keskusteluissa esille myös hoitoalan työntekijöiden tulevaisuuden hallituksen ajaman sote-uudistuksen myötä. Pelkona on lisääntyvät pätkätyöt ja määräaikaiset työsopimukset. Juvonen kysyy myös, tuoko sote-henkilöstön siirtyminen uuden työnantajan palvelukseen heille irtisanomissuojaa.
&#8211; Kun sote-kentälle syntyy täysin uusia rakenteita, on syytä kysyä, miten henkilöstön riittävyys ja osaaminen turvataan. Säästöjä ei saa hakea kelpoisuusehtoja heikentämällä. Pidän erittäin moitittavana sitä, että esimerkiksi ikäihmisten palvelujen laatusuosituksen hoitajamitoitusta koskevat maininnat on kirjoitettu liian laajasti ja avarasti.