Sosiaali- ja terveysministeri Kaisa Juuso Ruotsissa: Liika älylaitteiden käyttö heikentää lasten hyvinvointia

Garedewilta toimenpidealoite nuoren määritelmän kaventamiseksi nuorisolaissa: 10-vuotiaat ja 29-vuotiaat eivät kuulu samoihin nuorteniltoihin

Etelä-Amerikan Elon Musk ei kuvia kumarra – aikoo laittaa Argentiinan talouden paraatikuntoon vaikka väkisin

Merituulivoiman rakentamisesta kannattamatonta –  kohoavat kustannukset, lisääntynyt kilpailu ja inflaatio syövät katteet

Merkittäviä verohyvityksiä suurille teollisille investoinneille – valtiovarainministeri Purra: ”Hallitus tukee suomalaista työtä ja teollisuutta”

Media jatkaa Trumpin demonisointia toisen salamurhayrityksen jälkeenkin – Trump: “En luovuta ikinä!”

Keskisuomalaisen päätoimittaja Yle-pomo Riikka Räisäsestä: Näillä näytöillä joku muu päätoimittaja olisi jo eronnut

Aamulehden ex-päätoimittaja: Ylen piikkiin rakastajansa kanssa matkustanut uutispomo Riikka Räisänen pitäisi siirtää syrjään

Poliisi nappasi Helsingin yliopiston kunniatohtorin kiinni kahdesti – ensin Kööpenhaminassa, sitten Tukholmassa

Halla-aho: Arvelen, että moni muukin kuin persukansa alkaa ymmärtää Ylen prioriteetteja – ”Leikkausvaraa riittää myös tulevaisuudessa”

Antikainen: Yle on väärässä – uutiset somaliaksi ja arabiaksi eivät auta sopeutumaan suomalaiseen yhteiskuntaan

Suora demokratia

Puolassa tullaan järjestämään kansanäänestys EU:n turvapaikkapolitiikkaan liittyen. Hallitus aikoo kysyä kansalaisilta aivan suoraan, haluavatko he &#8220;tuhansia laittomia siirtolaisia Lähi-idästä ja Afrikasta&#8221;. Puolassa on tällä hetkellä yli miljoona sotapakolaista Ukrainasta. 
Puolan pääministeri Mateusz Morawiecki ilmoitti, että parlamenttivaalien yhteydessä tullaan järjestämään kansanäänestys, jossa kysytään kansalaisten mielipidettä EU:n taakanjakoon liittyen, <a href="https://www.polskieradio.pl/395/7784/Artykul/3224376,poland%E2%80%99s-ruling-party-to-ask-in-referendum-if-voters-want-thousands-of-illegal-immigrants">kertoo</a> Puolan yleisradio. Morawiecki on Puolaa hallitsevan Laki ja oikeus -puolueen (PiS) puheenjohtaja.
Puolan parlamenttivaalit pidetään 15. lokakuuta. Äänioikeutetut kansalaiset pääsevät ottamaan kantaa kysymykseen, jonka sanamuoto on tämän hetkisten tietojen mukaan seuraava:
&#8220;Kannatatko tuhansien Lähi-idästä ja Afrikasta tulevien laittomien siirtolaisten maahanpääsyä [Puolaan] EU-byrokraattien pakottaman taakanjakomekanismin kautta?&#8221;
Taakanjaosta ei ole saatu sopua
EU:n turvapaikkapolitiikasta ja siihen liittyvästä niin kutsutusta taakanjaosta on väännetty jo pitkään sisäministerikokouksissa. Brysselin viimeisimmän ehdotuksen mukaan EU siirtäisi vuosittain vähintään 30 000 turvapaikanhakijaa niistä maista, joihin kohdistuu kovin laittoman maahantulon paine. Tulijat siirrettäisiin sellaisiin EU-maihin, joihin tulee vähemmän turvapaikanhakijoita rajan yli.
Jos jäsenmaa kieltäytyisi ottamasta vastaan taakanjakosiirtolaisia, maa joutuisi maksamaan 22 000 euron &#8220;sakon&#8221; jokaisesta torjumastaan taakanjakosiirtolaisesta. Puola ja Unkari ovat vastustaneet EU:n suunnitelmaa ja kutsuneet menettelyä &#8220;pakkosiirroiksi&#8221;.
Yli miljoona sotapakolaista Ukrainasta
Suhtautuminen turvapaikanhakijoihin on Puolassa vaihdellut tulijoiden lähtömaasta ja maahantulotavasta riippuen. Puola on ollut jo kesästä 2021 lähtien Valko-Venäjän ja Venäjän yhteisen hybridioperaation kohteena: maahan on yritetty Valko-Venäjältä käsin ujuttaa laittomia siirtolaisia, joita on lennätetty Lähi-idästä. Puola reagoi tähän rakentamalla Valko-Venäjän vastaiselle rajalleen aidan.
Venäjän hyökättyä Ukrainaan Puolaan on tullut valtava määrä sotapakolaisia. Hallituksen arvion <a href="https://notesfrompoland.com/2023/02/23/over-1-3-million-ukrainian-refugees-remain-in-poland-one-year-since-russias-invasion/">mukaan</a> Puolassa on tällä hetkellä vähintään 1,3 miljoonaa Ukrainasta tullutta pakolaista, jotka ovat pääosin sopeutuneet hyvin. Monet ukrainalaiset ovat löytäneet Puolasta työpaikan.
Kansanäänestys pidetään parlamenttivaalien yhteydessä 15. lokakuuta. Samalla hallitus aikoo kysyä kansalaisten mielipidettä muistakin asioista, kuten valtionyhtiöiden myymisestä ja eläkeiän nostamisesta. Puolan kansanäänestyksestä uutisoi Suomessa ensimmäisenä kokoomuksen <a href="https://www.verkkouutiset.fi/a/puolassa-kysytaan-kansanaanestyksessa-haluavatko-aanestajat-laittomia-maahanmuuttajia/#35d6eccd">Verkkouutiset</a>.

Puolassa kansanäänestys taakanjaosta: “Haluatko tuhansia laittomia siirtolaisia Lähi-idästä ja Afrikasta?”

Erimielisyydet PS-Nuorison kanssa ovat ainakin nuorvihreille ylitsekäymättömiä. Demarinuoret ovat rakentavammalla linjalla. Yhtä mieltä sentään ollaan sosiaalisen median ja suoran demokratian merkityksestä, jos nuoria oikeasti halutaan puhutella.

Perussuomalaisen Nuorison varapuheenjohtaja Joakim Vigelius latasi kaksi minuutin pätkää Ylen Jälkiviisaat-ohjelmasta someen ja sai aikaan aikamoisen haloon. Videolta käy kirkkaasti ilmi melkoinen kaksinaismoralismi ”jälkiviisaiden” suhtautumisessa yhtäältä Elokapinan ja toisaalta Convoy-porukan mielenosoituksiin erityisesti Mannerheimintien tukkimisen osalta.
Mutkat suoriksi yleistäen Elokapinan touhuun suhtauduttiin suurella sympatialla ja Convoyn mielenosoituksessa taasen oli jälkiviisaiden mukaan kyse lähinnä vastuuttomuudesta. Some kohisi, media tarttui asiaan ja Yle halusi poistaa Vigeliuksen editoiman hengentuotteen somesta.
Kohu sai tekijän itsensäkin hämmennyksiin:
&#8211; Kokoluokka oli yllätys. Ajattelin kyllä, että tästä tultaisiin puhumaan mutta tämä lähti ihan uusille kierroksille, mistä olen tietysti tosi tyytyväinen. Yle valtionyhtiönä ja veronmaksajien rahoittamana ansaitseekin tulla kritisoiduksi. Sehän se hullua olisi, jos meillä olisi valtion media, jota ei saisi kritisoida, Vigelius sanoi AlfaTV:n <a href="https://www.permanto.fi/fi/web/alfatv/player/vod?assetId=155088806">Sanna Ukkola Live</a> -ohjelmassa.
Keskustelu karkasi jäsentenvälisiin
Keskustelu Ylestä jäi parin ympäripyöreän lausunnon tasolle, kun sotatorvet jo törähtivät Keravan studiossa. Toimittaja nimittäin otti esille muiden nuorisojärjestöjen takkuisen suhtautumisen PS-Nuorisoon.
&#8211; Meillä on ollut ihan hyvä ja johdonmukainen linja siinä, että Vihreät nuoret tekee avoimesti yhteistyötä kaikkien poliittisten nuorisojärjestöjen kanssa, jotka ovat sitoutuneet edistämään liberaalia demokratiaa ja ihmisoikeuksia. Ja tässä on silloin nähty syytä olla tekemättä yhteistyötä PS-Nuorison kanssa, pamautti Vihreiden nuorten puheenjohtaja Jami Haavisto.
Demarinuorten kanta osoittautui huomattavasti rakentavammaksi, eikä menneisyyden haamujen anneta nousta häiritsemään tämän päivän ja tulevaisuuden normaalia kanssakäymistä.
&#8211; Kun oli viestiä siitä, että olisi samoja toimijoita tässä uudessakin järjestössä mukana, niin mielestäni on oikeus kysyä siitä, irtisanoutuuko (uusi johto, toim. huom.) vaikka fasismista ja siihen voi sitten vastata. En takertuisi historiaan vaan siihen, miten jatkossa vuoropuhelua kannattaa käydä, totesi Demarinuorten puheenjohtaja Pinja Perholehto.
Perussuomalaiset yhteistyön asialla
Vigelius korosti, ettei Perussuomalainen Nuoriso kieltäydy yhteistyöstä muiden järjestöjen kanssa.
&#8211; Olemme valmiita järjestämään yhteistapahtumia, yhteispaneeleita, yhteisillanistujaisia kaikkien nuorisojärjestöjen kanssa, koska pidän sitä ihan normaalina osana nuorisopolitiikkaa. Sitä liberaalia demokratiaa mitä varmasti tekin korostatte, Vigelius mainitsi ja osoitti sanansa erityisesti Haavistolle.
&#8211; Kyllä ja me edelleen odotamme niitä teidän ulostulojanne ihmisoikeuksien puolesta esimerkiksi transnuorten asemaan liittyen, Haavisto vastasi.
&#8211; Onko siis niin, että jos ei allekirjoita kaikkia näitä teidän translinjauksia, niin te ette tee yhteistyötä? Vigelius tiedusteli.
&#8211; Jos yleisesti on valmis polkemaan ihmisten oikeuksia olla oma itsensä ja ei halua edistää heikompien ihmisten asemaa, niin siinä tapauksessa voidaan sanoa, että järjestö ei ole valmis edistämään ihmisoikeuksia kovinkaan kunnianhimoisesti, Haavisto lukitsi kantansa.
Ketään ei pidä sulkea ulkopuolelle
Demarinuorten Perholehto säilytti tyyneytensä Haaviston sanan säilän heiluessa, otti hetkestä kiinni ja jatkoi rakentavaa debattia nuorisojärjestöjen yhteistyömahdollisuuksista.
&#8211; Jos poliittiset nuorisojärjestöt eivät tee toistensa kanssa yhteistyötä tai eivät ope edes valmiita käymään keskusteluita, niin en näe, että se on kauhean hyvä tie, Perhoehto sanoi ja katsoi Haavistoa.
&#8211; Ideaali politiikka ei ole sellainen, jossa suljetaan joitain ihmisiä keskustelun ulkopuolelle, ellei kyseessä ole sellaisesta järjestöstä, joka aiemmin on lakkautettu, Perholehto täsmensi.
Kannatusta suoralle demokratialle
Keskustelun alkulähteille palattiin siinä vaiheessa, kun toimittaja kyseli keinoja nuorison aktivoimiseksi mukaan politiikkaan. Perholehto ja Vigelius olivat samalla aaltopituudella siinä, että nuoret kaipaavat enemmän suoraa toimintaa edustuksellisen demokratian sijasta.
&#8211; Ehkä semmoinen kokonaisvaltaisempi demokratiareformi olisi hyvä, että pitäisikö olla enemmän suoraa demokratiaa ja vähemmän tällaista edustuksellisuutta, jota meillä nyt tosi vahvasti painotetaan, pohti Perholehto.
&#8211; Kuulostaa oikein hyvältä, lähtisin tuossa komppaamaan Pinjaa, että suoraa demokratiaa me kaipaisimme enemmän tänne Suomeen. En ymmärrä miksi meillä on ikään kuin laitettu lukkojen taakse ajatuskin kansanäänestyksistä. Vaikka niitä harjoitetaan muuallakin Euroopassa suhteellisen aktiivisesti, Vigelius sanoi.
&#8211; Sitä kautta olisi mahdollisuus aktivoida ihmisiä ja luoda sitä kiinnostusta myös nuorille. Ja jos puhutaan erityisesti nuorista, niin sosiaalinen media on ihan ehdoton. Ilolla olen katsonut, kun meillä perussuomalaisissa ja muissakin puolueissa on otettu some haltuun.
Nuoret tavoitetaan somen kautta
Vigeliuksen mukaan sosiaalisen mediaan haltuunotto tarkoittaa sitä, että someen sallitaan sisältöjen syöttö, sisältöjen käyttö ja meemien tekeminen.
&#8211; Meidän pitää mahdollistaa nuoriin vetoavat väylät, jos haluamme tavoittaa nuoria.
Aivan lähetyksen lopussa puoluenuoret pääsivät vielä kerran tukkanuottasille, kun keskustelu kääntyi polttoaineverotuksen mahdolliseen leikkaukseen ja sen rahoittamiseen kehitysavusta ja maahanmuuton kuluista leikkaamalla.
&nbsp;
&nbsp;

Nuorisojärjestöt ottivat yhteen AlfaTV:llä – samaa mieltä vain somen merkityksestä

Sveitsiläiset kaatoivat eduskunnan jo hyväksymän lain yksityisille medioille maksettavasta tuesta. Sekä lain kannattajat että vastustajat perustelivat kantaansa &#8220;demokratian toimivuudella&#8221;. Vasemmistolaiset ja mediayhtiöt kannattivat mediatukea, oikeistolaiset vastustivat. 
Sveitsissä viime sunnuntaina pidetyssä kansanäänestyksessä kansalaiset <a href="https://jungefreiheit.de/politik/ausland/2022/schweizer-lehnen-staatliche-medienfoerderung-ab/">hylkäsivät</a> hallituksen ja eduskunnan jo hyväksymän lain, joka olisi tarjonnut yksityisille sanomalehdille, radioasemille ja nettisivustoille yhteensä 143 miljoonan euron tuet vuodessa. Selvä enemmistö äänestäjistä (54,6 prosenttia) oli lakiesitystä vastaan.
Sveitsissä on käytössä suora demokratia, jossa mistä tahansa lakiesityksestä voidaan järjestää sitova kansanäänestys, jonka tulosta eduskunnan on kunnioitettava. Kansanäänestyksen järjestämiseen vaaditaan 50 000 allekirjoitusta, jotka on kerättävä sadassa päivässä. Perustuslain muuttamisesta pidetään aina sitova kansanäänestys.
Viime sunnuntaina <a href="https://www.bk.admin.ch/ch/d/pore/va/20220213/index.html">äänestettiin</a> mediatuen lisäksi myös leimaverolain muuttamisesta, lasten suojelemisesta tupakkamainonnalta sekä eläin- ja ihmiskokeiden kieltämisestä.
Vasemmisto ja media kannattivat, oikeisto vastusti
Mediatuen vastustus oli vankinta saksankielisillä maaseutualueilla. Länsi-Sveitsissä ja Bernin, Zürichin ja Baselin kaltaisissa suurkaupungeissa puolestaan väki oli kaikkein suosiollisinta yksityisen median rahoittamista kohtaan.
Mediayhtiöiden itsensä lisäksi mediatukea kannattivat vasemmistopuolueet. Kannattajien perustelu oli, että nelikielisessä maassa demokratia ei toimi, jos tiedonvälitystä ei tueta valtion varoin.
Oikeistopuolueet puolestaan vastustivat mediatukea. Kansanäänestystä asiasta vaati Sveitsin kansanpuolue SVP, joka on eduskunnan suurin puolue. SVP varoitti, että valtion tuki tarkoittaisi median riippuvuutta hallituksesta. Mediatuen vastustajien mukaan vapaa ja riippumaton media on sveitsiläisen demokratian tukipylväs.
Mediaa tuetaan jakelutuella ja televisiomaksulla
Kansanäänestyksen tuloksesta huolimatta sanomalehtien jakelutuki jää yhä voimaan. Sveitsin hallitus tukee tilattujen sanoma- ja aikakauslehtien kotiin jakelua 47,6 miljoonalla eurolla vuodessa. Jakelutukea saavat myös yhdistysten ja seurojen jäsenlehdet.
Sveitsissä toimii myös <a href="https://www.srgssr.ch/en/home">yleisradioyhtiö</a>, jonka neljä alueellista osastoa lähettävät radio- ja televisio-ohjelmia maan neljällä virallisella kielellä: saksaksi, ranskaksi, italiaksi ja retoromaaniksi. Saksankielisten alueiden asukkaat joutuvat maksamaan väestöosuuttaan suuremman osan ohjelmatoiminnan kustannuksista.
Noin puolentoista miljardin Sveitsin frangin vuosibudjetilla toimiva yleisradioyhtiö saa neljä viidesosaa tuloistaan pakollisesta tv-maksusta. Loput katetaan mainoksilla ja ohjelmamyynnillä. Perhekohtainen tv-maksu on 335 frangia vuodessa, eli suunnilleen sama euroissa.

Sveitsiläiset kaatoivat mediatuen kansanäänestyksessä – “Ei valtiosta riippuvaiselle medialle”

Demo Finlandin julkaisussa &#8220;<a href="https://demofinland.org/puolueiden-sisainen-demokratia-suomessa/">Jäsentensä näköiset – Puolueiden sisäinen demokratia Suomessa</a>&#8221; tarkastellaan eduskuntapuolueiden käytäntöjä niiden sisäisen demokratian edistämiseksi. Demo Finland pitää perussuomalaisten suoraa jäsendemokratiaa poikkeuksellisena Suomen eduskuntapuolueiden joukossa, sillä puolueen päättävät jäsenet ovat yhdistysten sijaan henkilöitä.

Demo Finlandin selvitykseensä haastatteleman, perussuomalaisten toiminnassa alusta asti mukana olleen järjestöjohtaja Ossi Sandvikin mukaan jäsenten suora osallistuminen kuuluu hyvin vahvasti puolueen ideologiaan ja on puolueelle arvo itsessään.
Perussuomalaisilla on ollut suora jäsenyys käytössä alusta asti, ja malli otettiin käyttöön, koska nimenomaan haluttiin uusi ja erilainen tapa jäsenten osallistumiseen.
&#8211; Perussuomalaisiin haetaan jäsenyyttä jäsenhakemuksella, joka hyväksytään puoluehallituksessa. Puolueeseen hyväksytyllä jäsenellä on tämän jälkeen oikeus osallistua henkilökohtaisesti puoluekokouksiin ja äänestää niissä puolueen henkilö-, ohjelma- ja sääntöasioista. Suoran jäsenyyden lisäksi puolueella on vaalilakien vaatimusten mukaisesti perustetut kuntakohtaiset paikallisyhdistykset sekä eduskuntavaalipiirikohtaiset piirijärjestöt, tutkimuksessa kerrotaan.
Puolueen jäsenen ei tarvitse kuulua paikallisyhdistykseen
Puolueen jäsenet eivät kuitenkaan liity paikallisyhdistyksiin automaattisesti puolueeseen liittyessään, vaan niihin on haettava erikseen. Näin ollen perussuomalaisissa on mahdollista toimia suoraan aktiivisena puolueen jäsenenä valtakunnallisella tasolla kuulumatta mihinkään paikallisyhdistykseen.
&#8211; Paikallisyhdistyksen jäsenyys sen sijaan edellyttää jäsenyyttä puolueessa. Käytäntö eroaa merkittävästi suuresta osasta muita puolueita, joissa puolueeseen liitytään puolueen jäsenyhdistyksen kautta eikä kaikilla jäsenillä ole oikeutta osallistua puoluekokoukseen, vaan äänivaltaa käyttävät vain jäsenyhdistykset.
&#8211; Perussuomalaisten paikallisyhdistykset kuuluvat järjestöinä piiriyhdistyksiin ja lähettävät piirien kevät- ja syyskokouksiin enintään kymmenen edustajaa päättämään piirin sääntömääräisistä asioista. Paikallistasolla perussuomalaiset toimivat paikallisyhdistyksen päättäjinä tai kunnallisina luottamushenkilöinä sekä lisäksi mahdollisesti päättäjinä piiritasolla, esimerkiksi kokousedustajina tai piiritoimikunnan jäseninä.
Kokemukset hyviä mutta haasteitakin on
Sandvikin mukaan puolueen kokemukset suorasta jäsenyydestä ovat hyviä. Jäsenyystapa mahdollistaa puolueen jäsenille suoran vaikuttamiskanavan puolueen tärkeimpiin linjauksiin ja henkilövalintoihin, mutta tuo myös haasteita puoluekokousten tekniseen toteutukseen. Järjestelmän haasteet liittyvätkin Sandvikin mukaan pääasiassa puoluekokousten logistiikkaan.
Vuoden 2019 puoluekokouksessa oli jo yli 3 000 osallistujaa.
&#8211; Puolueen kasvaessa myös puoluekokousosallistujien lukumäärä kasvaa. Jäsenmäärän kasvaessa riittävän suurten tilojen löytäminen sekä kokouslogistiikan ja äänestysten hoitaminen on mutkikkaampaa kuin rajatummalla osallistujamäärällä. Perussuomalaisten puoluekokouksissa onkin käytetty sähköisiä äänestyksiä vuodesta 2013 lähtien, Sandvik kertoo.
&nbsp;

Perussuomalaisten suora jäsenyys on eduskuntapuolueiden joukossa poikkeuksellinen – “Kokemukset suorasta jäsenyydestä ovat hyviä”

Juho Eerola muistuttaa, kuinka 1990-luvulla EU-äänestyksen alla media lobbasi vahvasti unionijäsenyyden puolesta. &#8211; Mediassa puhuttiin lähinnä vain positiivisista asioista, kuten siitä että ruuan hinta halpenee. Missään ei kerrottu, että Suomi joutuu luopumaan omasta valuutastaan. Sitäkään ei kerrottu, että EU:ssa rajat aukeavat niin, että tuhansia ihmisiä pääsee vaeltamaan Suomeen.

Perussuomalaisten puheenjohtajiston kyselytunnilla puolueen 3. varapuheenjohtaja Juho Eerola sai vastattavakseen hänelle lähetetyn kysymyksen suoran demokratian toimivuudesta. Eerolaa haastatteli perussuomalaisten poliittinen suunnittelija Riikka Purra.
Mitä mieltä olet suorasta demokratiasta ja millaisissa asioissa se voisi toimia?
&#8211; Sveitsissä se käytännön tasolla saattaa hyvinkin toimia. Verkossa törmää usein kommentteihin siitä, kuinka sveitsiläiset ovat tietyssä asiassa äänestäneet fiksusti. Suora demokratia on sinänsä kaunis ja hyvä ajatus. Suomessa on kysytty suoraan kansan mielipidettä kaksi kertaa: toinen aikoinaan oli kieltolain poistaminen ja toinen taas se tilanne kun Suomi 1990-luvulla liittyi Euroopan unioniin. Muistan itse hyvin EU-äänestyksen. Se oli toinen vaali, missä itse pääsin äänestämään. Siihen aikaan media kampanjoi hyvin voimakkaasti EU:n puolesta, että ikään kuin meidän olisi pakko liittyä unioniin.
<iframe loading="lazy" title="Juho Eerola PS-kyselytunnilla" width="500" height="281" src="https://www.youtube.com/embed/RndYu5qVeUg?feature=oembed" frameborder="0" allow="accelerometer; autoplay; clipboard-write; encrypted-media; gyroscope; picture-in-picture; web-share" referrerpolicy="strict-origin-when-cross-origin" allowfullscreen></iframe>
Eerolan haastattelu. Youtube, 38 min. 
&#8211; Media ei kuitenkaan kertonut esimerkiksi siitä, että EU:hun liittymisen myötä käyttöön tulisi myöhemmin yhteinen raha. Missään ei siis kerrottu, että Suomi joutuu luopumaan omasta valuutastaan unionijäsenyyden myötä. Sitäkään ei kerrottu, että EU:ssa rajat ovat auki niin, että tuhansia ihmisiä pääsee vaeltamaan Euroopasta Suomeen. Puhuttiin lähinnä vain positiivisista asioista, kuten siitä, että ruuan hinta halpenee.
&#8211; Suora demokratia voi siis olla myös vaarallista. Kansaa voidaan johtaa pahastikin harhaan luomalla tietynlaisia mielikuvia, ei pelkästään valemediassa vaan myös perinteisessä mediassa, jonka vyörytys EU:n puolesta oli massiivista tuolloin 1990-luvun puolessavälissä. EU-kriittiset näkemykset eivät päässeet esille käytännössä missään.

Eerolan mielestä suorassa demokratiassa piilee vaaroja: ”Media voi johtaa kansaa harhaan luomalla tietynlaisia mielikuvia”

Nykymuotoinen edustuksellinen demokratia ei pelkästään riitä tulevaisuuden suomalaisille. Näin arvioi perussuomalaisten eduskuntaryhmä valtioneuvoston demokratiapoliittisen selonteon <a href="http://www.perussuomalaiset.fi/news/nykyinen-edustuksellisen-demokratia-ei-riita-tulevaisuuden-suomalaisille/">keskustelussa</a>.
Ryhmäpuheenvuoron pitänyt kolmas varapuheenjohtaja Juho Eerola (ps.) piti hyvänä, että selonteko nosti uudenmuotoiset suoran demokratian muodot edustuksellisen demokratian rinnalle, niin kansanäänestysten kaltaiset vaikuttamismuodot kuin myös aktiivisen kansalais- ja järjestötoiminnan ja hallinnon avoimuuden.
&#8211; Nämä kaikki ovat tärkeitä tulevaisuuden vaikuttamismuotoja. Demokratialle on kautta aikojen ollut ominaista, että se elää ja mukautuu käyttäjiensä näköiseksi. Suomalainen demokratia oli sata vuotta sitten toisenlaista kuin tänään, ja sadan vuoden päästä se tulee olemaan erilaista kuin nykyään, Eerola uskoi ryhmäpuheessaan.
Hyvä veli -verkostoihin 
on jo kyllästytty
&#8211; Kaikille lienee jo selvää, ettei nykyinen edustuksellinen demokratia yksinään riitä tulevaisuuden suomalaisille. Tänä päivänä kansalaiset vaikuttavat myös vaalien välillä järjestöjen kautta paikallisesti ja valtakunnallisesti sekä vaatimalla nykyiseltä hallinnolta avoimuutta. Laskenut äänestysvilkkaus valtiollisissa ja kunnallisissa vaaleissa kertoo meille päättäjille ainakin siitä, että kansalaiset haluavat vaikuttaa myös muuten kuin perinteisen politiikan kautta. Hyvä veli -verkostoihin on kyllästytty, Eerola linjasi.
Hän toivoi myös kaikille kansalaisaloitteille asianmukaista käsittelyä eduskunnassa, koska se on yksi tulevaisuuden demokratian muoto.
&#8211; Yli 50 000 kannattajan rajan ylittänyt aloite tulee käsitellä eduskunnassa aiheesta riippumatta, oli sitten kyse samaa sukupuolta olevien avioliitosta tai pakkoruotsista. Kansalaisten aloitteita ei saa missään olosuhteissa haudata valiokuntaan, vaan niiden tulee saada alusta loppuun sama käsittely kuin hallituksen esitystenkin, Eerola totesi.
Hän vaati myös poliittisten päätösten pohjana olevan tilastotiedon päästämistä kansan tutkittavaksi. Avoin data pakottaisi poliitikot perustelemaan päätöksiään entistä paremmin.
Euroviisujen malli?
Eerola ennusti, että suora demokratia voi hyvinkin olla sadan vuoden päästä valliseva demokratian muoto. Siihen liittyy myös uhkia: tuovatko useat kansanäänestykset vaaliväsymystä? Miten käy eduskunnan.
Hän makusteli vallan painoarvon jakamista näin: 40 prosenttia suoralle demokratialle ja loput eduskunnalle.
&#8211; Vähän samaan tapaan kuin Euroviisuissa on välillä ollut kansan ja tuomareiden raati, Eerola kysyi.
Hän asetti pohdittavaksi myös, miten kävisi, jos puoluetuet poistettaisiin kokonaan? Entä jos kunnanvaltuustojen lisäksi tai sijasta perustettaisiin myös kylä- tai kaupunginosavaltuustoja?