Perussuomalainen 1/2024

Yle kehysti Trumpin kampanjatilaisuuden vitsin rasismiksi: ”Roskasaari” – tosiasiassa Puerto Rico hukkuu roskiin

Käsikranaattien käyttö tuplaantui Ruotsin jengisodissa – helpompaa kuin räjähteiden valmistus omaan käyttöön

Kansanedustaja Jaana Strandman haluaa laittaa Itä-Suomen verkkoyhteydet kuntoon: “Yhteyksien toimivuus on kriittinen osa modernin yhteiskunnan toimintakykyä”

Teemu Keskisarjan ja Onni Rostilan kolumni: Näin Yle valeuutisoi pikkutyttöjen teurastuksen

Ruotsista mallia: Rikoshyöty takavarikkoon

Venäjän varjolaivasto seilaa nyt Pohjoisella jäämerellä – ympäristökatastrofi vain ajan kysymys

E16-tietä jatketaan Suomen puolelle – ministeri Ranne: Vahvistaa Suomen turvallisuutta, huoltovarmuutta ja taloutta

Hallitus edistää viranomaisten tiedonvaihtoa – tavoitteena torjua muun muassa järjestäytynyttä rikollisuutta

Itäkeskuksen muslimiyrittäjä HS:lle: Hameen on oltava löysä lantion kohdalta, jotta muut miehet kuin minä eivät näe

Koko läntinen maailma velloo tunnemyrskyissä – Suomestakin tuli puberteettiyhteiskunta, jota rakennetaan fiilispohjalta

Maahanmuuttopolitiikka kiristyy koko EU:ssa – PS-meppi Sebastian Tynkkynen: ”Ratkaisujen aika on tullut” – kokoomuksen meppi Aura Salla nosti äärioikeistokortin

Vihersiirtymä vastatuulessa: Saksalaisautoilijat vaihtavat sähköautonsa bensaan ja dieseliin

Kamala Harris on positiivisen erityiskohtelun tuotos – maailman menestynein “DEI-rekry”

Donald Trumpin vierailu Joe Roganin ohjelmassa keräsi ennätysyleisön

Ruotsissa vietettiin hiljainen hetki Hamasin terroristi Yahya Sinwarin muistolle – tuhannet huusivat suosionosoituksia Malmössä

Eurooppaan vyöryi 10 vuodessa 4,5 miljoonaa Syyrian pakolaista – nyt kielteisen turvapaikkapäätökseen saaneet halutaan palauttaa turvalliseen kotimaahansa

PS-Nuoriso: Suomessa ei ole sijaa sharia-laille

SVT nauhoitti salaa Malmössä imaamin perjantairukouksen, jossa ylistettiin Hizbollahin johtaja Nasrallahia

suojaosuus

Perussuomalainen oikeusministeri Leena Meri esitteli keskiviikkona eduskunnan täysistunnossa oikeusministeriön hallinnonalan budjettia. Budjetin painotukset ovat vuonna 2024 oikeudenhoidon toimintaedellytysten vahvistamisessa, rikosvastuun toteuttamisessa, vankilaturvallisuudessa ja rikollisuuden ennaltaehkäisyssä.

Kriminaalipolitiikkaa uudistetaan ja rangaistuksia kiristetään. Varmuusvankeuden käyttöönottoa valmistellaan, ja ensi keväänä on tarkoitus tuoda ensikertalaisuussäännön uudistus eduskunnan käsiteltäväksi. Tarkoituksena on muuttaa lakia siten, että vain ensimmäistä vankeusrangaistusta suorittaessaan vanki voisi vapautua suoritettuaan lyhyemmän määräosan rangaistuksesta, eikä ensikertalaisuus siten enää palautuisi tietyn rikoksettoman ajan jälkeen.
Yhtään vankilaa ei lakkauteta
Oikeusministeriössä aloittaa myös ensi vuoden alussa työryhmä, joka käsittelee ulosottoon liittyviä hallitusohjelmakirjauksia, muun muassa ulosottolain uudistamista, talouden hallintaa ja maksunsaantijärjestystä. Oikeusministeri Leena Meri toivoo, että työryhmä tarkastelee myös suojaosuuden osittain epäonnistunutta kohdentumista.
Hallitus ei ole myöskään lakkauttamassa yhtään vankilaa.
&#8211; Tästä syystähän meillä on hallitusohjelmassa kirjaus, että hallitus huolehtii siitä, että vankilaverkosto on riittävän laaja, että yksiköt ovat sijainnin, valvonnan ja henkilöstön saatavuuden kannalta mahdollisimman tarkoituksenmukaisia ja että vankipaikkojen varmuusosastojen määrä vastaa tarvetta, Meri sanoo.
&nbsp;

Oikeusministeri Leena Meri oikeusministeriön budjetista: Varoja kohdennetaan sisäiseen turvallisuuteen ja oikeudenhoitoon

Kansandustaja Ritva ”Kike” Elomaan ulosoton suojaosuuden nostamiseen tähtäävästä lakialoitteesta keskusteltiin eduskunnan täysistunnossa. Elomaa laati lakialoitteen, jossa hän ehdotti, että ulosoton suojaosuudeksi määriteltäisiin 40 euroa velallisen itsensä osalta ja 12 euroa päivässä jokaisen hänen elatuksensa varassa olevan henkilön osalta.
 
Ulosottovelalliselle jätettävä suojaosuus on vuoden 2022 alusta indeksikorotuksineen 23,20 euroa velallisen itsensä osalta, joten kyseessä olisi tuntuva korotus. Aloitteesta keskusteltiin eduskunnassa viime viikolla. Lähetekeskustelussa oli tuolloin myös perussuomalaisten kansanedustaja Sheikki Laakson kaksi lakialoitetta samaan aiheeseen liittyen.
&#8211; Koska ulosoton suojaosuuden tarkoitus on turvata ulosottovelalliselle riittävä toimeentulo, voidaan nykytilanteessa suojaosuuden tasoa pitää aivan liian alhaisena. Nykyinen suojaosuuden määrittelytapa on velallista kohtaan armoton, eikä rahaa jää elämisen menoihin voudin otettua oman osansa kuukausittaisesta tulosta, Elomaa totesi.
&#8211; Riittävän toimeentulon turvaamisen lisäksi suojaosuuksissa on kyse kannustinloukusta. Ulosottovelallisen ei ole välttämättä järkevää edes ottaa tietyissä tilanteissa työtä vastaan tai jatkaa työssäkäyntiä vaihtoehtona tuilla elämiselle, koska suojaosuuden taso ei vastaa ollenkaan tämän hetken tilannetta.
Kasvava velkaantuminen suuri ongelma
Suomessa oli Tilastokeskuksen mukaan ulosottovelallisia vuoden 2021 lopussa noin 284 000, mikä oli 4 prosenttia enemmän kuin vuotta aiemmin. Heidän ulosottovelkansa oli yhteensä peräti 6,4 miljardia euroa. Koko vuoden 2021 aikana ulosottovelallisia oli yhteensä 560 741, joista 276 484 velallisen ulosottoasioiden vireilläolo päättyi ennen vuoden 2021 loppua.
&#8211; Kasvava velkaantuminen on suuri yhteiskunnallinen ongelma. Velkaongelmia ei voi sivuuttaa myöskään lakia säädettäessä. Lain pitää tuoda ihmisille turvaa, eikä se saa kohtuuttomasti ajaa ihmisiä vararikkoon tai kannustinloukkuihin, Elomaa totesi.
Hintojen nousu iskee jo keskituloisiin
Suomessa eläminen on ollut kallista jo ennen viimeaikaisia tapahtumia, joiden seurauksena lukuisten tuotteiden hinnat ovat nousseet rajusti. Elomaa pitää tilannetta kestämättömänä vähävaraisten ja jopa keskituloisten suomalaisten kannalta.
&#8211; Hintojen jyrkkä nousu ja elinkustannusten kohoaminen on lyönyt monet keskituloisetkin ällikällä. On selvää, ettei jo entuudestaan liian matalalla tasolla ollut ulosoton suojaosuus riitä turvaamaan toimeentuloa, Elomaa sanoo.
&#8211; Hallituksessakin on herätty mahdollisesti lakialoitteeni innoittamana tähän ongelmaan. Sieltä on väläytelty ulosoton suojaosuuden nostamista takuueläkkeen tasolle eli 885,63 euroon kuukaudessa, mikä tosin on vähemmän kuin ehdottamani korotus. Nyt kun hallitus kerran aikoo korottaa suojaosuutta niin korotuksen pitäisi olla suuruudeltaan sellainen, että se mahdollistaa ulosottovelallisille toimeentulon.

Elomaa: ”Nykyinen ulosoton suojaosuuden määrittelytapa on velallista kohtaan armoton”

Perussuomalaisten kansanedustaja Ritva ”Kike” Elomaa on laatinut lakialoitteen, jossa hän ehdottaa, että ulosoton suojaosuudeksi määriteltäisiin 40 euroa velallisen itsensä osalta ja 12 euroa päivässä jokaisen hänen elatuksensa varassa olevan henkilön osalta. 
 

Ulosottovelalliselle jätettävä suojaosuus on vuoden 2022 alusta indeksikorotuksineen 23,20 euroa velallisen itsensä osalta, joten kyseessä on tuntuva korotus. Ulosottovelallisen riittävä toimeentulo on varmistettava lailla. Suojaosuus on ulosotossa rahamäärä, joka velalliselle on jätettävä palkan ja muun säännöllisen tulon ulosmittauksessa toimeentulon turvaamiseksi.
&#8211; Ulosoton suojaosuuden tarkoitus on turvata ulosottovelallisille riittävä toimeentulo. On kuitenkin taivaan tosi, että nykyinen suojaosuuden määrittelytapa on velallista kohtaan armoton eikä rahat tahdo riittää elämisen menoihin voudin otettua oman osansa kuukausittaisesta tulosta, Kike Elomaa selostaa.
&#8211; Riittävän toimeentulon turvaamisen lisäksi suojaosuuksissa on kyse kannustinloukusta. Ulosottovelallisen ei ole välttämättä järkevää edes ottaa tietyissä tilanteissa työtä vastaan tai jatkaa työssäkäyntiä vaihtoehtona tuilla elämiselle.
Ulosotossa satojatuhansia suomalaisia
Suomessa oli Tilastokeskuksen mukaan ulosottovelallisia vuoden 2021 lopussa noin 284 000 mikä oli 4 prosenttia enemmän kuin vuotta aiemmin. Heidän ulosottovelkansa oli yhteensä peräti 6,4 miljardia euroa. Koko vuoden 2021 aikana ulosottovelallisia oli yhteensä 560 741, joista 276 484 velallisen ulosottoasioiden vireilläolo päättyi ennen vuoden 2021 loppua.
&#8211; Velkaongelmat on suuri yhteiskunnallinen haaste ja perintää sekä ulosottoa koskevat ratkaisut vaikuttavat suureen ihmisjoukkoon. On kaikkien osapuolten etu, jos ulosottovelallinen saa velkansa maksettua. Tämän tulisi näkyä päätöksenteossakin, Elomaa vaatii.
&#8211; Ei ole tarkoituksenmukaista tai edes inhimillistä ajaa ihmisiä kohtuuttomaan ahdinkoon ulosottovelkojen takia. Se ei palvele loppupeleissä kenenkään etua.
Inflaatio pahentaa tilannetta
Suomessa eläminen on ollut kallista jo ennen viimeaikaisia tapahtumia, joiden seurauksena lukuisten tuotteiden hinnat ovat nousseet rajusti.
&#8211; Inflaatio on korkeimmillaan vuosikymmeniin ja muun muassa polttoaineiden, sähkön ja elintarvikkeiden hinnat ovat rajussa nousussa. Ulostoton suojaosuus on ollut liian matalalla tasolla jo ennen viimeaikaista elinkustannusten rajua nousua ja tilanne on nyt aivan kestämätön. Tämän takia suojaosuuksiin tarvitaan tuntuva korotus, Elomaa päättää.

Elomaa: Ulosoton suojaosuutta korotettava

suojaosuus

Oikeusministeri Leena Meri oikeusministeriön budjetista: Varoja kohdennetaan sisäiseen turvallisuuteen ja oikeudenhoitoon

Elomaa: ”Nykyinen ulosoton suojaosuuden määrittelytapa on velallista kohtaan armoton”

Elomaa: Ulosoton suojaosuutta korotettava

Uusimmat

Yle kehysti Trumpin kampanjatilaisuuden vitsin rasismiksi: ”Roskasaari” – tosiasiassa Puerto Rico hukkuu roskiin

Käsikranaattien käyttö tuplaantui Ruotsin jengisodissa – helpompaa kuin räjähteiden valmistus omaan käyttöön

Kansanedustaja Jaana Strandman haluaa laittaa Itä-Suomen verkkoyhteydet kuntoon: “Yhteyksien toimivuus on kriittinen osa modernin yhteiskunnan toimintakykyä”

Teemu Keskisarjan ja Onni Rostilan kolumni: Näin Yle valeuutisoi pikkutyttöjen teurastuksen

Ruotsista mallia: Rikoshyöty takavarikkoon

Venäjän varjolaivasto seilaa nyt Pohjoisella jäämerellä – ympäristökatastrofi vain ajan kysymys

E16-tietä jatketaan Suomen puolelle – ministeri Ranne: Vahvistaa Suomen turvallisuutta, huoltovarmuutta ja taloutta

Hallitus edistää viranomaisten tiedonvaihtoa – tavoitteena torjua muun muassa järjestäytynyttä rikollisuutta

Itäkeskuksen muslimiyrittäjä HS:lle: Hameen on oltava löysä lantion kohdalta, jotta muut miehet kuin minä eivät näe

Koko läntinen maailma velloo tunnemyrskyissä – Suomestakin tuli puberteettiyhteiskunta, jota rakennetaan fiilispohjalta

Viikon suosituimmat

Teemu Keskisarjan ja Onni Rostilan kolumni: Näin Yle valeuutisoi pikkutyttöjen teurastuksen

Maahanmuuttopolitiikka kiristyy koko EU:ssa – PS-meppi Sebastian Tynkkynen: ”Ratkaisujen aika on tullut” – kokoomuksen meppi Aura Salla nosti äärioikeistokortin

Itäkeskuksen muslimiyrittäjä HS:lle: Hameen on oltava löysä lantion kohdalta, jotta muut miehet kuin minä eivät näe

Vihersiirtymä vastatuulessa: Saksalaisautoilijat vaihtavat sähköautonsa bensaan ja dieseliin

Kamala Harris on positiivisen erityiskohtelun tuotos – maailman menestynein “DEI-rekry”

Donald Trumpin vierailu Joe Roganin ohjelmassa keräsi ennätysyleisön

Ruotsissa vietettiin hiljainen hetki Hamasin terroristi Yahya Sinwarin muistolle – tuhannet huusivat suosionosoituksia Malmössä

Eurooppaan vyöryi 10 vuodessa 4,5 miljoonaa Syyrian pakolaista – nyt kielteisen turvapaikkapäätökseen saaneet halutaan palauttaa turvalliseen kotimaahansa

PS-Nuoriso: Suomessa ei ole sijaa sharia-laille

SVT nauhoitti salaa Malmössä imaamin perjantairukouksen, jossa ylistettiin Hizbollahin johtaja Nasrallahia

Toimitus suosittelee

Miko Bergbom ja Niko Ohvo: Etelärantaa ja Hakaniemeä yhdistää rakkaus halpatyövoimaa kohtaan

Suomessa vieraillut brittiprofessori: woke-eliitti ja siihen kuuluva media ovat radikalisoituneet voimakkaasti, ja seuraus on karu: he ovat kyvyttömiä enää ymmärtämään tavallisia ihmisiä

Demarien toimittajaliitolla ja Journalistiliitolla kaksoisroolit: Ovat Yleisradion osakkaita, samalla lobbaavat Yle-leikkauksia vastaan

Väestö muuttuu, ongelmat kasaantuvat – Riikka Purra ja Mari Rantanen suuressa maahanmuuttokeskustelussa keskiviikkona (suora lähetys)

Korporaatiomaailma löi jarrut wokelle – identiteettipolitiikka katosi kymmenien suuryritysten vuosikertomuksista

Perussuomalainen 1/2024