Sosiaali- ja terveysministeri Kaisa Juuso Ruotsissa: Liika älylaitteiden käyttö heikentää lasten hyvinvointia

Garedewilta toimenpidealoite nuoren määritelmän kaventamiseksi nuorisolaissa: 10-vuotiaat ja 29-vuotiaat eivät kuulu samoihin nuorteniltoihin

Etelä-Amerikan Elon Musk ei kuvia kumarra – aikoo laittaa Argentiinan talouden paraatikuntoon vaikka väkisin

Merituulivoiman rakentamisesta kannattamatonta –  kohoavat kustannukset, lisääntynyt kilpailu ja inflaatio syövät katteet

Merkittäviä verohyvityksiä suurille teollisille investoinneille – valtiovarainministeri Purra: ”Hallitus tukee suomalaista työtä ja teollisuutta”

Media jatkaa Trumpin demonisointia toisen salamurhayrityksen jälkeenkin – Trump: “En luovuta ikinä!”

Keskisuomalaisen päätoimittaja Yle-pomo Riikka Räisäsestä: Näillä näytöillä joku muu päätoimittaja olisi jo eronnut

Aamulehden ex-päätoimittaja: Ylen piikkiin rakastajansa kanssa matkustanut uutispomo Riikka Räisänen pitäisi siirtää syrjään

Poliisi nappasi Helsingin yliopiston kunniatohtorin kiinni kahdesti – ensin Kööpenhaminassa, sitten Tukholmassa

Halla-aho: Arvelen, että moni muukin kuin persukansa alkaa ymmärtää Ylen prioriteetteja – ”Leikkausvaraa riittää myös tulevaisuudessa”

Antikainen: Yle on väärässä – uutiset somaliaksi ja arabiaksi eivät auta sopeutumaan suomalaiseen yhteiskuntaan

suojamaskit

Pääministeri Sanna Marinin hallitus on päättymässä olevalla vaalikaudella suhtautunut sangen ylimielisesti opposition kansanedustajien poliittisiin kysymyksiin, mikä on jäänyt tuskin keneltäkään huomaamatta. Tämän kauden viimeisellä kyselytunnilla perussuomalaisten Mauri Peltokangas nosti ongelman esiin ja kuvasi ministerien kysymysten väistelyn olevan samalla kuin märkä rätti Suomen kansalaisten kasvoille.

Viime viikolla eduskunnassa järjestettiin päättyvän vaalikauden viimeinen suullinen kyselytunti. Perussuomalaiset tenttasi hallitusta sen saavutuksista, jotka eivät varsinaisesti imartele: Valtionvelka on räjähtänyt käsiin, ja lainaa pitää ottaa, jotta edes koroista selvitään. Kotitalouksien ostovoima on ennätysalhaalla. Kaikki maksaa liikaa. Terveydenhuollossa on valtavia ongelmia.
Perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra huomautti pääministeri Sanna Marinille (sd.), että hänen kaudellaan Suomi vajosi virallisesti taantumaan, vienti ei vedä ja ihmisten rahat ovat vähissä.
Tyypilliseen tapaansa pääministeri Marin luetteli mielestään hyviä hallituksen saavutuksia, muttei vastannut Suomen tai suomalaisten taloustilannetta koskeviin kysymyksiin. Purra huomautti, että hän halusi vastauksia erityisesti talouteen liittyviin kysymyksiin, joihin Marin ei vastannut.
Vastaaminen olisi samalla kansan palvelemista
Perussuomalaisten kansanedustaja Mauri Peltokangas arvosteli omassa puheenvuorossaan hallitusta siitä, että koko kauden aikana hallitus on silmiinpistävästi vältellyt vastaamasta kansanedustajien varsinaisiin kysymyksiin kyselytunneilla. Tätä palautetta Peltokankaan mukaan tulee kansalaisilta paljon.
Peltokangas onkin jo aiemmin muistuttanut, että kyselytunti on samalla myös kansan ja äänestäjien palvelemista, siksi tilaisuutta ei saisi lyödä läskiksi.
&#8211; Ministerit eivät ole vastanneet opposition kysymyksiin kuluneella kaudella. Pyöritellään kyllä mantraa ja selitellään asian vierestä, muttei vastata suoraan oppositiopoliitikon kysymyksiin, Peltokangas arvosteli.
&#8211; Toistuvat vastausten laiminlyönnit ovat olleet märkä rätti Suomen kansalaisten kasvoille. Mihin parlamentaariseen tai perinteiseen tapaan tämä uudeksi normaaliksi muodostunut härski perustuu? Peltokangas hämmästeli.
Demariministerit sortuvat ylimielisyyteen
Vanha sananlasku, jonka mukaan yksi puhuu aidasta, mutta toinen vastaa puheella aidan seipäistä, sopii hyvin kuvaamaan hallituksen ja opposition välistä dialogia. Tämä kävi ilmi myös tammikuussa eduskunnan translakikeskustelussa, jossa oppositio toi esille, että translain valmistelu on edennyt hutiloimalla muun muassa siksi, että lain vaikutusarvioinnit ovat osin joko erittäin puutteellisia tai lähes kokonaan tekemättä.
Perussuomalaisten Leena Meri huomautti myös, että translaki mahdollistaa tilanteet, joissa miehellä on jatkossa pääsy naiserityisiin tiloihin, kuten pukuhuoneisiin. Meri kysyi ministeri Krista Kiurulta (sd.), mitä väärinkäytöksille ollaan tekemässä. Ministerin vastaus oli ylimielisyydessään omaa luokkaansa.
&#8211; Tosiasia on se — en tiedä, oletteko te huomanneet — että ei suomalaisia yleisövessoja kyllä pysty valtioneuvosto eikä edes poliisi eikä moni muukaan instituutio aina valvomaan. Sinne voi livahtaa kaikenlaista väkeä, Kiuru päästeli.
Vastaamatta jättäminen on välillä liittynyt myös kansanedustajien kirjallisiin kysymyksiin. Kansanedustaja Tom Packalén ihmetteli jo <a href="https://www.suomenuutiset.fi/packalen-ministeri-haatainen-ei-vastannut-kirjalliseen-kysymykseen-jos-kansanedustajien-keinoja-valvoa-hallitusta-vaheksytaan-mita-jaa-enaa-jaljelle/">kolme vuotta sitten</a>, että työministeri Tuula Haatainen (sd.) ei vaivautunut vastaamaan Packalénin tiedusteluun koskien suojamaskien toimittamista.
Kirjallinen kysymys on kansanedustajan osoittama kirjallinen selvityspyyntö ministerille tämän toimialaan kuuluvasta asiasta. Packalén huomauttaa, että kirjallinen kysymys on nimenomaan kansanedustajan keino pyytää lisätietoa hallituksen tai ministerin toimista.
– On täysin kestämätöntä, ettei ministeri vaivaudu vastaamaan hänelle esitettyihin kysymyksiin. Jos kansanedustajien keinoja valvoa hallitusta väheksytään, mitä jää enää jäljelle? Packalén ihmetteli.
Ohisalo väistää kysymyksen tunnepuheella
Ympäristöministeri Maria Ohisalolla (vihr.) on ilmiömäinen kyky <a href="https://www.suomenuutiset.fi/sisaministeri-ohisalolla-on-ilmiomainen-kyky-olla-vastaamatta-kysymyksiin/">olla vastaamatta kysymyksiin</a> eduskunnan kyselytunnilla. Ohisalo saattaa omistaa minuutin puheenvuoronsa opposition soimaamiseen, vaikka kysymys on koskenut hallituksen politiikkaa. Mikäli kysymys ei miellytä, Ohisalo saattaa vastausaikaa kuluttaakseen luetella tunteisiin vetoavia taikasanoja, kuten syrjäytyminen, eriarvoistuminen, varjoyhteiskunta ja yhteiskunnan laidat, joiden ympärille hän kehystää vastauksensa. Toisin sanoen vastaamatta jättäminen rakentuu sen ympärille, että Ohisalo kauhistelee ikävää kysymystä.
Ohisalon tyyliin on tällä vaalikaudella myös kuulunut vastausajan kuluttaminen kiitoksien jakelemiseen, joka näppärästi antaa samalla aikaa muotoilla vastaus sopivan epäselväksi.
Esimerkiksi täysistunnossa taannoin Ohisalo <a href="https://www.suomenuutiset.fi/eduskunnan-kyselytunnista-tuli-ministerien-vaistelytunti-kansanedustajien-kysymyksiin-ei-tule-vastauksia-aikaa-palaa-turhaan-jaaritteluun-kiitoksia-kysymyksesta/">aloitti</a> useimmat vastauksensa kiitoksin, tähän tyyliin:
– Arvoisa puhemies! Kiitokset kysymyksestä, joka on monella tavalla hyvin vaikea, Ohisalo tarinoi ennen kuin näennäisesti ryhtyi vastaamaan perussuomalaisten Jussi Halla-ahon kysymykseen.
Toisaalta Ohisalo jättää ylipäätään vastaamatta kysymyksiin aina, kun kysymys osuu Ohisalon mukavuusalueen ulkopuolelle. Jo pari vuotta sitten Ilta-Sanomien puoluejohtajatentissä Ohisalolta kysyttiin <a href="https://www.suomenuutiset.fi/ohisalolta-tivattiin-kantaa-pekka-haaviston-laittomuuksiin-ja-ilmastoaktivistien-rimpuiluun-eduskuntatalon-pylvaissa-narkastyi-ja-venkoili-vastauksissaan/">useita kertoja</a> kannanottoa ensin Greenpeace-aktivistien tempauksesta kiipeillä eduskuntatalon pylväissä sekä puoluetoverinsa Pekka Haaviston lainvastaisista toimista ministeritehtävässään.
Ohisalo yritti venkoilla ulospääsyä tilanteesta puhumalla asian vierestä siinä lopulta kuitenkaan täysin onnistumatta.
Haavisto puhuu paljon sanomatta mitään
Myös ulkoministeri Pekka Haavisto (vihr.) osaa puhua paljon sanomatta mitään tai vastaamatta hänelle esitettyyn kysymykseen. Haavisto antoi näytteen taidostaan esimerkiksi tilanteessa, jossa eduskunnassa keskusteltiin hallituksen toiminnasta kurdien hallinnoiman al-Holin leirin kysymyksessä.
Perussuomalaisten Purra pohjusti kysymystään toteamalla, että leirillä olevien henkilöiden kotiuttaminen muodostaa supon mukaan Suomelle merkittävän turvallisuusuhan.
– Eikö hallitus välitä supon riskiarviosta? Otatteko henkilökohtaisen vastuun, mikäli nämä ihmiset toteuttavat terroristisia toimia suomalaisia kohtaan? Purra kysyi.
Haaviston puppulausekone käynnistyi heti, tietysti kiitosten kera:
– Arvoisa puhemies! Kiitos edustaja Purra. On hyvin tärkeää, että siinä kokonaisharkinnassa, jota tämän kysymyksen ja lasten auttamisen osalta tehdään, otetaan huomioon myöskin turvallisuusnäkökohdat. Tänään on muun muassa näkynyt haastattelu, jossa myöskin tämän Syyrian kurdihallinnon edustaja käsittelee näitä turvallisuusnäkökohtia eri henkilöiden osalta ja nämä arviot otetaan huomioon. Suojelupoliisi ja poliisin arviot ovat erittäin tärkeä osa tätä kokonaisarviota, jota tässä työssä teemme, mutta katsomme kuitenkin, että myöskin lasten etuun liittyvät kysymykset ja lapsen oikeuksiin liittyvät kysymykset täytyy tässä täysipainoisesti ottaa huomioon, Haavisto sanoi.
Tuppurainenkin osaa väistelypelin
Kysymyksien väistelystä on siis todellakin tullut tällä vaalikaudella – kuten kansanedustaja Peltokangas totesikin – uusi normaali. Kansanedustajat eivät ole saaneet vastauksia, koska ylimieliset ministerit eivät suostu vastaamaan. Tyyli on ollut sama kautta linjan. EU-elvytyspaketin käsittelyn yhteydessä kansanedustaja Ari Koponen vaati ministeri Tytti Tuppuraiselta (sd.) jopa kolme kertaa vastausta kysymykseen, mitä tapahtuisi, jos Suomi ei hyväksyisi EU-tukipakettia tällaisenaan – tuloksetta.
Vastauksen sijaan kuultiin pelottelupuhetta, jonka mukaan Suomi ei voi jättäytyä elpymisvälineen ulkopuolelle, koska se merkitsisi eroa EU:sta.
&#8211; Ministeri ei ole ollut halukas vastaamaan millään kerralla, vaikka tämä on mielestäni melko olennainen kysymys, kansanedustaja Koponen valitteli.
Hallituksen ministerien vastaukset heille esitettyihin kysymyksiin eivät kuitenkaan saisi olla epämääräisiä. Eduskunnan tiedonsaantioikeudesta säädetään Suomen perustuslaissa, jonka mukaan eduskunnalla on oikeus saada valtioneuvostolta asioiden käsittelyssä tarvitsemansa tiedot. Perustuslakiin on erikseen kirjattu eduskunnan tiedonsaantioikeus koskien myös kansainvälisiä asioita.
&nbsp;

Marinin hallituksen ministerit löivät läskiksi opposition kysymyksiin vastaamisen – eduskunnan kyselytunnista tuli väistelytunti

Kansanedustaja Ritva ”Kike” Elomaa on tehnyt kirjallisen kysymyksen huoltovarmuuden ylläpitoon liittyvien varmuusvarastojen tarkastamisesta. Hän kysyy hallituksen suunnitelmista varmistaa huoltovarmuusvarastojen tarkastustoiminnan riittävyys ja toimivuus.

Huoltovarmuusvarastoissa säilytetään muun muassa fossiilisia polttoaineita, viljaa ja siemeniä sekä lääkkeitä ja ampumatarvikkeita. Lisäksi varastot pitävät sisällään suojavarusteita kuten esimerkiksi maskeja.
Kansanedustaja Ritva &#8220;Kike&#8221; Elomaan mielestä on välttämätöntä, että varastoja tarkastetaan järjestelmällisesti.
&#8211; Koronakriisin räjähtäessä saimme tylyn oppitunnin huoltovarmuuden ylläpidosta. Esimerkiksi suojamaskeista olivat päiväykset menneet, Elomaa muistuttaa.
Varmuusvarastojen kokonaisuus on pirstaleinen
Suomen huoltovarmuusvarastot muodostuvat maahantuojien velvoitevarastoista, voima- ja lämpölaitosten velvoitevarastoista, lääketehtaiden, maahantuojien ja terveydenhuollon toimipaikoista, huoltovarmuuskeskuksen ja puolustusvoimien varastoista sekä valtion varmuusvarastosta.
&#8211; Varmuusvarastojen kokonaisuus on varsin pirstaleinen. Tämä on haaste huoltovarmuusvarastojen hallinnan kannalta. On olennaista varmistaa, että varmuusvarastojen tuotteet ovat käyttökelpoisia ja päiväykset kunnossa. Esimerkiksi viljan tai siementen kohdalla on äärimmäisen tärkeää, etteivät tuotteet ole päässeet pilaantumaan käyttökelvottomiksi, Elomaa painottaa.
Huoltovarmuudesta huolehdittava myös käytännön tasolla
Huoltovarmuusvarastojen kokonaisuuden hallinnointi vaatii Elomaan mukaan suunnitelmallisuutta, huolellisuutta ja ennakointia.
&#8211; Riittävän tarkastus- ja valvontatoiminnan toteuttaminen edellyttää puolestaan riittäviä resursseja sekä jatkuvaa koordinointia. Maskitapaus osoitti, etteivät tarkastukset pelaa aukottomasti, joten parannettavaa on. Tässä maailmantilanteessa huoltovarmuudesta on huolehdittava entistä paremmin myös käytännön tasolla, Elomaa päättää.
&nbsp;

Elomaa: Huoltovarmuusvarastojen ajantasaisuudesta on huolehdittava

Tanskan suurimpiin sanomalehtiin kuuluva Ekstra Bladet ruotii itsekriittisesti journalismin heikkoa tilaa pandemian aikana. Lehden journalistin Brian Weichardtin mukaan media on laiminlyönyt tehtävänsä vallan vahtikoirana ja asettunut laiskasti toistamaan vallassa olevien poliitikkojen kertomuksia.

Tanskalaislehti Ekstra Bladet pahoittelee, ettei se ole ruotinut riittävästi viranomaisten antamia koronatietoja saati suhtautunut kriittisesti hallituksen ylevään retoriikkaan pandemian hoitamisesta. Vaikka tanskalaislehden itsetutkiskelu on harvinaislaatuista, on median kritiikittömyys pandemia-ajan johtajia kohtaan yleinen vaiva länsimaissa. Se on herättänyt keskustelua Yhdysvalloissa asti.
Tanskalaislehti on pyytänyt lukijoiltaan anteeksi sitä, ettei se ole käsitellyt kriittisesti valtion dataa ja ulostuloja pandemian aikana. Vuonna 1904 perustettu Ekstra Bladet <a href="https://ekstrabladet.dk/nyheder/lederen/vi-fejlede/9072013">julisti</a>, että sen olisi pitänyt ruotia ahkerammin valtion dataa ja koronapoliittisia linjauksia ennen asioista uutisoimista. Ulostulo lähti leviämään viraalisti internetissä, ja asiasta <a href="https://fee.org/articles/we-failed-danish-newspaper-apologizes-for-its-covid-coverage/">keskustellaan</a> jo Yhdysvalloissa asti.
&#8211; Melkein kahden vuoden ajan me – toimitus ja kansalaiset – olemme seuranneet lähes hypnoottisesti viranomaisten päivittäisiä koronalukuja, Ekstra Bladetin journalisti Brian Weichardt sanoi.
&#8211; Jatkuva henkinen valppaus on kuluttanut meitä. Tämän takia meidän – lehdistön – on arvioitava omaa suoriutumistamme. Olemme epäonnistuneet.
&#8220;Emme olleet riittävän valppaina&#8221;
Weichardtin mukaan lehden olisi pitänyt kysyä enemmän kysymyksiä siitä, miten viranomaiset tuottavat dataa käytännössä:
&#8211; Emme ole olleet riittävän valppaina tiedon portinvartijoina, kun viranomaisia vaadittiin vastaamaan, mitä tarkoittaa, kun henkilö joutuu sairaalaan koronan kanssa eikä koronan takia. Sillä on ratkaiseva ero, suuri ero. Virallisen sairaalaan joutuneiden määrän kerrotaan olleen 27 prosenttia korkeampi kuin luvun, joka kuvaa koronan takia sairaalaan joutuneiden määrää.
&#8211; Tietysti viranomaiset ovat ensisijaisesti vastuussa kansalle antamansa tiedon oikeellisuudesta, tarkkuudesta ja luotettavuudesta. Luvut siitä, kuinka moni on sairastunut ja kuollut koronaan, olisi luonnollisesti pitänyt julkaista jo kauan sitten.
Viranomaisten viestintä ei ansaitse ylistystä
Weichardtin mukaan journalistien olisi pitänyt välttää mukailemasta sokeasti valtion retoriikkaa ja tarkoitushakuista tarinankerrontaa.
&#8211; Rokotteiden on väitetty jatkuvasti olevan meidän &#8216;superase&#8217;. Sairaaloitamme on kutsuttu &#8216;supersairaaloiksi&#8217;, hän kirjoitti.
&#8211; Siitä huolimatta nämä supersairaalat ovat nähtävästi ylikuormittuneet, vaikka melkein koko kansa on varustettu &#8216;superaseella&#8217;. Toisin sanoen, jokin tässä ei nyt ansaitse etuliitettä &#8216;super&#8217;. Ottamatta kantaa siihen, onko kyse rokotteista, sairaaloista tai jossain määrin molemmista, viranomaisten viestintä kansalaisille ei ainakaan ansaitse ylistystä.
Journalistien tulisi olla vallan vahtikoiria
Tanskalaislehden pahoittelu on tärkeä muistutus perinteisestä länsimaisen median roolista &#8220;vallan vahtikoirana&#8221; eikä vallan äänitorvena. Esimerkiksi arvovaltainen American Press Institute (API) määrittelee median tärkeäksi rooliksi vahtia vallankäyttäjiä kansalaisten puolesta, koska vallankäyttäjien toiminta vaikuttaa kaikkien elämään. Se voi antaa myös äänen niille, joilla ei ole poliittista valtaa.
API pitää ensiarvoisen tärkeänä, että journalistit varovat joutumasta &#8220;lähteidensä lumoamiksi&#8221; ja &#8220;vallan sokaisemiksi&#8221;. Toisin sanoen journalistien tehtävänä ei ole vain kierrättää poliitikkojen ja viranomaisten lausuntoja, vaan analysoida niitä kriittisesti.
Ongelmia on myös Yhdysvalloissa
Ongelma ei rajoitu vain Tanskaan. Yhdysvalloissa media on ollut lääpällään Valkoisen talon koronavirustyöryhmään kuuluvaan National Institutes of Healthin johtajaan Anthony Fauciin. Hänet on nostettu ihaillen lukemattomien aikakauslehtien kansikuviin, ja häntä on kutsuttu satoihin mediatapahtumiin. Media on luonut hänestä siloteltua sankaritarinaa ja kulttihahmoa, vaikka PR-tehtävät eivät varsinaisesti kuulu hänen työnkuvaansa.
Valtamedia on ollut äärimmäisen varovainen ja vältellyt käsittelemästä Faucia kriittisesti, vaikka hänen pandemiatyöhönsä liittyy epäkohtia. Pandemian alkuvaiheessa Fauci vähätteli tarkoitushakuisesti maskien tarpeellisuutta ja suositteli olemaan käyttämättä niitä, koska pelkäsi maskipulaa. Media on sittemmin unohtanut yhden maailman merkittävimmän pandemia-auktoriteetin tietoisen valehtelun. Kyseenalainen huomio ei tukisi median luomaa sankaritarinaa.
&nbsp;

Suuri tanskalaislehti Ekstra Bladet pahoittelee laiskaa koronapolitiikan käsittelyä: “Olemme epäonnistuneet”

Hallitus on vihdoinkin heräämässä todellisuuteen koronavirustilanteen kanssa, sanoo perussuomalaisten kansanedustaja Jari Ronkainen. Ennen joulua hallitus päätti poistaa koronapassin käytöstä leviämisalueilla ”kohtalaisen ja korkean riskin” tilaisuuksista ja tiloista.

Hallitus katsoi, että koronapassi ei riitä takaamaan ihmisten turvallisuutta muun muassa baareissa, karaokeravintoloissa, kuorolaulutilaisuuksissa ja muissa tapahtumissa, joissa ei ole nimettyjä istumapaikkoja. Hallituksen mukaan koronapassia voi käyttää vain matalan riskin toiminnassa.
&#8211; Tässä kohtaa on kysyttävä, että pitääkö hallitus sote-toimintoja vähäisen riskin alana, kun hallitus tässä käsiteltävänä olevassa esityksessä esittää, että hoitohenkilökunnan osalta koronapassi riittää turvaamaan hauraiden potilaiden ja asiakkaiden turvallisuuden? Jos näin ei ole, vaan hoitotilanteisiin liittyy hallituksen mielestä merkittävä tai edes kohtuullinen riski, miksi hallitus katsoo, että hoitotilanteissa pelkkä koronapassi riittää turvaamaan asiakkaat, kun samaan aikaan ravintolat ja yleisötilaisuudet pitää riskeihin vedoten jälleen kerran sulkea? Jari Ronkainen kysyy.
Hallituksen linjaukset ristiriitaisia
Hallituksen koronalinjaukset ovat ristiriitaisia eikä niissä ole Ronkaisen mielestä päätä eikä häntää. Suhtautuminen maskeihin on muuttunut riippuen siitä, onko hallitus kyennyt hankkimaan riittävää määrää maskeja.
&#8211; Vielä kuluvan vuoden maalis-huhtikuussa koronasta aiheutuva uhka terveydenhuollon kantokyvylle arvioitiin niin vakavaksi, että maamme oli poikkeusoloissa liki kahden kuukauden ajan. Kiireettömän hoidon määräajoista luovuttiin, ja vuotta aiemmin jopa työntekijöiden lepoaikoja, ylitöitä, vuosilomaa ja irtisanomisaikaa koskevista säännöksistä piti poiketa poikkeuslaeilla.
Missä ammattilaisten arvostus?
Perustuslakivaliokunnan lausunnossa todetaan, että arviolta noin 55 000 sote-alalla työskentelevää on vailla suojaa covid-19-tautia vastaan. Noin 31 000 on sellaisia, joilla ei ole ensimmäistäkään rokotetta eikä sairastetun taudin antamaa suojaa.
&#8211; Tällä hetkellä ilmaantuvuus ja tartuntaluvut ovat maassamme korkeimmalla koko pandemian aikana. Samaan aikaan osa hoitohenkilökunnasta on poissa töistä influenssan takia, Ronkainen sanoo.
&#8211; Hallituksen pitäisi nyt päättää, onko maassamme ylimääräisiä sote-ammattilaisia, joiden työpanosta koronapandemian hoidossa ei tarvita, vai haluaako se tilanteen käydessä tukalaksi pakottaa kaikki kynnelle kykenevät sote-alojen koulutuksen saaneet töihin, vuosilomista ja lepoajoista välittämättä. Selvää tässä tilanteessa on ainoastaan se, että hallituksen arvostus sote-ammattilaisia ja heidän itsemääräämisoikeuttaan kohtaan on hyvin vähäinen. Henkilöstö ei ole teille muuta kuin resurssi, jota voi pompotella pakkolaeilla ihan kuinka huvittaa.
Testaamista pakkorokotusten sijaan
Perussuomalaiset suhtautuu vakavasti käsillä olevaan pandemiaan.
&#8211; Olemme kannustaneet ihmisiä hankkimaan heille tarjolla olevan rokotussuojan. Me emme kuitenkaan usko pakkoon ja arvostamme sote-alan ammattilaisia silloinkin, jos he syystä tai toisesta eivät ole voineet ottaa täyttä rokotesuojaa, Ronkainen painottaa.
Perussuomalaiset katsovat, että sote-toiminnot ovat korkean riskin ala, ja tästä syystä on ensiarvoisen tärkeää, ettei hoitohenkilökunnalla ole koronatartuntaa, jota he levittäisivät. Koronapassi ei tätä takaa, sen sijaan varmuus voidaan saada henkilökunnan säännöllisellä testaamisella.
&#8211; Testaaminen ei teille kelpaa, ainakaan vielä. Syynä lienee se, että vastaavalla tavalla kuin maskien kanssa, ette saa hankittua riittävästi testejä. Näkemys varmaankin muuttuu pian, kun testejä saadaan tarpeeksi. Tämä esityksenne on kuitenkin susi jo syntyessään, se ei ratkaise mitään, vaan luo väärää turvallisuudentunnetta ja pahentaa hoitajapulaa.
&#8211; Esitän, että käsittelyssä oleva hallituksen esitys hylätään, ja hallitus valmistelee pikaisella aikataululla esityksen hoitohenkilökunnan säännöllisestä testaamisesta koronavirustartuntojen varalta, Ronkainen sanoo.

Ronkainen: Hallituksen pitäisi nyt päättää, onko maassamme ylimääräisiä sote-ammattilaisia, joiden työpanosta koronapandemian hoidossa ei tarvita

Lupaavan alkusyksyn jälkeen Suomen koronatilanne on viime päivinä kääntynyt synkemmäksi. Perussuomalaisten kansanedustaja Arja Juvonen sanoi eilen Ylellä, että muuta vaihtoehtoa ei ole kuin mitoittaa rajoitustoimet sen mukaan, miten tautitilanne alueellisesti kehittyy.

Sosiaali- ja terveysministeriö on <a href="https://stm.fi/-/ravitsemisliikkeiden-rajoituksiin-muutoksia-etela-pohjanmaalla-ja-koko-uudellamaalla-otetaan-kayttoon-ravintolarajoitukset">tiedottanut</a>, että Etelä-Pohjanmaalla ja Uudellamaalla otetaan käyttöön leviämisvaiheen rajoitukset ravintoloille.
Suomen terveydenhuolto kuormittuu uhkaavasti sairaalahoitoa vaativien koronapotilaiden vuoksi, mistä johtuen monien muiden vakavien sairauksien hoidot viivästyvät.
Sosiaali- ja terveysministeriön osastopäällikkö Taneli Puumalainen totesi torstaina Ylen A-Talkissa, että Suomen rokotekattavuus ei vielä riitä hidastamaan epidemiaa.
80 prosentin rokotekattavuus vasta marraskuussa
Osana koronakriisin hallintaan tarkoitettua hybridistrategiaa ja sen toimintasuunnitelmaa osasta rajoituksista on luovuttu. Suomi lähestyy 80 prosentin rokotekattavuutta, mutta näillä näkymin tämä tavoite saavutettaneen vasta marraskuussa.
Perussuomalaisten kansanedustaja, eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunnan jäsen Arja Juvonen katsoo, että tartuntaketjujen uudelleen liikkeelle lähteminen johtunee siitä, ettei rokotekattavuus ole vieläkään tarpeeksi korkealla.
&#8211; Kun rajoituksia on nyt löysätty, ihmiset ovat alkaneet elää ja toimia vapaammin. Siihen liittyy yhdessäoloa, ja maskejakin on jätetty pois. Kun viruksella on mahdollisuus levitä, se leviää. Nyt on luotettava asiantuntijoihin ja alueellisiin toimijoihin, kuten kuntiin, jotka pohtivat miten rajoitusten kanssa on toimittava, Juvonen sanoi A-Talkissa.
Perussuomalaiset vastustaa koronapassia
Eduskunta päätti niin sanotusta koronapassista viikko sitten perjantaina.
Koronapassin avulla, vaihtoehtona rajoituksille, toiminnanharjoittajat voivat ottaa käyttöön koronapassin, jolloin vältetään viranomaisten rajoitukset asiakaspaikkamääriin.
Perussuomalaiset ei kannata koronapassia. Perussuomalaiset kyseenalaisti koronapassin tarpeellisuuden ja oikeudenmukaisuuden jo syyskuussa eduskunnan kyselytunnilla.
Koronapassissa valuvikoja
Juvonen toteaa, että koronapassi on ensinnäkin otettu käyttöön liian myöhään. Koronapassista voi nähdä seuraavan myös yhdenvertaisuusongelmia.
&#8211; Jos passi haluttiin ylipäätään ottaa käyttöön, se olisi pitänyt tehdä jo kesällä, jolloin rokotekattavuus ei ollut näin korkea kuin se on nyt. Lisäksi koronapassissa on muitakin valuvikoja, ja on herännyt huoli, saadaanko viat kuntoon ennen kuin passin voimassaolo päättyy. Sehän on voimassa vain vuoden loppuun, Juvonen sanoi.
Eduskunnassa perussuomalaiset äänesti koronapassia koskevan hallituksen esityksen <a href="https://www.suomenuutiset.fi/perussuomalaiset-aanestivat-koronapassin-hylkaamisen-puolesta-hallitus-tyrmasi-epakohtien-korjaamisen/">hylkäämisen</a> puolesta. Perussuomalaiset esitti lakiesityksen lukuisten epäkohtien korjaamista, mutta hallitusta asia ei kiinnostanut.
Alueelliset rajoitukset toimiva keino
Perussuomalaiset <a href="https://www.suomenuutiset.fi/perussuomalaisten-eduskuntaryhma-ei-ole-koronapassin-takana-ranne-eriarvoistava-jarjestelma-joka-ei-ratkaise-mitaan/">katsoo</a>, että alueelliset rajoitukset ovat edelleen toimiva keino, jolloin yhteiskuntaa voidaan avata asteittain. Rinnalle ei tarvitse tuoda koronapassia eli eriarvoistavaa järjestelmää, joka ei ratkaise mitään.
Myös HUSin vs. johtajaylilääkäri Jari Petäjän mukaan ravintoloiden aukiolon rajoittaminen on tehokkain keino tavoittaa rokottamattomat kansalaiset.
– Jotta tekisimme mahdollisimman vähän rajoituksia, jokaisen rajoitustoimen täytyy aina olla mahdollisimman vaikuttava. Maalaisjärkistä on aloittaa asioista, jotka vaikuttavat hyvin suureen määrään riskikäyttäytymistä, Petäjä sanoi.
Juvonen myönsi, että rajoituspäätökset ovat rankkoja mutta välttämättömiä.
&#8211; Rajoituksilla on aina omat vaikutuksensa. Kuitenkin luotan siihen, että jos ja kun rajoituksiin mennään, niin ne tulevat alueellisesti ja aluehallintovirastot lähtevät toimimaan. Meidän on toimittava sen mukaan, miten tautitilanne kehittyy alueellisesti ja valtakunnallisesti.
Yökerhossa suurempi riski kuin ruokaravintolassa
Juvonen nosti esille myös niin sanottujen ”bileravintoloiden” ja ruokaravintoloiden erot.
&#8211; Pitäisi saada selkeät luvut, mitkä ovat molemmissa ravintolatyypeissä tartuntojen määrät. Eduskunnan valiokunnissakin on käyty keskustelua siitä, kuinka paljon tartuntoja on ollut ruokaravintoloissa. Asiaa on vaikea selvittää, mutta logiikkakin sanoo, että jos yökerhossa biletetään nenät vastakkain, niin tartunnan mahdollisuus on tällaisessa ravintolassa suurempi kuin ruokaravintolassa, jossa ruokaillaan tutussa, omassa porukassa.
Henkilökohtaisella toiminnalla on merkitystä
Juvonen korosti myös jokaisen oman henkilökohtaisen toiminnan merkitystä.
&#8211; Jokainen voi pohtia edelleenkin maskin käyttöä, käsihygieniaa ja etäisyyttä muihin. Myös etätyö on mahdollisuuksien mukaan edelleen toimiva ratkaisu, jolloin tarpeettomia kontakteja voidaan välttää.
SDP:n kansanedustaja Aki Lindén kiitteli Juvosta ruokaravintoloiden ja bilepaikkojen erojen huomioimisesta.
&#8211; Meillä on monentyyppisiä ravintoloita, ja tietyissä ravintoloissa on läheiset kontaktit, joissa äänenvoimakkuuden noustessa tartunnatkin voivat levitä helpommin. Täyteen ahdetut bileravintolat ovat olleet selkeitä riskipaikkoja, joissa tartuntaketjuja on lähtenyt liikkeelle.
&nbsp;

Koronatilanteessa synkkä käänne, uusia rajoituksia tulossa – Juvonen: Jokaisen toiminnalla on nyt merkitystä – ”Voi edelleen pohtia maskin käyttöä, käsihygieniaa ja etäisyyttä muihin”

Perussuomalaisten kansanedustaja Ritva &#8220;Kike&#8221; Elomaa vaatii hallitukselta aktiivisempaa poliittista johtajuutta koronaviruksen tukahduttamiseksi niin tekojen kuin tiedottamisenkin suhteen.

&#8211; Viime päivinä uutisotsikoissa ovat pyörineet koronarokotusten jakeluun ja saatavuuteen liittyvät ongelmat. Vaikuttaa vahvasti siltä, että hallitus on vain odotellut passiivisesti rokotteiden saapumista eikä yrittänyt toimia asian eteen tilanteen edellyttämällä aktiivisuudella. Tähän mennessä on saatu rokotettua vasta joitakin tuhansia ihmisiä ja terveydenhuollon parissa työskentelevillä ja riskiryhmään kuuluvilla on meneillään pitkä piinallinen odotus, kirjoittaa Ritva &#8220;Kike&#8221; Elomaa.
&#8211; Rokotteiden saavuttua niiden jakelun on toimittava saumattomasti. Tarvitaan tehokas, nopea ja vapaaehtoisuuteen perustuva rokotusohjelma ja pian. Ihmisille ei saa olla myöskään epäselvää, milloin heidän vuoronsa koittaa.
Hallituksen viestintä on ollut liian vähäistä
Rajoitukset ja suositukset saavat tavallisen kansan pään pyörälle. Hallitus on sysännyt tiedotusvastuun viranomaisille ja viestintä Suomen johdon taholta on ollut Elomaan mielestä liian vähäistä. Ihmisille on epäselvää, miten pitäisi toimia juuri tällä hetkellä. Moni on jo turtunut pitkään kestäneeseen koronauutisten virtaan ja tärkeiden viestien poimiminen uutisvirrasta ei ole niin helppoa. Nyt jos koskaan tarvittaisiin Elomaan mukaan aktiivista poliittista johtajuutta niin tekojen kuin tiedottamisen suhteen.
&#8211; Valitettavasti koronan helpommin tarttuvaa muunnosta on löydetty myös Suomesta. Miten hallitus on reagoinut tähän tietoon? Onko syytä päivittää kiireesti ohjeistusta? Mitä tavallisten ihmisten tulisi tehdä? Minkä suuruiset tartuntaluvut johtavat valmiuslain käyttöönottoon? Tällä hetkellä osa suomalaisista on visusti omissa oloissaan vältellen ihmiskontakteja.
&#8211; Samaan aikaan toiset lomailevat laskettelukeskuksissa vailla huolen häivää ja ramppaavat ostoskeskuksissa alennusmyynneillä. Toiset käyttävät maskia ja toiset eivät. Maskin käyttöhän ei ollut vielä viime keväänä hallituksen ja terveysviranomaisten mukaan olennaista koronan torjunnassa.
&#8211; Tätä tietoa levitettiin, koska maskeja ei ollut tuolloin tarpeeksi. Kyseenalaista viestintää tai ei, niin tämä viesti vaikuttaa yhä ihmisten suhtautumiseen maskien käyttöön. Tulisiko hallituksen toimesta painottaa tästä syystä vielä voimakkaammin maskin käytön merkitystä? Vallitseva epävarmuus ja epätietoisuus siitä, miten tulisi toimia, ovat koronaviruksen ikäviä kylkiäisiä. Juuri näihin voidaan vaikuttaa aktiivisella, selkeällä ja konkreettisella sekä toivoa luovalla viestinnällä, Elomaa uskoo.
Suomalaisista on huolehdittava myös kriisin keskellä
Elomaa vaatii hallitusta pitämään huolta kansalaisten elämän toimivuudesta myös kriisin keskellä, koska passiivisuus ja laiminlyönnit johtavat epäinhimillisiin seurauksiin. Esimerkiksi maksuvaikeuksissa olevien yritysten ja yksityishenkilöiden auttaminen on jäänyt puolitiehen, eivätkä hallituksen oikeansuuntaiset toimet ole olleet Elomaan mielestä riittäviä.
&#8211; Nyt erityisesti yksinäisyyttä järisyttävästi lisäävän koronakriisin keskellä on varmistettava omaisten mahdollisuus tavata koronaturvallisesti hoitolaitoksissa tai sairaaloissa makaavia läheisiään. Kuulostaa pieneltä jutulta, mutta sitä se ei ole. Menetin taannoin läheisen rakkaan sukulaisen. Pitkän elämäntaipaleen viimeiset metrit menivät yksin kivun ja kärsimyksen keskellä. Tapaamaan pääsi vasta kun oli jo liian myöhäistä.
&#8211; Vastaavaa ei saisi tapahtua kenellekään. Tästä syystä turvallisten tapaamisten järjestämiseen on kiinnitettävä erityistä huomiota. Koronan lisäksi yksinäisyys on iso uhka yhteiskunnallemme. Nyt tarvitaan hallitukselta paljon töitä pandemian kaatamiseen ja sen vanavedessä paisuneiden ongelmien ratkaisemiseen. Maamme johdolla ei ole varaa olla talviunilla, Elomaa vaatii.
&nbsp;

Elomaa: Hallitus on vain odotellut passiivisesti rokotteiden saapumista eikä yrittänyt toimia asian eteen tilanteen edellyttämällä aktiivisuudella

Apulaisoikeuskansleri moittii sosiaali- ja terveysministeriötä sen toiminnasta Helsinki-Vantaan lentokentällä koronakriisin aikana. Perussuomalaisten kansanedustaja Arja Juvonen pitää apulaisoikeuskanslerin kritiikkiä pysäyttävänä.

Juuri tulleen tiedon mukaan apulaisoikeuskansleri moittii sosiaali- ja terveysministeriötä siitä, että STM pyysi Vantaan kaupunkia osallistumaan koronatorjuntatoimiin Helsinki-Vantaan kentällä hyvin myöhäisessä vaiheessa. Lisäksi apulaisoikeuskansleri pitää kyseenalaisena, että STM päätyi ensin käyttämään yksityistä palveluntarjoajaa. Oikeuskansleri toteaa, että ratkaisu ei ollut tartuntatautilain mukainen. Asiasta uutisoi STT 20.10.2020.
&#8211; Oikeuskanslerin kannanotto on pysäyttävä ja kertoo sen, että sosiaali- ja terveysministeriön johtajuus on täysin hukassa, ja se on laiminlyönyt ja ollut liki tietämätön tehtävistään, kansanedustaja Arja Juvonen kritisoi.
Ministerin vastaukset katteettomia
Juvonen teki 24.1.2020 ensimmäisenä kansanedustajana ministerille kirjallisen kysymyksen (<a href="https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/Kysymys/Sivut/KK_464+2019.aspx">KK 464/2019 vp</a>), jossa kysyttiin, mihin toimiin hallitus ryhtyy varautuakseen koronavirusepidemiaan Suomessa. Tilanne oli vakava, mutta kukaan ei ollut asiaan vielä reagoinut julkisesti.
&#8211; Ministerin vastaukset esitettyyn kysymykseeni osoittautuvat kerta toisensa jälkeen katteettomiksi, mikä on erittäin huolestuttavaa. Kuka oikein johtaa ja organisoi sosiaali- ja terveysministeriön toimintaa? Onko siellä ketään vastuuhenkilöä? Onko ministeriö avustajien hotteilla? Juvonen kysyy.
Ministeri Krista Kiuru vastaa 17.2.2020 kirjalliseen kysymykseen muun muassa näin:
&#8211; Tilanteen seurannan ja analyysien perusteella on muun muassa toteutettu kansalais- ja viranomaisviestintää, kehitetty materiaalista valmiutta, nostettu omaa johtamisvalmiutta ja tiivistetty viranomaisten välistä yhteydenpitoa.
STM:ssä nukuttu Ruususen unta
Materiaali- eli maskitilanteeseen ministeri Kiuru vastasi, että materiaalista valmiutta on lisätty. Miten sitten kävikään? Huoltovarmuusvaraston tuotteet paljastuivat päivämääriltään vanhoiksi ja Suomessa havaittiin laajoja puutteita materiaalisissa suojavälineissä. Lisäksi paljastui ohjeistusten sekametelisoppa, kun kukaan ei tiennyt, mistä ohjeita tulee vai tuleeko niitä esimerkiksi maskien käyttöön.
&#8211; Kun nyt oikeuskansleri toteaa, että STM on toiminut hyvin myöhässä ohjeistaessaan Vantaata liittyen lentokentän toimintaan koronakriisissä, paljastaa se sen, että sosiaali- ja terveysministeriössä on nukuttu Ruususen unta. Tilanteen vakavuutta ei ymmärretty, vaikkakin kirjallisen kysymyksen vastauksessa annettiin ymmärtää, että tilanne oli hallussa. Koronakriisissä toiminta oli lentokentän osalta liian hidasta.
&#8211; Nyt on syytä kysyä, mihin toimiin sosiaali- ja terveysministeriö ja sen ministerit ryhtyvät näiden asioiden tultua julki? Miten he aikovat parantaa ministeriön toimintavalmiutta? Onko se edelleen täysin hukassa? Juvonen kysyy.

Juvonen: Sosiaali- ja terveysministeriössä nukuttu Ruususen unta – apulaisoikeuskanslerin kritiikki pysäyttävää

Hallitus linjasi viime viikolla, että veronmaksajien pitää kustantaa kasvomaskit lähtökohtaisesti itse, mutta kuntien tulisi huolehtia, että vähävaraisimmat ihmiset saavat niitä ilmaiseksi. Duunariperheille tämä tarkoittaa jopa satojen eurojen lisälaskua. 
 
 
Kunnat ovat ryhtyneet jakamaan kasvomaskeja vähävaraisille eri puolilla Suomea. Esimerkiksi Jyväskylän sosiaali- ja terveysasemilla kasvomaskien jako alkoi maanantaina iltapäivällä.
Pelkästään Jyväskylän Palokan terveysasemalla maskeja jaettiin parin tunnin aikana noin sadalle henkilölle. Maskien hakijoista muodostui terveysaseman käytävälle pitkä jono, jossa turvavälejä ei pidetty.
– Maskien jakaminen ei ole oikein hyvin organisoitu. Jos ennen ei ollut koronaa, niin nyt on, Merja-Leena Kallio tokaisee jonon etupäässä.
Alkuvaiheessa Jyväskylässä jaetaan kertakäyttömaskeja, mutta myöhemmin kangasmaskeja. Maskeja saa kerrallaan kahden viikon tarvetta varten.
– Maskeja riittää kaikille tarvitseville. Niitä voi hakea jokainen joka tuntee, ettei ole varaa ostaa maskeja. Muut ostavat maskinsa itse, Jyväskylän kaupungin aikuissosiaalityön palvelupäällikkö Ritva Anttonen kertoo.
Uusia tautitapauksia
Palokan terveysasemalla ei ollut maanantaina lisäväkeä maskien jakelua varten. Suojien jakelusta huolehtineet hoitajat totesivat jakelun vievän aikaa varsinaiselta hoitotyöltä.
Myös koronaneuvontapuhelimet ovat ruuhkautuneet ja testijonot venyneet Jyväskylässä sekä useilla muilla paikkakunnilla.
THL:n mukaan Jyväskylässä todettiin maanantaina yksi uusi koronatapaus ja koko maassa yhteensä 21 uutta koronatapausta. Suomessa on tilastoitu kaikkiaan 7 752 tartuntaa.
Ei irtopisteitä hallitukselle
Pääministeri Sanna Marinin (sd.) hallitus linjasi viime viikolla, että veronmaksajien pitää kustantaa kasvomaskit lähtökohtaisesti itse, mutta kuntien tulisi huolehtia, että vähävaraisimmat ihmiset saavat niitä ilmaiseksi.
Vuoden verran työttömänä ollut jyväskyläläinen Tiina Nyman ei anna hallitukselle irtopisteitä maskilinjauksesta.
– Näin kuuluu ollakin, että maskeja jaetaan vähävaraisille ilmaiseksi. Se on iso kustannus, jos niitä joutuisi ostamaan itse. Olisi kuitenkin ollut hyvä, jos maskeja olisi jaettu jo ensimmäisessä korona-aallossa, Nyman sanoo.
Hallitus on purkanut kesän aikana koronaviruksen leviämisen estämisen kannalta tärkeitä kokoontumisrajoituksia ja rajat on avattu. Esimerkiksi Pohjois-Makedonista Suomeen saapuneiden matkustajien on todettu lisänneen koronatapausten määrää.
– Hallituksen linja voisi olla tiukempi ja rajoituksia olisi voinut pitää voimassa. Karanteenit eivät haittaa, Nyman toteaa.
Maskilasku kurittaa duunareita
Hallituksen maskilinjaus merkitsee, että duunarit maksavat maskinsa itse. Muuramessa asuva viisihenkisen lapsiperheen isä Jarkko Pennanen on laskenut, että linjaus tuntuu työssäkäyvän kukkarossa.
– Laskin vaimoni kanssa, että maskeihin kuluisi kuukaudessa useita satoja euroja, jos maskeja vaihdettaisiin ohjeiden mukaisesti useita kertoja päivässä, Pennanen kertoo.
Hän liikkuu omalla autollaan ja pyrkii välttämään tilanteita, joissa maskeja tulisi käyttää. Hallitukselta Pennanen toivoisi kansalaisten tasapuolista kohtelua.
– Jonkinlainen tasapuolinen kohtelu olisi tarpeen, jotta kompensoitaisiin maskien hankinnasta aiheutuvia kustannuksia. Se saisi varmaan käyttämään enemmän maskeja, Pennanen sanoo.
Rajoitusten purkaminen huolestuttaa
Koronarajoitusten purkaminen huolestuttaa lapsiperheen isää.
– Ensin oltiin vähän liian myöhässä rajoitusten kanssa ja sitten oli kiire poistaa niitä. Mikä paniikki oli purkaa rajoituksia? Ulkomaan rajat avattiin nopeasti, mutta ehkä oli hätä, Pennanen pohtii hallituksen toimintaa.
Myös äänekoskelaisen nelihenkisen lapsiperheen isä Jesse Jakonen arvioi, että hallitus on hätäillyt.
– Koronarajoitukset purettiin liian aikaisin, kun kaiken järjen mukaan niihin tarvittaisiin pientä tiukennusta. Me olemme tarkkoina ja käytämme käsidesiä. Kasvomaskien ostamisesta tulisi liikaa laskua maksettavaksi ja miten pienet lapset saataisiin edes käyttämään niitä? Itse en ainakaan maksa niitä, Jakonen toteaa.
Vanhusten parissa Jyväskylässä työskentelevä Annukka Jernvall kävi maanantaina ostamassa kasvomaskeja asiakkailleen.
– Maskien hyödyt ovat kiistanalaiset. Rajoituksia höllennettiin liian äkkiä. Kevät otettiin tosissaan ja se puri. Epidemia ei tullut niin pahana kuin ajateltiin. Nyt toinen aalto huolestuttaa, Jernvall kertoo.
&nbsp;

Hallituksen koronasekoilu ei saa kiitosta: Rajoituksia purettiin liian aikaisin, maskeista veronmaksajille kohtuuton lasku

Maskisuositus on hyvä asia. Maskit vähentävät tartuntoja häiritsemättä muuten ihmisten elämää ja yhteiskunnan toimintoja. On harmillista, että hallitus on vatkannut maskikysymystä pian puoli vuotta ja kyseenalaistanut kasvosuojien hyödyt, joista muu maailma on yksimielinen, kirjoittaa perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-aho Facebookissa.

Jussi Halla-ahon mukaan kyse on ilmeisesti ollut lähinnä hallituksen kasvojen säilyttämisestä.
&#8211; Koska maskeja ei ole ollut saatavilla, ne on todettu hyödyttömiksi. Jos ne olisi todettu hyödyllisiksi, olisi jouduttu vastaamaan kysymykseen, MIKSI niitä ei ole saatavilla.
Työssäkäyvät etusijalle
Halla-aho sanoo, että käytännön ongelmaksi muodostuu maskien aiheuttama kustannus. Hallitus on linjannut, että heikoimmassa asemassa oleville maskit kustantaa yhteiskunta.
&#8211; Omasta mielestäni etusijalle tulisi asettaa ne työssäkäyvät ihmiset, joille etätyö ei ole vaihtoehto ja joiden on pakko käyttää julkista liikennettä. Pienipalkkaiset kaupan alan työntekijät ovat yksi esimerkki. Valtio voisi kustantaa maskit työnantajille, jotka sitten jakaisivat ne työntekijöilleen.
&#8211; Leipäjonotyyppinen jakelu ei ole hyvä ajatus. Tulos on se, että kerjäläiset käyvät hakemassa sieltä maskeja ja kohta kaupittelevat niitä Forumin nurkilla, Halla-aho toteaa.
Pienipalkkaisilta jää hankkimatta
Maskeista on hyötyä vain oikeinkäytettynä.
&#8211; Ei ole kuitenkaan realismia, että pienipalkkainen ihminen suoriutuisi oikean käytön aiheuttamista kustannuksista. Niinpä maskit jäävät hankkimatta juuri niiden ihmisten kohdalla, jotka niitä eniten tarvitsisivat, Halla-aho kirjoittaa.
&#8211; Maskit ovat myös hyvä esimerkki siitä, miten vinksallaan punavihreän hallituksen prioriteetit ovat. Kehitysapurahoja lisätään hallituskauden aikana sadoilla miljoonilla euroilla, haittamaahanmuuttoa ja sen kustannuksia pyritään systemaattisesti kasvattamaan, miljardeja piisaa Etelä-Euroopan veroalennusten rahoittamiseen. Mutta kun kyse on suomalaisten terveydestä ja turvallisuudesta&#8230; Maksakaa itse!

Halla-aho: Hallituksen prioriteetit vinksallaan – syytää miljardeja maailmalle, mutta laittaa suomalaisduunarit maksamaan maskinsa itse

Kansanedustaja, sosiaali- ja terveysvaliokunnan jäsen Minna Reijonen on ollut huolissaan STM:n ja THL:n kannasta maskisuositukseen jo pitkään. Reijonen on tehnyt asiasta useita kirjallisia kysymyksiä ministereille.
 
&#8211; Miksi tämän suosituksen antaminen kesti näin pitkään, kun on kuitenkin näyttöä, että maski toimii hyvänä lisänä turvavälien, yskimishygienian ja käsien pesun lisänä? ihmettelee Minna Reijonen.
Jo keväällä lukuista maat tekivät maskisuosituksia tai maskipakkoja. Nyt maskeja suositellaan käytettäväksi mm. joukkoliikenteessä, koronatestiin matkalle oleville, riskialueilta saapuvien siirtyessä karanteeniin. Sen lisäksi kasvomaskeja voi käyttää alueellisen viranomaisten suositusten perusteella myös muissa tilanteissa, joissa ei pysty noudattamaan turvavälejä.
Turvavälejä ei pysty aina noudattamaan
Pakollisissa asioinneissa, työmatkoilla tai kaupoissa turvavälien noudattaminen saattaa olla mahdotonta. Osa koronatartunnan saaneista ei saa lainkaan oireita tai oireet ovat hyvin vähäisiä, eikä ihminen itse ole tällöin tietoinen tartunnastaan ja siitä, että voi tartuttaa muita. Virus voi tarttua jo muutama päivä ennen oireiden alkua.
&#8211; Vaikka maskien hyödyllisyydestä on edelleen viranomaisilla epäselvyyksiä, on jo maalaisjärjellä pääteltävissä niiden hyödyllisyys. Jos maskeista ei olisi hyötyä, miksi niitä käytetään terveydenhuollossa mm. leikkaussaleissa? Jos normaalissa flunssassa nenäliinaan aivastaminen estää pisaroiden leviämisen, niin varmasti pääsääntöisesti pisaratartuntana tarttuva koronavirus ainakin osittain pysähtyy kasvoilla olevaan maskiin.
&#8211; Pääsääntöisesti maski siis estää oireetonta taudinkantajaa tartuttamasta muita. Maskin tehtävä on täydentää muuta ohjeistusta ja rajoituksia viruksen torjunnassa, Reijonen sanoo.
Maskisuosituksella vältetään yhteiskunnan sulkeminen?
Reijosen mukaan tarvitaan nyt kaikki keinot käyttöön, jotta kevään tilanne ei toistu.
&#8211; Jos pystymme tällaisilla keinoilla auttamaan sitä, ettei yhteiskuntaa tarvitse sulkea, on meillä huomattavasti nopeampaa toipua korona-aallosta.
&#8211; Mitä enemmän meillä on toimintakykyisiä yrityksiä koronan aikana, sitä enemmän työpaikkoja säilyy ja sitä paremmin palautuminen normaaliin tapahtuu koronan jälkeen.

Reijonen: Maskisuositusta on odotettu – miksi sen antaminen kesti niin pitkään?

Koronan toisen aallon ei pitänyt tulla yllätyksenä valtiojohdolle ja terveysviranomaisille. Viime päivien aikana julkisuudessa nähdyn sekoilun jälkeen vaikuttaa vahvasti siltä, ettei kumpikaan taho ole varautunut tilanteeseen riittävän hyvin. Koronasyksy on alkanut suoranaisella kaaoksella ja kansalaisia hämmentävillä epäselvillä ohjeistuksilla, kirjoittaa perussuomalaisten kansanedustaja Olli Immonen blogissaan.

Perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiuru (sd) aloitti tiedottamisen kertomalla maanantaina, että nyt on laitettu ”kovat piippuun” ja karanteenin rikkomisesta voi seurata jopa kolme kuukautta vankeutta.
Seuraavana päivänä oikeusministeri Anna-Maja Henriksson (r) vesitti Kiurun linjauksen sanomalla, ettei tällaista ole hallituksessa päätetty. Elinkeinoministeri Mika Lintilä (kesk) puolestaan totesi keskiviikkoiltana, ettei hallitus ole millään tavalla sitoutunut Kiurun karanteenikantaan.
&#8211; Hallituksen tiedottaminen on ollut todella sekavaa ja ristiriitaista. Kun yksi ministeri sanoo yhtä ja toinen toista, kansalaiset eivät pysty hahmottamaan, miten hallitus tosiasiassa aikoo koronan suhteen toimia ja miten kansalaisten odotetaan tilanteessa toimivan, Olli Immonen kritisoi.
Hallitus toistamassa samoja virheitä
Immosen mielestä näyttää pahasti siltä, että hallitus on toistamassa koronakriisin osalta samoja virheitä kuin kevättalvella.
&#8211; Suomeen sai tuolloin tulla epidemia-alueilta vapaasti ilman karanteeneja. Nyt ilmeisenä vaarana on, että sama tilanne toistuu.
&#8211; Hallituksen on annettava selkeä karanteeniohjeistus, jonka kansalaiset ymmärtävät. Tartuntatautilain mukaan karanteenimääräyksen antaa kunnan tai sairaanhoitopiirin tartuntataudeista vastaava lääkäri, joka on myös valvova viranomainen asiassa. Karanteenin rikkominen voi johtaa rikosoikeudelliseen vastuuseen, sillä se katsotaan terveydensuojelurikkomukseksi, Immonen toteaa.
Sekavaa viestintää maskeista
Kevättalvella tiedotettiin maskin käyttämisen ongelmista ja vaaroista, eikä maskeja suositeltu. Viestintä maskeista oli sekavaa.
&#8211; Ensin maskeista ei ollut hyötyä. Sitten THL:n pääjohtaja suositteli itse tehtyjä maskeja. Seuraavaksi sosiaali- ja terveysministeri Aino-Kaisa Pekonen (vas) yllättyi THL:n pääjohtajan maskilinjauksesta.
&#8211; Nyt maskeja suositellaan vahvasti, mutta niiden käyttöön ei pakoteta. Varsin radikaali käännös maskisuosituksissa – näin ilmeisesti siksi, koska nyt maskeja on saatavilla, tosin monille kansalaisille maskien hinta on liian suolainen, Immonen kirjoittaa.
Käytännöt ja ohjeistukset epäselviä
Immonen sanoo, että hallituksen keskiviikkoisen iltakoulun ja torstain tiedotustilaisuuden jälkeen on ilmassa edelleen enemmän kysymyksiä kuin vastauksia.
&#8211; Torstain tiedotustilaisuudessa puhuttiin viranomaispäätöksestä karanteenin suhteen. Epäselväksi jäi, kuinka tämä tullaan käytännössä toteuttamaan. Onko kaikilla rajoilla lääkäri valvomassa tilannetta? Immonen kysyy.
&#8211; Lomalta palaa yhä enemmän ihmisiä, koulut alkavat ja työpaikoille palataan. Työpaikoilla ei tiedetä, tulisiko olla etätyössä vai paikan päällä työmaalla. Käytännöt ja ohjeistukset ovat epäselviä samalla, kun koronanpelko nostaa jälleen päätään kansan keskuudessa.
Koronapuhelimet ja testaaminen ruuhkautuneet
Keväällä ja alkukesästä hallitus kertoi, että koronavalmiutta on kohennettu ja virheet korjattu.
&#8211; Ei siltä näytä. Oppia ei ole otettu aikaisemmista virhestä. Lupaukset ”matalan kynnyksen” testaamisesta on nyt jumittunut suurimpien kaupunkien koronapuhelimien ruuhkautumiseen ja testiaikojen ja -tulosten viivästymiseen päivätolkulla.
&#8211; Edelleenkään hallituksella ei ole käsitystä oikeanlaisesta kriisitiedottamisesta. Tiedottamisen on oltava kriisitilanteessa selkeää, johdonmukaista ja kansaa rauhoittavaa. Nyt se on jotain aivan muuta. Ristiriitainen tiedottaminen ei herätä luottamusta kansan keskuudessa, ja lisäksi se uhkaa heikentää ohjeistuksen noudattamishaluja, Immonen varoittaa.
Pahimmillaan kohtalokasta sekoilua
Tartuntalukujen kutistuminen kesällä sai hallituksen ja terveysviranomaisten löysäämään otettaan.
&#8211; Pahimmillaan tämä voi koitua kohtalokkaaksi.
&#8211; Kun toinen aalto on jo täällä, hallituksen on varmistettava, että hallituksen mainostama ”hybridistrategia” – testaa, eristä, jäljitä, hoida – toimii saumattomasti. Myös kriisitilanteen johtamista ja viestintää on ehdottomasti parannettava. Viime päivien aikana nähty sekoilu ei saa jatkua, Immonen painottaa.

Immonen: Koronasyksy sekoitti hallituksen pakan – ”Viime päivien aikana nähty sekoilu ei saa jatkua”

Sekä Finnair että Suomessa lentoasemia operoiva Finavia ovat tiedottaneet ottavansa käyttöön 18.5.2020 alkaen maskipakon. Myös Teknologian tutkimuslaitos VTT julkaisi tutkimuksen maskien merkityksestä, jonka mukaan jo yksinkertainen kangasmaskin käyttö vähentää viruksen leviämistä. 

VTT:n asiantuntija Ali Harlin on kommentoinut, että maskien käyttö työmatkaliikenteessä on perusteltua (IS 15.5.).
&#8211; Kun näin selvällä suomen kielellä todetaan maskiasiasta, niin mitä tekee hallitus? Se jatkaa kovapäisesti omaa selvitystään maskeista ja lupaa sen vasta kesäkuun lopulla. Tämä on ajan tappamista, eikä suinkaan viruksen, kansanedustaja Arja Juvonen kritisoi.
Maskien käyttö saa myös muilta tutkijoita kannatusta. Juuri ilmestynyt kirjallisuuskatsaus (Face Masks Against COVID-19: An Evidence Review) ja sen tutkijat suosittelevat maskien käyttöä.
Maskit toimivat koronajarruna
Myös Euroopan tautienehkäisy- ja valvontakeskus ECDC:n ohella muiden muassa Yhdysvaltojen tautikeskus CDC ja Saksan liittovaltion Robert Koch -laitos ovat päätyneet suosittamaan maskien käyttöä julkisilla paikoilla. Nämä tutkimuslaitokset katsovat, että myös kankaasta valmistettu maski on tyhjää parempi vaihtoehto täydentämään muita koronaviruksen leviämistä ehkäiseviä toimia. Maskien käyttöä puoltavia tutkimusartikkeleita ovat julkaisseet myös arvostetut lääketieteelliset julkaisut, kuten Lancet (HS 12.5.).
&#8211; Meillä ei ole syytä tuudittautua turvallisuuden tunteeseen. Koronavirus jyllää Suomessa ja sitä on estettävä. Maskit toimivat koronajarruna ja niiden puolesta puhuvaa tietoa on hyödynnettävä. Hallituksen on annettava suositus maskien käytöstä välittömästi. Aikaa ei ole hukattavaksi, emmekä voi odottaa kesäkuun loppuun, Juvonen sanoo.

Juvonen: Hallituksen annettava suositus maskeista heti

Hallitus ryhtyy selvittämään kansalaisten kasvomaskien käyttöä julkisilla paikoilla. &#8211; Vihdoinkin, sanoo aiheesta kirjallisen kysymyksen jättänyt perussuomalaisten kansanedustaja Minna Reijonen.
 
Ylen haastatteleman sosiaali- ja terveysministeriön kansliapäällikkö Kirsi Varhilan mukaan maskien käytön hyödyllisyydestä ei ole riittävää näyttöä. STM kuitenkin käynnistää selvityksen maskien käytöstä, joka valmistunee kesäkuun loppupuolella.
&#8211; Tartuntojen määrän kasvu todennäköisesti kiihtyy, kun rajoituksia puretaan. Yhdessä muiden ennaltaehkäisevien toimenpiteiden kanssa kasvomaski on tehokas tapa ehkäistä viruksen leviäminen. Turvavälejä on mahdotonta noudattaa useilla julkisilla paikoilla, julkisessa liikenteessä tai vaikkapa ruokakaupoissa, sanoo Minna Reijonen.
Maski estää tartuttamista
Reijonen jätti aiheesta kirjallisen kysymyksen, jossa hän tiedusteli, miten ja milloin hallitus on aikonut ohjeistaa tai pyytää jotain tahoa ohjeistamaan kansalaisia käyttämään kasvomaskeja. Toisessa kysymyksessään Reijonen kysyi, voisiko valtio kustantaa kansalaisille suojamaskin estääkseen tartuntojen leviämisen.
&#8211; Maski estää oireetonta taudinkantajaa tartuttamasta muita. Maskin tehtävä on täydentää muuta ohjeistusta ja rajoituksia viruksen torjunnassa.
&#8211; Jos maskien käyttö olisi pakollista, sosiaali- ja terveysministeriön kansliapäällikkö Varhilan mukaan julkinen valta maksaisi maskit ja jos maskien käytöstä annettaisiin vahva suositus, myös silloin julkisen vallan täytyisi osallistua kustannuksiin, Reijonen huomauttaa.
Suojaamista lisätty useissa maissa
Euroopan tautienehkäisy- ja -valvontakeskus teki jo 8.4. tiedotteen, jossa sanotaan, että kasvonaamioiden käyttöä yhteisössä voitaisiin harkita, etenkin kun käy kiireisissä, suljetuissa tiloissa, kuten ruokakaupoissa, ostoskeskuksissa tai käytettäessä julkista liikennettä.
Useissa maissa toimittiin jo huhtikuun alussa. EU maista Liettua, Itävalta, Tšekki ja Slovakia suosittelivat kasvomaskien käyttöä julkisilla paikoilla liikkuessa. Espanjan hallitus määräsi maskit pakollisiksi julkisessa liikenteessä ja Belgiassa maski on pakollinen yli 12-vuotiailla julkisissa kulkuvälineissä. Hallituksen mukaan kasvomaskien käyttö on edellytys talouden uudelleenkäynnistämiselle.
Britanniassa kolme lentokenttää on määrännyt matkustajat peittämään kasvonsa. Lufthansa ja useat amerikkalaiset lentoyhtiöt vaativat matkustajia käyttämään kasvosuojia.
Terveysalan ammattilaiset suosittelevat
Yhdysvaltain tautiviraston päällikkö Nancy Knight suosittelee mitä tahansa suojaa kasvoille, koska kukaan oireeton ei tiedä, onko taudin levittäjä vai ei. Monissa Yhdysvaltain osavaltioissa on jo voimassa maskipakko ja ulkona liikkuessa on pakko käyttää kasvojen edessä jonkinlaista suojaa.
Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri HUS:n apulaisylilääkäri Eeva Ruotsalainen, joka johtaa HUSin epidemiologista yksikköä ja suunnittelee, ohjaa sekä koordinoi tartuntatautien torjuntaa 24 kunnan alueella, suosittelee kasvomaskien käyttöä julkisissa tiloissa. Maskien käyttöä on suositellut myös THL:n pääjohtaja Markku Tervahauta.

Hallitus tekemässä selvitystä kasvomaskien käytöstä julkisilla paikoilla – muualla toimittu jo kuukausi sitten

Koulujen avaamisesta kevätlukukauden viimeiseksi kahdeksi viikoksi on kuultu hallitukselta monenlaisia perusteluja. Perussuomalaisten varapuheenjohtajan kansanedustaja Riikka Purran mukaan varsinaisen epidemian leviämisen osalta ne eivät ole kestäviä.

&#8211; Lapset tartuttavat virusta, ja esimerkiksi Tanskassa tartunnat lähtivät koulujen avaamisen myötä nousuun. Koulujen avaaminen vain kahdeksi viikoksi, kun numerotkin taitavat olla jo annettu, ei ole mitenkään perusteltua opettamisen ja oppimisen eli koululaitoksen perustarkoituksen osalta. Siksi esimerkiksi THL:n yritys puolustella avaamista väittäen, että lapset eivät tartuta, on lähinnä surullinen, Riikka Purra sanoo.
Opettajat eivät ole sosiaalityöntekijöitä
Sen sijaan niin sanotut sosiaaliset syyt ovat johdonmukaisempi perustelu. Purran mukaan joidenkin lasten ongelmat eivät silti riitä kaikkien koulujen avaamisen ja kaikkien oppilaiden osallistumisen perusteluksi.
&#8211; On selvää, että epidemia-aika on ollut monille jo valmiiksi ongelmista kärsiville perheille haasteellista. En kuitenkaan ymmärrä, mitä koulujen avaamisella tässä yhteydessä varsinaisesti haetaan. Sitäkö, että opettajat, joiden edelleenkin tulisi pääasiassa opettaa, hoitavat parissa viikossa ennen kesälomia etäkoulun aikana syrjäytyneiden oppilaiden ongelmat kuntoon? Pitääkö opettajien ratkoa perheiden haasteiden aiheuttamia ongelmia? Vai riittääkö pelkkä parin viikon käynti koulussa hoitamaan asian, ja sitten vain lapset kesälomalle, Purra ihmettelee.
&#8211; Kouluilla ja opettajilla ei ole mahdollisuuksia eikä resursseja alkaa sosiaalityöntekijöiksi tai terapeuteiksi. Monessa koulussa oppilashuolto on retuperällä, koska rahaa ei ole. Kyllä näitä ongelmia pitäisi hoitaa muualla. Koen tympeäksi, että ne sälytetään kouluille, Purra sanoo.
Suurin osa lapsista voi hyvin
Purran mukaan hallituksen pitäisi olla avoimempi tarkoitusperissään ja perusteluissaan.
&#8211; Kuinka paljon sellaisia lapsia on, joiden pitää päästä kouluun, jotta saadaan jonkinlainen skannaus siihen, mitä kodeissa tapahtuu? Suurin osa lapsista voi kuitenkin hyvin. Suurin osa perheistä ei ole ongelmaperheitä. Koulun ei ole tarkoitus tarjota terapiaa ja sosiaalipalveluita vaan opetusta. Kannatan kohdennetumpia toimia asian ratkaisemiseksi ja ongelman helpottamiseksi.
&#8211; Mikäli tietyt lapset on aivan pakko saada kouluun, olisi voitu toimia esimerkiksi niin, että opettajat itse määrittäisivät, keitä nämä ovat. Myös kuntien perhepalvelut ja lastensuojelu voisivat auttaa haavoittuvassa asemassa olevien tavoittamiseksi. Muut olisivat voineet jatkaa viimeiset kaksi viikkoa kotona. Se, että nyt kaikki siirtyvät kouluun, niin sanottujen sosiaalisten syiden vuoksi, ei ole tässä epidemiatilanteessa järkevää, Purra korostaa.
&#8211; Kaikki vanhemmat eivät aiokaan laskea lapsiaan kouluun. Monia päätös arveluttaa paljon, ja saan itsekin tästä paljon palautetta. Myös julkisen liikenteen käyttö, joka koulujen avautumiseen usein läheisesti liittyy, on selvä riskitekijä, etenkin pääkaupunkiseudulla, Purra sanoo.
Epidemiaväsymys voi olla kohtalokasta
Purran mukaan koulujen avaaminen ja julkisten liikennevälineiden käytön lisääminen ovat ristiriidassa myös muiden rajoitteiden kanssa.
&#8211; Ravintoloiden vähittäinen avaaminen, esimerkiksi terassien, ulkokahviloiden ja henkilöstörajoitusten myötä, olisi kai epidemian kannalta vähempiriskistä kuin koulun avaaminen. Yritysten kassavirran edes vähittäinen palauttaminen tulisi tarpeeseen. Myös esimerkiksi kirjastot ja muut vastaavat paikat tulisivat mieleeni ehdottomasti ennen kouluja.
Purran mukaan rajoitteiden purkamisen psykologinen vaikutus on syytä ottaa vakavasti.
&#8211; Kun rajoitteista löysätään – tai jo silloin, kun löysäämisestä vasta puhutaan – ihmiset ottavat rennommin. Epidemiaväsymys on ymmärrettävää, mutta se voi olla kohtalokasta, jos ja kun edessä on hyvin pitkä taival koronaviruksen kanssa. Siksikin pidän väitteitä siitä, että lapset eivät tartuta tai esimerkiksi että suojamaskeista ei ole hyötyä, vastuuttomina.
Avoimuuden puute leimaa toimia
Useissa muissa maissa suojamaskeja suositellaan tai ne jopa määrätään, erityisesti kun rajoitustoimenpiteistä luovutaan ja yhteiskuntaa avataan.
&#8211; Suojamaskeihin liittyvää suositusta ei tule, koska niitä ei ainakaan vielä ole riittävästi. Tämä olisi alun alkaenkin pitänyt viestiä avoimesti. Se, että kansalaisille on päätetty keksiä muita selityksiä, on valinta.
Purran mukaan avoimuuden puute leimaa monia koronaan ja poikkeusoloihin liittyviä toimia.
&#8211; Näin ei pitäisi olla. Juuri tällaisina aikoina pitäisi olla ehdottoman avoin ja rehellinen. Toivottavasti hallitus on sitä tänään tiedotustilaisuudessaan.