Perussuomalainen 1/2024

Pekka Aittakumpu: Korkeakouluille ja ravintoloille velvoite palvella suomen kielellä

Lakivaliokunta puoltaa etäyhteyksiä oikeudenkäynneissä: ”Jatkossa vaikeampaa pakoilla”

Mitä ihmettä? Britanniassa poliisi ilmestyi palkitun toimittajan ovelle, ilmoitti tutkivansa “ei-rikollista viharikostapausta”, muttei suostunut kertomaan, mistä oli kyse

Juvonen vaatii perusteellista turvallisuuskartoitusta varuskuntiin – varusmiespalveluksessa tapahtuvia onnettomuuksia on voitava estää

Perussuomalainen Helsinki asetti 18 uutta ehdokasta kuntavaaleihin

Pormestariehdokas Joakim Vigelius: Tampereesta ei saa tulla uutta Malmöä tai Itäkeskusta

Brittitutkimus: Etninen tausta vaikuttaa äänestyskäyttäytymiseen

Antikainen: Monenko koiran pitää vielä kuolla ennen kuin luonnonsuojelijat lopettavat maaseudun ihmisten ja metsästäjien vainoamisen?

Lakivaliokunta lakimuutoksen taakse: Tappo ei vanhene koskaan – ”Oikeus on voittanut taas”

Elinkeinoministeri Wille Rydman allekirjoitti Suomen, Yhdysvaltain ja Kanadan yhteisen jäänmurtajapöytäkirjan – asiakirja vie kolmenkeskisen yhteistyön uudelle tasolle

Somalian presidentti Berliinissä: ”Kaikki somalialaiset voivat palata kotimaahansa”

Tynkkynen: Portugalin nuorille aikuisille EU-tukipaketeilla veroparatiisimainen etu, jopa 10 vuoden asteittainen verovapaus – “On tämä härski kuvio”

Liian monella oppilaalla ruotsalainen nimi – vieraskielisten vanhemmat valittivat viranomaisille etnisestä diskriminoinnista koulussa

Purra: Islamin ja monien takapajuisten kulttuurien naiskäsitys on suomalaisten arvojen ja sukupuolten välisen tasa-arvon kanssa yhteensovittamaton

Sveitsissä astuu voimaan burkakielto – kiellon rikkomisesta jopa tuhannen frangin sakko

Antikainen: Koneen Säätiö sponsoroi opettajan kotipornoa opiskelijoille – miten sairaaksi vihervasemmistolainen woke-ideologia voi vielä tästä muuttua?

Purra: Maahanmuutto ei korjaa, vaan kärjistää taloutemme ongelmia

Ruotsin hallitus haluaa maassa laittomasti piileskelevät sadat tuhannet ulos maasta – vihervasemmisto ja liittoaktivistit vastustavat

DEI lyttäsi Yhdysvaltojen nuoret miehet “myrkyllisiksi” ja tahrasi heidän historialliset sankarinsa – he nousivat DEI:tä vastaan ja loivat vastakulttuuria, joka siivitti Trumpia voittoon

Kaisa Garedew: “Sanoja vaihtamalla ei voida selittää pois biologisia tosiasioita”

suhteellinen köyhyys

Ruotsi on rikkaampi kuin koskaan ennen, mutta ennätysmäärä kansalaisia luokitellaan silti suhteellisen köyhiksi. Uusimmat tilastot ovat vuodelta 2019 ja koronavuonna 2020 on jo saattanut tapahtua käänne, arvelee tietotoimisto TT.

Kokonaista 15 prosenttia ruotsalaisista luokiteltiin valtion tilastokeskuksen (SCB) laskelmien mukaan köyhiksi vuoden 2019 <a href="https://www.scb.se/hitta-statistik/statistik-efter-amne/hushallens-ekonomi/inkomster-och-inkomstfordelning/inkomster-och-skatter/pong/statistiknyhet/inkomster-och-skatter-2019/">tietojen</a> perusteella. Eli heidän tulonsa olivat korkeintaan 60 prosenttia keskimääräisistä ruotsalaistuloista. Köyhä ei välttämättä siis itse koe tulleensa entistä köyhemmäksi, muilla vain on mennyt paremmin.
&#8211; Jokaisella työllisellä ansiot ovat nousseet uskomattomalla tavalla viimeisen 20 vuoden aikana, <a href="https://www.gp.se/ekonomi/klyftor-ökar-relativ-fattigdom-rekordhög-1.40536033">valaisee</a> professori Daniel Waldenström. 
&#8211; Tästä syystä eläkeläiset, työttömät ja opiskelijat ovat pudonneet kelkasta, vaikka heidänkin lompakkonsa on saanut lisää täytettä. Absoluuttisesti köyhien määrä on toki pienentynyt kaiken aikaa.
Tukijärjestelmä tasaa tuloeroja
Jos hyvinvointivaltion avokätiset tuet lasketaan mukaan, kapenevat tuloerot dramaattisesti erityisesti lapsiperheiden ja eläkeläisten osalta. Tilastokeskuksen laskelmat perustuvat tuloihin, ei tukiin, joten erilaiset tuet ja avustukset jäävät tämän tilastoinnin ulkopuolelle.
Erityisen huono-osaisiksi tilastokeskus luokittelee yli 80-vuotiaat naiset, joista köyhiä on 40 prosenttia sekä 0-19-vuotiaat lapset, joista elää köyhissä oloissa kokonaista 20 prosenttia. Ylipäänsä tuloerot kasvoivat jonkin verran vuonna 2019.
Professori Waldenström ounastelee, että tuloeroissa on tapahtunut tasoittumista koronan myötä, huolimatta kovista ajoista ja irtisanomisista.
Rikkailla suhteellista takapakkia
Koronavuoden lopputulema saattaa olla, että pieni- ja keskituloiset ovat pärjänneet valtion massiivisten taloudellisten tukitoimien ansiosta suhteellisen hyvin. Suhteellisesti rikkaampien henkilöiden vaurastuminen ei taasen ole edennyt normaalia kiivasta tahtiaan.
&#8211; Korona on iskenyt heihin kovemmin, sanoo professori Waldenström.
Tilastoihin saattaa tosin kätkeytyä vielä toisenlainen totuus. Asuntojen ja osakkeiden hinnat ovat nimittäin jatkaneet pandemiasta huolimatta nousuaan. Pääomatulot ilmestyvät tilastoihin vasta sitten, kun omaisuutta eli asuntoja tai osakkeita myydään. Osinkotulot puolestaan olivat epätavallisen matalalla tasolla ja tukivat siten näkymää rikkaiden suhteellisen niukoista ajoista vuonna 2020.
&nbsp;

Tuloerot kasvavat Ruotsissa – suurimpia suhteellisia häviäjiä ovat eläkeläiset, työttömät sekä opiskelijat