Sosiaali- ja terveysministeri Kaisa Juuso Ruotsissa: Liika älylaitteiden käyttö heikentää lasten hyvinvointia

Garedewilta toimenpidealoite nuoren määritelmän kaventamiseksi nuorisolaissa: 10-vuotiaat ja 29-vuotiaat eivät kuulu samoihin nuorteniltoihin

Etelä-Amerikan Elon Musk ei kuvia kumarra – aikoo laittaa Argentiinan talouden paraatikuntoon vaikka väkisin

Merituulivoiman rakentamisesta kannattamatonta –  kohoavat kustannukset, lisääntynyt kilpailu ja inflaatio syövät katteet

Merkittäviä verohyvityksiä suurille teollisille investoinneille – valtiovarainministeri Purra: ”Hallitus tukee suomalaista työtä ja teollisuutta”

Media jatkaa Trumpin demonisointia toisen salamurhayrityksen jälkeenkin – Trump: “En luovuta ikinä!”

Keskisuomalaisen päätoimittaja Yle-pomo Riikka Räisäsestä: Näillä näytöillä joku muu päätoimittaja olisi jo eronnut

Aamulehden ex-päätoimittaja: Ylen piikkiin rakastajansa kanssa matkustanut uutispomo Riikka Räisänen pitäisi siirtää syrjään

Poliisi nappasi Helsingin yliopiston kunniatohtorin kiinni kahdesti – ensin Kööpenhaminassa, sitten Tukholmassa

Halla-aho: Arvelen, että moni muukin kuin persukansa alkaa ymmärtää Ylen prioriteetteja – ”Leikkausvaraa riittää myös tulevaisuudessa”

Antikainen: Yle on väärässä – uutiset somaliaksi ja arabiaksi eivät auta sopeutumaan suomalaiseen yhteiskuntaan

stalinismi

Kun Suomessa ilmastokeskustelu keskittyy metsiin ja niiden nieluihin, muualla maailmassa energiatuotanto, liikenne ja teollisuus ovat ilmastokeskustelun ytimessä. Näin kertoo Maailman ilmatieteen järjestön pääsihteeri Petteri Taalas 23.8. julkaistussa tiedotteessaan.

&#8211; Suomessa metsien hiilinielu on noussut tikun nokkaan, vaikka fossiilipohjaisista energialähteistä luopuminen on ilmastotavoitteiden kannalta ydinjuttu. Suomen poliittisessa päätöksenteossa olisi hyvä arvioida kokonaisuutta, jossa huomioidaan ilmaston ja monimuotoisuuden lisäksi myös talous, työllisyys sekä vaikutukset omaisuuden arvoihin.
Suomessa ilmastokeskustelu keskittyy Petteri Taalaksen mukaan metsiin ja niiden nieluihin, kun muualla maailmassa energiatuotanto, liikenne ja teollisuus ovat ilmastokeskustelun ytimessä.
&#8211; Tämä metsän hiilinielun nostaminen tikun nokkaan on suomalainen erityispiirre. Kun Suomi korosti EU:n ilmastoneuvotteluissa metsien merkitystä hiilen sitojana saadakseen hyvitystä päästövähennysten taakanjaossa, Suomessa ryhdyttiin puhumaan hiilinieluista keskeisenä ilmastonmuutoksen torjuntakeinona. Tämä johti vaatimuksiin vähentää metsien hyötykäyttöä, missä unohdettiin metsien omaisuuden suoja sekä sen talous- ja työllisyysvaikutukset.
Taalas toivoo poliittisilta päättäjiltä, että ilmastoratkaisuja katsottaisiin kokonaisuuden ja Suomen edun kannalta.
&#8211; Keski-Euroopassa on tahoja, jotka pahimmillaan näkisivät pohjoisen metsät hiilinieluina, jotta saavat itse jatkaa fossiilisten käyttöä. Kannattaa muistaa, että me olemme kyenneet vähentämään päästöjä kolmanneksi eniten maailmassa viimeisten 15 vuoden aikana.
Huomio myös trooppisten metsien suojeluun
Taalas muistuttaa, että trooppisten metsien hävittäminen on metsien käytön kannalta keskeisin ilmastohaaste, ei niinkään se, mitä Suomen metsissä tapahtuu.
&#8211; Kun katsotaan 170 vuotta taaksepäin, niin Amazonaksen alue latinalaisessa Amerikassa, Afrikka ja osa Aasiaa ovat hakanneet ei-uusiutuvia trooppisia metsiä ja tuottaneet suuret, yhä jatkuvat päästöt. Noin 15 prosenttia tämän hetken hiiliongelmasta liittyy maankäyttöön ja paljolti näiden alueiden metsien hävitykseen.
&#8211; Vastaavasti samana aikana Eurooppa on ainoa osa maailmaa, missä hiilinielut ovat kasvaneet viimeisten 170 vuoden aikana, ja siitä on kiittäminen muun muassa Suomen ja Ruotsin metsäpolitiikkaa. Eurooppa poikkeaa metsänhoidossa muusta maailmasta.
Taalas arvioi, että jos Suomessa ilmaston nimissä alettaisiin rajoittaa hakkuita, ne siirtyisivät muihin maihin.
&#8211; Monessa maassa, kuten esimerkiksi Venäjällä, metsien uusintamisen kulttuuri on paljon heikompi kuin meillä. Tämä tarkoittaisi sitä, että me ulkoistaisimme globaalin ilmasto-ongelman muualle sen sijaan että harjoitamme edelleen kestävää metsätaloutta Suomessa.
Onko Suomen ilmastotavoite 2035 realistinen?
Suomen ilmastotavoite vuodelle 2035 on tiukempi kuin kansainvälisen ilmastopaneeli IPCC:n ja EU:n asettama tavoite hiilineuraalisuudesta vuonna 2050, mikä riittäisi 1,5 asteen lämpenemisen saavuttamiseen.
&#8211; Onko Suomen tavoite realistinen, on toinen kysymys. Jotta maailman tiukimpaan ilmastotavoitteeseen päästäisiin, joutuisimme tekemään reippaita toimenpiteitä. Suomen poliittisessa päätöksenteossa olisi hyvä pohtia kokonaisuutta, jossa arvioidaan ilmastotoimien vaikuttavuutta myös talouteen, työllisyyteen ja kansalaisiin.
Eräs esimerkki haasteesta on paine maa- ja metsätalouden toimintoja kohtaan ilmastomuutoksen ratkaisijana.
&#8211; Kuitenkin fossiilipohjaisen energian käytöstä luopuminen on ilmastotavoitteiden kannalta ydinjuttu. Suomi on tässä kunnostautunut varsin hyvin lisäämällä uusiutuvaa ydinvoimaa ja tuulivoimaa sekä kasvattamalla hiilinieluja.
&#8211; Venäjän aloittaman sodan seurauksena Keski-Eurooppa tulee lähivuosina lisäämään kivihiilen käyttöä ja Suomessa palataan omavaraisuuden turvaamiseksi turpeen käyttöön. Toisaalta sota edistänee luopumista Venäjän fossiilisista polttoaineista. Korvaavien uusiutuvien energiamuotojen rakentaminen ei tapahdu hetkessä, puhutaan 5-10 vuoden aikajänteestä suunnanmuutokselle.
Venäjän sota aiheuttaa Taalaksen mukaan viivästystä vihreään siirtymään.
&#8211; Globaali ruokaturva, energian saatavuuden turvaaminen ja teollisuuden toimintaedellytysten säilyminen vaikuttavat suoraan ihmisten elämään, ja ne ohjaavat aivan lähivuosien ajattelua.
Omavaraisen ruuantuotannon merkitys kasvaa
Sota tuo myös ruokaturvan merkityksen ajankohtaiseksi suomalaisillekin. Kun ilmastonmuutos vaikuttaa maailman ruuantuotantoon keskimääräisesti negatiivisesti, on pidettävä huolta siitä, että Suomessa on riittävästi omaa tuotantoa. Sodan seurauksena maatalouden omavaraisuuden merkitys kasvaa, mikä pitää huomioida myös ilmastopäätöksissä.
&#8211; EU voi edistää tavoitetta, jossa painostetaan vaikkapa Aasian maita kauppapolitiikan avulla luopumaan fossiilisista polttoaineista. Aasian kasvaneet päästöt ovat maailman suurimpia ilmastokysymyksiä tällä hetkellä. Myös trooppisten sademetsien hävitys on merkittävä kysymys, missä EU voisi vaikuttaa kauppapolitiikan keinoin.
Nuorten ilmastoahdistus on osin seurausta viestinnästä
Erityisesti nuorten ilmastoahdistus ja ilmastoaktivismi ovat Taalaksen mukaan osin seurausta siitä, että mediassa ruokitaan hyvin negatiivisia tulevaisuudenkuvia.
&#8211; Esimerkiksi IPCC:n ilmastomallilaskelmat eivät osoita, että ihmiskunta tai biosfääri olisivat tuhoutumassa. On toki osoitettu, että haittavaikutukset jäävät sitä pienemmiksi, mitä paremmin ilmastonmuutoksen torjunnassa onnistutaan.
&#8211; Median rakenteesta johtuen maailmanlopun mielikuvat ovat keskiössä ja ilmastonmuutoksen torjunnan menestystarinat vähemmän. Ilmastomuutoksen kokonaiskuvaa on ajoittain vaikea hahmottaa mediaa seuraamalla, kun pienet ja isot asiat saattavat mennä sekaisin. Esimerkiksi kansainvälinen lento- ja laivaliikenne tuottaa yhteensä kaksi prosenttia maailman päästöistä, eli ne eivät ole se tärkein asia.
Taalas haluaa kirjoittaa ja osallistua ilmastokeskusteluun siksi, että asioiden mittasuhteet ja faktat saadaan esiin. Myös maailmanlopun pelkojen hälventäminen on tärkeää. Hän näkee tässä henkisessä ilmapiirissä paljon samaa kuin 1980-luvun alussa, jolloin pelättiin ydinsotaa.
&#8211; Pääviestini on se, että edelleen 85 prosenttia ilmastonmuutosta aiheuttavista päästöistä tulee fossiilisten energialähteiden käytöstä. On tärkeää nähdä asioiden suuruusluokka ja keskittyä olennaiseen.
Ilmastokeskustelussa 70-luvun stalinismin piirteitä
Kirjassaan ”Ilmastomuutos ilmatieteilijän silmin” Taalas näkee keskustelussa ilmastofanatismin piirteitä, mitä voi verrata fundamentalismiin, uskonnollisiin liikkeisiin ja 70-luvun stalinismiin.
&#8211; Yksittäisten poliitikkojen, tutkijoiden ja luontoaktivistien harkitsemattomat ulostulot ovat joskus tehneet hallaa itse asialle, kirjoittaa Taalas.
&#8211; On tärkeää, että yhteiskunnan eri tahot osallistuvat ilmasto-ongelman ratkaisuun. Tässä syyttely ja syyllistäminen eivät johda hyvään lopputulokseen.
&#8211; Olen kaivannut maltillista ilmastoviestintää siksi, että ilmastoahdistusta kokeva nuoriso panikoituu ja sanoo, ettei tähän maailmaan kannata tehdä lapsia. Tämä kertoo siitä, että ilmastoviestintä on tuottanut ei-toivottujakin tuloksia. Toisaalta tämä on johtanut maailmalla poliittisten päättäjien ja yritysten heräämiseen asiassa, mikä on myönteistä.
Taalas kaipaa myös positiivista ilmastoviestintää siitä, mitä merkittäviä asioita monet valtiot ja yritykset ovat tehneet muutoksen torjunnan eteen.
&#8211; Se, että 32 maata on viimeisten viidentoista vuoden aikana kyennyt vähentämään päästöjään merkittävästi, ei ole näkynyt mediassa. Ilmastopolitiikan uutisoinnissa media on keskittynyt enemmän uhkakuviin ja negatiiviseen uutisointiin.
Suomi on jo kasvattanut hiilinieluaan metsien hoidon avulla
&#8211; Suomen ja Ruotsin metsänhoitopolitiikka on esikuva hiilinielun kasvattamisessa vuosikymmenten saatossa. Ylistihän presidentti Trumpkin Suomen metsänhoitoa, tosin hassuin termein. Tasavallan presidentti Sauli Niinistö on tuonut kansainvälisissä ilmastokokouksissa aina esiin sen, että meillä on vahvaa monipuolista osaamista metsäntutkimuksessa ja olemme onnistuneet monipuolisesti metsän uudistamisessa ja sen myötä hiilen sidonnan kasvattamisessa.
Taalaksen mukaan Suomessa on säälaitealan maailman markkinajohtaja Vaisala sekä Ilmatieteen laitoksen palvelu- ja tiedeosaamista.
&#8211; Nesteen uusiutuvat ja jätteistä tehtävät polttoaineet ovat globaalisti tunnettuja ja kannattavaa bisnestä. Samoin jätevesien ja datakeskusten hukkalämmön talteenoton kehittämisessä meillä on kansainvälistä osaamista, mikä kiinnostaa.
&#8211; Vaikka eri maissa vallanvaihdoksen myötä tuleekin notkahduksia ilmastopolitiikkaan, se on muuttumassa valtavirraksi maailmassa. Suunta on selvä, mutta vauhtiin vaikuttaa monta tekijää, kuten Venäjän sota. Vaikka makrotasolla ilmastonmuutoksen torjunnan kustannukset ovat moninkertaisesti halvempia kuin muutoksen haittavaikutukset, on kansallisesti mietittävä, mikä on järkevää ja mikä ei. Olennaista on, että ei tehdä ratkaisuja pelkän aatteen pohjalta, vaan tehdään investointeja, joista saadaan tavoitteen kannalta paras hyöty.
&nbsp;

Ilmastokeskustelussa on vaikea hahmottaa ongelmien suuruusluokkia – arviolta 15 prosenttia maailman hiiliongelmasta liittyy trooppisten metsien hävitykseen, ei Suomen metsiin