Perussuomalainen 1/2024

Käsikranaattien käyttö tuplaantui Ruotsin jengisodissa – helpompaa kuin räjähteiden valmistus omaan käyttöön

Kansanedustaja Jaana Strandman haluaa laittaa Itä-Suomen verkkoyhteydet kuntoon: “Yhteyksien toimivuus on kriittinen osa modernin yhteiskunnan toimintakykyä”

Teemu Keskisarjan ja Onni Rostilan kolumni: Näin Yle valeuutisoi pikkutyttöjen teurastuksen

Ruotsista mallia: Rikoshyöty takavarikkoon

Venäjän varjolaivasto seilaa nyt Pohjoisella jäämerellä – ympäristökatastrofi vain ajan kysymys

E16-tietä jatketaan Suomen puolelle – ministeri Ranne: Vahvistaa Suomen turvallisuutta, huoltovarmuutta ja taloutta

Hallitus edistää viranomaisten tiedonvaihtoa – tavoitteena torjua muun muassa järjestäytynyttä rikollisuutta

Itäkeskuksen muslimiyrittäjä HS:lle: Hameen on oltava löysä lantion kohdalta, jotta muut miehet kuin minä eivät näe

Koko läntinen maailma velloo tunnemyrskyissä – Suomestakin tuli puberteettiyhteiskunta, jota rakennetaan fiilispohjalta

Hallitus esittää Ylen rahoitusta vuosittain nostavan indeksin jäädyttämistä

Keskustan riveistä perussuomalaisiin siirtynyt Pekka Aittakumpu: ”Perussuomalaiset on Suomen rohkein puolue”

Maahanmuuttopolitiikka kiristyy koko EU:ssa – PS-meppi Sebastian Tynkkynen: ”Ratkaisujen aika on tullut” – kokoomuksen meppi Aura Salla nosti äärioikeistokortin

Vihersiirtymä vastatuulessa: Saksalaisautoilijat vaihtavat sähköautonsa bensaan ja dieseliin

Visegradin uutisdokumentti järjestäytyneestä poliittisesta islamista: Poliittinen islam ei kuulu uskonnonvapauden piiriin

Kamala Harris on positiivisen erityiskohtelun tuotos – maailman menestynein “DEI-rekry”

Donald Trumpin vierailu Joe Roganin ohjelmassa keräsi ennätysyleisön

Ruotsissa vietettiin hiljainen hetki Hamasin terroristi Yahya Sinwarin muistolle – tuhannet huusivat suosionosoituksia Malmössä

Eurooppaan vyöryi 10 vuodessa 4,5 miljoonaa Syyrian pakolaista – nyt kielteisen turvapaikkapäätökseen saaneet halutaan palauttaa turvalliseen kotimaahansa

soveltuvuuskoe

&#8211; Hoitajakouluun kelpaa kuka vaan, kirjoitettiin Helsingin Sanomissa (21.10. 2018). On hyvä, että alan opettajat uskaltavat vihdoinkin avata suunsa. Nyt on ryhdyttävä välittömästi etsimään ratkaisuja tilanteeseen, perussuomalaisten kansanedustaja Arja Juvonen vaatii.

Juvosen mielestä pääsykokeet ja henkilökohtaiset haastattelut tulee palauttaa hoitoalan opintoihin pyrkiville. Näihin kohdennetut resurssit ovat satsausta potilasturvallisuuteen ja hyvään ja laadukkaaseen terveydenhoitoon.
&#8211; Alalle soveltumattomuuteen ratkaisuja hakevassa ns. SORA-lainsäädännössä on myös korjattavaa ja tiukennettavaa. Opinto-oikeus tulee voida keskeyttää nopeasti, mikäli havaitaan, että opiskelijalla ei ole edellytyksiä opiskelulle ja alalle. Opiskelijalta tulisi myös vaatia entistäkin nopeammin esimerkiksi huumeainetestiä, mikäli sille olisi epäilyjä, Juvonen vaatii.
Osa hakeutuu alalle pakosta
Juvonen uskoo, että alalle opiskelevista suurin osa on varmasti niitä, jotka hallitsevat opinnot ja kokevat alan omakseen. On siis tärkeää, että koko alaa ja lähihoitajaopiskelijoita ei leimata.
&#8211; Kun alalle hakeutuu joko pakon sanelemana tai ohjattuna alalle sopimattomia henkilöitä, olemme pulassa ja pelottavan asian keskellä.
&#8211; Tämä suuntaus on kuitenkin yhteiskunnan tekemä, sillä pääsykokeet hoitoalan opinnoista on poistettu ja sisään mennään heittämällä. Hoitoalan koulutusta järjestetään myös työvoimapoliittisessa koulutuksena ja ala voi olla monelle myös se viimeinen toive työllistymiseen, Juvonen toteaa.
Opinnoissa joustetaan jopa liikaa
Hoitoalalle soveltumattomuuteen ratkaisuja antava SORA-lainsäädäntö tuli voimaan 1.1.2012. Edellä mainittuihin lakeihin sisältyy opiskeluoikeuden peruuttaminen, jonka tavoitteena on parantaa turvallisuutta koulutuksessa ja sen jälkeisessä työelämässä.
&#8211; Ongelmana tässä lainsäädännössä on kuitenkin se, että laeissa säädetyt edellytykset opiskeluoikeuden peruuttamiselle ovat tiukat. Opiskelija tulee myös aina ensisijaisesti ohjata tukitoimien piiriin ja pyrkiä näin poistamaan opiskelun jatkamiseen liittyvät mahdolliset esteet.
&#8211; Opiskelun tukemisessa siis joustetaan, ymmärretään ja annetaan siimaa jopa kohtuuttoman pitkään. Raja on ilmeisesti nyt tullut vastaan, kun alan opettajat astuvat julkisuuteen. Tämä heidän viestinsä on otettava ehdottoman vakavasti, Juvonen painottaa.
Vastuullinen ala vaatii pääsykokeita
Juvonen teki jo vuonna 2014 kirjallisen kysymyksen ministerille hoitoalan pääsykokeiden tilanteesta.
&#8211; Oli kerrassaan uskomatonta, että pääsykokeet suunniteltiin poistettavaksi. Oli päivän selvää, mitä seurauksia asiasta tulee olemaan. Alalle pääsee henkilöitä, joilla ei ole alan edellyttämiä ominaisuuksia, Juvonen varoittaa.
&#8211; Tulee myös muistaa, että hoitoalalla on ollut myös niitä aikoja, kun pääsykokeet kouluun kestivät parikin päivää ja opiskelijaksi pyrkivän piti näyttää kaikki kykynsä alalle. Mikä ihme on muuttanut näkökulman sellaiseksi, että pääsykokeita ei tälle tärkeälle ja vastuullisella alalle tarvita?

Juvonen: Hoitoala ei ole sulatusuuni, johon jokainen kelpaa – lainsäädäntöä tiukennettava ja pääsykokeet takaisin

Ammatillisen koulutuksen soveltuvuustestit puhuttavat. Erityisesti hoitoalalle on haluttu palauttaa opiskelijoiden soveltuvuuskokeet, jotka edellinen hallitus poisti.

Perussuomalaisten kansanedustaja Ritva ”Kike” Elomaa on tehnyt asiasta jo kolme kirjallista kysymystä tällä vaalikaudella, joissa hän peräänkuuluttaa kokeiden tarpeellisuutta. Nyt myös opetus- ja kulttuuriministeri Sanni Grahn-Laasonen (kok.) on tullut samoille linjoille Elomaan kanssa.
&#8211; Soveltuvuustestit palvelevat työyhteisön henkilökuntaa, opiskelijaa itseään sekä ennen kaikkea potilaita. Opiskelija ei turhaan opiskele alaa, johon hän ei sovellu, ja toisaalta potilaat saavat ensiluokkaista hoitoa motivoituneelta henkilökunnalta, Elomaa perustelee.
Hoitajien jaksaminen äärirajoilla
Elomaa huomauttaa, että hoitajien jaksaminen on jo nyt äärirajoilla, kun hoitajamitoitus ei aina ole kunnossa. Soveltuvuus on myös siinä tilanteessa ensiarvoisen tärkeää. Elomaa on itse työskennellyt 70-, 80- ja 90-luvuilla hoitoalalla ja röntgenhoitajana.
Aikanaan kokeet poistettiin, jotta nuoria saataisiin enemmän eri aloille. Elomaa arvioi, että jatkossakin alan opiskelijoita riittäisi ja soveltuvuuskokeiden puuttuminen voi maksaa pitkällä tähtäimellä enemmän.
&#8211; Systeemi toimi ennenkin ja hakijoita on joka tapauksessa enemmän kuin on paikkoja. On kaikkien etu pitää soveltuvuuskokeita erityisesti alalla, jossa hoidetaan ihmisiä konkreettisesti. Miksi piti alun perin muuttaa hyvää käytäntöä? Elomaa kysyy.
&#8211; Testejä voidaan aina kehittää, jos puutteita huomataan. Kuitenkin toivon, että kokeet saadaan pikaisesti taas käyttöön, sillä selvää näyttöä niiden hyödyllisyydestä on.

Elomaa: Hoitoalan soveltuvuuskokeet pikaisesti käyttöön

Työpaikan arjen toimivuuden sekä työyhteisön hyvinvoinnin kannalta on tärkeää, että työntekijöiden ammattiosaaminen vastaa toimialan vaatimuksiin mahdollisimman hyvin, painottaa perussuomalaisten kansanedustaja Ritva &#8220;Kike&#8221; Elomaa.

&#8211; Osaamisen ja asenteen merkitys korostuu erityisesti sosiaali- ja terveysalalla, jossa työn jälki vaikuttaa olennaisesti asiakkaiden terveydenhuollon toimivuuteen ja potilasturvallisuuteen. Potilasturvallisuus ei saa vaarantua missään tilanteessa, sanoo 70-luvulla Koskelan sairaskodissa hoitotyössä työskennellyt kansanedustaja.
Soveltuvuuskokeiden lakkauttaminen oli virhe
Hyvä tapa huomioida ammatissa toimimisen erityisvaatimukset on järjestää soveltuvuuskokeet, jolloin koulutukseen valikoituu soveltuva opiskelija-aines. Soveltuvuuskokeita on järjestetty olennaisena osana sosiaali- ja terveysalan opiskelijavalintoja jo vuosikymmeniä, mutta nykyisin niiden merkitys on vähäinen tai niillä ei ole painoarvoa valintaprosessissa.
Elomaa suoritti aikanaan itsekin sairaanhoito-opiston soveltuvuuskokeen.
&#8211; Pakollisten soveltuvuuskokeiden lakkauttaminen lähihoitajiksi aikovilta vuonna 2016 oli virhe. Lisäksi ihmisläheisessä hoitotyössä tarvitaan ehdottomasti sosiaalisia taitoja.
Heikko motivaatio vaikuttaa työyhteisöön
Soveltuvuuskokeen avulla on mitattu tasapuolisesti hakijoiden sopivuutta alalle.
&#8211; On yhteiskunnan, oppilaitoksen ja opiskelijan itsensä etu, että henkilö soveltuu ominaisuuksiltaan mahdollisimman hyvin valitsemalleen koulutusalalle ja valmistumisen jälkeen käytännön työelämään. Tarve sosiaali- ja terveysalan opiskelijoiden soveltuvuusarvioille on noussut esille mediassa taas tänä syksynä. Soveltumattomuus alalle ja puutteellinen ammattiosaaminen sekä heikko motivaatio vaikuttavat työyhteisöihin laajemmin. Kokeneetkin osaavat tekijät ovat alkaneet uupua osin tästä johtuen, Elomaa toteaa.
&#8211; Olen samoilla linjoilla monien hoitoalan työntekijöiden, ammattiliittojen ja työnantajien kanssa siitä, että soveltuvuustestaus on palautettava. Valvirakin on ottanut kantaa potilasturvallisuuden puolesta.
Hallituksen syytä herätä
Elomaa jättänyt kirjallisen kysymyksen hallituksen vastattavaksi. Hän kysyy vastuunkantajien näkemystä siitä, tulisiko pakolliset soveltuvuuskokeet palauttaa lähihoitajaopintoihin pyrkiville.
&#8211; Odotan mielenkiinnolla vastausta ja toivon myös hallituksen heränneen tämän ongelmakohdan suhteen, Elomaa sanoo.

Elomaa: Lähihoitajille aikoviksi pakolliset soveltuvuuskokeet

soveltuvuuskoe

Juvonen: Hoitoala ei ole sulatusuuni, johon jokainen kelpaa – lainsäädäntöä tiukennettava ja pääsykokeet takaisin

Elomaa: Hoitoalan soveltuvuuskokeet pikaisesti käyttöön

Elomaa: Lähihoitajille aikoviksi pakolliset soveltuvuuskokeet

Uusimmat

Käsikranaattien käyttö tuplaantui Ruotsin jengisodissa – helpompaa kuin räjähteiden valmistus omaan käyttöön

Kansanedustaja Jaana Strandman haluaa laittaa Itä-Suomen verkkoyhteydet kuntoon: “Yhteyksien toimivuus on kriittinen osa modernin yhteiskunnan toimintakykyä”

Teemu Keskisarjan ja Onni Rostilan kolumni: Näin Yle valeuutisoi pikkutyttöjen teurastuksen

Ruotsista mallia: Rikoshyöty takavarikkoon

Venäjän varjolaivasto seilaa nyt Pohjoisella jäämerellä – ympäristökatastrofi vain ajan kysymys

E16-tietä jatketaan Suomen puolelle – ministeri Ranne: Vahvistaa Suomen turvallisuutta, huoltovarmuutta ja taloutta

Hallitus edistää viranomaisten tiedonvaihtoa – tavoitteena torjua muun muassa järjestäytynyttä rikollisuutta

Itäkeskuksen muslimiyrittäjä HS:lle: Hameen on oltava löysä lantion kohdalta, jotta muut miehet kuin minä eivät näe

Koko läntinen maailma velloo tunnemyrskyissä – Suomestakin tuli puberteettiyhteiskunta, jota rakennetaan fiilispohjalta

Hallitus esittää Ylen rahoitusta vuosittain nostavan indeksin jäädyttämistä

Viikon suosituimmat

Keskustan riveistä perussuomalaisiin siirtynyt Pekka Aittakumpu: ”Perussuomalaiset on Suomen rohkein puolue”

Maahanmuuttopolitiikka kiristyy koko EU:ssa – PS-meppi Sebastian Tynkkynen: ”Ratkaisujen aika on tullut” – kokoomuksen meppi Aura Salla nosti äärioikeistokortin

Teemu Keskisarjan ja Onni Rostilan kolumni: Näin Yle valeuutisoi pikkutyttöjen teurastuksen

Itäkeskuksen muslimiyrittäjä HS:lle: Hameen on oltava löysä lantion kohdalta, jotta muut miehet kuin minä eivät näe

Vihersiirtymä vastatuulessa: Saksalaisautoilijat vaihtavat sähköautonsa bensaan ja dieseliin

Visegradin uutisdokumentti järjestäytyneestä poliittisesta islamista: Poliittinen islam ei kuulu uskonnonvapauden piiriin

Kamala Harris on positiivisen erityiskohtelun tuotos – maailman menestynein “DEI-rekry”

Donald Trumpin vierailu Joe Roganin ohjelmassa keräsi ennätysyleisön

Ruotsissa vietettiin hiljainen hetki Hamasin terroristi Yahya Sinwarin muistolle – tuhannet huusivat suosionosoituksia Malmössä

Eurooppaan vyöryi 10 vuodessa 4,5 miljoonaa Syyrian pakolaista – nyt kielteisen turvapaikkapäätökseen saaneet halutaan palauttaa turvalliseen kotimaahansa

Toimitus suosittelee

Miko Bergbom ja Niko Ohvo: Etelärantaa ja Hakaniemeä yhdistää rakkaus halpatyövoimaa kohtaan

Suomessa vieraillut brittiprofessori: woke-eliitti ja siihen kuuluva media ovat radikalisoituneet voimakkaasti, ja seuraus on karu: he ovat kyvyttömiä enää ymmärtämään tavallisia ihmisiä

Demarien toimittajaliitolla ja Journalistiliitolla kaksoisroolit: Ovat Yleisradion osakkaita, samalla lobbaavat Yle-leikkauksia vastaan

Väestö muuttuu, ongelmat kasaantuvat – Riikka Purra ja Mari Rantanen suuressa maahanmuuttokeskustelussa keskiviikkona (suora lähetys)

Korporaatiomaailma löi jarrut wokelle – identiteettipolitiikka katosi kymmenien suuryritysten vuosikertomuksista

Perussuomalainen 1/2024