Sosiaali- ja terveysministeri Kaisa Juuso Ruotsissa: Liika älylaitteiden käyttö heikentää lasten hyvinvointia

Garedewilta toimenpidealoite nuoren määritelmän kaventamiseksi nuorisolaissa: 10-vuotiaat ja 29-vuotiaat eivät kuulu samoihin nuorteniltoihin

Etelä-Amerikan Elon Musk ei kuvia kumarra – aikoo laittaa Argentiinan talouden paraatikuntoon vaikka väkisin

Merituulivoiman rakentamisesta kannattamatonta –  kohoavat kustannukset, lisääntynyt kilpailu ja inflaatio syövät katteet

Merkittäviä verohyvityksiä suurille teollisille investoinneille – valtiovarainministeri Purra: ”Hallitus tukee suomalaista työtä ja teollisuutta”

Media jatkaa Trumpin demonisointia toisen salamurhayrityksen jälkeenkin – Trump: “En luovuta ikinä!”

Keskisuomalaisen päätoimittaja Yle-pomo Riikka Räisäsestä: Näillä näytöillä joku muu päätoimittaja olisi jo eronnut

Aamulehden ex-päätoimittaja: Ylen piikkiin rakastajansa kanssa matkustanut uutispomo Riikka Räisänen pitäisi siirtää syrjään

Poliisi nappasi Helsingin yliopiston kunniatohtorin kiinni kahdesti – ensin Kööpenhaminassa, sitten Tukholmassa

Halla-aho: Arvelen, että moni muukin kuin persukansa alkaa ymmärtää Ylen prioriteetteja – ”Leikkausvaraa riittää myös tulevaisuudessa”

Antikainen: Yle on väärässä – uutiset somaliaksi ja arabiaksi eivät auta sopeutumaan suomalaiseen yhteiskuntaan

sotilaallinen kriisi

Venäläiset ovat hankkineet Suomesta paljon kiinteistöjä ja maaomaisuutta. Omistuksia on ympäri Suomea huoltovarmuuden tai maanpuolustuksen kannalta merkittävillä alueilla. Kansanedustaja Minna Reijonen kysyy hallitukselta, kuinka Ukrainan sota muuttaa Suomen suhtautumista venäläisten maanomistukseen.

Iltalehti uutisoi jo vuonna 2016, että Supo epäilee Venäjän ostaneen sotilailleen kiinteistöjä Suomesta. Samassa artikkelissa mainittiin mahdollinen vaikuttaminen kriisitilanteissa. Supon mukaan tähän vihjaavat maakaupat, joissa ei näytä olevan ”liiketaloudellista tai kiinteistön tavanomaiseen käyttöarvoon liittyvää logiikkaa”. Supo totesi, että käytännössä vieras valtio voisi maanomistajana sulkea liikenneväyliä tai majoittaa joukkoja.
&#8211; Kiinteistöjä on paljon itäisellä rajalla. Omistuksia on lisäksi sotilaslentokenttien läheisyydessä, sanoo perussuomalaisten kansanedustaja Minna Reijonen.
Ukrainan sota vaikuttaa Suomessakin
Ajoittain on noussut esille, kuinka venäläisten maanomistus Suomessa on lisääntynyt mm. saaristossa, lähellä itäistä rajaa, sotilaslentokenttien läheisyydessä ja tietoliikennemastojen sekä ilmavalvonta- ja lennonjohtojärjestelmien lähistöllä. Omistuksia on myös satama-alueilla ja merkittävien sähkön kantaverkkojen lähellä.
Sota Ukrainassa vaikuttaa meillä Suomessakin. Venäjän aloitettua hyökkäyssodan Ukrainaan on Venäjälle asetettu pakotteita, ja monet erilaiset yhteistyösuhteet Venäjälle on katkaistu.
&#8211; Tarvitaan pikaista keskustelua ulkomaalaisten maanomistuksesta Suomessa ja siitä, miten tähän aiotaan jatkossa reagoida, toteaa Reijonen.
Reijonen teki asiasta vastaavalle ministerille kirjallisen kysymyksen, kuinka Ukrainan sota muuttaa Suomen suhtautumista venäläiseen maanomistukseen ja millaisiin toimiin hallitus aikoo pikimmiten asian suhteen ryhtyä.
&nbsp;

Reijonen: Supon epäilyt venäläisten maanomistuksesta otettava tosissaan

Tänään eduskunnan täysistunnossa perussuomalaisten ryhmäpuheenvuoron pitänyt kansanedustaja Juha Mäenpää kertoi perussuomalaisten olevan vahvasti puolustuspoliittisessa selonteossa kulmakiveksi nostetun yleisen asevelvollisuuden kannalla, joka on ainoa tapa turvata riittävän laaja ja osaava reservi uskottavan puolustuksen tarpeisiin. 

Kansanedustaja Juha Mäenpää muistutti eduskunnan täysistunnossa kansanedustajia kahdesta viisaudesta, jotka kaikkien suomalaisten on syytä muistaa: jos haluat rauhaa, valmistaudu sotaan, ja jos maalla ei ole omaa armeijaa, on siellä jonkun muun armeija.
&#8211; Näihin nojaten perussuomalaiset kannattaa vahvasti puolustuspoliittisessa selonteossa kulmakiveksi nostettua yleistä asevelvollisuutta. Valmius koko maan puolustamiseen on säilytettävä, kuten selonteossa todetaan, Mäenpää totesi.
Ennakointi on maanpuolustuksen kulmakivi
Vaikka maailma ja sotilaalliset kriisit muuttuvat, on Suomessa maanpuolustustahto korkealla tasolla ja itsenäisyyttä ollaan valmiita varjelemaan – viime kädessä vaikka asein. Puolustuspoliittisen selonteon tarkoitus on varmistaa, että Suomi pysyy sodan kuvan muutoksessa mukana. Selonteko tuo realistisen kuvan toimintaympäristöstä ja uhkista sekä kehitystarpeista ja -mahdollisuuksista.
&#8211; Puolustusselontekoa ei ole politisoitu vihervasemmistolaisella ideologialla, kuten valitettavasti kävi sisäisen turvallisuuden selonteolle, Mäenpää totesi tyytyväisenä.
&#8211; Ennakointi on sotilaallisen maanpuolustuksen kulmakivi. Puolustuskyvyn pitää aina olla sellaisella tasolla, että maailmanpoliittisessa myllerryksessäkin Suomi nähdään uskottavana vastuksena, joka kykenee tehokkaasti puolustamaan maataan. Varautumisella ja valmiudella pyritään estämään konfliktin syntyminen. Suomea ei voi niin sanotusti yllättää housut kintuissa. Ole valmis, luki partiolaisen vyössäkin.
Muuttuviin tilanteisiin reagoitava nopeasti
Kuten jokainen aikaansa seuraava on huomannut, sotilaalliset konfliktit muuttavat jatkuvasti muotoaan. Ei ole rintamalinjoja eikä välttämättä tunnuksiakaan. Yhteiskuntiin vaikutetaan uusilla tavoilla ja tilanteet ovat hyvin sekavia. Ei puhuta enää täysimittaisista sodista vaan konflikteista siellä ja täällä.
Tällaisessa muuttuvassa ja jännitteisessä ympäristössä ei ole helppo toimia. Suomeen ei kohdistu välitöntä sotilaallista uhkaa, mutta vaikuttamiskeinot ovat alati laajenevia ja tilanteet muuttuvat nopeasti. Kuukausia kestävät liikekannallepanot voidaan unohtaa, kun kriisiin pitää voida reagoida sotilaallisesti jopa päivien varoitusajalla.
&#8211; Suomen kokonaisvaltainen puolustaminen on monen tekijän summa. Se on viranomaisyhteistyötä ja huoltovarmuuden varmistamista. Se on kyberturvallisuutta ja sissitoimintaa – ja kaikkea näiden väliltä. Jokainen yhteiskunnan ala on osa kokonaisturvallisuutta. Tällainen varautuminen on parasta ennaltaehkäisyä, Mäenpää kertoi.
Osaava reservi tunnistettava ja tunnustettava
Selonteko tuo sotilaalliseen puolustukseen rakenteellisia ja tarpeellisia muutoksia. Muutoksilla vastataan edellä mainittuihin haasteisiin, kuten nopeasti muuttuviin ja epäselviin tilanteisiin. Jatkossa puolustusvoimien sodan ajan joukot jaetaankin operatiivisiin joukkoihin ja paikallisjoukkoihin.
&#8211; Paikallisjoukot vastaavat alueellisesta paikallispuolustuksesta nopeasti ja suorituskykyisesti. Tehtäväkokonaisuus tulee olemaan laaja ja nykyisten tarpeiden mukainen. Paikallisjoukot tulevat vastaamaan niin joukkojen perustamisesta kuin taistelutehtävistä, tärkeiden kohteiden suojauksesta ja ylipäätään yhteiskunnan kannalta kriittisten toimintojen turvaamisesta koko Suomessa alue kerrallaan. Sotilaallisia kriisejä kun ei hoideta enää vain joillain kaukaisilla rintamilla metsien keskellä.
&#8211; Paikallisjoukoissa aktiivisten ja osaavien reserviläisten, kuten esimerkiksi maakuntajoukkojen, rooli korostuu. Paikallisten reserviläisten korvaamaton paikallistuntemus ja osaaminen ovat jääneet osin tunnistamatta tai tunnustamatta. On hienoa, että nyt tätä osaamista aletaan hyödyntämään, sillä maakunnat ovat täynnä vapaaehtoista puolustusosaamista. Reserviläistoiminta on osa ennaltaehkäisevää sotilaallista puolustuskykyämme, Mäenpää sanoi.
Hornet-kaluston suorituskyky korvattava täysimääräisesti
Mäenpää mainitsi vielä lopuksi, että kuten selonteko huomauttaa, edellyttää uskottavan puolustuskyvyn ylläpitäminen Hornet-kaluston täysimääräistä korvaamista suorituskykyisillä monitoimihävittäjillä. Perussuomalaiset tukevat täysin tätä linjausta. Suorituskyky pitää korvata täysimääräisesti, ja ilmapuolustusta on kehitettävä kokonaisuutena nykyaikaisella kalustolla.
&#8211; Koko Suomi on puolustamisen arvoinen, ja sitä myös halutaan puolustaa. Puolustusselonteko antaa tähän hyvät eväät. Puolustuskykymme turvaaminen vaatii pitkäjänteistä ylläpitoa ja kehittämistä, eikä Ottawan sopimukseen liittymisen kaltaisiin virheisiin pienellä maalla ole varaa, Mäenpää varoitti.
&nbsp;

Puolustuspolitiikka perustuu jatkossakin yleiseen asevelvollisuuteen ja laajaan osaavaan reserviin – “Onneksi vihervasemmisto ei ole onnistunut politisoimaan puolustuskyvyn ylläpitoa”