Sosiaali- ja terveysministeri Kaisa Juuso Ruotsissa: Liika älylaitteiden käyttö heikentää lasten hyvinvointia

Garedewilta toimenpidealoite nuoren määritelmän kaventamiseksi nuorisolaissa: 10-vuotiaat ja 29-vuotiaat eivät kuulu samoihin nuorteniltoihin

Etelä-Amerikan Elon Musk ei kuvia kumarra – aikoo laittaa Argentiinan talouden paraatikuntoon vaikka väkisin

Merituulivoiman rakentamisesta kannattamatonta –  kohoavat kustannukset, lisääntynyt kilpailu ja inflaatio syövät katteet

Merkittäviä verohyvityksiä suurille teollisille investoinneille – valtiovarainministeri Purra: ”Hallitus tukee suomalaista työtä ja teollisuutta”

Media jatkaa Trumpin demonisointia toisen salamurhayrityksen jälkeenkin – Trump: “En luovuta ikinä!”

Keskisuomalaisen päätoimittaja Yle-pomo Riikka Räisäsestä: Näillä näytöillä joku muu päätoimittaja olisi jo eronnut

Aamulehden ex-päätoimittaja: Ylen piikkiin rakastajansa kanssa matkustanut uutispomo Riikka Räisänen pitäisi siirtää syrjään

Poliisi nappasi Helsingin yliopiston kunniatohtorin kiinni kahdesti – ensin Kööpenhaminassa, sitten Tukholmassa

Halla-aho: Arvelen, että moni muukin kuin persukansa alkaa ymmärtää Ylen prioriteetteja – ”Leikkausvaraa riittää myös tulevaisuudessa”

Antikainen: Yle on väärässä – uutiset somaliaksi ja arabiaksi eivät auta sopeutumaan suomalaiseen yhteiskuntaan

sosiaalitoimi

Kaikkien aikojen pienimpiä ikäluokkia hoivaa kaikkien aikojen ennätysmäärä ammattilaisia. Mutta mitkään rahat ja resurssit eivät riitä mielenvikaisessa ihmiskokeessa.

Kuri kukistui muoti-ideologioille. Opettajat menettivät arvovaltansa sekä repesivät sosiaalitoimen tuuraajiksi ja vanhempien valmentajiksi. Revi siitä koulurauha.
Viivoitin ja pyyhekumi eivät sovi sateenkaari- ja ilmastopedagogian penaaliin.
Hengenviljelyn ja ihmistaimien ikiaikaisin ystävä – kirja – kärsi digitaalisen kuolemanrangaistuksen. Somen sieluton keinoelämä kaappasi ylivallan. Niin koulussa kuin kotona.
Oikeastaan ihmettelen, kuinka edes osa lapsista ja nuorista pysyy järjissään.
Historia ei ole polku pimeydestä valoon. Edistys menee välillä metsään ja päin honkia. Silloin täytyy kääntyä takaisin, jyrkästi ja juoksujalkaa, vaikka paljain jaloin, ilman viksuja vekottimia.
&nbsp;

Teemu Keskisarjan kolumni: Revi siitä koulurauha

Perussuomalaisten kansanedustaja Juha Mäenpää <a href="https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/Puheenvuoro/2022/Sivut/PUH_177+2022+5+5+5.aspx">ehdottaa</a> lastensuojeluasioiden siirtämistä <a href="https://verkkolahetys.eduskunta.fi/fi/taysistunnot/taysistunto-177-2022?start=18316&amp;end=18650&amp;speaker=1437">käräjäoikeuksien käsiteltäviksi</a>. Tällä hetkellä esimerkiksi vastentahtoisten huostaanottojen ratkaisu tehdään hallinto-oikeuksissa, joissa käsittelyajat venyvät kohtuuttoman pitkiksi. Taustalla on vuonna 2008 muuttunut <a href="https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/kumotut/1983/19830683">lastensuojelulaki</a>, jota ennen ratkaisut olivat kunnallisilla lautakunnilla.

Eduskunnassa käsiteltiin viime viikolla valtioneuvoston <a href="https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/JulkaisuMetatieto/Documents/VNS_13+2022.pdf">selontekoa</a> oikeudenhoidosta. Kansanedustaja Juha Mäenpää piti puheenvuoron aiheen tiimoilta nostaen huomionsa keskipisteeksi erityisesti lastensuojeluasiat.
Mäenpää nosti puheenvuoronsa alussa tarkasteluun hallinto-oikeudelliset asiat. Selonteon mukaan joissakin hallinto-oikeuksien asiaryhmissä keskimääräiset käsittelyajat ovat pitkiä, jopa yli puolitoista vuotta. Kansanedustajan mielestä ne pitäisi saada todella paljon lyhyemmiksi. Mäenpää yhdisti aiheen lastensuojelun tilanteeseen.
&#8211; Olen järjestänyt tässä lähikuukausina kolme lastensuojeluiltaa. Siellä on tullut paljon esille näitä ongelmia, joissa kansalaiset kokevat, että heitä on joko kohdeltu väärin tai he eivät ole saaneet oikeutta tai se oikeuden saaminen on kestänyt liian pitkään. Esimerkiksi jos lastensuojelussa joku kansalainen kokee tulleensa väärin kohdelluksi, niin käsittelyajan pituus on aivan kohtuuttoman pitkä, hän havainnollisti tilannetta.
Päätökset sosiaalitoimelta käräjäoikeuksille
Mäenpää hahmotteli lastensuojelun prosesseihin merkittäviä rakenteellisia muutoksia.
&#8211; Nyt, kun hallitus vaihtuu, lastensuojeluasia pitäisi siirtää käräjäoikeuden alle siten, että käräjäoikeus tekee päätöksen esimerkiksi viikon kuluessa sosiaalitoimen esityksestä, eikä niin, että sosiaalitoimi tekee itse sen päätöksen, Mäenpää kaavaili.
&#8211; Käräjäoikeudessa tulisi olla joko lasten asioihin erikoistunut osasto tai henkilöitä, jotka huolehtivat lastensuojelun ja huoltajuusasioiden käsittelystä. Tai sitten pitäisi olla ehkä erityistuomioistuin.
Puheensa lopuksi Mäenpää huomautti, että järkeistämällä toimintoja on mahdollisuus saada aikaan huomattaviakin säästöjä ilman varsinaisia resurssien leikkauksia.
Asiantuntija Mäenpään linjoilla
Samoilla linjoilla on myös Helsingin yliopiston sosiaalitieteiden emeritusprofessori J. P. Roos, joka siirtäisi huostaanottojen käsittelyn hallinto-oikeuksilta käräjäoikeuksille, joita olisi vahvistettu lastensuojelun asiantuntemuksella. Toinen vaihtoehto olisi hänen mukaansa erillinen perheoikeus. Roosin ajatuksista <a href="https://www.savonsanomat.fi/paikalliset/3076235">uutisoitiin</a> jo vuonna 2014.
– Hallinto-oikeudet eivät ole näytöstä kiinnostuneita tuomioistuimia. Ne katsovat vain, onko prosessi mennyt oikein, hän selvensi tuolloin.
Roos myös ottaisi lastensuojelutyöntekijöiltä pakkotoimioikeudet pois ja veisi tuomioistuinkäsittelyyn heti tapaukset, joissa vanhemmat ja lapset panevat hanttiin.
&nbsp;

Käsittelyajat kohtuuttoman pitkiä – Mäenpää siirtäisi lastensuojeluasiat käräjäoikeuksien ratkaistaviksi

Ruotsin ongelmalähiöiden kasvavan kaaoksen ja jengiväkivallan juurisyyt ovat Expressenin pääkirjoituksen mukaan demarien kahdeksan vuotta kestäneessä hallituskaudessa. Ennalta ehkäisevät toimenpiteet jäivät suunnittelun asteelle. Ruotsidemokraattien tukemalle oikeistohallitukselle jää nyt ainoaksi mahdollisuudeksi tarttua tuumasta toimeen.

Vuonna 2016 Örebron kunta päätti lähestyä perinteisin sosialidemokraattisin aikein mutta uusin keinoin maahanmuuttajia. Kunta perusti konttorin keskelle Vivallaa, joka kuuluu maan pahimpiin <a href="https://sverigesradio.se/artikel/orebroomraden-kvar-pa-polisens-nya-lista-over-utsatta-omraden">ongelmalähiöihin</a>. Tarkoituksena oli helpottaa asukkaiden pääsyä sosiaalipalveluiden piiriin.
Heti kättelyssä sosiaalikonttori yritettiin polttaa kaksi kertaa, ikkunoita rikottiin kivillä ja virkahenkilöitä solvattiin lähiön raiteilla.
Ennakkoluulot kuitenkin <a href="https://www.svt.se/nyheter/lokalt/orebro/tillfallig-satsning-pa-socialkontor-i-vivalla-blir-permanent">rauhoittuivat</a> ajan myötä. Sosiaalitoimen sijainti kohdealueella johti uhkausten kuihtumiseen, virkailijoiden vastaanotoilta ei jääty pois ilmoittamatta ja ylipäänsä asukkaiden keskinäinen yhteenkuuluvuus kasvoi. Yhteistyö toimi koulun, poliisin ja vuokrataloyhtiöiden kesken.
Uhkailijat seuraavat sosiaalityöntekijöitä kotiovelle
Kunnes ääri-islamistit aloittivat ulkomailta johdetun kampanjansa, jonka mukaan Ruotsin sosiaalitoimi on olemassa vain siksi, että virkailijat <a href="https://sverigesradio.se/artikel/internationell-lvu-kampanj-mot-svensk-socialtjanst-fortsatter">kaappaavat</a> maahanmuuttajien lapsia. Vuoden 2022 lopulla Vivallan 13 sosiaalityöntekijästä 10 otti <a href="https://www.na.se/2022-11-25/massflykt-fran-vivalla--nastan-alla-socialsekreterare-slutar">lopputilin</a>.
&#8211; Kuka haluaa työskennellä sosiaalityöntekijänä, jos se tarkoittaa uhkausten ja väkivallan siivittämää arkea sekä jatkuvia syytöksiä? Lähes 70 prosenttia ongelmalähiöissä työskentelevistä ammattiliiton jäsenistä ilmoittaa joutuneensa uhkailujen kohteeksi, <a href="https://www.expressen.se/ledare/anna-dahlberg/massflykten-fran-vivalla-ar-en-varningsklocka--/">kirjoittaa</a> politiikan toimittaja ja toimituksen esihenkilö Anna Dahlberg Expressenin pääkirjoitussivulla.
&#8211; Sosiaalityöntekijöistä julkaistaan ​​videoita, joissa heidän henkilötietonsa paistavat kaikille. Uhkailijat seuraavat virkailijoita kotiovelle muistuttaen samalla tietävänsä, missä näiden lapset käyvät esikoulua.
Jäljet johtavat sylttytehtaalle
Sosialidemokraatit olivat vallan kahvassa kahdeksan vuotta, ja heillä olisi siten ollut hyvinkin aikaa laittaa maahanmuuton ongelmat ja niihin liittyvät sosiaalitoimen tarpeet kuntoon. Demarihallitus sai aikaan yhden tulevaisuusselvityksen, joka julkaistiin vuonna 2020.
&#8211; Sitten ei tapahtunutkaan mitään. Ruotsin kuntaliitto patisteli hallitusta siinä toivossa, että uudistukset pantaisiin toimeen. Vastaus kuului, että juristeja ei ole nyt tarpeeksi vapaana sorvaamaan lakiehdotusta, Dahlberg muistelee.
&#8211; Uuden oikeistohallituksen tehtävä on nyt todistaa, että se pystyy toteuttamaan sen, missä punavihreä hallitus epäonnistui. Sosiaalilain uudistus nopeasti voimaan, lisää panostusta ennalta ehkäisevään työhön. Jengirikolliset ja kasvava henkisesti kodittomien joukko (strukturellt hemlösa) on saatava pois sosiaalityöntekijöiden niskasta ja vielä suojeltava työntekijöitä uhkauksilta sekä väkivallalta.

Demarien jäljet pelottavat Ruotsissa – nyt sosiaalityöntekijätkin pakenevat ongelmalähiöstä

Perussuomalaisten kansanedustaja Juha Mäenpään järjestämässä lastensuojeluillassa pääsivät kansanedustajien ja panelistien lisäksi ääneen lastensuojelun toimenpiteet joko suoraan tai välillisesti kokeneet ihmiset. 

Lastensuojelussa on paljon epäkohtia. Tämänkertaisen lastensuojeluillan aiheena olivat lastensuojelun asenteet ja ideologia.
&#8211; Paljon on hyvää, mutta ehkä on jotain korjattavaakin, Juha Mäenpää totesi.
&#8211; Erityisopettajataustalla tunnistan lastensuojelun tarpeen ja ymmärrän, että moni päätöksistä on tarpeellisia ja hyvästä syystä tehtyjä. Saamani palautteen ja kokemuksien perusteella on kuitenkin selvää, että järjestelmässä on myös merkittäviä ongelmia.
Eduskunnan Pikkuparlamentin Kansalaisinfossa järjestetyn tilaisuuden paneelikeskustelussa mukana olivat Mäenpään lisäksi tilaisuuden toinen järjestäjä, toimittaja Maria Asunta, isoäiti Sari, varatuomari Leeni Ikonen, psykiatrian erikoislääkäri Ben Furman, eduskunnan varapuhemies Juho Eerola sekä kansanedustaja Kaisa Juuso.
Sijoitetut lapset haavoittuvassa asemassa
Mäenpää korosti, että Suomessa on erittäin päteviä lastensuojelua liiketoimintana harjoittavia yrityksiä, jotka tekevät työtään sydämellä ja kutsumuksesta. Kuitenkin jos lastensuojelua harjoittavat konsernit tai terveysjätit, saattaa lasten etu jäädä voitontavoittelun jälkeen toiseksi.
Mäenpään viittaama korjaustarve on nostettu viime vuosina esiin myös mediassa. Yle uutisoi marraskuussa 2021 Helsingin, Itä-Suomen ja Oxfordin yliopistojen sekä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) <a href="https://yle.fi/a/3-12172021?fbclid=IwAR02LQMnXGmXvdi6TIzCJx5N4LUX8X0S9U4xTVebPZOy50KVgScIw0gRajE">tutkimuksesta</a>, joka paljasti kuinka sijoitettujen lasten tilanne oli aikuisuuden kynnyksellä muuhun väestöön verrattuna keskimääräistä heikompi kaikilla tutkituilla elämänalueilla.
Sijoitettujen lasten tilanne oli kaikilla tutkituilla hyvinvoinnin ja terveyden mittareilla huonompi myös verrattuna sisaruksiin, joita ei ollut sijoitettu.
Lastensuojelu puhuttaa kansalaisia
Eduskunnan varapuhemies Juho Eerola korosti puheenvuorossaan, kuinka suuri kysyntä lastensuojeluaiheisille tapahtumille on. Tämän todisti lastensuojeluiltaan saapunut runsaslukuinen yleisö. Eerola vertasi Kansalaisinfossa olevan yleisön määrää translakia eduskunnan päärakennuksen parvella seuraavaan yleisöön.
&#8211; Eduskunnan lehtereillä, jotka ovat vapaana kaikelle kansalle, on tällä hetkellä reilusti vähemmän kuuntelemassa, mitä tässä pienessä tilassa, huomautti Eerola ja harmitteli, ettei voinut jäädä pidemmäksi aikaan kuuntelemaan lastensuojeluasiaa, sillä joutui lähtemään johtamaan eduskunnan täysistuntoa.
Perheterapialla apua yhteistyöhön
Psykiatriksi opiskellessaan Ben Furmania alkoi kiinnostamaan perheterapia, ja siihen hän lopulta erikoistui. Perheterapia on ammatillinen ja tietoinen pyrkimys ja keino tutkia, ymmärtää ja hoitaa perheensisäisessä vuorovaikutuksessa ja yksittäisillä perheenjäsenillä esiintyviä häiriöitä ja niiden aiheuttamaa kärsimystä.
Furman korosti omassa puheenvuorossaan, että jos maailmaa katsoo perheterapeuttisten silmälasien läpi, näkee sen eri valossa. Silloin lähtee automaattisesti kuromaan sosiaalista verkostoa mukaan siihen työhön ja yrittää sieltä sellaisia ihmisiä, jotka voisivat auttaa.
&#8211; Onko sinulla isoäitiä? Onko sinulla kummitätiä? Onko sinulla kavereita? Voisiko niitä jotenkin hyödyntää? Furman havainnollisti tapaansa lähestyä haasteita.
Hän painotti, että jos sijoitus halutaan saada onnistumaan, pitäisi tehdä hyvää yhteistyötä perheen kanssa. Lapsen elämän keskeiset henkilöt eivät saisi olla riidoissa keskenään, koska lapsi on vielä ongelmallisempi aistiessaan tilanteen.
&#8211; Lasten ongelmat pitäisi aina hoitaa yhteistyössä. Jos halutaan, että lapsi paranee, kaikkien pitäisi puhaltaa yhteen hiileen, painotti Furman viitaten erityisesti biologisiin vanhempiin ja sijaisvanhempiin.
&#8211; Perheterapia tarkoittaa sitä, että miten koko joukkue saadaan puhaltamaan yhteen hiileen.
Ei laki vaan asenteet
Furmanin mukaan lastensuojelulaki itsessään ei vielä ratkaise ongelmia, koska asenteet ovat hänestä paljon merkityksellisempiä.
&#8211; On olemassa maita, joissa on todella hieno lastensuojelulaki mutta erittäin huonot käytännöt. Sitten on olemassa sellaisia maita, joissa on huono lastensuojelulaki, mutta kuitenkin hyvät käytännöt, perusteli hän näkemystään.
Varatuomari Leeni Ikonen keskittyi niin ikään asenteisiin lain sijasta. Hänen mukaansa sosiaalisen perimän teoria estää järkiperäisen ajattelun sosiaalityöntekijöiden kohdalla.
&#8211; Sosiaalisen perimän teoria tarkoittaa sitä, että sosiaalialalla uskotaan, että kun lapsi siirretään pois sukunsa piiristä, niin vältetään kaltoinkohtelut ja huonot mallit, Ikonen selitti.
Kolmas lastensuojeluilta tulossa
Jo toistamiseen järjestetty lastensuojeluilta on saamassa jatkoa helmikuun lopulla.
&#8211; Vaikka olen luullut tietäväni tästä asiasta kohtuullisen paljon, niin tänä iltanakin opin taas paljon uutta, Mäenpää myönsi ja kiitti lämpimästi kaikkia osallistujia.

Perheiden ja lastensuojelun yhteistyö avainasemassa: “Jos halutaan, että lapsi paranee, kaikkien pitäisi puhaltaa yhteen hiileen”

Rikollisjengit rekrytoivat mielellään lapsia ja teettävät näillä kauheuksia, koska lapset eivät joudu rikollisoikeudelliseen vastuuseen teoistaan. Varsinainen konna voi pysytellä piilossa lapsen selän takana. Nyt Ruotsin poliisi kokeilee saksalaista ”Kurve kriegen” -toimintamallia kääntääkseen kehityksen suunnan.

Lopettaakseen jo vuosia maata piinanneen väkivaltaisuuksien aallon Ruotsin keskusrikospoliisi on kääntänyt katseensa Saksaan. Ruotsalaiset ovat jo muutaman vuoden ajan tehneet <a href="https://sverigesradio.se/artikel/polisen-vill-skriva-kontrakt-med-foraldrar-i-brottsforebyggande-syfte">yhteistyötä</a> Saksan poliisin kanssa taistelussa <a href="https://www.svd.se/a/bnM9Rv/tysk-polis-sverige-enkelt-mal-for-klaner">klaaniperäistä</a> järjestäytynyttä rikollisuutta vastaan.
Nyt on päästy tositoimiin ja pilottiprojektin kestoksi on arvioitu kolme vuotta. Projektissa ovat mukana myös sosiaalitoimi, rikostorjuntaneuvosto sekä eri yliopistoja.
Käyrät laskuun vanhempien tuella
Vuoden 2022 aikana Saksan poliisi on l<a href="https://www.dn.se/sverige/tysk-modell-ska-stoppa-unga-barn-fran-brottets-bana/">ähettänyt</a> edustajiaan kouluttamaan paikallisia ruotsalaispoliiseja valituilla alueilla Linköpingissä, Södertäljessä ja Göteborgissa.
Tarkoituksena on kartoittaa suurimmassa jengiytymisvaarassa olevia 8–12-vuotiaita lapsia, ottaa yhteyttä heidän vanhempiinsa ja pyrkiä päästä sopimukseen näiden kanssa.
Ruotsissa tarvitaan Saksaa enemmän toimenpiteitä suurimmassa syrjäytymisvaarassa olevien lasten kartoittamiseksi. Poliisin, sosiaalitoimen ja mahdollisesti myös koulujen pitäisi listata rikosten imuun joutuneita lapsia.
Räätälöity ohjelma ongelmalapselle
Ja kuten Saksassa, lasten vanhempien on allekirjoitettava suostumus kaksivuotisen ohjelman läpiviemiseksi.
&#8211; Emme vielä ole päättäneet, miten valinta tehdään. Teemme joka tapauksessa sosiaaliviranomaisten kanssa kotikäyntejä, jossa kerromme vanhemmille huolemme lastensa tilanteesta, kertoo koillisen Göteborgin vt. poliisipäällikkö Erika Hallenbo Dagens Nyheterissä.
&#8211; Poliisi ei työskentele lasten kanssa vaan varsinaisen työn tekevät sosiaalipedagogit, jotka räätälöivät ohjelman erikseen kullekin lapselle.

Malli löytyi Saksasta: Ruotsin poliisi yrittää käännyttää 8–12-vuotiaat lapset pois järjestäytyneen rikollisuuden polulta

Perussuomalaiset Naiset vaatii välittömiä toimia lapsiin kohdistuneen seksuaaliväkivallan kitkemiseksi. Pelastakaa Lapset y:n mukaan tänä vuonna on tehty jopa yli 30 000 ilmoitusta eri kanavissa leviävistä kuvista ja videoista, joissa epäillään lapsen olevan seksuaalirikoksen kohteena. 


&#8211; Tätä on kamaluudessaan vaikea uskoa todeksi. Teko, puhumattakaan sen kuvaamisesta, on niin kuvottava, että hiljaiseksi vetää puhumattakaan siitä, että ilmoituksia on kymmeniä tuhansia, Perussuomalaisten naisten puheenjohtaja, kansanedustaja Ritva ”Kike” Elomaa kommentoi.
Rangaistukset oikealle tasolle
Tyypillisesti uhrina on julkisuudessa olleiden tietojen mukaan alle 14-vuotias lapsi, joita on houkuteltu ansaan ja kuvattu jopa läheisen ihmisen toimesta.
Perussuomalaisten Naisten mukaan ensimmäisenä tällaisten tekojen rangaistukset tulee saattaa oikeudenmukaiselle tasolle.
&#8211; Perussuomalaiset on juuri julkaissut kriminaalipoliittisen ohjelman, jolla puuttuisimme rajusti tällaisista rikoksista tuomittaviin rangaistuksiin. Nykyinen rangaistustaso ei vastaa kansan oikeudentuntoa, Elomaa toteaa.
Ammattilaisten resurssit kuntoon
Toiseksi Perussuomalaiset Naiset vaatii valtakunnallista kampanjaa, joilla tekoja ennaltaehkäistään varoittamalla lapsia ja nuoria.
&#8211; Usein lapset joutuvat uhreiksi tavalla tai toisella sosiaalisen median tai muun internetin kautta. Lapsi ei osaa erottaa vielä ansaa. Tässä myös vanhemmilla on iso rooli lastensa opettamisessa ja sen tarkkailemisessa, minkälaisia keskustelukumppaneita lapsilla on.
&#8211; Kolmanneksi on lisättävä poliisin ja sosiaalitoimen resursseja, jotta tekijöitä saadaan kiinni – mielellään ennen tekoa. Se vaatii tarkkailua ja pitkäjänteistä työtä, Elomaa sanoo.
Rikollisille kuria, lapsille suojelua
Perussuomalaiset naiset kannustaakin viranomaisia aloittamaan valtakunnallisen kampanjan lasten suojelemiseksi.
&#8211; Ilmoitukset seksuaalirikoksista kasvavat, jengirikollisuus kaduilla lisääntyy ja koulurauha on usein mennyttä. Nyt tarvitaan kokonaisvaltainen ryhtiliike. Rikollisille kuria ja lapsille suojelua, Perussuomalaiset Naiset vaatii.
&nbsp;

Perussuomalaiset Naiset esittää toimenpiteitä lapsiin kohdistuneiden seksuaalirikosten kitkemiseksi: ”Nyt tarvitaan kokonaisvaltainen ryhtiliike”

Kansanedustaja Jussi Wihonen on jättänyt <a href="https://jussiwihonen.fi/blogs/blogi/kirjallinen-kysymys-kansalaisten-elinkustannusten-nousun-kriisista">kirjallisen kysymyksen</a> kansalaisten elinkustannusten nousun kriisistä.

Kansanedustaja Jussi Wihosen mukaan inflaatio on piinannut suomalaistalouksia erityisesti kuluvana vuonna, ja tulevana talvena odotetaan kylmää kyytiä muutenkin kuin säiden osalta. Polttoaineen hinnat ovat pahimmasta huipusta laskeneet, mutta ovat edelleen korkealla. Alkutuotannon kustannukset ovat kasvaneet, kun esimerkiksi lannoitteiden hinnat ovat kasvaneet merkittävästi jo ennen Ukrainan sotaa.
&#8211; Kuluttajalle inflaation todellisuus iskee viimeistään ruokakaupassa, kun ostoskorin hinta jatkaa kasvamistaan. Lisäksi päälle lyödään sähkön hirvittävät hinnannousut, jotka lisäävät menoja entisestään. Inflaatio iskee moneen kertaan, Wihonen kuvaa tilannetta.
Moni talous pian ahdingossa
Kuluttajaliiton tuoreen <a href="https://www.kuluttajaliitto.fi/blog/2022/10/07/joka-viidennella-kotitaloudella-ei-lainkaan-varaa-elinkustannusten-nousuun/">kyselytutkimuksen</a> mukaan lähes puolella kotitalouksista ei ole varaa elinkustannusten nousuun yli sadalla eurolla kuukaudessa ilman, että kotitalous joutuu ahdinkoon. Viidennes kotitalouksista ei kestäisi minkäänlaisia elinkustannusten, kuten asumisen, elintarvikkeiden tai energian, hinnannousuja.
Vain noin 15 prosenttia kyselyyn vastanneista kotitalouksista kestäisi yli 500 euron elinkustannusten nousun kuukaudessa. Haasteet korostuvat erityisesti yksinhuoltajien talouksissa, joista noin 30 prosenttia ilmoitti, että maksuvaraa kustannusten nousuun ei ole lainkaan ilman taloudellisen ahdingon vaaraa.
&#8211; Kyselyn tulokset luovat synkkää kuvaa tulevasta talvesta. Kotitaloudet ovat hätää kärsimässä. Apua tarvittaisiin nyt eikä pahimman hädän hetkellä. Tällä viikolla <a href="https://www.talouselama.fi/uutiset/te/22b5b105-9c0b-4667-a4c3-2b675736851c?ref=ampparit:179a">uutisoitiin</a>, että jo 4 000 on saanut maksuhäiriömerkinnän maksamattomien sähkölaskujen takia. Ja pahin hinnannousu on vasta edessä, Wihonen kuvaa synkkää tilannetta.
Kansalaiset tarvitsevat turvaa
Wihosen mukaan tulevan talven haasteet ovat ankarat ja kansalaiset tarvitsevat turvaa. Selvää on, että esimerkiksi sosiaalitoimen asiakkaiden ja tukihakemusten määrä tulee kasvamaan hurjasti.
&#8211; Kansalaiset tarvitsevat apua kuitenkin nopeasti, eikä kellään ole varaa jäädä odottamaan tukipäätöksiä tai suunnitelmia montaa kuukautta.
Kirjallisessa kysymyksessään Wihonen tiedustelee hallitukselta, miten kuluttajia aiotaan tukea elinkustannusten nousun kriisissä ja miten kuluttajien arvellaan selviävän kriisistä. Lisäksi Wihonen tiedustelee, miten eri virastoissa on varauduttu ruuhkiin, kun tukihakemusten määrä tulee kasvamaan räjähdysmäisesti. Hän kysyy, mitä nopeita tukitoimenpiteitä hallitus aikoo vielä tehdä.
&nbsp;

Ei olla edes talvessa ja maksuvaikeudet lisääntyvät – ”Miten kuluttajia aiotaan tukea?”

Rinnakkaisyhteiskunnat voivat Ruotsissa hyvin ja muut eivät niinkään. Näin voisi tiivistää kaupunginhallituksen tuottaman raportin, jossa selvitetään Göteborgiin pesiytyneen klaanipohjaisen rikollisuuden tilaa. Klaaneja tulee lisää ja ne taistelevat jo nyt keskenään vaikutusvallasta, kertoo Expressen.

”Kaupungin viranhaltijat valittavat siitä, että sukulaisuuteen perustuvien rikollisverkostojen vaikutusvalta estää heitä aika ajoin suorittamasta työtehtäviään”.
<a href="https://www.expressen.se/nyheter/bekymret-haller-pa-att-ata--sig-in-i-det-svenska-samhallet/">Lainaus</a> on Göteborgin johdon teettämästä raportista, jossa selvitetään kaupungissa vaikuttavia <a href="https://www.suomenuutiset.fi/rikollisten-klaanisukujen-lapset-vaativat-ruotsissa-ikatovereiltaan-palveluksia-ja-kunnioitusta/">rikollisklaaneja</a> ja niiden toimintatapoja. Selvityksestä käy ilmi, että tilanne erityisesti kaupungin koillisosissa on pahentunut ja klaanien aktiivisuus lisääntynyt viimeisen vuoden aikana.
&#8211; Mitä tulee perhepohjaisiin rikollisverkostoihin, kehitys ei välttämättä mene oikeaan suuntaan. Tuntuukin siltä, ​​että <a href="https://www.svt.se/nyheter/lokalt/vast/polisen-bryter-ihop-under-intervjun-kanner-mig-helt-maktlos">pelko ja huoli</a> luikertelevat ruotsalaiseen yhteiskuntaan ja jäävät pysyviksi. Hyvä että tilanne huomataan, se on iso osa ratkaisua, sanoo Göteborgin poliisipäällikkö Erik Nord.
Klaanit hallitsevat ongelmalähiöitä
Aiemmissa selvityksissä vuokrakiinteistöjen omistajatahot ovat kuvailleet, kuinka alueen klaanit ovat jopa karkottaneet ”hallitsemiltaan” asuinalueilta laillista liiketoimintaa harjoittavia yrityksiä. Erityisesti, jos yritykset eivät suostu rikollisen toiminnan välikappaleiksi.
Viidesosa haastatelluista vuokrataloyhtiöiden edustajista pitää perhe- ja sukuperustaisia verkostoja &#8220;vähintäänkin ongelmallisina” läntisessä Ruotsissa.
Kirjailija Anna Ekström on <a href="https://akademikern.se/hot-fran-kriminella-tystar-anstallda-i-goteborgs-stad/">selvityksessään</a> kuvannut, kuinka kaupungin työntekijöistä ”tulee pakosta tai vapaaehtoisesti vaikenemalla rikollisten työkaluja”. Jo pelkkä asiakkaan sukunimi saattaa herättää pelkoa muuallakin kuin sosiaalitoimen ammattilaisten piirissä.
Tarkoitushakuista informaatiota somessa
Tilanteen paheneminen Göteborgin koillisosissa &#8211; johon kaupunginhallituksen raporttikin viittaa &#8211; johtuu ruotsalaisista sosiaalijärjestelmää vastaan suunnatusta disinformaatiokampanjasta.
Väärän ja tarkoitushakuisen informaation levittäminen oli arabiankielisissä somekanavissa erityisen vilkasta vuoden 2022 alussa.
Samaan aikaan osuivat rikollisklaanien aggressiivisten rekrytointikampanjoiden huippu sekä useat koillisten lähiöiden asukkaiden väliset yhteenotot.
Syyrialaiset vahvistavat asemiaan
Poliisi on havainnut Göteborgin ulkopuolella uusia klaanirakenteita, jotka pyrkivät ottamaan osansa rikollisesta markkinasta. Nämä suvut ovat pääosin lähtöisin Syyriasta, ja poliisi uskoo niiden vahvistavan asemaansa Etelä-Ruotsissa.
Poliisi pitää mahdollisena, että eri rikollisklaanit ajautuvat yhteenottoihin, kun uudet tulokkaat pyrkivät ottamaan osansa erityisesti huumekaupasta.
Toisaalta sellainenkin kuvio on mahdollinen, että syyrialaisverkostot aloittavat yhteistyön Göteborgin aluetta pitkään hallinneiden turkkilaislibanonilaisten klaanien kanssa

Rikollisklaaneja tulee lisää ja niiden vaikutusvalta kasvaa –  ”Pelko ja huoli luikertelevat ruotsalaiseen yhteiskuntaan”

Vuoden 2015 pakolaiskriisi levitti ongelmalähiöiden todellisuuden koko valtakuntaan. Paikallinen poliisi näkee tilanteen, mutta oikea kuva ei syystä tai toisesta välity poliisijohdolle tai hallituspoliitikoille. ”Pimeys ei saa voittaa”, kirjoittaa kentän asiat tunteva komisario Expressenin mielipidesivulla.

Komisario Peter Torstensson työskenteli uransa alussa Rinkebyn paikallispoliisissa. 10 000 lähiönuoren joukossa oli 30 sellaista, jotka jatkuvasti syyllistyivät rikoksiin. Poliisin mielestä sosiaalitoimen otteet eivät olleet riittäviä ja virkavallan anonyymi lista pahantekijöistä räjäytti riidan julkiseksi.
Pian myös poliisijohdon mielenkiinto siirtyi ongelmalähiöistä jalkapallolevottomuuksien ja mielenosoitusten kaitsemiseen. Rinkebyn paikallispoliisista moni hakeutui muualle ja kohta jäljellä olivat enää Torstensson ja pari muuta idealistia.
&#8211; Poliisijohdon ymmärrys paikallisen ja läsnä olevan virkavallan merkityksestä ja painoarvosta oli tuolloin &#8211; lievästi ilmaistuna – rajallinen, <a href="https://www.expressen.se/debatt/hela-landet-pa-vag-mot-rinkebys-problematik/">kirjoittaa</a> Torstensson Expressenin mielipidesivulla.
Sama tilanne koko maassa
Komisario Torstensson työskentelee nyt Taalainmaalla ja tuntee ”palanneensa entiseen”. Alueella on paljon kuntia, jotka joutuivat kovan paineen alle pakolaiskriisin vuosina 2015–2016.
Yhteen pieneen kuntaan saattoi asettautua tuhatkuntakin turvapaikanhakijaa ja sen myötä asiat muuttuivat.
&#8211; Sosiaalipalvelut, koulutoimi ja vapaa-ajan palvelut toimivat kestokykynsä ylärajoilla, työttömyysluvut ovat korkealla ja tukiriippuvuus suurta. Tilanne on enemmän tai vähemmän sama koko maassa.
”Pimeys ei saa voittaa”
Torstensson ottaa kantaa myös väitettyyn poliisin omaan etiikkaan ja vaikenemiskulttuuriin. Hänen mielestään olisi syytä keskustella myös siitä, miksi aiemmin on oltu hiljaa todellisesta tilanteesta ongelmalähiöissä.
Poliitikot ja päättäjät ovat toimineet tilannekuvan perusteella, joka ei ole peräisin kentällä toimivalta poliisilta.
&#8211; Valitettavasti ja esimerkkien valossa sama meno näyttää jatkuvan. Päivittäisistä ammuskeluista ja murhista huolimatta poliisijohto kertoo ”meidän olevan oikealla tiellä” ja ”parannusta tapahtuu”. Poliitikot luottavat tähän, vaikka periaatteessa olemme koko maassa menossa kohti samoja ongelmia, jotka ovat arkipäivää isoimmissa kaupungeissamme.
&#8211; Pimeys ei saa voittaa. Me kentällä näemme sen lähestyvän.

Ruotsalaispoliisin epätoivoinen purkaus: ”Pian koko maa on yhtä ongelmalähiötä”

Kunniakulttuuri on ikiaikaista ja myös kuuluu menneeseen aikaan. Paitsi heidän osaltaan, jotka sen piirissä yhä elävät. Erityisen vaikeaa ja monesti hengenvaarallista se on tytöille ja nuorille naisille, jotka joutuvat yksin uudessa maassa kamppailemaan kahden täysin erilaisen kulttuurin välissä.

SVT kertoo <a href="https://www.svt.se/nyheter/inrikes/flickor-som-flyr-hedersvald-sparras-in-pa-sis-hem">jutussaan</a> Aishasta, jota perhe ja suku on piessyt koko tämän lyhyen elämän ajan. Hän on kasvanut kunniaväkivallan alla kidutuksenomaisissa olosuhteissa. Viimeisin tikki oli se, että Aisha ei suostunut suvun järjestämään avioliittoon.
Aisha on säilynyt toistaiseksi hengissä, koska hän sai turvapaikan suljetusta nuorisokodista. Tilanne on kuitenkin absurdi, koska hän joutui lukkojen taakse, eivätkä he, jotka ovat häntä vastaan rikkoneet.
&#8211; Se oli hullua, aivan kuin istuisi vankilassa määrittelemättömän ajan, vaikka ei ole tehnyt minkäänlaista rikosta, Aisha tilittää.
Ratkaisu yhä hakusessa
Lapsia ja nuoria sijoitetaan turvakoteihin suojaan kunniaväkivallalta vasta akuuttina, viimeisenä toimenpiteenä. Esimerkiksi silloin, kun lapsi tai nuori on paennut kotoaan tai hänet on kaapattu sinne väkivalloin takaisin. Suojelua on usein vaikea selittää sen kohteelle, kuten Aishan tapauksessa.
&#8211; Vapaaehtoiset keinot eivät ole toimineet, perhe kyllä löytää sinut, suljettu nuorisokoti on ainoa turvallinen paikka, jonka Ruotsi voi tarjota, kunnan sosiaalijohtaja yritti selittää Aishalle.
Kuten monen muunkin suojeluun otetun nuoren kohdalla tapahtuu, Aisha kuitenkin karkasi nuorisokodista. Hän piileskelee nyt jossain päin Ruotsia ja sosiaalitoimien kannalta hänen tapauksensa on ratkaisematta.
Kunniakulttuurin vaikeasti länsimaissa tajuttaviin piirteisiin kuuluu se, että vaikka sen ilmenemismuodot ovat usein kuolemanvakavia ja lähes aina vastoin länsimaista lakia, niin se kuitenkin tuo turvallisuutta ja jatkuvuutta kyseisen kulttuurin piirissä eläviin. Tässä saattaa olla eräs syy siihen, miksi kotouttaminen on täällä usein niin vaikeaa tai peräti toivotonta.
&nbsp;

Tyttöjä on pakko suojella perheeltä ja kunniaväkivallalta sulkemalla heidät lukkojen taakse: ”Aivan kuin istuisi vankilassa tekemättä rikosta”

Koulujen avaamisesta kevätlukukauden viimeiseksi kahdeksi viikoksi on kuultu hallitukselta monenlaisia perusteluja. Perussuomalaisten varapuheenjohtajan kansanedustaja Riikka Purran mukaan varsinaisen epidemian leviämisen osalta ne eivät ole kestäviä.

&#8211; Lapset tartuttavat virusta, ja esimerkiksi Tanskassa tartunnat lähtivät koulujen avaamisen myötä nousuun. Koulujen avaaminen vain kahdeksi viikoksi, kun numerotkin taitavat olla jo annettu, ei ole mitenkään perusteltua opettamisen ja oppimisen eli koululaitoksen perustarkoituksen osalta. Siksi esimerkiksi THL:n yritys puolustella avaamista väittäen, että lapset eivät tartuta, on lähinnä surullinen, Riikka Purra sanoo.
Opettajat eivät ole sosiaalityöntekijöitä
Sen sijaan niin sanotut sosiaaliset syyt ovat johdonmukaisempi perustelu. Purran mukaan joidenkin lasten ongelmat eivät silti riitä kaikkien koulujen avaamisen ja kaikkien oppilaiden osallistumisen perusteluksi.
&#8211; On selvää, että epidemia-aika on ollut monille jo valmiiksi ongelmista kärsiville perheille haasteellista. En kuitenkaan ymmärrä, mitä koulujen avaamisella tässä yhteydessä varsinaisesti haetaan. Sitäkö, että opettajat, joiden edelleenkin tulisi pääasiassa opettaa, hoitavat parissa viikossa ennen kesälomia etäkoulun aikana syrjäytyneiden oppilaiden ongelmat kuntoon? Pitääkö opettajien ratkoa perheiden haasteiden aiheuttamia ongelmia? Vai riittääkö pelkkä parin viikon käynti koulussa hoitamaan asian, ja sitten vain lapset kesälomalle, Purra ihmettelee.
&#8211; Kouluilla ja opettajilla ei ole mahdollisuuksia eikä resursseja alkaa sosiaalityöntekijöiksi tai terapeuteiksi. Monessa koulussa oppilashuolto on retuperällä, koska rahaa ei ole. Kyllä näitä ongelmia pitäisi hoitaa muualla. Koen tympeäksi, että ne sälytetään kouluille, Purra sanoo.
Suurin osa lapsista voi hyvin
Purran mukaan hallituksen pitäisi olla avoimempi tarkoitusperissään ja perusteluissaan.
&#8211; Kuinka paljon sellaisia lapsia on, joiden pitää päästä kouluun, jotta saadaan jonkinlainen skannaus siihen, mitä kodeissa tapahtuu? Suurin osa lapsista voi kuitenkin hyvin. Suurin osa perheistä ei ole ongelmaperheitä. Koulun ei ole tarkoitus tarjota terapiaa ja sosiaalipalveluita vaan opetusta. Kannatan kohdennetumpia toimia asian ratkaisemiseksi ja ongelman helpottamiseksi.
&#8211; Mikäli tietyt lapset on aivan pakko saada kouluun, olisi voitu toimia esimerkiksi niin, että opettajat itse määrittäisivät, keitä nämä ovat. Myös kuntien perhepalvelut ja lastensuojelu voisivat auttaa haavoittuvassa asemassa olevien tavoittamiseksi. Muut olisivat voineet jatkaa viimeiset kaksi viikkoa kotona. Se, että nyt kaikki siirtyvät kouluun, niin sanottujen sosiaalisten syiden vuoksi, ei ole tässä epidemiatilanteessa järkevää, Purra korostaa.
&#8211; Kaikki vanhemmat eivät aiokaan laskea lapsiaan kouluun. Monia päätös arveluttaa paljon, ja saan itsekin tästä paljon palautetta. Myös julkisen liikenteen käyttö, joka koulujen avautumiseen usein läheisesti liittyy, on selvä riskitekijä, etenkin pääkaupunkiseudulla, Purra sanoo.
Epidemiaväsymys voi olla kohtalokasta
Purran mukaan koulujen avaaminen ja julkisten liikennevälineiden käytön lisääminen ovat ristiriidassa myös muiden rajoitteiden kanssa.
&#8211; Ravintoloiden vähittäinen avaaminen, esimerkiksi terassien, ulkokahviloiden ja henkilöstörajoitusten myötä, olisi kai epidemian kannalta vähempiriskistä kuin koulun avaaminen. Yritysten kassavirran edes vähittäinen palauttaminen tulisi tarpeeseen. Myös esimerkiksi kirjastot ja muut vastaavat paikat tulisivat mieleeni ehdottomasti ennen kouluja.
Purran mukaan rajoitteiden purkamisen psykologinen vaikutus on syytä ottaa vakavasti.
&#8211; Kun rajoitteista löysätään – tai jo silloin, kun löysäämisestä vasta puhutaan – ihmiset ottavat rennommin. Epidemiaväsymys on ymmärrettävää, mutta se voi olla kohtalokasta, jos ja kun edessä on hyvin pitkä taival koronaviruksen kanssa. Siksikin pidän väitteitä siitä, että lapset eivät tartuta tai esimerkiksi että suojamaskeista ei ole hyötyä, vastuuttomina.
Avoimuuden puute leimaa toimia
Useissa muissa maissa suojamaskeja suositellaan tai ne jopa määrätään, erityisesti kun rajoitustoimenpiteistä luovutaan ja yhteiskuntaa avataan.
&#8211; Suojamaskeihin liittyvää suositusta ei tule, koska niitä ei ainakaan vielä ole riittävästi. Tämä olisi alun alkaenkin pitänyt viestiä avoimesti. Se, että kansalaisille on päätetty keksiä muita selityksiä, on valinta.
Purran mukaan avoimuuden puute leimaa monia koronaan ja poikkeusoloihin liittyviä toimia.
&#8211; Näin ei pitäisi olla. Juuri tällaisina aikoina pitäisi olla ehdottoman avoin ja rehellinen. Toivottavasti hallitus on sitä tänään tiedotustilaisuudessaan.

Purra: Miksi kaikki palaavat kouluihin sosiaalisten syiden vuoksi?

Perussuomalaisten kansanedustaja Ari Koponen on jättänyt kirjallisen kysymyksen adoptoitavan lapsen edun toteutumisesta ja kysyy hallitukselta, toteutuuko adoptoitavan lapsen etu parhaalla mahdollisella tavalla nykyisen lainsäädännön puitteissa.

&#8211; Olen saanut huolestuneita viestejä kansalaisilta, jotka seuraavat läheltä adoptioon otettavien lasten traumatisoitumista, Ari Koponen kertoo.
Lapset jäävät sijaisperheiden ja sosiaalitoimen käsiin
Adoptiolain mukaan kaikissa alaikäisen lapsen adoptiota koskevissa päätöksissä ja muissa toimenpiteissä on ensisijaisesti otettava huomioon lapsen etu. Lapsen etua arvioitaessa on kiinnitettävä huomiota erityisesti siihen, miten voidaan parhaiten turvata pysyvä perhe sekä tasapainoinen kehitys ja hyvinvointi lapselle, joka ei voi kasvaa omassa perheessään.
Lakiin on kirjattu lapsen vanhemman harkinta-aika, jolla tarkoitetaan kahdeksaa viikkoa lapsen syntymästä. Vasta harkinta-ajan jälkeen vanhemman suostumuksen adoptioon saa ottaa vastaan. Harkinta-ajaksi alaikäinen lapsi sijoitetaan yleensä sijaisperheeseen.
Mikäli lapsen vanhempia ei kuitenkaan löydetä kahdeksan viikon jälkeen, lapsi ei pääse adoptioon vaan jatkaa sijaisperheessä jääden sosiaalitoimen asiakkaaksi. Tällöin lapselle aletaan etsiä pitkäaikaista sijoituspaikkaa.
&#8211; Mitä vanhemmaksi lapsi ehtii kasvaa ennen muuttoa pitkäaikaisperheeseen tai adoptioperheeseen, sitä enemmän hän kiintyy sijaisperheeseensä ja sitä suuremman trauman hän joutuu muutossa kokemaan. Lapsen etu olisi päästä mahdollisimman aikaisin siihen perheeseen mihin hän tulee jäämään, jotta turvattaisiin pysyvä perhe sekä tasapainoinen kehitys ja hyvinvointi lapselle, Koponen kertoo huolestuneena.
&#8211; Samaan aikaan adoptiolasta jonottavien perheiden odotusaika on vuosia.
Koponen vaatii muutoksia lainsäädäntöön
Adoptiotapausten käsittelyä selkeyttäisi ja lapsen etua selkeästi parantaisi, mikäli adoptiolaki mahdollistaisi vanhemman adoptiota varten antaman suostumuksen vastaanottamisen jo ennen kuin lapsen syntymästä on kulunut kahdeksan viikkoa.
&#8211; Suostumus adoptioon voitaisiin tällöin antaa esimerkiksi jo synnytyksen yhteydessä, Koponen ehdottaa.
&#8211; Kirjalliseen suostumukseen voitaisiinkin lisätä esimerkiksi seuraavanlainen kohta: ”Tämä suostumus astuu voimaan kahdeksan viikon kuluttua lapsen syntymästä, jollei suostumusta sitä ennen peruta.”