Perussuomalainen 1/2025

PS Naiset 3/2024

Norjalaisyritys osti Suomen ja Ruotsin suurimmat kaupalliset tv-yhtiöt – kauppa ei miellytä Ruotsin porvarihallitusta

Puheenjohtaja Purra kiersi vaalikenttää: ”Hyviä perussuomalaisia kohtaamisia”

Huippunyrkkeilijä Robert Helenius perussuomalaisten kuntavaaliehdokkaaksi: ”Arjessa pitää saada kokea turvallisuutta”

Kansanedustaja Vilhelm Junnila lähtee mukaan Turun pormestarikisaan – Naantalin menestyksen opeista mallia myös Turulle

PERUSASIAA-avausjaksossa Vilhelm Junnila ja Mikael Lith: näin Trumpin sisäpolitiikka vaikuttaa Suomeen

USA:n uusi sisäministeri on maaseudun ääni vallan ytimessä – Krista Noemin ensimmäinen tehtävä on hoitaa presidentin lupaamat massakarkotukset

Suomen Uutiset Showssa tänään: Liharuokaa vai kasvisruokapakko? Riistaa vai tofua?

Itävallan uudelta hallitukselta hijabin käyttökielto alle 14-vuotiaille tytöille – kiellolla halutaan ehkäistä naisten alistamista ja segregaatiota

Oikeusministeri Leena Meri: Nuorille on korostettava, mihin rapkulttuurissa markkinoitu ”easy money”, ”gangsta” -elämä johtaa – ”Siitä joutuu tekemisiin virkavallan kanssa, ja ongelmat alkavat”

Hallitus edistää normienpurkua – Eerola: EU:sta tulevaan sääntelyyn ei panna Suomi-lisää

Väite: FBI viritti Trumpin kampanjatiimille “hunaja-ansan” kahdella naisagentillaan

Yle valkopesee ja vähättelee maahanmuuttajien väkivallan uhreja – Sanna Antikainen: “Ilmeisesti Ylen leikkauksia on edelleen syytä jatkaa”

Iranilais-suomalaiset ihmettelevät, miksi Yle edistää Iranin islamistisen hallinnon propagandaa – jutussa haastateltu professori ylistänyt myös Hamasin terrori-iskuja

BBC hyllytti Hamasin propagandaksi paljastuneen Gaza-dokumentin – päähenkilö olikin Hamas-johtajan poika

VTT Pasi Holm: Tukipaketteja saaneet maat hyötyivät Suomen kustannuksella

Miko Bergbom arvosteli vasemmiston harjoittaman maahanmuuttopolitiikan hedelmiä: On saatu aikaan ilmiöitä, jotka eivät kuulu tähän yhteiskuntaan

Ranskan hallitus aikoo kiristää maahanmuuttolakeja islamistisen veitsi-iskun jälkeen: ”Mitta on nyt täysi”

Vilhelm Junnila: Tätä Ukrainan ja Yhdysvaltojen mineraalisopimus tarkoittaa

Matti Putkonen: Ryhmärahat vai ”mummoralli” on kepun oma valinta

Jenna Simula: Asepalveluksen suorittaneet toiminnallisen ammunnan pariin

sopimusjärjestelmä

Perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-aho sanoi tiistaina Paasikivi-Seura ry:n kokouksessa, että Suomen Nato-suhde on aina kehittynyt varovaisilla raiteilla hallituksen väristä riippumatta. &#8211; Perussuomalaiset on osa konsensusta. Emme halua tehdä tästä asiasta jakolinjaa puolueiden välillä, koska se ei edistäisi Suomen strategista turvallisuutta.

Puheenjohtaja Jussi Halla-aho piti kokouksessa ensin puheen, jossa hän kuvasi pääpiirteittäin perussuomalaisten ulkopoliittisia linjauksia. Sen jälkeen Halla-aho vastasi hänelle esitettyihin kysymyksiin.
Venäjä ei hätkähdä pakotteista
Venäjä miehittää kansainvälisen oikeuden vastaisesti Krimin niemimaata. Halla-aho sanoi, ettei Krimillä järjestetyllä kansanäänestyksellä Venäjään liittymisestä ole juurikaan merkitystä tai arvoa.
&#8211; Äänestys järjestettiin miehitetyissä oloissa. Me emme pysty mittaamaan hyväksyttävillä metodeilla mikä on oikeasti Krimin asukkaiden näkökulma. Mielestäni on kuitenkin selvää, että Krimin miehitys on laiton, Halla-aho sanoi.
Halla-aho ei näe todennäköisenä, että Venäjä vetäytyisi Krimiltä, vaikka nykyistä pakotepolitiikkaa jatkettaisiin pitkälle tulevaisuuteen. Perussuomalaisten puheenjohtaja muistutti, että pakotteet ovat olleet haitallisia Suomelle.
&#8211; Suomi ei voi viedä elintarvikkeita Venäjälle. Sen seurauksena Venäjän omavaraisuus on sitten kasvanut.
Sanktioilla iskettävä isoihin rahoihin
Halla-aho totesi, että EU:n Venäjälle asettamat pakotteet on räätälöity niin, että niistä on mahdollisimman vähän haittaa isoille EU-jäsenvaltioille.
Hän totesi, että vaikka pakotepolitiikka ei ole johtanut mihinkään lopputulokseen, kansainvälinen yhteisö ei silti voi olla puuttumatta tilanteeseen.
Halla-aho esitti erääksi vaihtoehdoksi myös diplomaattisia sanktioita.
&#8211; Niitä on välillä harrastettu, mutta ne ovat kohdistuneet toisen luokan pelaajin eikä Venäjän ylimpään poliittiseen johtoon.
Toinen vaihtoehto voisi olla myös pakotteiden tuntuvampi kohdentaminen Venäjälle elintärkeille osa-alueille.
&#8211; Jos Venäjään halutaan vaikuttaa taloudellisilla sanktioilla, niin sitten täytyy iskeä niihin kohtiin, joissa raha liikkuu. Silloin puhutaan energiayhteistyöstä, kaasuviennistä ja öljyviennistä. Nämä ovat elintärkeitä sektoreita Venäjälle, Halla-aho sanoi.
Natoon olisi ollut järkevää mennä 90-luvulla
Halla-aholta tiedusteltiin myös näkemystä Nato-kysymykseen. Halla-ahon mukaan asiaan pitäisi suhtautua käytännönläheisesti.
Halla-aho muistutti, että vaikka pitkäaikaiset hallituspuolueet kokoomus ja rkp avoimesti kannattavat Suomen Nato-jäsenyyttä, mikään puolue ei ole toistaiseksi pyrkinyt viemään Suomea sotilasliiton jäseneksi.
&#8211; Perussuomalaiset on osa konsensusta. Suomen Nato-suhde on aina kehittynyt varovaisilla raiteilla hallituksen väristä riippumatta. Jos Nato-yhteistyö parantaa Suomen valmiuksia puolustaa omaa aluetta, ei ole jatkossakaan estettä harjoitustoiminnalle. Emme kuitenkaan halua tehdä tästä asiasta jakolinjaa puolueiden välillä, koska se ei edistäisi Suomen strategista turvallisuutta.
Halla-aho kertoi omana henkilökohtaisena näkemyksenään, että Suomen olisi ollut järkevää liittyä Natoon 1990-luvulla, kun maailmanpoliittinen tilanne oli erilainen.
Halla-aho muistutti, että nykyään tilanne on kuitenkin toinen ja Venäjä suhtautuisi kielteisesti jo pelkästään Suomen mahdolliseen jäsenyyshakemukseen.
&#8211; Jäsenyysprosessi voisi altistaa Suomen mielipide- ja informaatiovaikuttamiselle. Etenkin jos ratkaisu sidottaisiin kansanäänestykseen.
Sopimuksia lähtökohtaisesti noudatetaan
Kansainvälinen oikeus ja EU-oikeus ovat nykyään osa Suomen oikeusjärjestystä. Halla-aholta kysyttiin perussuomalaisten suhtautumista kansainvälisiin sopimuksiin ja muihin kansainvälisoikeudellisiin velvoitteisiin.
Halla-aho vastasi, että perussuomalaisten suhtautuminen on legalistinen, eli että sopimuksia lähtökohtaisesti noudatetaan.
&#8211; Jos Suomi on osa kansainvälistä sopimusta, Suomen tulee noudattaa sitä, ellei sopimusjärjestelmä sitten ole romahtanut. Silloin ei voi enää odottaa, että joku yksittäinen maa noudattaisi sopimusta kirjaimellisesti.
&#8211; Perussuomalaiset ovat vastustaneet esimerkiksi Ottawan sopimukseen liittymistä, mutta niin kauan kuin me olemme sopimuksessa mukana, sopimusta on noudatettava, Halla-aho sanoi.

Halla-aho: Nato-yhteistyölle ei jatkossakaan estettä, jos se parantaa Suomen valmiuksia puolustaa omaa aluetta