Sosiaali- ja terveysministeri Kaisa Juuso Ruotsissa: Liika älylaitteiden käyttö heikentää lasten hyvinvointia

Garedewilta toimenpidealoite nuoren määritelmän kaventamiseksi nuorisolaissa: 10-vuotiaat ja 29-vuotiaat eivät kuulu samoihin nuorteniltoihin

Etelä-Amerikan Elon Musk ei kuvia kumarra – aikoo laittaa Argentiinan talouden paraatikuntoon vaikka väkisin

Merituulivoiman rakentamisesta kannattamatonta –  kohoavat kustannukset, lisääntynyt kilpailu ja inflaatio syövät katteet

Merkittäviä verohyvityksiä suurille teollisille investoinneille – valtiovarainministeri Purra: ”Hallitus tukee suomalaista työtä ja teollisuutta”

Media jatkaa Trumpin demonisointia toisen salamurhayrityksen jälkeenkin – Trump: “En luovuta ikinä!”

Keskisuomalaisen päätoimittaja Yle-pomo Riikka Räisäsestä: Näillä näytöillä joku muu päätoimittaja olisi jo eronnut

Aamulehden ex-päätoimittaja: Ylen piikkiin rakastajansa kanssa matkustanut uutispomo Riikka Räisänen pitäisi siirtää syrjään

Poliisi nappasi Helsingin yliopiston kunniatohtorin kiinni kahdesti – ensin Kööpenhaminassa, sitten Tukholmassa

Halla-aho: Arvelen, että moni muukin kuin persukansa alkaa ymmärtää Ylen prioriteetteja – ”Leikkausvaraa riittää myös tulevaisuudessa”

Antikainen: Yle on väärässä – uutiset somaliaksi ja arabiaksi eivät auta sopeutumaan suomalaiseen yhteiskuntaan

sisäilmasairastuneet

Kansanedustaja, diplomi-insinööri Lulu Ranne osallistui tänään perussuomalaisten ryhmän edustajana parlamentaariseen keskusteluun hallituksen sisäilmakirjauksista sekä Terveet tilat 2028 -ohjelmasta. Ranne nosti erityisesti esiin sisäilmauhrien tilanteen parantamisen sekä virkavastuun toteutumisen sisäilmakatastrofeissa.

&#8211; Ongelmat ovat olleet tiedossa pitkään ja meillä on periaatteessa lait, jotka turvaavat kaikille oikeuden turvallisiin ja terveisiin työ- ja toimintatiloihin. Oikeus ei kuitenkaan toteudu arjessa. Home- ja kosteusvaurioille altistuu päivittäin jopa 800 000 suomalaista. Heistä jo yli 100 000 on sairastunut vakavasti. Terveet tilat 2028 -ohjelmasta ei kuitenkaan juuri löydy ongelmille ratkaisuja tai konkretiaa. Ollaanko edelleen haluttomia auttamaan uhreja ja asettamaan kunnallisia viranhaltijoita vastuuseen laiminlyönneistään, joiden seuraukset ovat yhteiskunnalle kalliita ja yksilöille jopa traagisia? Lulu Ranne kysyy.
Syyllisiä etsitään väärästä suunnasta
Ranteen mukaan jo sairastuneita, vammautuneita ja sisäilmakodittomia vähätellään, leimataan ja painostetaan edelleen. Sairastumisen syitä peitellään. Esimerkiksi rakennusten kosteusvaurioiden yhteydestä sairastumisiin on kuitenkin hyvää tieteellistä näyttöä (&#8220;Ympäristö- ja terveys&#8221;, prof. Juha Pekkanen 15.2.2021).
&#8211; Sisäilmaoireista kärsiville tuputetaan &#8220;aivojumppaa&#8221; ja terapiaa. Syyllisiä etsitään ahkerasti esimerkiksi perheiden sisältä, mutta rakennusten ongelmia ei haluta myöntää, saati tutkia lisää. Fyysisesti oireilevat eivät ole psyykkisesti sairaita, vaikka useat sisäilmaoireet ahdistavatkin.
Suomessa jopa tuhannet perheet ovat joutuneet törkeän painostuksen kohteeksi, kun ovat vaatineet lapsilleen lain mukaan kuuluvia terveitä koulutiloja. Opettajia on pakotettu olemaan hiljaa sisäilmaongelmista. Lukuisten sisäilmasairaiden lasten kohdalla on jopa ryhdytty tehtailemaan lastensuojeluilmoituksia. Työpaikalla, päiväkodeissa ja koulussa sairastuneet on heivattu kokonaan sosiaaliturvan ulkopuolelle. Perheet ovat joutuneet jättämään kotinsa, Ranne luettelee epäkohtia.
Laiminlyönnit kriminalisoitava
Ranne esitteli tilaisuudessa perussuomalaisten ehdotuksia ratkaisuiksi. Väärinrakentaminen, huollon ja valvonnan laiminlyönnit on Ranteen mukaan kriminalisoitava.
Nykyinen lainsäädäntö on käytännössä heikko eikä esimerkiksi virkavastuu toteudu. Lisäksi tarvitaan ryhmäkanneoikeuden laajentaminen kattamaan myös sisäilmaongelmista aiheutuneisiin terveysongelmiin liittyvät siviiliriita-asiat.
&#8211; Virkavastuussa olevat kuntien terveys-, työsuojelu- ja rakennustarkastajat sekä koulujen ja kuntien johto laiminlyövät tehtäviään. Heillä on velvollisuus huolehtia siitä, että esimerkiksi varhaiskasvatus- ja koulutilat sekä kaikki muutkin kuntien työskentelytilat ovat terveelliset ja turvalliset, mutta he ovat usein ennemmin lojaaleja kuntatyönantajiensa resurssivaikeuksille kuin oppilaiden oikeuksille. Heitä myös painostetaan. On jopa tapauksia, joissa rakennusvalvonnassa on todettu, että tiettyihin rakennuksiin ei voi mennä, koska siitä seuraa hirveä lasku kunnalle. Rakennusvalvontaan, terveystarkastuksiin ja työsuojeluun liittyvät tehtävät olisikin Ranteen mukaan jatkossa siirrettävä riittävän kauas rakennuksesta vastuussa olevista kunnista esim. maakuntatasolle.
&#8220;Nyt tarvitaan konkretiaa, ei päivittelyä&#8221;
Ranne vaatii, että rakennetun ympäristön aiheuttamalle sairaudelle on annettava tautiluokitus, koska syy-yhteys pystytään riittävällä todennäköisyydellä varmistamaan. Kun henkilö poistuu altistumisalueelta tarpeeksi pitkäksi aikaa, loppuvat sisäilmaoireet.
&#8211; Kun sairaudet on virallisesti luokiteltu, pääsevät uhrit tarvittavaan kuntoutukseen, saavat oikeudenmukaisen sosiaaliturvan sekä pääsevät eläkejärjestelmän piiriin, toteaa Ranne.
Ranteen mielestä valtion talousarvioon on varattava määrärahat kohdistettaviksi home- ja kosteusvauriosairauden tutkimukseen, diagnostiikkaan sekä evakkotalojen rakentamiseen.
&#8211; Lisäksi on perustettava rakennetun ympäristön aiheuttamien sairauksien poliklinikoita, joista vähintään yksi yliopistollisen sairaalan yhteyteen. Nyt tarvitaan konkretiaa, ei vatvomista ja päivittelyä.

Sisäilmauhrit edelleen paitsiossa – virkavastuu ei toteudu, eivätkä somaattiset oireet poistu terapialla

Reetta ja Niina seisovat lokakuun lohduttomuudessa teltallaan Asunnottomien yössä. Kaupungin pimeys on lähes läpitunkematon ja sade kastelee harvat kadulla kävijät. Tässä ollaan aivan ytimessä, sisäilmakodittomien asialla.

&#8211; Sisäilmakodittomat ovat hyvin huonosti tunnettuja vielä Suomessa ja erittäin huonosti huomioituja myös. Meille suunnattuja palveluita ei ole ja me ollaan kaikkien turvaverkkojen sekä palveluiden ulkopuolella, Reetta sanoo.
Sisäilmakoditon voi olla monivammainen
Reetta sekä ”tiimikaverinsa” Niina viestittivät asiastaan myös päättäjille ja pyysivät heitä käymään teltallaan Asunnottomien yössä. Yksi tulikin: perussuomalaisten Ari Koponen.
&#8211; Tietyt asunnottomuuteen perehtyneet henkilöt ovat sanoneet, etteivät he ole tulleet ajatelleeksikaan tällaista syytä asunnottomuuteen. Kun olemme keskustelleet, niin he ovat olleet hyvin kartalla ja ymmärtäneet, mistä tässä tosiasiassa on kysymys, kun puhutaan vaikeista asunnottomuuden muodoista. Jotkut ovat itse kertoneet olevansa tässä ryhmässä. Eli hyviä kommentteja ja keskusteluja on ollut, Niina kertoo.
Sisäilmasairas on kaikessa lyhykäisyydessään henkilö, joka on sairastunut huonosta sisäilmasta. Ei ainoastaan lievästi oireileva, vaan eriasteisesti oikeasti sairas.
&#8211; Voi olla astmaa, mutta voi olla myös monenlaisia muita sairauksia. Mitä vakavammaksi se sairaus käy ja varsinkin kun nyt puhutaan sisäilmakodittomista, niin kodittomilla on tyypillisesti monia muitakin sairauksia, valistaa Niina.
Hajusteetonta asuntoa vaikea löytää
Sisäilmasairaille sopivia asuntoja on harvakseltaan ja mahdollisuudet saada asunto riippuu sairaan omasta taloudellisesta tilanteesta sekä turvaverkoista.
Vuokramarkkinoilla hankinnan tekee hankalaksi se, että tarjolla olevat asunnot ovat hajusteellisia.
&#8211; Asunnon löytyminen on vaikeaa, koska monet asunnot ovat hajusteellisia, siellä on pesty hajusteellisilla pesuaineilla ja semmoista. Hajusteille tai kemikaaleille herkistymisen takia on lähes mahdoton tehtävä löytää sopivaa asuntoa. Hajusteettomia, esteettömiä asuntoja ei yksinkertaisesti ole oikein olemassa tällä hetkellä, Reetta toteaa.
Julkisen vallan puututtava
Suomen oloissa on erityisen karua joutua asunnottomaksi ja ulos taivasalle. Toisten nurkissa asuminen ei sekään välttämättä täytä hyvän elämän ehtoja.
&#8211; Se voi pahimmillaan tarkoittaa sitä, että joudut hyväksikäytetyksi, sinuun kohdistuu henkistä tai fyysistä väkivaltaa ja joudut sietämään tämmöisiä asioita selvitäksesi hengissä. Ihmisellä pitää olla oikeus turvapaikkaan. Me emme voi turvautua normaaleihin turva- tai ensikoteihin, koska niissä käytetään hajusteita ja me sairastutaan niissä vielä pahemmin. Me tarvitaan erityisesti sisäilmasairaille sopivia asuntoja, Reetta listaa.
&#8211; Tilannetta ei voi ohittaa, vaan julkisen vallan täytyy ja siihen on mahdollista kehittää ratkaisuja, hän jatkaa.
Taas toisten nurkkiin
Niina on menossa Asunnottomien yöstä suoraan sukulaisten luokse. Hän on ollut asunnoton astman ja muun sisäilmasairauden takia viisi ja puoli vuotta.
Reetta on lapsensa kanssa ollut asunnottomana kolme ja puoli vuotta, homekodin jälkeen. Hänkin on menossa sukulaisten nurkkiin yöksi:
&#8211; Ei ole omaa kotia, minne lähteä. Tilanne on myös se, että omassa kunnassani kerrotaan, etteivät he voi auttaa. Menen minne tahansa kysymään apua, niin he kertovat, etteivät voi auttaa. Minusta ei saisi olla näin.

Asunnottomien yön terveiset: Sisäilmakoditon tarvitsee esteettömän asunnon

Eduskunnan lakivaliokunnan puheenjohtaja Ville Tavio on huolissaan sisäilmasairaiden oikeusturvasta Suomessa. Tavio toivoo tulevan hallituksen parantavan sisäilmasairastuneiden kohtelua.

Yle uutisoi tänään, että Lappajärvellä neljä opettajaa, joilla oli diagnoosi työperäisestä altistumisesta kosteusvaurioille, hakivat kunnalta korvauksia. Kunnanhallitus tyrmäsi hakemukset, vaikka potilailla oli diagnoosi. Kuntaliiton mukaan yksikään sisäilmasairauksiin johtanut altistuminen kuntien tiloissa ei ole johtanut korvausten maksamiseen, kun korvauksia on haettu oikeusteitse.
&#8211; Sairastuneilla ei ole varaa lähteä riitelemään julkista valtaa vastaan oikeusteitse ja ennakkotapauksien valossa he eivät Suomessa oikeutta saakaan. Tähän on tultava muutos, Tavio toteaa.
Perussuomalaiset ovat aiemmin esittäneet kansallisia hometalkoita, jotta homerakennukset korjataan ja sairastuneet saavat kattavampaa hoitoa.

Tavio: Sisäilmasairastuneiden oikeusturvaa parannettava

Sisäilmasairastunut kätilö Tarja Kovalainen kertoi tuumaustunnilla, ettei vaikeuksien jälkeen ole antanut periksi. &#8211; Jos nyt sairastuisin, lähtisin edelleen hakemaan oikeutta vaikka tie on ollut pitkä ja kivinen, Kovalainen sanoo.

Tarja Kovalainen kertoi maanantaina tuumaustunnilla, että hän haaveili jo lapsena tulevansa kätilöksi.
&#8211; Se oli ihailemani ammatti. Aikomukseni työskennellä kätilönä eläkeikääni saakka mureni sairastumiseen, joka alkoi 1990-luvun loppupuolella.
Parikymmentä vuotta sitten Kovalainen sai astmadiagnoosin. 2000-luvulle tultaessa oireet pahenivat, lisäksi tuli muun muassa korvatulehduksia, silmäoireita ja poskiontelotulehduksia, joita hoidettiin antibiooteilla. Myöhemmin astmakin paheni, ja lisäksi tuli hengenahdistusta, nivelvaivoja ja nenäverenvuotoa.
&#8211; Hoidin vielä tuolloinkin sairaanakin synnytyksiä. Olo työvuoron jälkeen oli kuin umpipussissa. Aivot löivät tyhjää ja olin suunnattoman väsynyt, Kovalainen kertoo.
Tutkimusten jälkeen todettiin ammattitauti
Työterveyslääkäri alkoi epäillä Kovalaisen oireita työperäisiksi, koska vapaa-ajalla Kovalainen oli terve. Sairastelu kuitenkin jatkui, ja muidenkin Kovalaisen työtovereiden terveys oli alkanut heikentyä.
Tutkimusten jälkeen Kovalaisella todettiin ammattitauti.
&#8211; Yksi osastomme lääkäri pyysi, että en ryhtyisi oikeusteitse vaatimaan korvauksia, koska sen vuoksi muidenkin työpaikat olisivat vaarassa mennä. Niin, minultahan itseltänihän tässä meni lopulta työ, terveys ja toimeentulo.
&#8211; Ajatuksissa oli, että kun olemme sairaalassa, eikö kukaan tiedä että juuri hän voi olla seuraava, joka sairastuu homeesta. Eikö sairaalan pitäisi parantaa eikä sairastuttaa ketään? Kovalainen ihmettelee.
Asiaa puitiin eri oikeusasteissa
Vuonna 2008 Kovalainen muutaman työtoverinsa kanssa päätti viedä asian käräjäoikeuteen ja vaatia korvauksia.
Käräjillä Kovalaisen työnantaja, keskussairaalakuntayhtymä, vapautettiin korvausvaatimuksista. Myöhemmin hovioikeus kuitenkin katsoi kolmen kätilön sairastumisen johtuneen työnantajaosapuolesta.
Lopulta korkein oikeus asettui työnantajaosapuolen kannalle ja ratkaisussa katsottiin, etteivät sairaalan kosteusvauriot olleet työnantajan tiedossa eivätkä sairastumiset ennakoitavissa.
Ammattiliitto ei osannut auttaa
Altistuminen työpaikalla sisäilman ongelmille on johtanut siihen, että Kovalainen ei sairastuttuaan ole enää työkykyinen mutta tuloja hän ei ole saanut sen jälkeen, kun Kela lopetti sairauspäivärahan maksamisen 180 päivän jakson kuluttua loppuun.
Kovalainen toimi myös sosiaali- ja terveyslautakunnassa, mutta joutui lopettamaan, koska tila oli homeessa.
&#8211; Minulle sanottiin, että yhden ihmisen takia paikkaa ei vaihdeta.
Lopulta Kovalainen pyysi, että hänet irtisanottaisiin, koska hänestä ei enää ole töihin sairaalassa.
&#8211; Otin yhteyttä myös Tehyyn ja pyysin neuvoa. Yhdeksän kuukauden miettimisen jälkeen sain vastauksen, että kun hävisin juttuni korkeimmassa oikeudessa, minun tulee varmaan palata töihin. Vastasin, että eihän minun sairauteni ole mihinkään hävinnyt, vaikka korkein oikeus teki oikeusmurhan. Vuonna 2017 Tehy lopulta vastasi, etteivät he osaa auttaa ja toivottivat hyvää kesää, Kovalainen kertoo.
Eläkehakemus hylättiin
Koska ammattiliitto ei osannut auttaa, Kovalainen palkkasi itse itselleen lakimiehen
&#8211; Hän hoitikin työnsä mallikkaasti ja selkein perustein. Minut sanottiin irti helmikuussa 2018. Mietin kuitenkin, miksi kaikki täytyy mennä vaikeimman kautta. Oikeudenkäyntien pitkittymiseenhän emme olisi menneet, jos vakuutusyhtiö olisi ymmärtänyt, että olemme saaneet ammattitaudin ja että työpaikka on meidät sairastuttanut.
Kovalainen laskee, että hän on sairastumisen vuoksi menettänyt yli 12 vuoden eläkkeet.
&#8211; Ennen joulua sain joululahjan, eläkehakemukseni oli hylätty. Olen kuulemma työkykyinen 56-vuotias. Elämä kuitenkin jatkuu eikä periksi anneta. Jos nyt sairastuisin, lähtisin edelleen hakemaan oikeutta vaikka tie on ollut pitkä ja kivinen, Kovalainen sanoo.
Hän jatkaa, ettei pidä enää Suomea oikeusvaltiona.
&#8211; Eikö perustoimeentulo ja työtapaturmasta tulevat korvaukset pitäisi kuulua kaikille? Mitään ylimääräistä korvausta en ole pyytänyt, vain sen mitä olen menettänyt, Kovalainen kysyy.
Suomessa on paljon muitakin työpaikalla sisäilmasta sairastuneita, joiden hyväksi perussuomalaiset ovat viime vuosina laatineet esityksiä, joilla sairastuneiden tilannetta ja oikeusturvaa pyritään parantamaan. Sisäilmasairastunut Susanna Vauhkonen kertoo tilanteestaan <a href="https://www.youtube.com/watch?v=X1iPpNvpEN0&amp;feature=youtu.be">Youtubessa</a>.

Sairaalan kosteusvauriot johtivat kätilön työpaikan ja terveyden menettämiseen – myös 12 vuoden eläkkeet menivät: ”En pidä Suomea enää oikeusvaltiona”

Perussuomalaisten tuumaustunnilla käsiteltiin tänään sisäilma- ja kosteusvaurio-ongelmia sekä niihin liittyviä ammattitauteja ja haittoja.

Suomessa on tällä hetkellä jo lähes 1,2 miljoonaa sisäilmasta ja infraäänestä eri tavoin sairastunutta ja oirehtivaa kansalaista, joiden ongelmana on se, ettei heille soveltuvaa tautiluokitusta ole olemassa. Samalla he ovat usein joutuneet sosiaaliturvan tai muiden korvauksien ulkopuolelle.
Perussuomalaiset on jo kahden vuoden ajan käsitellyt ja valmistellut useita esityksiä, joilla rakentamisesta sairastuneiden tilannetta ja oikeusturvaa pyritään parantamaan.
Astman esiintyvyys tuplaantui remontin aikana
Tuumaustunnilla puhui työterveyshuollon erikoislääkäri Saija Hyvönen, joka on todistanut Oulun poliisin henkilöstön astmatapauksia vuonna 2017.
Tuolloin astman esiintyvyys poliisiaseman henkilöstöllä lähes tuplaantui keväällä tehdyn remontin yhteydessä. Tästä vuoden kuluttua monet eivät olleet parantuneet.
&#8211; Remontin aikana yhteensä 138 työntekijää oli yhteydessä työterveyshuoltoon, koska he kokivat silmä- ja hengitystieoireita, ihottumaa, hengenahdistusta sekä rytmihäiriöitä. Henkilöstöllä ilmeni myös muunlaisia oireita, Hyvönen kertoo.
Erityisesti joulukuussa 2016 aloitettu vankilaosaston remontti vaikeutti oireita merkittävästi.
&#8211; Ensimmäinen astmadiagnoosi oli tammikuussa 2017. Tämän jälkeen tehtiin työpaikkaselvityskäynti vankilaosastolle ja suositeltiin kosteusvauriopurkutöiden vaatimaa suojausta käytettäväksi osastolla työskenneltäessä, Hyvönen kertoo.
Korvauksia haettiin työtapaturman perusteella
Keväällä talossa oli jo 18 astmadiagnoosia, joista osa oli voimakasoireisia. Lisäksi syksyllä 2017 keuhkopoliklinikan jatkotutkimuksissa varmistui neljä astmadiagnoosia.
Aluehallintovirastolle (AVI) tehtiin 52 ilmoitusta työperäisestä sairastumisesta. Ammattitautilain vaatimia tutkimuksia ei tehty, joten korvauksia haettiin työtapaturman perusteella, koska olosuhteet työpaikalla olivat remontin vuoksi poikkeukselliset.
&#8211; Osa vankilaosaston työntekijöistä haastateltiin ammattitautipoliklinikalla. Olosuhdehaittaa ei pidetty merkittävänä, eikä myöskään PEF-työpaikkapuhallustutkimuksen puuttuessa ollut mahdollisuutta ammattitautidiagnoosiin.
Rakennuksen tutkimukset olivat riittämättömät
Hyvösen mukaan Oulun poliisilaitoksen remontin aiheuttamat terveyshaitat aiheutuivat pitkälti siitä, että rakennuksen tutkimukset olivat riittämättömät.
&#8211; Ilmanvaihdon alipaineisuutta ei korjattu ongelman toteamisesta huolimatta. Lisäksi rakennuslupaa haettaessa sisäilmahaittaa ei huomioitu lainkaan ja asianmukaiset suojaukset eivät toteutuneet.
&#8211; Työterveyslaitoksen keväällä 2015 antamassa lausunnossa sisäilman terveydellisen merkityksen arviosta oli todettu, etteivät sisäilmaolosuhteet aiheuta erityistä sairastumisen vaaraa, jolloin työnantaja ei edes kyennyt varautumaan tilanteeseen. Käytettävissä oli tieto ulkoseinävaurioista ja ilmavuodoista, ja ilmanvaihto-olosuhteita ei ollut kattavasti selvitetty, Hyvönen sanoo.
Kosteusvaurioiden yhteydestä on olemassa näyttöä
Hyvönen kertoo, että yksilöllinen herkkyys vaikuttaa aina sairastumisriskiin ja oireilun vakavuus pitää huomioida yksilön riskiä arvioitaessa.
&#8211; Aikaisemmalla altistumishistorialla on todennäköisesti merkitystä. Oulussa sairastui myös henkilöitä jotka olivat aloittaneet työnsä kiinteistössä vasta muutama kuukausi aiemmin.
Sairastumisriskin arviointi ryhmätasolla on vaikeaa, mutta riittävän huonot olosuhteet voivat aiheuttaa riskin sairastua myös suuremmalle määrälle ihmisiä, kuten Oulun tapauksessa kävi.
&#8211; Minusta on myös huolestuttavaa, että kosteusvaurioita ei huomioida astman pahenemisen taustalla olevana syynä, vaikka on olemassa näyttöä syy-yhteydestä.
Välinpitämättömyys vaikeuttaa ennaltaehkäisemistä
Toivomuksena päättäjille Hyvönen esittää, että viranomaisilla tulisi olla velvoite pitää kattavaa tilastointia sairastumisista ja oireista, jotka ovat tapahtuneet kosteusvaurioituneissa rakennuksissa.
&#8211; Aluehallintoviranomainen saa harvoin ilmoituksia sairastumisista kosteus- ja homevaurio-olosuhteissa. Näihin kuitenkin terveydenhuollon pitäisi kiinnittää huomiota ja viranomaisten selvittää tilannetta, eli millaiset tilastolliset esiintyvyydet sairauksilla on. Aineistoa on kyllä saatavilla hyvinkin nopeasti esimerkiksi varuskunnista ja kouluista, joiden osalta voidaan tehdä vertailu ei-kosteusvauriorakennuksiin.
&#8211; Jos edelleen jatkamme tällä linjalla, eli että viranomaiset ja vakuutusyhtiöt pysyvät välinpitämättöminä eikä ammattitautilakia tulkita sen oikeuttamalla tavalla, niin työnantajat ja kiinteistöjen omistajat saavat jatkaa välinpitämätöntä linjaansa vahinkojen ja riskirakenteiden korjaamisessa. Silloin emme myöskään pääse ennaltaehkäisemään sairastumisia, Hyvönen varoittaa.

Työterveyslääkäri: Viranomaiset tulisi velvoittaa tilastoimaan sairastumiset ja oireet jotka ovat tapahtuneet kosteusvaurioituneissa rakennuksissa

llta-Sanomat järjesti torstai-iltana Helsingin Sanomatalossa vaalitentin eduskuntapuolueiden puheenjohtajille. Perinteisestä tyylistä poiketen puoluejohtajat oli jaettu kolmeen ryhmään, ja jokaista ryhmää tentattiin vuorollaan.

Perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-aho oli sijoitettu viimeiseen ryhmään ja hänen kanssaan kysymyksiin vastaamassa olivat vihreiden Pekka Haavisto ja vasemmistoliiton Li Andersson.
Tällä kertaa kaikki kysymykset olivat suoraan kansalaisilta, jotka olivat kysymyksiään lähettäneet Ilta-Sanomien pyynnöstä. Kysymysten perusteella näyttäisi siltä, että tulossa ei sittenkään ole ilmastovaalit, vaan maahanmuuttovaalit, jota aihepiiriä useat kysymykset koskivat.
Ilmastoasioista äänestäjiä näyttäisi lähinnä kiinnostavan se, kallistuuko autoilu tai muuten millä tavalla autoilusta ollaan tekemässä vaikeampaa.
Perussuomalaiset ottavat sisäilmaongelmat vakavasti
Puoluejohtajilta kysyttiin heti tentin alussa näkemystä sisäilmasairastumisen yhteydestä julkisten rakennushankkeiden laatuun. Halla-aho totesi, että perussuomalaiset on jo pitkään ottanut sisäilmaongelmat vakavasti ja että perussuomalaiset jopa järjesti sisäilmaseminaarin, josta ei kuitenkaan uutisoitu mediassa.
&#8211; Sisäilmasairauksissa syy-seuraussuhteet ovat vaikeasti osoitettavissa, joten ihmisiä on aiheetta jopa väitetty mielisairaiksi. Asiassa kyse on rahankäytön priorisoinnista. Poliitikot mielellään sijoittavat rahaa kohteisiin, joissa tulokset näkyvät nopeasti. Tämä ei valitettavasti ole sellainen, Halla-aho sanoi.
Sekä Haaviston että Anderssonin mielestä rakentamisen laatuun olisi kiinnitettävä aiempaa enemmän huomiota sisäilmaongelmien ehkäisemiseksi.
Maahanmuutto kostautuu pienituloisille
Halla-aholta kysyttiin, eivätkö perussuomalaisia kiinnosta aktiivimalli, sote, kansanedustajien nostamat verottomat kulukorvaukset ja eläkkeet sekä ilmastonmuutos, sillä kysyjän arvion mukaan perussuomalaisilla ei juuri olisi muita teemoja kuin maahanmuuttoasiat.
Halla-aho vastasi, että tämä johtuu pitkälti siitä, että toimittajien kysymykset koskevat enimmäkseen maahanmuuttoa.
&#8211; Olemme kyllä osallistuneet aktiivisesti myös esimerkiksi energia-, ilmasto- ja työllisyyskeskusteluun. Toisaalta olemme myös pyrkineet avaamaan sitä, miksi maahanmuuttokysymys on pienituloisten kannalta oleellinen.
&#8211; Kun Suomen väestö vanhenee, ratkaisu siihen ei ole se, että Suomeen tuodaan ihmisiä, jotka eivät koskaan työllisty. Keskeisissä maahanmuuttajaryhmissä työllisyysaste on vuodesta toiseen 10-15 prosentin välillä. Tämä pahentaa niitä ongelmia, joissa kärsijänä on ensimmäisenä pieni ihminen.
Hallitusohjelman noudattaminen ei sopinut &#8220;arvopohjaan&#8221;
Halla-aholta kysyttiin, mikseivät perussuomalaiset hallituksessa ollessaan kyenneet estämään syksyn 2015 suurta turvapaikanhakijamäärää. Halla-aho muistutti, että perussuomalaisia johtivat tuolloin nykyiset siniset.
&#8211; Kun minut valittiin perussuomalaisten puheenjohtajaksi, vaadin hallitusta ainoastaan noudattamaan hallitusohjelmaan sovituista maahanmuuttopolitiikan kiristyksistä, mutta kuten näimme, tämä ei sopinut keskustan ja kokoomuksen arvopohjaan.
&#8211; Me emme voi kantaa vastuuta vanhan puoluejohdon tekemistä ratkaisuista. Ikävä kyllä vanhalla johdolla ei ollut aikomusta pitää kiinni vuoden 2015 hallitusohjelmaan saaduista kirjauksista, Halla-aho sanoi.
Hän lisäsi, että useat perussuomalaisten kansanedustajat vaativat jo keväällä 2017, että hallituksen pitkään valmistelema sote-uudistus kytketään siihen, että hallitusohjelmaa noudatetaan.
Haavisto puolusteli puoluetoverinsa lentokonehäiriköintiä
Haavistolta pyydettiin näkemystä vihreiden lainsäädäntösihteerin Aino Pennasen riehumisesta lentokoneessa viime kesänä. Pennanen ryhtyi sekoilemaan lentokoneessa, jossa mukana oli pakkopalautettava henkilö poliisisaattueessa. Pennanen sai tempustaan syytteet ilmailurikkomuksesta ja haitanteosta virkamiehelle.
Haavistolle kysymys ei ollut mieluinen ja hän pyrki etäännyttämään itsensä ja puolueen Pennasen temppuilusta.
&#8211; Hän varmaan edustaa sellaisia ihmisiä, joilla on ollut huoli palautusten turvallisuudesta. Se on ollut kansalaistottelemattomuutta, ja hänen oma valintansa, josta joutuu oikeusprosessiin. En ole ottanut siihen kantaa, koska se ei ole ollut osa vihreiden toimintaa, Haavisto muotoili ja sanoi itsekin aikoinaan harjoittaneensa kansalaistottelemattomuutta Koijärvellä.
Nuorisojärjestöillä radikaaleja kannanottoja
Halla-aholta kysyttiin, miksi Perussuomalaisten Nuorten puheenjohtaja on eduskuntavaaliehdokkaana, vaikka nuorisojärjestö on aiemmin ilmoittanut vastustavansa ulkomaalaisten adoptioiden tukemista. Kysymyksestä seurasi kiivas väittely etnisestä suomalaisuudesta ja suomen kansalaisuudesta.
&#8211; Nuorisojärjestöillä on yleensä radikaaleja kannanottoja, eikä tämä rajoitu perussuomalaisiin. Mielestäni ei ole relevantti kysymys, miten määritellään kuka on suomalainen. Kuitenkin aiheesta käytävä keskustelu jalostaa ajattelua ja radikaalit ajatukset muuttuvat maltillisemmiksi ajan kanssa, Halla-aho sanoi.
Anderssonin mielestä Halla-ahon olisi pitänyt tuomita nuorisojärjestö sen lausuntojen perusteella. Andersson myös viittasi itseensä suomenruotsalaisena.
&#8220;Jos saisin Somalian kansalaisuuden, olisinko somali?&#8221;
Halla-aho kuittasi takaisin, että hänellä ei ole tapana pöyristyä lausunnoista ja Halla-aho sanoi kestävänsä sen, että hänen kanssaan ollaan eri mieltä asioista.
&#8211; Ongelma keskustelussa on, että suomen kielessä ei ole sanaa suomalaiselle etnisyytenä ja suomalaiselle kansalaisena. Jos minä muuttaisin Somaliaan ja saisin kansalaisuuden, minusta tulisi somalialainen, mutta olisinko Lin mielestä silloin somali? Halla-aho kysyi Anderssonilta, joka väitti seuraavaksi perussuomalaisten harjoittavan erottelupolitiikkaa.
Halla-aho vastasi, että Suomessa elää jo nyt etnisiä vähemmistöjä, jotka ovat samalla tavalla suomalaisia kuin kaikki muutkin.
&#8211; Haluaisin nostaa tataarit ja juutalaiset esiin. Vähemmistöt kuuluvat Suomeen, he ovat suomalaisia, mutta he ovat myös eri etnisyyksiä. He ovat ihan ylpeitä siitä. Minusta on omituista, jos Suomessa olisi yksi etninen ryhmä, joka ei saa pitää itseään etnisenä ryhmänä eli me suomalaiset.
Yhteinen näkemys löytyi huumausainepolitiikassa
Kaikilta puheenjohtajilta kysyttiin, millä rahamäärällä he tulisivat toimeen kuukaudessa ja riittäisikö toimeentuloon 518 euroa, eli työttömän käytössä kuukausittain olevat rahat.
&#8211; Ihminen kyllä tulee toimeen vähällä rahalla, jos on vain vähän rahaa. Näin se on, minullakin on tästä kokemusta opiskeluajalta, Halla-aho sanoi.
Andersson sanoi, ettei hän pärjäisi näin pienillä tuloilla. Haavisto sanoi joskus aikaisemmin sinnitelleensä vastaavalla summalla kuukaudessa, mutta että nykyisin se olisi hänelle vaikeaa.
Puoluejohtajilla oli kohtalaisen yksimieliset näkemykset kysymykseen, joka koski kannabiksen laillistamista. Haavisto nosti esille, että kannabiksen pitkäaikaiskäytöllä on haitallisia vaikutuksia. Silti Haaviston mielestä poliisin resurssit tulisi ohjata kovien huumausaineiden torjuntaan. Andersson arvioi, että kannabiksen laillistaminen olisi omiaan lisäämään aineen käyttöä. Andersson kuitenkin sanoi kannattavansa käytön dekriminalisointia.
Halla-aho sanoi olevansa molempien puoluejohtajien kanssa suunnilleen samoilla linjoilla.
&#8211; Olen molempien kanssa samaa mieltä siinä, että itse en kannata kannabiksen laillistamista. En tiedä, onko kannabis vaarallisempi aine kuin alkoholi, mutta ongelma nimeltä alkoholi ei ole peruste tuoda toista ongelmaa siihen rinnalle.
Erimielisyyksistä voitava keskustella sivistyneesti
Lopuksi kaikille puoluejohtajille esitettiin kysymys, jonka kysyjä halusi tietää, millä tavalla jokaisen puoluepomon oma puolue ottaisi huomioon poliittisen vastustajan perustellun ja varteenotettavan esityksen, joka palvelee suomalaista yhteiskuntaa sekä milloin puoluejohtajat olisivat valmiita kuuntelemaan poliittisen vastustajan mielipiteitä kiihkotta, siitä huolimatta että oma mielipide olisi toinen, jos kyseinen esitys palvelisi hyvin suomalaista yhteiskuntaa.
&#8211; Minun ihannemaailmassani puolueet tarjoavat toisilleen vaihtoehtoja. Erimielisyyksistä on voitava keskustella sivistyneesti, kuten olemme voineet keskustella tänään. Kuitenkin johtuen siitä, että monissa asioissa meillä voi olla erilainen käsitys siitä, mikä on yhteiskunnan kokonaisetu, yhteisymmärryksen löytäminen voi olla vaikeaa, Halla-aho sanoi.
Anderssonin mielestä asiaperusteinen väittely kuuluu politiikkaan, mutta hän sanoi kannattavansa hyvin perusteltua esitystä. Haavisto sanoi antaneensa tunnustusta hallitukselle Suomen ja Ruotsin puolustusyhteistyöstä.

Andersson yritti painostaa Halla-ahoa tuomitsemaan perussuomalaisten nuorisojärjestön – Halla-aho: ”Ei ole tapana pöyristyä, jos joku on minun kanssani eri mieltä”

Perussuomalaiset on mukana eri ministeriöille osoitetussa laajassa toimenpide-ehdotuksessa, jossa vaaditaan konkreettisia parannuksia sisäilmasairastuneiden asemaan.

Kansanedustaja, perussuomalaisten eduskuntaryhmän puheenjohtaja Leena Meri kertoi Työmiehen tuumaustunnilla sisäilmasairaiden sekä rakennetusta ympäristöstä sairastuneiden tilanteesta sekä toimenpiteistä sairastuneiden tilanteen parantamiseksi.
Jokaisella oikeus terveelliseen ympäristöön
Meri osoitti aluksi, että kaikkien oikeus terveelliseen ympäristöön on johdettavissa suoraan Suomen perustuslain säännöksistä.
&#8211; Perustuslain mukaan julkisen vallan on pyrittävä turvaamaan jokaiselle oikeus terveelliseen ympäristöön sekä mahdollisuus vaikuttaa elinympäristöään koskevaan päätöksentekoon. Julkisen vallan on myös edistettävä väestön terveyttä.
<iframe loading="lazy" title="Tuumaustunti 11.10.2018 - Halla-aho, Meri ja Juvonen" width="500" height="281" src="https://www.youtube.com/embed/c3rvOQOA9yw?start=2621&#038;feature=oembed" frameborder="0" allow="accelerometer; autoplay; clipboard-write; encrypted-media; gyroscope; picture-in-picture; web-share" referrerpolicy="strict-origin-when-cross-origin" allowfullscreen></iframe>
&#8211; Näihin perustuslain säännöksiin siis palautuu jokaisen oikeus terveelliseen ympäristöön mukaan lukien rakennettu ympäristö. Ja mikäli sairastut, tulee jokaisen saada riittävät terveyspalvelut ja sosiaaliturva. Julkiselle vallalle on annettu nimenomainen velvollisuus huolehtia näistä oikeuksista, Meri muistutti.
Suomessa jo lähes 1,2 miljoonaa sairastunutta
Perussuomalaiset on jo vuosia toiminut infraäänestä ja huonosta sisäilmasta sekä niiden vuoksi terveytensä eri tavoin menettäneiden puolesta.
&#8211; Ihmiset ovat asuinympäristöstään saaneet omituisia oireita: pahoinvointia, huimausta, monikemikaaliherkkyyttä, jopa sähköallergiaa. Olen keskustellut tästä aiheesta monien ihmisten kanssa ja saanut valtavasti postia, Meri sanoi.
Hän toi esille, että Suomessa on tällä hetkellä eri laskelmien mukaan jo lähes 1,2 miljoonaa sisäilmasta ja infraäänestä eri tavoin sairastunutta ja oirehtivaa kansalaista.
&#8211; Heidän keskeisenä ongelmanaan on se, että soveltuvaa tautiluokitusta ei ole olemassa. Sairastuneille on tarjottu avuksi terapiaa tai heitä on jopa pidetty hulluina. Koska diagnoosia ei ole saatavilla, vaihtoehtona on monelle ottaa ”hullun paperit”.
Meri painottaa, että tilanteeseen on saatava muutos, koska diagnoosin puute voi johtaa siihen, ettei sairastunut henkilö esimerkiksi saa hänelle kuuluvia tukia eikä häntä voida todeta työkyvyttömäksi.
&#8211; Lääketiede kehittyy, ja vielä 1970-luvulla migreeniäkin pidettiin mielisairautena, Meri sanoi.
Asiantuntijat varoittaneet jo seurauksista
Meri osallistui syyskuun lopussa Rakennetun ympäristön aiheuttamat sairaudet ja sosiaaliturvan puute -seminaarin, jossa kuultiin sairastuneiden perheiden puheenvuoroja sekä eri alojen lääkäreitä ja tutkijoita.
&#8211; Seminaarista minulle jäi erityisesti mieleen erään sisäilmasairastuneen lapsen äidin tarina. Hän kertoi, että hänen epäiltiin jopa keksivän lapsen oireita. Jokainen kuitenkin ymmärtää, että jos sairastuneita on kymmeniä, jopa satojatuhansia, niin ei voi olla kyse teeskentelystä.
&#8211; Lastentautien erikoislääkäri Tiina Tuomela kertoi, että sairastuneita lapsia on otettu huostaan, kun ei ole uskottu että lapsella on fysiologisia oireita vaan on epäilty vanhemmilla olevan mielenterveysongelmia.
Meri kertoo mikrobiologian professori Mirja Salkinoja-Salosen tuoneen esille, kuinka herkistyminen sairauksille voi olla seurausta erilaisista rakennuksissa käytetyistä kemikaaleista, joista ei vielä tiedetä tarpeeksi.
&#8211; Pitkäaikainen altistuminen kemikaaleille voi siis johtaa erilaisiin sairastumisiin, koska rakennusmateriaaleista ei ole saatavilla tietoa.
Ministeriöiltä vaaditaan toimenpiteitä laajalla aloitteella
Seminaarissa hyväksyttiin eri ministeriöille osoitettu laaja päätöslauselma, jolle Meri toivoo kaikkien eduskuntapuolueiden tukea.
Sosiaali- ja terveysministeriölle osoitetussa toimenpide-ehdotuksessa esitetään, että sisäilmasairastuneiden tautiluokitusasia olisi saatava nopeasti kuntoon, koska syy-yhteys pystytään riittävällä todennäköisyydellä varmistamaan.
&#8211; Tautiluokitusasia osaltaan auttaa siihen, että sairastunut henkilö pääsee kuntoutukseen, oikeudenmukaisen sosiaaliturvan sekä eläkejärjestelmän piiriin, kun rakennetun ympäristön aiheuttamat sairaudet on virallisesti luokiteltu sairaudeksi.
Toimenpide-ehdotuksessa myös muun muassa esitetään vuoden 2018 lisätalousarvioon sekä vuoden 2019 budjettiin varattavaksi määrärahat kohdistettaviksi home- ja kosteusvauriosairauden tutkimukseen, diagnostiikkaan sekä evakkotalojen rakentamiseen.
Opetusministeriölle esitetään, että ympäristön aiheuttamiin sairauksiin sairastuneiden lasten perusopetuksen epäkohdat ja jopa koulusyrjäytymiset on pikaisesti korjattava.