Valtiovarainministeri Purra kyselytunnilla: Keskustan kannattaa tarkistaa verolinjaansa eikä ehdottaa enemmän veroja

Koponen koulutuksen rahoituksesta: Hallitus palauttaa uskon tulevaan ja tekee koulutuksen kunnianpalautuksen

Lehtinen pitää rangaistusten koventamista perusteltuna: “On jo ajauduttu väärälle polulle, kun kouluissa tarvitaan poliiseja”

Antikainen vaatii Koneen Säätiön toimintaa tutkittavaksi – toteutuvatko yleishyödyllisen säätiön kriteerit?

Purralta merkittävä avaus listaamattomien yhtiöiden osinkoverotuksen kokonaisuudistuksesta – Finnwatch kannattaa aloitetta lämpimästi

Valtiovarainministeri Purra Keskuskauppakamarin veropäivillä: Uusia veronkorotuksia ole enää tulossa tällä vaalikaudella

Vasemmistoliiton piirin puheenjohtajiston Esa Annala: ”kuolema persuille”

Demari tuuttasi A-studiossa niin paksua höpöä, että Purra puuskahti: “You can’t make this shit up”

”Kuolemaa persuille” lietsonut vasemmistoliiton kuntapoliitikko: ”Olen huono esimerkki siitä, miten väkivaltaretoriikka on yleistynyt ja normalisoitunut poliittisessa diskurssissa”

Espoossa ja Vantaalla kohta jo lähes puolet työttömistä vieraskielisiä – silti vihervasemmisto vaatii yhä lisää työperäistä maahanmuuttoa

Antikainen: Vasemmistoliitto jälleen terroristijärjestön puolella

sisäilmaongelmat

Eduskunnassa on viime viikkoina käsitelty valtion ensi vuoden talousarviota. Perussuomalaiset peräänkuuluttavat omassa vaihtoehdossaan menojen laittamista tärkeysjärjestykseen. Perussuomalaisten 1. varapuheenjohtaja Leena Meri on jättänyt kuusi omaa talousarvioaloitetta valtiontalouden korjaamiseksi.

Valtion velan kasvaessa talouden korjaaminen tulee aloittaa leikkaamalla välittömästi sellaisista menoista, jotka eivät edistä suomalaisten hyvinvointia. Perussuomalaisten vaihtoehto säästäisi muun muassa haittamaahanmuutosta, ylimitoitetuista ilmastotoimista, kehitysyhteistyöstä ja Yleisradion budjetista.
&#8211; Suomalaiset ovat pulassa inflaation ja erityisesti sähkön järjettömän hinnan kurittaessa ostovoimaa. Eläminen on aikaisempaa kalliimpaa ja toimeentulon kanssa tekee tiukkaa tuhansissa kodeissa. Perussuomalaiset haluaa turvata sujuvan arjen suomalaisille, ja se ei ole mahdollista, jos menoja ei laiteta tärkeysjärjestykseen ja veronmaksajien rahoja käytetä järkevästi, perussuomalaisten 1. varapuheenjohtaja Leena Meri toteaa.
Mereltä kuusi omaa talousarvioaloitetta
Kansanedustajat voivat tehdä myös omia ehdotuksia talousarvioesitykseen. Hyvinkääläinen kansanedustaja on jättänyt yhteensä kuusi omaa aloitetta, joilla ehdotetaan lisärahoitusta Uudenmaan tie- ja pysäköintihankkeisiin, sisäilmaesteettömään asumiseen, mielenterveyspalveluiden parantamiseen sekä eläinsuojeluun.
Rahamääräisesti suurimmat ehdotukset liittyivät tiehankkeisiin, joiden tarpeellisuutta Meri perustelee liikenneturvallisuudella ja liikenteen sujuvuudella.
&#8211; Kehä V (valtatie 25) muodostaa Helsingin seudun uloimman kehäyhteyden, ja sillä on selkeä kansainvälinen ja valtakunnallinen rooli, koska tiellä on keskeinen yhteys muun muassa Hangon satamaan ja se palvelee suurta määrää työmatkaliikennettä. Tie kaipaa monin paikoin kunnostusta yleisen turvallisuuden parantamiseksi. Liittymät ovat lyhyitä, kääntyviltä ajoneuvoilta puuttuu turvallisia poistumiskaistoja ja ohituskaistoja ei juuri ole, Meri perustelee lisäysehdotustaan.
&#8211; Esitin Valtatie 3:n liityntäpysäköinnin suunnitteluun rahaa, jotta autojen ja polkupyörien liityntä- ja saattopysäköinti olisi hyvinkääläisille mahdollisimman sujuvaa tulevaisuudessa.
Terveyden edistämiseen miljoona
Matalan kynnyksen mielenterveyspalvelujen parantamiseksi Uudellamaalla Meri ehdotti 500 000 euron lisäystä.
&#8211; Mielenterveyden häiriöt maksavat miljardeja euroja työkyvyttömyyden, sairauspoissaolojen ja sote-palvelujen tarpeen muodossa. Työkyvyttömyyseläkkeistä peräti yli puolet on mielenterveysperusteisia. Matalan kynnyksen palveluita lisäämällä voidaan ennaltaehkäistä ongelmien syveneminen. Ennaltaehkäisevä panostus maksaa itsensä takaisin, kun yhä useampi mielenterveysongelmasta kärsivä toipuu takaisin työelämään, Meri sanoo.
Myös sisäilmaesteettömään rakentamiseen tulee panostaa. Meren ehdotuksessa talousarviosta varataan 500 000 euroa projektirahaa, jota rakennusliikkeet voivat hakea sisäilmaesteettömien asuntojen rakentamista varten. Projektirahan saamiselle tulisi asettaa kriteerit, ja kaikissa vaiheissa suunnittelusta toteutukseen tulee huomioida sisäilmaesteettömyys.
&#8211; Huonosta sisäilmasta sairastuneiden on usein hankalaa löytää sopivaa asuntoa, sillä oireita voi ilmetä herkistymisen takia monien rakennusten hajuista, materiaaleista ja kemikaaleista. Näille ihmisille tulisi turvata esteetön asuminen, Meri toteaa.
Suomenhevosliitolle ja eläinsuojeluyhdistyksille
Suomenhevosliitolle Meri esitti 100 000 euron lisäystä ja eläinsuojeluyhdistyksille löytöeläintalojen ylläpitokustannuksiin 300 000 euron lisäystä.
&#8211; Suomenhevonen on ainoa alkuperäinen suomalainen hevosrotu, joka oli tärkeässä roolissa sekä Suomen sodissa että maan jälleenrakentamisessa. On vain yksi suomenhevonen, jota emme saa menettää. Hevosten kasvattaminen on kallista, aikaavievää ja arvokasta työtä, jota täytyy tukea myös taloudellisesti, Meri sanoo.
&#8211; Eläinsuojeluyhdistykset tekevät arvokasta työtä eläinten puolesta, ja palvelu on sellaista, jota muuten yhteiskunnassa ei ole tarjolla, mutta jolle on kysyntää. Monien eläinsuojeluyhdistysten toiminta perustuu vapaaehtoisten haluun auttaa. Löytöeläinkodeilla on tärkeä rooli eläinsuojelussa, sillä kaikille löytöeläimille ei ole mahdollista löytää uutta kotia ja eläimet tarvitsevat lämpimän ja turvallisen paikan olla, Meri kommentoi.
Eduskunta äänesti viimeisistä talousarvioehdotuksista tänään keskiviikkona. Hallituspuolueiden tuen puuttuessa lisäysehdotukset jäivät toteutumatta, Meri harmittelee.
&nbsp;

Leena Meri: Perussuomalaiset vaatii menojen laittamista tärkeysjärjestykseen – “Suomalaiset ovat pulassa”

Eduskuntaryhmän 2.varapuheenjohtaja Lulu Ranne osallistui tällä viikolla Terveet tilat 2028-ohjelman vuosittain järjestettävään parlamentaariseen keskustelutilaisuuteen. Vuonna 2018 käynnistyneen kymmenvuotisen ohjelman tavoite on ”tervehdyttää julkiset rakennukset ja sisäilmasta oireilevat”. Ohjelman tavoitteet ovat väliarvion mukaan hyvin kaukana. Ranne totesi puheenvuorossaan, että huoli, tilannekuva ja tavoitteet ovat pitkälti yhteiset, mutta keinot tavoitteiden saavuttamiseksi osin hyvinkin erilaisia.
 
Lulu Ranne toteaa ohjelman sisältävän julkiselle sektorille tyypillisesti runsaasti erilaisia raportteja, selvityksiä ja työpajoja.
&#8211; Selvitykset eivät auta, ellei kunnilla ole riittävästi ammattilaisia ja rahaa tiedon hyödyntämiseen. Mikään ei myöskään muutu, jos virkavastuulliset eivät jatkossakaan joudu todelliseen vastuuseen julkisiin rakennuksiin liittyvistä laiminlyönneistään ja niiden seurauksista, tiivistää Ranne.
&#8211; Suomessa on periaatteessa lait, jotka turvaavat oikeuden turvallisiin ja terveisiin työ- ja toimintatiloihin. Laeista huolimatta osa kuntien viranhaltijoista ja johdosta eivät valvo, puutu ongelmiin tai auta uhreja ajoissa tai lainkaan. Virkavastuut eivät toteudu, sillä laiminlyönneistä ei seuraa mitään. Laiminlyöntien seuraukset tulevat yhteiskunnalle ja yksilöille erittäin kalliiksi ja uhrit jäävät edelleen usein vaille apua.
Valvojilla ja laiminlyöjillä sama työnantaja
Ranteen mukaan erityisesti koulujen oppilaat ja päiväkotilapset jäävät paitsioon. Perheet ovat joutuneet ongelmiin, kun ne ovat vaatineet lapsilleen lain mukaan kuuluvia terveitä koulutiloja. Henkilöstökin on usein puun ja kuoren välissä, heidän oireilujaan vähätellään ja heitä painostetaan olemaan hiljaa sisäilmaongelmista.
&#8211; Kaikki kyllä osoittavat myötätuntoa sisäilmauhreja kohtaan, mutta ongelmien korjaamiseen tarvitaan konkreettisia ja koviakin muutoksia ja toimia, Ranne sanoo.
&#8211; Terveet tilat -ohjelmaan on sisällytettävä lakiuudistusehdotuksia, joiden avulla julkisen sektorin virkavastuisiin liittyviä perusongelmia on mahdollista ratkaista. Tilanne ei ole terve, kun valvojilla, velvoittavilla viranhaltijoilla ja laiminlyöjällä on työnantajana sama kunta.
Perussuomalaiset ehdottavat ratkaisuiksi muun muassa ryhmäkanneoikeuden laajentamista kattamaan myös sisäilmaongelmista aiheutuneet terveysongelmat. Rakennusvalvontaan, terveystarkastuksiin ja työsuojeluun liittyvät tehtävät olisi Ranteen mukaan siirrettävä riittävän kauas rakennuksiaan laiminlyövistä kunnista ja muista julkisyhteisöistä. Tämä madaltaisi kynnystä puuttua ongelmiin riittävän vahvasti ja ajoissa.
Tuottamattomasta tekemisestä luovuttava
Ranne vaatii myös, että rakennetun ympäristön aiheuttamalle sairaudelle olisi annettava sairautta eikä oireita kuvaava luokitus. Silloin uhrit saisivat tarvitsemaansa hoitoa, kuntoutusta ja oikeudenmukaisen sosiaaliturvan sekä pääsisivät eläkejärjestelmän piiriin.
Ohjelman väliarviossa todetaan, että sille ei osoiteta riittävästi rahaa suhteessa tavoitteisiin. Ranteen mukaan ohjelman vaikuttavuutta voitaisiin huomattavasti parantaa keskittämällä voimavarat työhön, joka vie varmasti kohti tavoitteita. Turhasta silpusta ja tuottamattomasta tekemisestä on luovuttava.
&#8211; Niin kuntien kuin valtionkin on asetettava menokohteitaan tärkeysjärjestykseen ja varmistettava riittävät määrärahat korjausvelan ammattimaiseen pienentämiseen ja sisäilman uhrien tilanteen parantamiseen.

Ranne: Sisäilmaongelmat eivät ratkea selvityksillä tai työpajoilla

EU:n komissio on vaatimassa vihreän siirtymän nimissä suomalaisilta asunnonomistajilta energiatehokkuutta parantavia pakkoremontteja, uutisoi <a href="https://kuntalehti.fi/uutiset/eun-ehdotukset-panevat-kunnatkin-tiukan-paikan-eteen-tarkoittaisi-kunnille-noin-36-miljardin-euron-lisainvestointeja-vuosittain/">Kuntaliitto</a>. Kansanedustaja Ari Koposen mukaan ehdotus pakkoinvestoinneista tulee vain entisestään lisäämään suomalaisten energiaköyhyyttä, erityisesti alimmissa tuloluokissa. 

Uuden direktiiviehdotuksen mukaan jokaisen EU-maan on määriteltävä rakennuskannastaan energiatehokkuudeltaan heikoimmin suoriutuva 15 %:n osuus, joka luokiteltaisiin uudessa järjestelmässä G-luokkaan. Tämä luokka tulisi sitten nostaa peruskorjauksilla muutaman vuoden sisällä F-luokkaan.
&#8211; Energiatehokkuusinvestoinnit ovat toki hyvä asia. Mutta tässä mittakaavassa ja pakotettuna se koskisi kuitenkin lähes joka seitsemättä talonomistajaa. Ei näin iso osa suomalaisista tule selviytymään kymmenien tuhansien eurojen remonttilaskusta, tyrmää kansanedustaja Ari Koponen.
Asuntojen arvot romahtavat erityisesti maaseudulla
Hurja tavoite tulee varmasti nopeuttamaan entisestään myös maaseudun autioitumista. Koponen arvioikin asuntojen arvon romahtavan niiden joutuessa G- eli roskaluokkaan.
&#8211; Kaikkein energiatehottominta 15 %:n kiinteistökantaa saattaa muiltakin osin esimerkiksi huonon kuntonsa, sisäilma- ja homeongelmien tai sijaintinsa vuoksi olla kannattamatonta korjata, päättää Koponen.
Asiasta uutisoi ensimmäisenä <a href="https://kuntalehti.fi/uutiset/eun-ehdotukset-panevat-kunnatkin-tiukan-paikan-eteen-tarkoittaisi-kunnille-noin-36-miljardin-euron-lisainvestointeja-vuosittain/">Kuntalehti</a>.
&nbsp;

EU vaatimassa suomalaisilta asunnonomistajilta energiatehokkuusremontteja vihreän siirtymän nimissä – Koponen: Kaikki eivät tule selviytymään kymmenien tuhansien eurojen laskusta

Perussuomalaisten 1. varapuheenjohtaja Leena Meri on jättänyt seitsemän talousarvioaloitetta vuoden 2021 budjettiin. Meri hakee lisärahoitusta mm. tiehankkeille ja sisäilmaongelmille sekä mielenterveysongelmien matalan kynnyksen tukeen.

Tiehankkeita Leena Meri perustelee liikenneturvallisuudella. Hankkeisiin Meri esitti 20,7 miljoonaa euroa.
&#8211; Kehä V eli valtatie 25 muodostaa Helsingin seudun uloimman kehäyhteyden ja sillä on selkeä kansainvälinen ja valtakunnallinen rooli, koska tiellä on keskeinen yhteys muun muassa Hangon satamaan ja se palvelee suurta määrää työmatkaliikennettä. Tie kaipaa kuitenkin monin paikoin kunnostusta yleisen turvallisuuden parantamiseksi. Liittymät on lyhyitä, kääntyviltä puuttuu kaistoja ja myös ohituskaistoja kaivataan lisää, Meri kertoo.
Terveyden edistämiseen miljoona
Matalan kynnyksen mielenterveyspalvelujen parantamiseksi Uudellamaalla Meri ehdottaa 500 000 euron lisäystä.
&#8211; OECD:n raportin mukaan mielenterveyden häiriöt maksavat vuosittain jopa noin yksitoista miljardia euroa ja työkyvyttömyyseläkkeistä peräti yli puolet on mielenterveysperusteisia. Matalan kynnyksen palveluita lisäämällä voidaan ennaltaehkäistä ongelmien syventyminen. Ennaltaehkäisevä panostus maksaa muutenkin itsensä takaisin, kun yhä useampi mielenterveysongelmasta kärsivä toipuu takaisin työelämään, Meri sanoo.
Sisäilmaesteellisten asuinolosuhteiden parantamiseksi Meri esittää niinikään 500 000 euron lisäystä.
&#8211; Vaikeammin sisäilmaongelmista sairastuneille voi olla hyvin hankalaa löytää sopivaa asuntoa, sillä osa altistuneista ei pysty oleskelemaan muidenkaan hajujen ja materiaalien keskellä. Näille ihmisille tulisi turvata esteetön asuminen, Meri toteaa.
Eläinsuojeluyhdistykset tekevät arvokasta työtä
Meren ehdotuksessa talousarviosta varataan projektirahaa, jota rakennusliikkeet voivat hakea sisäilmaesteettömien asuntojen rakentamista varten. Projektirahan saamiselle tulisi kriteerit ja kaikissa vaiheissa suunnittelusta toteutukseen tulee huomioida sisäilmaesteettömyys.
&#8211; Olen vuosia tuonut ministereille esiin huoleni suomenhevosten tulevaisuudesta, sillä varsoja syntyy todella vähän. Hevosten kasvattaminen on kallista, aikaa vievää ja arvokasta työtä, jota täytyy tukea myös taloudellisesti. Yksi tukimuoto voisi olla niin kutsutun varsarahan takaisin käyttöönottaminen, Meri sanoo.
Suomenhevosliitolle Meri esitti 100 000 euron lisäystä ja eläinsuojeluyhdistyksille löytöeläintalojen ylläpitokustannuksiin 300 000 euron lisäystä.
&#8211; Eläinsuojeluyhdistykset tekevät arvokasta työtä eläinten puolesta ja palvelu on sellaista, jota muuten yhteiskunnassa ei ole tarjolla, mutta jolle on kysyntää. Monien eläinsuojeluyhdistysten toiminta perustuu vapaaehtoisten haluun auttaa. Löytöeläinkodeilla on tärkeä rooli eläinsuojelussa, sillä kaikille löytöeläimille ei ole mahdollista löytää uutta kotia ja eläimet tarvitsevat lämpimän ja turvallisen paikan olla, Meri kommentoi.

Leena Meri: Tiehankkeet tarvitsevat lisärahoitusta  yleisen turvallisuuden parantamiseksi

Koronakriisi asetti kunnat ja opetuksen aivan uudenlaisen haasteen eteen. Poikkeustilasta johtuen yli 500 000 oppilasta on siirtynyt etäopetukseen 18.3. alkaen. Peruskoulussa opetusta ei ole totuttu järjestämään etänä, sillä perusopetuslain mukaan oppivelvollisuusikäisten esi- ja perusopetus tulee olla lähiopetusta. Vaihtelut käytännön toteutuksessa on asettanut lapset keskenään eriarvoiseen asemaan.

&#8211; Siirtyminen nopeasti täysin uuteen tapaan järjestää opetus ei ole ollut kivuton, koska voimassa oleva lainsäädäntö ei ole mahdollistanut ennalta varautumista ja etäopetuksen harjoittelua, kuvailee kansanedustaja ja sivistysvaliokunnan jäsen Ari Koponen.
Koponen vaatii, että kriisin jälkeen tullaan määrittelemään kriteerit sille, mitä perusopetuksen pitäisi minimissään poikkeusoloissa olla ja laaditaan etäopetukseen soveltuva opetussuunnitelma.
&#8211; Opettajat ja perheet ovat toimineet erittäin hyvin. Yhteistyöllä etäopetus on saatu toteutettua, Koponen kiittelee. Samalla kuitenkin esimerkiksi kouluruoan jakoon ei ole ollut selkeää käytäntöä, vaan jokainen kunta on koittanut ratkaista ongelmaa omilla järjestelyillä, huomauttaa Koponen.
Etäopetusta voisi jatkaa myös normaalioloissa
Useille oppilaille siirtyminen etäopetukseen on ollut hyvin positiivinen kokemus esimerkiksi aistiyliherkille, neurokirjon diagnoosin omaaville oppilaille, sisäilmasta oireileville, kouluahdistuneille, maaseudun pitkien koulumatkojen oppilaille sekä kiusatuille.
&#8211; Nämä ryhmät ovat hyötyneet siitä, että saavat opiskella omaan tahtiinsa rauhallisessa kotiympäristössä, minkä vuoksi olisi tärkeää, että he saisivat jatkaa etänä opiskelua myös normaalioloissa, toivoo Koponen.
Kotiopetuksessa yli 400 oppilasta
Suomessa on mahdollisuus kotiopetukseen, vuonna 2018 heitä oli Tilastokeskuksen mukaan 414 oppilasta. Tämä ei kuitenkaan ole sama asia kuin etäopetus, sillä kunnalla ei ole velvollisuutta järjestää opetusta, palveluja tai etuuksia kotiopetuksessa olevalle lapselle.
Perusopetuksen järjestäminen etäopetuksena edellyttää lainsäädännöllistä muutosta. Koponen on jättänyt hallitukselle toimenpidealoitteen, jotta hallitus ryhtyisi koronakriisin jälkeen selvittämään mahdollisuuksia ottaa etäopetus keinovalikoimaan myös normaalioloissa ja valmistelisi etäopiskelua varten opetussuunnitelman.

Sivistysvaliokunnan jäsen Koponen: Osalle opiskelijoista etäopetus voi olla helpotus

Perussuomalaisten kansanedustaja Lulu Ranne paheksuu voimakkaasti julkisesti rahoitetun sisäilmatutkimuksen saamaa käännettä.
Lulu Ranteen mukaan väitteissä, että huonosta sisäilmasta kärsivien ongelma on lähinnä korvien välissä, ei sinänsä ole uutta, mutta syyttäjänä on yleensä ollut rakennuksen omistajaa lähellä oleva taho.
Nyt julkisesti rahoitetut Terveyden ja Hyvinvoinnin laitos THL ja Työterveyslaitos TTL ovat liittyneet vähättelemään infektiokierteessä ja työkyvyttömyydessä eläviä ihmisiä.
Päässäkö se vika muka on?
THL on jo aikaisemminkin julkaissut väitteitä, että suomalaisten käsitykset sisäilmaongelmista ovat liioiteltuja. Tänään 21.2.2020 YLE uutisoi THL:n ja TTL:n voimakkaasti esiintuomasta ”huoliteoriasta”, jonka mukaan sisäilmaoireet tuottaa huoli sisäilmaongelmista.
&#8211; Vakavaksi asian tekee se, ettei tällaisen huoliteorian tueksi ole minkäänlaista tutkimustietoa, Ranne jatkaa.
Ohjaako miljardien sisäilmavelka?
Ranne toteaa, että kaikki tietävät millaisissa vaikeuksissa julkinen talous ja etenkin kuntatalous ovat. Kymmenet tuhannet lapset ja työntekijät altistuvat päivittäin sisäilmaongelmaisissa päiväkodeissa, kouluissa, sote-rakennuksissa ja virastoissa. Korjausvelka lasketaan miljardeissa.
Ranne päätteleekin, että THL:n ja TTL:n uusissa ulostuloissa on kyse tämän miljardipommin purkamisesta sairastuneiden kustannuksella.
Vastuu terveyshaitoista ja vahingoista on selvä
Kunnissa ja valtiolla tiedetään, että ihmisille aiheutuu todellisia ja usein lopullisia terveyshaittoja. Maankäyttö- ja rakennuslaki velvoittaa rakennusten omistajia pitämään ne jatkuvasti terveellisinä ja turvallisina.
Terveyshaittoja aiheuttavien rakennusten omistajia ei vain saada kunnolliseen korvausvastuuseen, koska jokainen sairastunut joutuisi käymään vahingonkorvaustaistelun yksin. Tällaiseen ei sairastuneilla ole voimia tai varoja.
Ryhmäkanneoikeus laajennettava sisäilmaongelmiin
Ranteen mukaan ratkaisu on ryhmäkanneoikeuden laajentaminen sisäilmaongelmiin sovellettavaksi. Hän on jättämässä tätä tarkoittavan lakialoitteen eduskunnassa lähiaikoina.
&#8211; Jo riski kunnollisesta vahingonkorvausvastuusta saanee esim. kuntapäättäjien jakamattoman huomion. Tärkeintä on saada oikeutta kärsineille, ja sisäilmaongelmat vihdoinkin hallintaan, Ranne painottaa.

Ohjaako talousahdinko julkisesti rahoitettua sisäilmatutkimusta?

Kansanedustaja Rami Lehto jätti eduskunnassa kirjallisen kysymyksen sisäilmaongelmista kärsivien auttamisesta sekä hometalo-oikeusprosessien nopeuttamisesta.
Ympäristöministeriön arvion mukaan Suomessa altistuu päivittäin kosteus- ja homevaurioille 600 000 – 800 000 henkilöä ja vakavaan homeloukkuun jää vuosittain noin 300-400 perhettä.
&#8211; Sisäilmaongelmiin voi liittyä niin terveydellisiä, taloudellisia, sosiaalisia kuin oikeudellisiakin ongelmia. Homeloukkuihin ja muihin asumisterveysloukkuihin liittyvät terveyshaitat ja kustannukset rasittavat näin ollen kotitalouksia monella tapaa. Homeloukkuun joutuneiden taloudellinen tilanne onkin usein katastrofaalinen, sanoo Rami Lehto.
&#8211; Sisäilmasta sairastuneet jäävät tyypillisesti yhteiskunnallisten palvelujen ja tukiverkkojen ulkopuolelle, kun ei ole olemassa mitään selkeää tautiluokitusta, joka takaisi sairastuneelle toimeentuloturvan.
Oikeusprosessit liian pitkiä
Lisäksi ylipitkät oikeusprosessit ovat uhka sisäilmasairastuneiden oikeusturvalle, kun hometaloriita voi seisoa oikeudessa vuosikausia. Myös korvausten saaminen voi olla hidasta, kun saatavia tulee mahdollisesti ulosoton kautta.
&#8211; Homeloukussa olevat ylivelkaantuvatkin helposti, kun kuluja tulee muun muassa oikeusprosesseista ja siitä, että joudutaan maksamaan asumiskuluja kuten vuokria tai lainanlyhennyksiä sekä hometalosta että väliaikaisesta kodista, Lehto toteaa.

Lehto: Sisäilmaongelmista kärsiviä autettava nopeammin – ”Homeloukussa olevat ylivelkaantuvat helposti”

Perussuomalaisten kansanedustaja Leena Meri jätti eduskunnassa kirjallisen kysymyksen sisäilmaongelmista sairastuneiden asunnottomuudesta.

Hallitusohjelmassa luvataan käynnistää selvitys siitä, millaista apua ja tukea valtio voi asiassa ihmisille antaa.
&#8211; Hyvä, että sisäilmaongelmiin puututaan. Pidän kuitenkin tärkeänä, että selvityksessä kuullaan erityisesti niitä ihmisiä, joilla on asiasta kokemusta ja joita se koskettaa. Eli epäterveestä sisäilmasta sairastuneita, sillä parhaiten sisäilmakodittomuuden syyt, seuraukset ja ratkaisut tuntevat asunnottomat itse ja heidän lähipiirinsä, Leena Meri kommentoi.
Sairastuneet joutuneet muuttokierteeseen
Meri kysyi myös, että milloin hallitusohjelmassa mainitut selvitykset on tarkoitus aloittaa ja millainen aikataulu valmistumiselle varataan. Lisäksi hän mainitsi asunnottomuuden ennaltaehkäisyn toimenpideohjelman (AUNE) ja kysyi, miten se huomioidaan selvityksissä.
&#8211; Selvitys tulee aloittaa nopealla aikataululla. Ei voi olla niin, että sairastuneet ihmiset joutuvat jatkuvaan muuttokierteeseen tai kokonaan asunnottomiksi, ja heidät jätetään oman onnensa nojaan, Meri painotti.
&#8211; Selvityksessä pitää huomioida myös asunnottomuuden ennaltaehkäisy. Puuttumalla ajoissa huonon sisäilman aiheuttamiin ongelmiin vähennämme sairastuneiden määrää tulevaisuudessa. Ennaltaehkäisyn lisäksi meidän täytyy auttaa jo sairastuneita.