Perussuomalaisten kunta- ja aluevaalitapahtumille startti Mikkelissä – syysaurinko ja Riikka Purran puhe vetivät Kirkkopuiston täyteen väkeä

Miko Bergbom ja Niko Ohvo: Etelärantaa ja Hakaniemeä yhdistää rakkaus halpatyövoimaa kohtaan

Mossad: Iran teettää terrori-iskuja katujengeillä – iskut Israelin Tukholman ja Kööpenhaminen suurlähetystöihin saman jengin tekosia

Junnila: Terroristijärjestöt riisuttava aseista tavalla tai toisella

Isisin ja Hamasin yhteistyö paljastui Gazassa: Hamas-Isis-taistelija piti jesidinaista orjanaan 10 vuotta

Elomaa: Sodissa kaatuneiden muistotaulut palautettava kouluihin

Demaripomo Razmyar kommentoi maahanmuuttajien Pisa-tuloksia – PS:n Koponen: ”Kujalla kuin käkikello”

PISA: Kun vasemmiston argumentit loppuvat, rasismisyyttely alkaa – Miko Bergbom antaa Li Anderssonin kuulla kunniansa

Kansallisarkiston ex-pääjohtajalta vakava varoitus Elokapinan radikalisoitumisriskistä – vertaa terroristijärjestö Punaiseen armeijakuntaan

Onni Rostilan kolumni: Sunnuntainen suru-uutinen

Uusi dokumentisarja kertoo jihadistien seksiorjuutuksesta ja joukkoraiskauksista Syyriassa –  seksiorjuus perustellaan sharia-lailla

siirtolaisongelma

Suomen eduskunta järjestää Naton parlamentaarisen yleiskokouksen syysistunnon marraskuussa 2027. Kokouskutsun esitti Naton parlamentaarisen yleiskokouksen Suomen valtuuskunnan puheenjohtaja, perussuomalaisten Tomi Immonen puhuessaan yleiskokouksen kevätistunnossa Bulgarian Sofiassa sunnuntaina.

Tomi Immonen ilmoitti puheenjohtajiston kokouksessa, että Suomi on valmis järjestämään Naton parlamentaarisen syysistunnon Suomessa vuonna 2027. Tämä ilmoitus otettiin puheenjohtajiston kokouksessa vastaan raikuvin suosionosoituksin.
&#8211; Yhdessäkään kokouksessa ei ole tapahtunut aikaisemmin sitä, että puhuja joutuu keskeyttämään puheensa kolmeen kertaan suosionosoitusten vuoksi, kertoo Immonen.
Tämä lämmin ja vilpitön tapa osoittaa Suomelle kunnioitusta hiukan yllätti Immosen.
&#8211; Suomen rooli ja esiintyminen Nato PA:n kokouksissa on ollut vahva, ja muiden maiden vastaanotto on ollut erittäin kunnioittava ja ystävällinen, kuvailee Immonen.
Suomi näyttää, minkälainen jäsenmaa se on
&#8211; Suomi haluaa uutena Naton jäsenmaana kantaa vastuunsa myös parlamentaarisessa yhteistyössä ja näyttää liittolaisille ja kumppaneille, millaisen jäsenmaan Nato Suomesta sai, Immonen perustelee.
&#8211; Täysjäsenyyttä Natossa ei toteuteta ”kirjekurssilla”, vaan se edellyttää aitoa vastuunkantoa ja uskottavaa osallistumista organisaation toimintaan, toteaa Immonen.
Arktinen turvallisuus isosti esillä
Kokouksessa katsottiin myös tulevaisuuteen ja toteutettiin ensimmäinen tapaaminen Kanadan ja Ruotsin delegaatioiden kanssa, ajatuksena luoda yhteistyöverkosto, jonka tärkeimpänä asiana olisi edistää arktisen alueen turvallisuutta Natossa. Osallistujiksi edellä mainittujen lisäksi suunniteltiin kutsuttavan Iso-Britannia, Islanti, Tanska, Grönlanti ja Norja.
Arktisen alueen turvallisuus tulee olemaan jo lähitulevaisuudessa merkittävä asia, koska Venäjä ja Kiina ovat lähteneet liikkeelle saadakseen vaikutusvaltaa alueella sekä strategisen sijainnin että myös alueen luonnonvarojen vuoksi.
&#8211; Konfliktin vaara arktisella alueella kasvaa samalla tavalla kuin Taiwanin merialueilla, joissa Kiina jo osoittaa voimaansa kansainvälisistä sopimuksista piittaamatta. Kiinan selän takana Venäjä varmistelee myös asemiaan ja pyrkii palauttamaan arktisella alueella muualla menettämäänsä valta-asemaa, arvioi Immonen.
Etelän turvallisuusongelmat konkretisoituvat nopeasti
Naton parlamentaarisessa kokoonpanossahan on jo olemassa oma verkostonsa, jonka tehtävänä on seurata ja kehittää turvallisuutta Välimeren alueella, Pohjois-Afrikassa ja Etelä-Euroopassa.
&#8211; Alueen turvallisuusongelmat konkretisoituvat yllättävän nopeasti Euroopassa ja Suomessa pakolais- ja siirtolaisongelmina, kertoo Immonen.
Syyskokous on Naton parlamentaarisen yleiskokouksen vuoden tärkein istunto. Siihen odotetaan noin 700–800 osanottajaa jäsen- ja kumppanimaista sekä lukuisista tarkkailijavaltioista ja -järjestöistä. Kyseessä on suurin eduskunnan koskaan järjestämä kansainvälinen kokous.
Suomi osallistui Naton parlamentaarisen kokoonpanon kokouksiin Sofiassa 25.-27.5.2024. Suomen Naton parlamentaarisen yleiskokouksen valtuuskuntaa johti puheenjohtajana perussuomalaisten Tomi Immonen, ja siihen kuuluivat hänen lisäkseen Jukka Kopra (kok.), Mikko Savola (kesk.) ja Mika Kari (sd.).
&nbsp;

Naton parlamentaarinen yleiskokous Suomeen 2027 – perussuomalaisten Immonen: Täysjäsenyyttä ei toteuteta kirjekurssilla

Yrittäjä ja reaalitalouden asiantuntija Veikko Vallin haluaa pysäyttää EU:n liittovaltiokehityksen ja yhteisvelkapyrkimykset.

– Olen kansallisvaltion mallin puolella, ja liittovaltiopyrkimykset pitää lopettaa. Liittovaltio on USA:n malli, koska siellä on yksi kieli. Meillä EU:ssa on 24 virallista kieltä, joten on mahdotonta tehdä yksi liittovaltio, jota ohjataan Brysselistä, Veikko Vallin sanoo.
Hänen mielestään liittovaltiokehitys palvelee monikansallisia suuryrityksiä ja suurpankkeja.
– Liittovaltio ei ole jäsenmaiden eikä pienten ja keskisuurten yritysten edun mukainen. Pk-yritykset ovat ketterämpiä kuin monikansalliset suuryritykset, jotka haluavat lisätä sääntelyä, kontrollointia ja lupaviidakkoa. Niillä on enemmän resursseja byrokratian ja lupaviidakon hoitamiseen kuin pienillä yrityksillä, Vallin toteaa.
Talouspolitiikka kiinnostaa
Vallin oli perussuomalaisten kansanedustaja vuosina 2019–2023, mutta jäi vapaaehtoisesti pois eduskunnasta. Hän toimi eduskunnassa talousvaliokunnan ryhmävastaavana.
Nyt hän on Tampereen kaupunginvaltuutettu, Pirkanmaan hyvinvointialueen aluevaltuutettu sekä perussuomalaisten eurovaaliehdokas.
– Minulla on kokemusperäistä talousosaamista, olen yrittäjyyttä ymmärtävä ja haluan hakea puolueelle ääniä yhteiseen pottiin, Vallin perustelee ehdokkuuttaan.
Vallin kertoo, että häntä kiinnostavat kauppapolitiikka, yritystukipolitiikka, EU-maiden kansalaisten vapaa liikkuvuus sekä siirtolaisongelman ratkaiseminen.
– Kaupan sisämarkkinat ovat pk-sektorin etu, ja niitä voidaan edistää kansallisella päätöksentekovallalla. Keskusjohtoinen EU-malli ei ole niin kestävä, Vallin katsoo.
Suomi on häviäjä rahanjaossa
Vallin arvostelee EU:n yhteisvaluutta euroa ja yhteisvelkaa.
– Valtiot koetetaan sitoa toisiinsa velalla. Ollaan ristiin rastiin takaamassa toistemme velkoja. Suomi maksaa esimerkiksi Puolan teollisuudelle tukia EU:n budjetin kautta. Se vääristää kilpailua, Vallin jyrähtää.
Hän mainitsee Italian, joka otti elpymispaketissa takaisin ison osan siitä, mitä se oli maksanut.
– Tukirahasäkkien viskely maasta toiseen on ollut voimassa pitkään. Suomi on häviäjä rahanjaossa ja valahtanut valtion budjetin alijäämässä Romanian tasolle. Tilanne on katastrofaalinen, Vallin katsoo.
”Euro on nostettava pöydälle”
Suomi liittyi euroon tammikuussa 1999, toisin kuin muut Pohjoismaat.
– Yhteisvaluuttaan liittyminen oli presidentti Sauli Niinistön poliittisen uran pahin talouspoliittinen virhe. Esimerkiksi Ruotsi toimi viisaasti, kun piti kruununsa. Suomi ei pärjää eurovaluutassa. Paluuta omaan valuuttaan tulisi selvittää. Jossain kohtaa euro on nostettava pöydälle, jos Suomen julkinen talous ei toivu, Vallin sanoo.
Hänestä Suomen kansallisesta taloudesta on pidettävä hyvää huolta.
– Liiallinen rahan lisääminen talouteen ja massiivinen velkaelvytys aiheuttavat inflaatiota. Suomi on elvyttänyt 15 vuotta, rahaa dumpataan vihreään siirtymään ja muuhun keinotekoiseen asiaan. Inflaatiosta ja korkojen noususta kärsivät tavalliset veronmaksajat, Vallin toteaa.
&nbsp;

Eurovaaliehdokas Veikko Vallin: ”Tukirahasäkkien viskelyn maasta toiseen on loputtava”

Europarlamenttiin pyrkivä perussuomalaisten kansanedustaja Sara Seppänen haluaa EU:n luopuvan kaikesta näpertelystä ja ujuttautumisesta kansallisvaltioiden lainsäädäntöön. Suomella ei ole varaa yhteenkään sellaiseen meppiin, joka ei puolusta Suomen ja suomalaisten etua.

Pitkään kotimaan politiikassa sen kaikilla tasoilla vaikuttanut Sara Seppänen on erityisesti kansanedustajan ominaisuudessa ja valiokuntatyössään nähnyt EU:n vaikutukset suomalaisten tavallisten ihmisten elämään ja sen problematiikan, joka Suomella EU-lainsäädännön kanssa on.
&#8211; Haluan olla vaikuttamassa siihen, että EU palaa perustehtäviinsä vahvistamaan Euroopan turvallisuutta ja kilpailukykyä ja jättää pois kaiken näpertelyn ja astumisen kansallisen lainsäädännön tontille, Seppänen sanoo.
Suunnan on muututtava viimeistään nyt
Euroopan unioni on läntinen arvoyhteisö, jolla on tärkeä rooli jo historiansakin vuoksi. Europarlamentin on kuitenkin viimeistään nyt muutettava suuntaa ja otettava voimakkaampi arvoyhteisön rooli esimerkiksi Ukrainan tukemisessa. Kaikki epäröinti ja viivyttely on lopetettava ja osoitettava, että EU:lla on vahva yhteinen tahtotila puolustaa länsimaista oikeusvaltiota ja demokratiaa.
&#8211; Suomi on osa Eurooppaa ja läntistä arvoyhteisöä. Meidän on pyrittävä tehokkaammin ja voimakkaammin löytämään EU:n sisällä samanmieliset kumppanit, jotka eivät kannata liittovaltiokehitystä vaan terveempää EU:ta, joka keskittyy yhteistyöhön Euroopan turvallisuuden ja puolustuksen näkökulmasta, Seppänen pohtii.
Suomi arktisena maana on tulevalla europarlamenttikaudella aivan keskiössä, koska arktisten maiden rooli tulee geopoliittisesta tilanteesta johtuen kasvamaan. Suomella on myös hyvin paljon luonnonvaroja, kuten metsiä ja kriittisiä mineraaleja.
&#8211; Olemme erittäin tärkeässä roolissa myös puolustamassa sitä tervettä EU-linjaa, että emme toivo liittovaltiokehitystä tai yhteisvelkaa.
Kansalliset erityispiirteet tunnustettava
Euroopan parlamentin jäsenenä Seppänen puolustaisi ennen kaikkea suomalaisia ja itsenäistä Suomea. EU:n on tunnustettava ja otettava päätöksenteossaan huomioon eri jäsenvaltioiden kansalliset erityispiirteet, eikä se voi pakottaa jäsenmaitaan lainsäädäntöön, joka ei niille sovi. Esimerkkinä Seppänen mainitsee älyttömän juomavesidirektiivin, joka on Suomen olosuhteissa kallis ja haitallinen.
&#8211; Tällä hetkellä EU ujuttautuu kansallisen sivistys- sekä koulutuspolitiikan tontille ja pyrkii sosiaalipolitiikkaan. Metsien monitorointiasetus on hyvä esimerkki siitä, miten EU yrittää vaikuttaa metsäpolitiikkaan. Suomella ei kerta kaikkiaan ole varaa yhteenkään meppiin, joka ei puolusta Suomea, Seppänen toteaa.
Yhteinen etu vain turvallisuuspolitiikassa
Seppäsen mielestä on naiivia kuvitella, että EU:lla olisi jokin yhteinen etu muissa kuin turvallisuuspolitiikkaan liittyvissä kysymyksissä. Suomen on otettava viime vuosia voimakkaampi rooli omien etujensa ajamisessa EU:n sisällä, ja EU:n on otettava hieman taka-askelia laajentumiskehityksessään.
&#8211; EU on perustettu aikanaan rauhan ja Euroopan yhtenäisyyden edistämiseksi. Nyt se näpertelee pullonkorkkien kanssa eikä ota huomioon EU-maiden erilaisia olosuhteita. Suomessa arktisena pitkien välimatkojen maana kuluu paljon energiaa talojen lämmittämiseen ja liikenteeseen. EU:n pitäisi vähentää reilusti lainsäädäntöä ja keskittyä kansainvälisiin sopimuksiin ja isoihin kysymyksiin, Seppänen kertoo.
Maahanmuutto on Euroopan kohtalonkysymys
Ruoantuottajat tarvitsevat EU:lta tulevat tuet, mutta siinäkin tuki tulisi kohdentaa suoraan varsinaiseen ruoantuotantoon, ei näennäisviljelyyn eikä hiilensidontaan. Maahanmuuttopakti on täysin riittämätön siirtolaisongelman ratkaisemiseksi. Seppäsen mielestä EU:ssa tulisi ottaa käyttöön niin sanottu Ruanda-malli, jossa turvapaikkahakemukset käsiteltäisiin EU:n ulkopuolisissa turvallisissa maissa ja unionin alueelle pääsisivät vain todelliset avuntarvitsijat.
&#8211; Koko maahanmuuttokysymys on oikeastaan Euroopan kohtalonkysymys – eurooppalaisen kulttuurin, arvojen ja elämäntavan kohtalonkysymys. On totta, että väestö vanhenee, mutta meillä on käynnissä myös hyvin voimakas tekoälyn kehitys, työ muuttaa muotoaan ja suorittavan työn muodot ehkä korvautuvat tekoälyn avustuksella. Ehkä meillä on myös liioiteltu työvoiman tarvetta. Tarvitsemme aitoa osaamista ja innovaatioita, emme laitonta maahanmuuttoa emmekä halpatyövoimamaahanmuuttoa, Seppänen pohtii.
Halu puolustaa Suomea ja suomalaisia
Seppäsellä on aina ollut hyvin vahva oikeudenmukaisuuden taju, ja hänelle on tärkeää pyrkiä korjaamaan vääryydet yhteiskunnassa. Hän on rakastanut Suomea ja suomalaisia pienestä tytöstä saakka, ja hänellä on aina ollut halu päästä vaikuttamaan asioihin suomalaisten puolesta.
&#8211; Myöskään opettajaidentiteetti ei ole minusta hävinnyt, vaikka kansanedustajan tehtävä onkin tullut opettajuuden tilalle. Opettajuus on ollut minulle kutsumusammatti, ja kansanedustajuudessa on jotain samaa. Tähän tehtävään päätyy ihmisiä, joilla on syvä halu vaikuttaa, huoli jostain asiasta tai pyrkimys oikeudenmukaisuuden toteutumiseen, Seppänen sanoo.
Lapin luonto antaa voimaa
Lapin vaalipiiristä eduskuntaan valittu 41-vuotias Sara Seppänen on koulutukseltaan kasvatustieteiden maisteri. Aikaisemman työuransa hän on tehnyt luokanopettajana. Ennen viime eduskuntavaaleja Seppänen oli opintovapaalla kirjoittamassa väitöskirjaansa. Hän on naimisissa ja hänellä on aikuinen tytär ja 15-vuotias poika.
&#8211; Lapin luonnosta saan valtavasti voimaa. Luontoa pitää kunnioittaa, mutta myös ihmisellä pitää olla paikka elää vuorovaikutussuhteessa luonnon kanssa. Ihmiset tarvitsevat esimerkiksi kaivosteollisuuden tuottamat mineraalit, mutta samaan aikaan on pidettävä huolta ympäristöstä ja säilytettävä tasapaino ihmisen ja luonnon välillä, Seppänen kertoo.
&#8211; Erityisesti Lapin erämaat ovat minulle hyvin tärkeitä. Sikäli kuin vapaa-aikaa jää, niin menen metsään tai nuotiolle.
Artikkeli on julkaistu Suomen Uutisissa 8.5.2024. Julkaisemme artikkelin uudestaan osana perussuomalaisten eurovaaliehdokkaiden esittelykierrosta.

Eurovaaliehdokas Sara Seppänen: ”EU:n palattava perustehtäviinsä vahvistamaan Euroopan turvallisuutta ja kilpailukykyä”