Perussuomalaisten kunta- ja aluevaalitapahtumille startti Mikkelissä – syysaurinko ja Riikka Purran puhe vetivät Kirkkopuiston täyteen väkeä

Miko Bergbom ja Niko Ohvo: Etelärantaa ja Hakaniemeä yhdistää rakkaus halpatyövoimaa kohtaan

Mossad: Iran teettää terrori-iskuja katujengeillä – iskut Israelin Tukholman ja Kööpenhaminen suurlähetystöihin saman jengin tekosia

Junnila: Terroristijärjestöt riisuttava aseista tavalla tai toisella

Isisin ja Hamasin yhteistyö paljastui Gazassa: Hamas-Isis-taistelija piti jesidinaista orjanaan 10 vuotta

Elomaa: Sodissa kaatuneiden muistotaulut palautettava kouluihin

Demaripomo Razmyar kommentoi maahanmuuttajien Pisa-tuloksia – PS:n Koponen: ”Kujalla kuin käkikello”

PISA: Kun vasemmiston argumentit loppuvat, rasismisyyttely alkaa – Miko Bergbom antaa Li Anderssonin kuulla kunniansa

Kansallisarkiston ex-pääjohtajalta vakava varoitus Elokapinan radikalisoitumisriskistä – vertaa terroristijärjestö Punaiseen armeijakuntaan

Onni Rostilan kolumni: Sunnuntainen suru-uutinen

Uusi dokumentisarja kertoo jihadistien seksiorjuutuksesta ja joukkoraiskauksista Syyriassa –  seksiorjuus perustellaan sharia-lailla

Sari Mullola

Viime viikolla julkaistut Suomen heikot Pisa-tulokset puhuttavat yhä. Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen muistuttaa, että jo viime kaudella eduskunnan sivistysvaliokunta oli huolissaan romahtaneista tuloksista ja erityisesti poikien heikentyneistä oppimisen tuloksista.

&#8211; Sivistysvaliokunta kiinnitti jo vuonna 2020 lausunnossaan huomiota poikien syrjäytymiseen ja heikentyneisiin Pisa-tuloksiin perussuomalaisten aloitteesta. Silloinen vasemmistoliiton opetusministeri Li Andersson ei kuitenkaan ryhtynyt mihinkään toimenpiteisiin asian korjaamiseksi saati edes välittänyt koko asiasta. Nyt vasemmisto jälkiviisastelee, kun he eivät ole enää hallitusvastuussa, vaikka työt jäivät tekemättä. Miksi ongelmiin ei puututtu jo silloin? kysyy kansanedustaja Sanna Antikainen.
Pojat pärjäävät tyttöjä heikommin
Jo vuoden 2018 Pisa-tutkimuksessa ero lukutaidossa oli noin 50 Pisa-pistettä tyttöjen hyväksi. Tämä vastaa laskennallisesti reilun vuoden oppimäärää perusopetuksessa. Pojista noin 20 prosenttia oli heikkoja lukijoita, kun taas tytöistä vain seitsemän prosenttia. Hyviä ja erinomaisia lukijoita oli tytöistä lähes 20 prosenttia, pojista alle kymmenen prosenttia.
&#8211; Sivistysvaliokunta totesi vuonna 2020 antamassaan lausunnossa silloiselle hallitukselle, että matematiikan osalta PISA 2018 -tutkimuksessa poikien kokonaistulokset painottuivat hieman tyttöjä enemmän heikommille suoritustasoille. Vastaava sukupuolten välinen ero näkyi tuloksissa jo vuoden 2015 arvioinnissa.
&#8211; Myös neljäsluokkalaisia analysoineen tutkimuksen mukaan tytöt olivat säilyttäneet tasonsa matematiikassa, mutta poikien osaaminen oli heikentynyt. Erityisopetustilastojen tarkastelu vahvisti oppimistulosten arviointien esille tuomaa kuvaa heikkojen osaajien osuuden sekä tyttöjen ja poikien välisten osaamiserojen kasvusta, Antikainen sanoo.
Poikien tilanne erittäin huolestuttava
Sivistysvaliokunnan lausunnossa todettiin tuolloin, että pojista oppimisen ja koulunkäynnin tuen piirissä on selvästi suurempi osuus kuin tytöistä. Tuen tarjonta painottui myös selvästi perusopetuksen viimeisille luokka-asteille.
&#8211; Perustaitojen ja jatko-opintovalmiuksien turvaamisen näkökulmasta valiokunnan mielestä oli erittäin huolestuttavaa, että osa perusopetuksen päättävistä oppilaista tarvitsi vielä oppimiselleen ja koulunkäynnilleen tukea. Osaamiserojen pienentämisen näkökulmasta valiokunta suositteli, että tukea tulisi painottaa nykyistä varhaisemmassa vaiheessa heikoimmin osaaviin ja eniten oppimisessaan tukea tarvitseviin oppilaisiin.
&#8211; Valiokunnan lausunnon mukaan poikien osaamistason heikentymiseen olisi tullut kiinnittää erityistä huomiota opetuksen yleisessä suunnittelussa ja kehittämisessä ja harkittava myös erityisesti pojille sopivia tukitoimia ja erityisiä opetusjärjestelyjä, jotta sukupuolten aito tasa-arvo tulisi otetuksi huomioon. Silloinen vasemmistolainen opetusministeri Andersson ei laittanut painoarvoa valiokunnan lausunnolle, vaikka valiokunta oli poikien tilanteesta erittäin huolissaan, Antikainen muistuttaa.
Osaamiserot edelleen suuria
Viimeisimmät Pisa-tulokset osoittavat, että tyttöjen ja poikien väliset osaamiserot ovat Suomessa edelleen suuria. Luonnontieteissä tyttöjen ja poikien välinen ero on Suomessa OECD-maiden suurin. Myös lukutaidossa osaamisero on suuri. Matematiikassa tyttöjen ja poikien välinen ero oli tutkituista aineista kapein, viisi pistettä. Ero on silti poikkeuksellinen, koska Suomi on ainoa OECD-maa, jossa tytöt menestyivät matematiikassa tilastollisesti merkitsevästi paremmin kuin pojat.
&#8211; Tämä hallitus vahvistaa perusopetusta kasvattamalla vähimmäistuntimäärää kolmella vuosiviikkotunnilla painottaen erityisesti lisätunteja alakoulun vuosiluokille luku-, kirjoitus- ja laskutaidon opettamiseen. Siten voidaan tukea myös poikien oppimista.
Poikia ei saa laiminlyödä tasa-arvokeskustelussa
Antikaisen mielestä vasemmistolainen naisten ja tyttöjen tasa-arvon ylikorostaminen ei saa tapahtua miesten ja poikien tasa-arvon kustannuksella.
&#8211; Poikia ei saa laiminlyödä tasa-arvokeskustelussa, vaan heille on annettava selkeä signaali, että he ovat yhteiskunnalle yhtä tärkeitä kuin tytöt. Nyt ei näin ole. Helsingin yliopiston tutkija Sari Mullola osoitti joitakin vuosia sitten väitöstutkimuksessaan, että opettajat arvioivat tyttöjä ja poikia eri tavoin. Poikien arvosanat nousivat tutkimuksessa, kun matematiikan ja äidinkielen kokeet arvioitiin nimettömästi.
&#8211; Onkin selvää, että Suomessa on tasa-arvo-ongelma, joka kohdistuu poikiin. Nyt on huolehdittava siitä, ettei poikia syrjitä sukupuolensa vuoksi Suomen peruskouluissa, koska tämä voi vaikuttaa myös poikien myöhempään elämänpolun kulkuun, Antikainen painottaa.
Yhä useampi poika saattaa pudota kelkasta
Nuorten syrjäytymistä tarkastelevassa tutkimuksessa (Paananen ym. 2019) määriteltiin vajaa neljä prosenttia (3,7 %) vuonna 1987 Suomessa syntyneistä nuorista aikuisista syrjäytyneiksi. Miehillä osuus oli naisia suurempi, sillä miehistä 4,6 ja naisista 2,9 prosenttia määriteltiin syrjäytyneiksi. Syrjäytyneiksi määriteltiin henkilöt, joilla ei ollut peruskoulun jälkeistä tutkintoa 25-vuotiaana ja jotka olivat lisäksi olleet pitkäaikaisesti työttöminä 25–28-vuotiaana.
Syrjäytyneillä miehillä oli syrjäytyneitä naisia useammin edeltävä päihdediagnoosi ja rikostuomio. Syrjäytyneistä miehistä päihdediagnoosin oli saanut 19,6 prosenttia ja rikostuomion peräti 62,3 prosenttia.
Antikaisen mielestä on suuri riski, jos tyttöjen ja poikien oppimiserot jatkavat kasvuaan. Yhä useampi poika saattaa pudota kelkasta jo varhaisessa oppimisen vaiheessa, ja se taas lisää syrjäytymisen riskiä. Ongelma on vakava, ja siksi se on syytä tunnistaa paremmin kuin mitä viime vihervasemmistolainen hallitus teki – se kun keskittyi lähinnä tunnistamaan tyttöjen ja naisten kokemaa epätasa-arvoisuutta.
&#8211; Hallitus toteuttaa onneksi osaamistakuun, joka tarkoittaa vähimmäisosaamistason määrittelyä ja sen saavuttamista edettäessä peruskoulussa luokalta seuraavalle. Erityistä huomiota kiinnitetään muun muassa peruskoulun yhdeksänteen luokkaan ja päättöarviointiin. Tavoitteena on varmistaa jokaiselle nuorelle riittävät perustaidot, joilla pärjää jatko-opinnoissa, Antikainen kiittelee.
&nbsp;

Antikainen: Sivistysvaliokunta kiinnitti huomiota poikien tilanteeseen jo viime hallituskaudella – silloinen opetusministeri Li Andersson ei tehnyt asialle mitään

Eduskunnan koulutuspoliittisen selonteon palautekeskustelussa perussuomalaisten ryhmäpuheenvuoron pitänyt kansanedustaja Sanna Antikainen on huolissaan lasten ja nuorten koulutustasosta, joka viime vuosien aikana on kääntynyt jyrkkään laskuun. Perussuomalaiset katsoo, että suunnan kääntämiseksi koulutuspolitiikassa tulisi panostaa enemmän oppilaiden perustaitoihin ja hyvinvointiin.

Hallituksen koulutuspoliittisen selonteon tarkoitus on viitoittaa koulutuksen ja tutkimuksen tietä kohti tulevaisuutta. Visio maalaa kuvaa sivistysperustasta Suomessa vuonna 2040. Koulutuspoliittinen selonteko tarjoaa tilannekuvan koulutuksen ja tutkimuksen nykytilasta sekä arvioi toimintaympäristössä tapahtuvia keskeisiä muutoksia.
&#8211; Vaikka selonteko antaa koulutuksen nykytilanteesta suhteellisen realistisen kuvan, perussuomalaiset katsoo, ettei kaikkia ongelmia käsitellä siinä riittävän avoimesti, kertoi kansanedustaja Sanna Antikainen.
Lasten ja nuorten oppimistilanne on huolestuttava
Lasten ja nuorten tämänhetkinen tilanne Suomessa on erittäin huolestuttava. Nuorten koulutustaso on kääntynyt uusien opetussuunnitelmien aikana laskuun ja jäänyt jälkeen kansainvälisessä vertailussa. Perhetausta vaikuttaa aiempaa enemmän oppimistuloksiin. Perussuomalaiset ovat huolissaan kuntien ja alueiden erilaistumisesta sekä sen aiheuttamista haasteista koulutuksen järjestämisessä. Kaiken tämän lisäksi lapset ja nuoret kärsivät yhä enemmän mielenterveyden ongelmista ja kouluväkivalta on raaistunut.
&#8211; Suomen sijoitus koulutusjärjestelmän tuloksia mittaavissa Pisa-tutkimuksissa on vuoden 2003 huipputuloksista lähtenyt jyrkkään laskuun. Vuonna 2003 Suomi oli ykkösenä sekä lukemisessa että luonnontieteissä ja matematiikassa kakkossijalla. Vuonna 2018 olimme luonnontieteissä kuudennella, lukemisessa seitsemännellä ja matematiikassa vasta kuudennellatoista sijalla.
&#8211; Tässä kohtaa pitäisi pysähtyä miettimään, ovatko inkluusio, positiivinen diskriminaatio ja avoimet oppimistilat tuottaneet toivotunlaisia tuloksia. Kun koulurauhaa ei pystytä takaamaan eikä opettajilla ole kurinpitokeinoja, se näkyy osaltaan varmasti myös oppimistuloksissa.
Poikia ja tyttöjä arvioidaan eri tavoin
Perussuomalaisten mielestä aiheellinen on myös huoli siitä, että poikia jopa syrjitään Suomen peruskoulussa. Aiheesta on myös tutkimusnäyttöä. Helsingin yliopiston tutkija Sari Mullola osoitti joitakin vuosia sitten väitöstutkimuksessaan, että opettajat arvioivat tyttöjä ja poikia eri tavoin.
&#8211; Poikien arvosanat nousivat tutkimuksessa, kun matematiikan ja äidinkielen kokeet arvioitiinkin nimettömästi. Samalla osoitettiin, että miesopettajat kiinnittävät arvioinnissaan naisopettajia vähemmän huomiota tyttöjen ja poikien välisiin luonne-eroihin, Antikainen sanoi.
Takaisin perusasioiden äärelle
Selonteko jättää paljon tulevaisuudessa tehtävän toimeenpanosuunnitelman varaan. Perussuomalaiset katsoo, että toimeenpanosuunnitelmassa tuleekin mennä perusasioiden äärelle perustaitojen parantamiseen, oppilaiden ja opiskelijoiden hyvinvointiin ja kiusaamisen ehkäisemiseen. Myös poikien syrjintään on kiinnitettävä huomiota ja suhtauduttava siihen aivan yhtä suurella vakavuudella kuin kaikenlaiseen muuhunkin syrjintään.
&#8211; On siis ymmärrettävä, että ennen kuin alamme hienostelemaan, meidän tulee huolehtia, että perusasteen päättää aidosti luku-, kirjoitus- ja laskutaitoisia poikia ja tyttöjä. Nyt useinkaan näin ei ole, vaan toiselle asteelle siirrytään auttamatta liian kevyin taidoin.
Panoksia oppimispolun alkuvaiheeseen
Oppimispolun ensimmäiset edellytykset rakentuvat laadukkaassa varhaiskasvatuksessa sekä esi- ja perusopetuksessa. Pelkkä oppivelvollisuuden pidentäminen ei takaa osaamisen tason nostoa eikä välttämättä muuta sitä lainkaan. Varhaiskasvatus-, esi- ja perusopetuslainsäädännön uudistaminen kokonaisuutena on perussuomalaisten mielestä kannatettava ajatus, sillä yksittäiset toimenpiteet eivät enää anna riittävää vastinetta toimintaympäristön muutoksiin.
&#8211; Katsomme, että varhaiskasvatuslainsäädännön ja perusopetuslainsäädännön uudistuksessa tulee huomioida muun muassa joustava siirtymä ja yhteistyö esi- ja alkuopetuksen välille, yhtenäinen tuen jatkumo varhaiskasvatuksesta toiselle asteelle sekä pienten koululaisten vuorohoidon järjestäminen.
&#8211; Sen sijaan perussuomalaiset ei kannata maksutonta varhaiskasvatusta kuin kaikkein pienituloisimmille. Ideologiset kaikille kaikki palvelut ilmaiseksi -hankkeet ovat tyypillistä vasemmistolaista politiikkaa ja tulevat kalliiksi ilman positiivisia vaikutuksia, Antikainen totesi.
Resurssit käytettävä suomalaisten osaamiseen
Koska kansantalouden resurssit ovat rajalliset, on julkiset koulutusinvestoinnit kohdennettava sellaisiin kohteisiin, jotka hyödyttävät yhteiskuntaa – Suomea ja suomalaisia – eniten. Tällä hetkellä tehtävillä lakimuutoksilla houkutellaan jatkuvasti lisää opiskelijoita puoli-ilmaiseksi kolmansista maista – jopa kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneista. Tämä vaatii rahaa ja resursseja. Antikainen ihmetteli, mistä hallitus ne leikkaa. Suomalaisten paikoista ja opetuksestako?
&#8211; Selonteossa halutaan kolminkertaistaa ulkomaalaisten tutkinto-opiskelijoiden määrä vuoteen 2030 mennessä. Perussuomalaiset pitää tavoitetta turhana ja jopa haitallisena, emmekä yhdy tältä osin selonteossa ehdotettuihin toimenpiteisiin.
&#8211; Mikäli ulkomaalaisten tutkinto-opiskelijoiden määrää lisätään ilman aloituspaikkojen ja täysimääräistä resurssien lisäystä, muutos tulisi heikentämään suomalaisten mahdollisuuksia aloittaa korkeakouluopinnot. Hallitus on ennenkin tehnyt ”kivoja” hankkeita ja luvannut korvata ne täysimääräisesti muun muassa kunnille, mutta hallituksen lupaukset ovat jääneet toteuttamatta.
Tuleville sukupolville yhtäläiset mahdollisuudet
Puheenvuoronsa lopuksi Antikainen totesi, että koulutuksen suuntaviivat ja tulevat uudistukset on suunniteltava pitkäjänteisesti sekä siten, että ne vastaavat suomalaisen yhteiskunnan todellisiin tarpeisiin.
&#8211; Nyt aikuisikään ehtineet ikäluokat ovat voineet nauttia maamme alati kohonneesta osaamis- ja koulutustasosta sekä sen tuottamasta hyvinvoinnista. Päättäjien tehtävä on varmistaa, että voimme tarjota saman myös tuleville sukupolville.
&nbsp;

Perussuomalaiset: Nuorten koulutustaso kääntynyt jyrkkään laskuun – koulutuspolitiikassa on palattava perusasioihin ennen kuin aletaan hienostella