Perussuomalaisten kunta- ja aluevaalitapahtumille startti Mikkelissä – syysaurinko ja Riikka Purran puhe vetivät Kirkkopuiston täyteen väkeä

Miko Bergbom ja Niko Ohvo: Etelärantaa ja Hakaniemeä yhdistää rakkaus halpatyövoimaa kohtaan

Mossad: Iran teettää terrori-iskuja katujengeillä – iskut Israelin Tukholman ja Kööpenhaminen suurlähetystöihin saman jengin tekosia

Junnila: Terroristijärjestöt riisuttava aseista tavalla tai toisella

Isisin ja Hamasin yhteistyö paljastui Gazassa: Hamas-Isis-taistelija piti jesidinaista orjanaan 10 vuotta

Elomaa: Sodissa kaatuneiden muistotaulut palautettava kouluihin

Demaripomo Razmyar kommentoi maahanmuuttajien Pisa-tuloksia – PS:n Koponen: ”Kujalla kuin käkikello”

PISA: Kun vasemmiston argumentit loppuvat, rasismisyyttely alkaa – Miko Bergbom antaa Li Anderssonin kuulla kunniansa

Kansallisarkiston ex-pääjohtajalta vakava varoitus Elokapinan radikalisoitumisriskistä – vertaa terroristijärjestö Punaiseen armeijakuntaan

Onni Rostilan kolumni: Sunnuntainen suru-uutinen

Uusi dokumentisarja kertoo jihadistien seksiorjuutuksesta ja joukkoraiskauksista Syyriassa –  seksiorjuus perustellaan sharia-lailla

Santeri Eskola

Perussuomalaisen Nuorison alullepanema <a href="https://www.kansalaisaloite.fi/fi/aloite/7224">kansalaisaloite kansanäänestyksen järjestäminen EU:n elpymispaketista</a> saapui tänään perustuslakivaliokunnan käsittelyyn. Aloitteen vastuuhenkilöt toivovat, että aloite herättäisi eduskunnan pohtimaan historiallista ratkaisua myös suoran demokratian näkökulmasta ja toisaalta myös kansalaisaloitteiden luonteen kunnioittamisen vuoksi. Perustuslakivalikounnassa paikalla vastaamassa ja lausuntonsa antamassa olivat Miko Bergbom, Laura Jokela, Joakim Vigelius ja Santeri Eskola. 
 
&#8211; Valtioneuvosto linjasi kesäkuussa 2020, että elpymispakettia koskevan päätöksen legitimiteetin kannalta laaja kansalaishyväksyntä on tarpeen. Voidaan kuitenkin ilman poliittisia värilaseja todeta, että tätä asiaa ei valtioneuvosto ole missään vaiheessa edistänyt. Suomalaisilla ei ollut vuoden 2019 eduskuntavaalien alla tiedossa, että Marinin hallitus on viemässä Suomea kohti fiskaaliunionia, jossa Suomi lahjoittaa miljardeja Etelä-Euroopan alisuoriutujille. Toivomme, että Marinin hallitus kunnioittaa demokratiaa ja toteuttaa kansanäänestyksen asiassa, vaatii Bergbom.
Perussuomalainen Nuoriso vaatii, että Marinin hallitus järjestää asiasta kansanäänestyksen. Nuorisjärjestö arvioi, että kuntavaalit olisi luonteva kohta järjestää äänestys, kun ihmiset ovat muutenkin sankoin joukoin liikkeellä demokratian nimissä.
&#8211; On kestämätöntä, että meidän sukupolvemme joutuu ottamaan vastuulleen tämän mahdollisen ratkaisun velat ja sitoumukset. Paketin vastuut ulottuvat vuoteen 2058 saakka. Mitään näyttöä ei ole siitä, että euroalue ei kohtaisi uusia ja entistä suurempia kriisejä ennen sitä. moittii järjestön 1. varapuheenjohtaja Laura Jokela.
Kansalaisaloitteen tekijäryhmä keskustelemassa myöhemmin iltapäivällä: 
<iframe loading="lazy" style="border: none; overflow: hidden;" src="https://www.facebook.com/plugins/video.php?height=314&amp;href=https%3A%2F%2Fwww.facebook.com%2Fsuutiset%2Fvideos%2F447668866370964%2F&amp;show_text=false&amp;width=560" width="460" height="258" frameborder="0" scrolling="no" allowfullscreen="allowfullscreen"></iframe>
PS-nuorison lähetti terveiset Marinin hallitukselle: &#8220;Hävetkää&#8221;. Facebook video, 14 min 44 sek.

Perustuslakivaliokunta kuuli tänään EU-paketista kansanäänestystä vaativaa PS-nuorisoa (video)

Kansanäänestystä EU-tukipaketista vaativa kansalaisaloite keräsi vaadittavat nimet täyteen ennätysajassa. Tänään kansalaisaloite luovutettiin eduskunnalle. Perussuomalaisen Nuorison puheenjohtaja Miko Bergbom ja toiminnanjohtaja Santeri Eskola toivat yli 58000 kansalaisen terveiset eduskunnalle. Suomen Uutiset haastatteli puuhakaksikkoa tuoreeltaan.

Katso video luovutustilaisuudesta sekä Bergbomin ja Eskolan kommentit.
<iframe loading="lazy" title="Suomalaisten saatava päättää EU-tukipaketista - kansalaisaloite saapui eduskuntaan" width="500" height="281" src="https://www.youtube.com/embed/RWsZF4wwAWk?feature=oembed" frameborder="0" allow="accelerometer; autoplay; clipboard-write; encrypted-media; gyroscope; picture-in-picture; web-share" referrerpolicy="strict-origin-when-cross-origin" allowfullscreen></iframe>
Youtube. 6 min 32 sek.

Kansanäänestystä EU-tukipaketista vaativa kansalaisaloite saapui eduskuntaan

Perussuomalainen Nuoriso vaatii kovia toimia jengiväkivallan uhan torjumiseksi. Jengiytyminen Helsingin ja muiden suurempien kaupunkien lähiöissä ei ole uusi ilmiö, mutta pelkkien ”olemme huolestuneita” ja ”nyt pitää tehdä jotain” -fraasien lisäksi tarvitaan kovia ja ehdottoman määrätietoisia toimia asian ratkaisemiseksi. 
 
Perussuomalainen Nuoriso tarjoaa ongelman ratkaisuun täsmälääkkeen: loppu humanitääriselle maahanmuutolle.
&#8211; Jengiväkivalta ja muut lieveilmiöt, joista Suomikin on saanut maistaa osansa viime vuosina, ovat suurelta osin seurausta pitkään jatkuneesta ja erittäin naiivista maahanmuuttopolitiikasta. Yhteiskunta ei kykene integroimaan yhteisöönsä ihmisiä, joilla ei ole aikomustakaan kuulua yhteisöön, sanoo Perussuomalaisen Nuorison puheenjohtaja Miko Bergbom.
&#8211; Päättäjiemme sinisilmäisyys on kostautunut vakavalla tavalla. Kotouttamista pitäisi pohtia kokonaan uudella tavalla; vastuuta pitäisi siirtää ensisijaisesti maahanmuuttajalle itselleen. Jos kotoutuminen ei onnistu, voi Suomi ilomielin avustaa kotiuttamisessa takaisin kotimaahan.
”Vihreä sisäministerimme jeesustelee”
Perussuomalainen Nuoriso katsoo, että ne ihmiset, jotka eivät suostu eivätkä halua kotoutua suomalaiseen yhteiskuntaan, pitäisi palauttaa välittömästi kotimaahansa.
&#8211; Kaupunkiemme katujen tulee olla myös jatkossa turvallisia suomalaisille nuorille ja vanhuksille. Vapaasti riehuvat väkivaltajengit eivät edistä turvallisuuden tunnetta millään tavalla.
&#8211; Kesällä saimme jo todistaa Helsingin Kaivohuoneella surullisen kuuluisaksi noussutta tapahtumaketjua, jossa vuonna 2001 syntynyt nuori mies menehtyi törkeässä pahoinpitelyssä saamiinsa vammoihin. Teosta epäillyt neljä maahanmuuttajataustaista henkilöä olivat määrällisellä ylivoimalla käyneet uhrin päälle ja potkineet tätä päähän. Sillä välin vihreä sisäministerimme jeesustelee sitä, kuinka korona on kärjistänyt nuorten vaikeuksia ja vähättelee ongelmaa. Tämä on sietämätön tilanne, eikä sisäisestä turvallisuudesta vastuussa oleva ministeri korvaansa lotkauta, sanoo pääsihteeri Santeri Eskola.

Perussuomalainen Nuoriso vaatii: Jengiväkivalta kuriin – loppu humanitaariselle maahanmuutolle

Perussuomalainen Helsinki avasi kuntavaalitaistelun uusissa tiloissa Hämeentiellä. Uutta virtaa on myös johdossa, sillä piirin hallinto ja toiminnot on pistetty uuteen kuosiin. Nyt kelpaa lähteä täysin listoin ja nuorekkain voimin kohti vaalivoittoa Helsingissä.

Perussuomalainen Helsinki ry:n uusi hallituksen puheenjohtaja on Sampsa Rydman, koulutukseltaan arkeologi ja graafinen suunnittelija. Hän on kokoomuksen kansanedustaja Wille Rydmanin setä ja säveltäjä Kari Rydmanin poika. Rydmaneja on ollut sekä eduskunnassa, että Helsingin valtuustossa jo sata vuotta.
&#8211; Olen ehkä aika erikoinen ihminen tämmöiseen kansanliikkeeseen ja populistiksi. Minulla on hyvin vihreät arvot ja kuulun vanhaan aristokraattisukuun. Toisaalta puolueen puheenjohtaja on kirkkoslaavin tohtori, joka pyöräilee kaikkialle, niin ehkä kuitenkin sovin tähän puolueeseen oikein hyvin.
Ghettoutuminen huolestuttaa
Rydmania huolestuttaa Helsingissä kaupungin kasvu eli käytännössä ”demografinen muutos ja lähiöiden ghettoutuminen”. Hän on asunut elämästään 18 vuotta Valkeakoskella ja jakaa siten monen nykyhelsinkiläisen taustan Suomen maakunnista.
&#8211; Täällä asuu paljon väkeä, jotka kaipaavat myös rakentamatonta, virkistävää ympäristöä. On mielestäni ihmisen henkisen hyvinvoinnin kannalta ihan olennaista, että täältä löytyy puistoja, löytyy pieniä metsikköjä, löytyy jokia, puroja ja niittyjä.
Liikkeelle puhtaalta pöydältä
Puheenjohtajaksi Rydman tarjoutui velvollisuudesta. Piirin asiat olivat hiukka vinksin vonksin ja uusi alku tuli tarpeeseen. Samassa rytäkässä tapahtui myös sukupolvenvaihdos, joka on tuonut toimintaan mukaan nykypäivän hallinto- ja viestintäkäytäntöjä.
&#8211; Viime syyskokouksessa koko hallitus pistettiin vaihtoon ja tulin mukaan kuvioihin ulkopuolisena henkilönä, joka ei ole ollut tässä yhdistystoiminnassa aiemmin mitenkään mukana.
&#8211; Tarjouduin tällaiseksi ulkopuoliseksi selvitysmieheksi. Laitan nyt osaltani tämän paikallisyhdistyksen kuntoon, että siitä on sitten muiden helppo jatkaa.
Nuorten esiinmarssi Helsingissä
Piirisihteeri ja hallituksen jäsen Laura Jokela liittyi perussuomalaisiin 10 vuotta sitten, ”koska se tuntui ainoalta oikealta vaihtoehdolta ajaa suomalaisten asiaa”. Lauran mukaan persuilla on turhaan jonkinasteinen ”äijämaine”. Ennakkoluulot katoavat, kun ihmiset tutustuvat perussuomalaisten ohjelmasisältöön. Itse asiassa Helsingin piirissäkin on tapahtunut nuorten esiinmarssi:
&#8211; Meillä tapahtui taannoin pieni nuorennusleikkaus ja se on siinä mielessä positiivista, että muutos on kasvattanut someseuraajiemme määrää tosi paljon. Nuoret ovat somessa aktiivisia ja siinä olemme voineet olla piirille apuna. Olemme itse asiassa tehneet monta merkittävää parannusta ja sillä tiellä jatketaan edelleen. Muutos ei aina ole pahasta.
&#8211; Tulemme saamaan paljon uusia kuntavaaliehdokkaita, jotka eivät aiemmin ole olleet mitenkään mukana kuntapolitiikassa . Se tuo uutta virtaa ja näkemystä perussuomalaisiin.
Helsinkiläisten hampaat kuntoon
Omassa agendassaan Laura tuo esille tavallista ihmistä lähellä olevia asioita, vaikkapa hammashoidon ja sen järjestämisen kaikki veroja maksavia helsinkiläisiä tyydyttävällä tavalla. Hammashoito on eräs tärkeimmistä ihmisen kokonaisvaltaiseen fyysiseen terveyteen vaikuttavista asioista.
&#8211; Minun konkreettinen ehdotukseni on se, että Helsingissä järjestettäisiin hammasseulonta. Kun tulee tiettyyn ikään, niin sitten helsinkiläinen kutsutaan tutkimuksiin ja sen pitäisi tapahtua aina tiettyinä ikävuosina. Näin hammasterveydestä pidettäisiin huolta ennakoivasti, ennen suurempien ongelmien muodostumista.
Tunteet kuriin puoluetyössä
Helsingin piirin uusi vt. toiminnanjohtaja on Santeri Eskola, jolla toki on kokemusta vastaavasta pestistä puolueen nuorisojärjestön piiriyhdistyksen toiminnanjohtajuudesta kuluvalta vuodelta. Santeri vastaa myös uuden piiritoimiston käytännön toiminnan organisoimisesta ja toimii nyt kuntavaalien alla tiiviissä yhteistyössä vaalipäällikön kanssa.
&#8211; Olen keskilinjan kulkija ja pyrin lähestymään asioita hyvin pragmaattisesti. Tällaisella elämänasenteella saavutetaan yleensä myös paras lopputulos. Sitä voi toisinaan kiehua sisällä, mutta tunteet pitää pystyä pitämään kontrollissa.
Listat saadaan täyteen
&#8211; Kunnallisvaaliehdokkaiden rekrytointi on lähtenyt hyvin liikkeelle ja tulokulmaa avaamme enemmän sitten syksymmällä. Tällä hetkellä se on vielä vaalitaktisesti merkittävää sensitiivistä tietoa.
Omissa vaaliteemoissaan Santeri painottaa sitä, että kuntalaiset pääsevät itse ja oikeasti vaikuttamaan päätöksentekoon edustuksellisen järjestelmän kautta. Kuntalaiset pystyvät siis vaalituloksen kautta järkevästi ohjaamaan sitä, millaisia päätöksiä kaupungissa tulevaisuudessa oikeasti tehdään. Tämä on Santerin mukaan erittäin tärkeätä kaupungin elinvoimaisuuden kannalta. Eskolan vaalislogan on ”Tehdään Helsingistä jälleen koko Suomen pääkaupunki!”. Helsinkiläisiä päätöksiä pitäisi siis tehdä enemmän koko maan näkökulmasta.
Autoilijallakin on oikeuksia
Yrittäjien tervehdyksen tupareihin toi liikenneyrittäjä Toni Paussu, kuntavaaliehdokas hänkin. Liikennöitsijä Paussulle yrittäjien asioiden edistäminen on itsestäänselvyys. Toisena listalla on autoilijan asia, joka on yhtä ensisijaista, kuin muidenkin liikkujien tarpeet.
&#8211; Autoilijallakin on oikeuksia. Helsingissä agendalla ovat pelkät pyöräilijät mutta mielestäni kaikkia liikennemuotoja tulee kehittää. Tulin juuri tuota Hämeentietä bussilla ja kyllä on niin kapeat rännit, että pellit kolisee, liikkumavaraa ei paljon ole.
Järkeä katutöihin
Paussu ottaa kantaa myös helsinkiläisiä riivaaviin katutöihin, niitä voitaisiin tehdä järkevämminkin.
&#8211; Voitaisiin tehdä vuorotyötä kuten Aasiassa, esimerkiksi kesäaikana pystyttäisiin tekemään valoisissa olosuhteissa kolmessa vuorossa. Sekin on tärkeätä, että maaperätutkimus on tehty ja kaikki toimijat on koordinoitu puhaltamaan yhteen hiileen.
&#8211; Asuntotuotantoonkin haluan ottaa kantaa sen verran, ettei Helsinkiä voi täyttää pelkillä asunnoilla. Täällä on jo 650 000 ihmistä, kaikkia luontoalueita ei tule rakentaa. Ne ovat tutkitustikin tärkeitä asioita ihmisille, ihmiset voivat paremmin lähellä luontoa. Haluan säilyttää myös Malmin lentokentän. Kaupunkia tehdään kaupunkilaisille.
Vaaleihin positiivisin odotuksin
Juhani Strandén on kolmas varavaltuutettu kaupunginvaltuustossa ja Helsingin piirin hallituksen jäsen. Hän odottaa kuntavaaleja positiivisin mielin, vaikka lähtötilanne koronan takia onkin haasteellinen. Pandemia tulee vaikuttamaan vaalitaisteluun ja sen muotoihin.
&#8211; Perussuomalaiset on ainoa puolue Helsingissä, joka on autoilijoiden asialla eli vastustaa tietulleja ja kaupunkibulevardeja. Perheiden pitää pystyä liikkumaan kaikilla liikennemuodoilla ja viedä lapsia harrastuksiinsa. Malmin lentokenttäkin on erittäin merkittävä kysymys seuraavalla valtuustokaudella, Strandén listaa.
Maahanmuuton kustannuksia leikattava
Sosiaali- ja terveyspalvelut ovat Juhanille tärkeitä, hoitoon pitää päästä mahdollisimman nopeasti. Tärkeätä on myös oikeudenmukaisuus, se että ”ne henkilöt, jotka ovat veroeuroja maksaneet saavat myös vastinetta panostukselleen”. Pandemia on laskenut Helsingin verotuloja ja leikkauksilta lienee mahdotonta välttyä, siksikin on nyt syytä olla tarkkana.
&#8211; Meillähän on täällä Helsingin kaupungissa maahanmuuton kustannuksia, joista pystytään leikkaamaan. Palvelu pitää pudottaa minimitasolle, tarjota vain lakisääteiset palvelut, eikä mitään ylimääräistä.
&nbsp;
&nbsp;

Helsingin piirin tupaantulijaiset: Nuorennusleikkaus, paljon uusia someseuraajia ja listat täyteen kuntavaaliehdokkaita