PS Naiset 1/2025

Perussuomalainen 1/2025

Ruuan arvonlisävero laskee – kuluttajan ostovoima vahvistuu

Hallitus korjaa yrittäjien eläkejärjestelmän vikoja: Eläkemaksu tulee jatkossa määräytymään nykyistä selkeämmin todellisten tulojen mukaan

Rakennusteollisuus: Hallituksen verolinjaukset ja rahoitussääntelyn keventäminen auttavat asuntomarkkinoita elpymään

Hallitus madaltaa kynnystä uudelle talouskasvulle: Yhteisövero laskee 18 prosenttiin

Kasvuriihen energiapoliittista antia: turve määritellään strategisesti tärkeäksi raaka-aineeksi, ydinvoiman lisäkapasiteetti selvitykseen, hiilinielujen tutkimukseen kohdistetaan lisämääräraha

Hallitus päätti tuhdista veronalennuksesta duunareille: Työn teosta jää jatkossa entistä enemmän rahaa käteen

Kaupan liitto kiittelee hallituksen kasvuriihen tuloksia: Vahvistaa suomalaisten ostovoimaa

Kansanedustaja Miko Bergbom iloitsee duunareiden veronalennuksesta ja esittää vetoomuksen suuryrityksille

Kasvuriihen tiedotustilaisuus – suora lähetys

Tutkimus: Veroprogression alentaminen kannattaa

Hallitus on alentanut jakeluvelvoitetta, polttoaineveroa ja ajoneuvoveroa – ministeri Ranne: ”Me rakennamme Suomea, jossa ei mennä autoilijan kukkarolle”

Helsingin teologisessa tiedekunnassa opiskeleva nainen kirjoitti loppuesseeseensä sanan “islamisaatio”, ja bumerangihan siitä tuli – “Ei voida arvostella”

Hallitus harkitsee vakavasti palkkojen veroalea – SAK, jonka pitäisi olla duunareiden puolella, aloitti heti neliraajajarrutuksen: Vastustaa työntekijöiden ostovoiman vahvistamista

Ministeri Lulu Ranne pistäisi koko Yleisradion johdon vaihtoon: ”Kun on tulosvastuu, niin tulos tai ulos”

Ilmastonmuutos oli päivänpolttava puheenaihe jo 1600-luvulla

Näin käy, kun jengit ottavat vallan yhteiskunnassa: Haiti totaalisen romahduksen partaalla

Brittipoliisi varoitti miestä kadulla: “puhu englantia”-kehotus voi olla viharikos

Valtiovarainministeri Riikka Purra: Joko saataisiin veroja oikeaan suuntaan ja kasvu liikkeelle Suomessakin?

Ministeri Ranne: Asfaltti tuoksuu taas tänä kesänä – ”Tiehankkeet työllistävät nimenomaan suomalaisia”

Taloustieteen emeritusprofessori: Työn verotusta kannattaa keventää myös ylimmissä tuloluokissa – ”Yhteiskunnalle käy kalliiksi pitää kaikkein tuottavimpia ihmisiä vajaakäytöllä”

sairaanhoitopiiri

Asiakas maksoi HUS:n 15,50 euron hoitokulun epähuomiossa kahteen kertaan. Hän sai kirjeen Lowell Suomi Oy:stä, joka pyysi tilinumeroa palautusta varten. Palautettavasta maksusta vähennettiin kahdeksan euron käsittelymaksu, joka tuntui asiakkaasta kohtuuttomalta.

Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin talouspalvelu perustelee asiakkaalta vähennettyä palautuskäsittelymaksua seuraavasti:
&#8211; Takaisinpalautusmaksu on kustannusperusteinen, ei siis perintämaksu. Takaisinmaksuista kertyy organisaatioille kuluja, jotka vähennetään palautettavasta suorituksesta. Lowellilla palautuksesta koituva työ ja kustannukset ovat samansuuruisia riippumatta siitä, millaista summaa ollaan palauttamassa.
&#8211; Yksittäistapauksissa, kun palautettava summa on vähäinen, rahanpalautuskustannukset voivat olla valitettavasti suhteessa suuria palautettavaan määrään nähden, sairaanhoitopiiristä myönnetään.
Perinyt HUS:n laskuja vuodesta 2016
HUS on ulkoistanut luotonhallinnan palveluita Lowell Suomi Oy:lle. Sairaanhoitopiirin viestinnästä kerrotaan, että Lowell Suomi Oy on ollut HUS:n perintätoimisto pääsääntöisesti vuodesta 2016 alkaen.
Sairaanhoitopiirin mukaan asiakkailta on peritty vuonna 2021 tammikuun ja elokuun välisenä aikana 682 223 euroa perintäpalkkiokuluja. Kyseisenä aikana asiakkaille on lähtenyt noin 450 000 maksumuistutus- ja maksuvaatimuslaskua. Kulut ovat perintälain mukaisia.

Sairaanhoitopiirille tuplana maksettu lasku vei asiakkaalta kohtuuttoman palautuskäsittelymaksun – laskuja hoitavan perintätoimiston palkkiokulut jo lähes 700 000 euroa

Vajaan neljän kuukauden kuluttua Suomessa pidetään aluevaalit, jotka eivät tunnu kiinnostavan äänestäjiä. Syytä kuitenkin olisi, sillä aluevaltuustot päättävät 20 miljardin euron budjeteista ja sote-palveluilla on vankka vaikutus kansalaisten arkeen ja sen sujumiseen.

Tammikuun 23. päivä Suomessa valitaan aluevaltuustot 21 hyvinvointialueelle. Kunnallisalan kehittämissäätiön teettämän tutkimuksen mukaan vain noin 43 prosenttia äänioikeutetuista aikoo varmasti äänestää aluevaaleissa.
Perussuomalaisten kansanedustaja Lulu Ranne näkee suomalaisten kehnon äänestysinnon johtuvan ”koko sotehässäkästä” sekä ”epämääräisistä selvityksistä ja selityksistä” ynnä ”byrokratiasta ja kummallisten sanojen käytöstä”. Kun ihmisille tuodaan selkeää viestiä siitä, kuinka merkittävä kokonaisuus on kyseessä, kiinnostus vaaleja kohtaan kasvaa.
&#8211; Me puhumme kahdesta valtavan tärkeästä asiasta; suurista rahoista, ihmisten hengestä ja terveydestä. Sen takia nämä vaalit ovat tärkeät, Ranne <a href="https://areena.yle.fi/1-50655667">sanoi</a> Ylen aamussa.
Aluevaltuustot päättävät arjen sujumisesta
Aluevaltuustoille siirtyvät periaatteessa kaikki asiat, joista on päätetty kuntien sote-lautakunnissa, sairaanhoitopiirien valtuustoissa ja pelastuslautakunnissa.
&#8211; Nämä asiat ovat sellaisia, joita puhutaan kunnallisvaalien kampanja-aikana todella paljon. Ihmisten arjen asiat kiinnostavat, arveli Ylen aamukeskusteluun osallistunut vihreiden kansanedustaja Mirka Soinikoski.
&#8211; Kyse on kaikista niistä asioista, jotka liittyvät ihmisen henkeen ja terveyteen ja jotka on tällä hetkellä hoidettu useammalla tasolla. Ihmisille on hyvä kertoa, että nyt päätetään sellaisista asioista, että kun lähdet korvasairaan lapsesi kanssa päivystykseen, niin onko se päivystys viiden vai viidenkymmenen kilometrin päässä, Ranne puolestaan painotti.
&#8211; Sama koskee pelastuspuolta, eli tuleeko apu viidessä minuutissa vai tunnissa.
Soten hinta 20 miljardia euroa
Soten piirissä liikkuu 20 miljardia euroa rahaa vuodessa, joten aluevaltuustojen päätöksenteolla on suuri kansantaloudellinen merkitys.
&#8211; Koko viime kevään kuulimme asiantuntijoita liittyen uuden soten rahoitukseen ja myös kustannustekijöihin. Siihen liittyy kyllä isoja riskejä, totesi kokoomuksen kansanedustaja sekä valtiovarainvaliokunnan jäsen Matias Marttinen.
&#8211; Nyt kun uudet alueet aloittavat on erittäin kriittistä, miten palveluntuotanto järjestetään, jotta se on laadukasta ja kustannustehokasta. Muussa tapauksessa yhteiskunnan rahat eivät tule riittämään palveluitten järjestämiseen.
Ylen aamuun osallistuneet kansanedustajat olivat yksimielisiä siitä, että aluevaalien äänestysprosentin jääminen alhaiseksi olisi miinusmerkkistä koko demokratian kannalta. Poliitikkojen tehtävä on pitää aluevaaleja esillä ja selvittää äänestäjille, kuinka puolueet järjestäisivät arjen sujumiselle ensiarvoisen tärkeät asiat.
Lähipalveluiden säilyminen iso kysymysmerkki
Eräs mahdollinen huolenaihe aluevaaleissa on pienten kuntien palveluiden kohtalo. Usealla hyvinvointialueella maakunnan keskuskaupungilla on mahdollisuus saada yksinkertainen enemmistö aluevaltuustoon. Näin päätökset voitaisiin sanella hyvinvointialueen ”isolla kirkolla”.
&#8211; Meillä perussuomalaisilla on sellainen yleinen linjaus, että taistelemme tasapuolisesti lähipalveluiden säilyttämisen puolesta, Ranne muistutti
&#8211; Talousluvut ovat todella karut ja tässä tullaan taas siihen, miten tehtäviä priorisoidaan. Meidän mielestämme myöskin sote-puolella löytyy paljon sellaista turhaa, sälää ja byrokratiaa, josta täytyy päästä eroon.
&nbsp;

Lulu Ranne muistuttaa aluevaalien tärkeydestä: ”Kyseessä ovat kansalaisten rahat ja henki”