Sosiaali- ja terveysministeri Kaisa Juuso Ruotsissa: Liika älylaitteiden käyttö heikentää lasten hyvinvointia

Garedewilta toimenpidealoite nuoren määritelmän kaventamiseksi nuorisolaissa: 10-vuotiaat ja 29-vuotiaat eivät kuulu samoihin nuorteniltoihin

Etelä-Amerikan Elon Musk ei kuvia kumarra – aikoo laittaa Argentiinan talouden paraatikuntoon vaikka väkisin

Merituulivoiman rakentamisesta kannattamatonta –  kohoavat kustannukset, lisääntynyt kilpailu ja inflaatio syövät katteet

Merkittäviä verohyvityksiä suurille teollisille investoinneille – valtiovarainministeri Purra: ”Hallitus tukee suomalaista työtä ja teollisuutta”

Media jatkaa Trumpin demonisointia toisen salamurhayrityksen jälkeenkin – Trump: “En luovuta ikinä!”

Keskisuomalaisen päätoimittaja Yle-pomo Riikka Räisäsestä: Näillä näytöillä joku muu päätoimittaja olisi jo eronnut

Aamulehden ex-päätoimittaja: Ylen piikkiin rakastajansa kanssa matkustanut uutispomo Riikka Räisänen pitäisi siirtää syrjään

Poliisi nappasi Helsingin yliopiston kunniatohtorin kiinni kahdesti – ensin Kööpenhaminassa, sitten Tukholmassa

Halla-aho: Arvelen, että moni muukin kuin persukansa alkaa ymmärtää Ylen prioriteetteja – ”Leikkausvaraa riittää myös tulevaisuudessa”

Antikainen: Yle on väärässä – uutiset somaliaksi ja arabiaksi eivät auta sopeutumaan suomalaiseen yhteiskuntaan

Saimaan kanava

Espanja ja Portugali sopivat 26.4. Euroopan komission kanssa sähkön hinnan alentamisesta Iberian niemimaalla. Järjestelyä kutsutaan Iberian niemimaan poikkeusjärjestelyksi eli Iberian exceptioniksi.

Sopimus mahdollistaa sähkön hinnanmuodostuksen erottamisen kaasun hinnasta. Neuvotteluja käytiin kuukauden ajan.
Järjestelyä vastustivat Suomen lisäksi Alankomaat, Latvia, Luxemburg, Irlanti, Itävalta, Saksa, Tanska ja Viro.
Iberian exception rajoittaa aluksi sähköntuotannossa käytettävän kaasun hinnan 40 euroon megawattitunnilta. Sen keskimääräinen tavoite on 50 euroa.
Maakaasun pörssihinta on vuoden alusta lähtien ollut 80–130 euroa megawattitunnilta. Vertailun vuoksi: kesällä 2020 sen hinta oli noin 20 euroa.
Poikkeusta perusteltiin sillä, että energian hinta on noussut jyrkästi viime kuukausina Espanjassa ja Portugalissa. Euroopan sähkömarkkinoiden säännöt määräävät tuottajat myymään energiaa kalleimman teknologian eli tällä hetkellä maakaasun hinnalla.
Suomi heikentää itse asemaansa päästökaupassa
Metsäteollisuus ry:n johtaja Jyrki Peisa sanoo, että Euroopan unionin tavoitteena on jo pitkään ollut Euroopan kattava sähkön sisämarkkina.
– Erilaiset kansalliset poikkeamat jarruttavat tätä kehitystä ja vääristävät kilpailua. Mikäli jäsenmaakohtaisesti sallitaan energian hintojen sääntely ja niihin puuttuminen tavalla tai toisella, on lopputulos sisämarkkinoiden kannalta hyvin arvaamaton.
Hänen mukaansa energiaa paljon käyttävän teollisuuden osalta päästöoikeuksien sähkön hintaa nostavaa vaikutusta voidaan kompensoida komission suosittelemalla hiilivuotoa ehkäisevällä päästökauppakompensaatiolla.
– Tämä on lähtökohtaisesti koko EU:n kattava järjestelmä eikä siten vääristä EU:n sisäistä kilpailutilannetta. Harmillisesti Suomi on kansallisin päätöksin sen ehtoja ja tasoa heikentämässä. Kilpailueroa syntyy valitettavasti tässäkin, koska toisin kuin Suomi, muiden muassa Saksa, Espanja ja Italia ovat ottamassa tämänkin sähkön hintaa laskevan välineen täysimääräisesti käyttöön, hän sanoo.
Lyhyen aikavälin vaikutukset vähäisiä
Energiateollisuus ry:n EU-edunvalvontapäällikkö Antti Kohopää sanoo, että Espanjan ja Portugalin järjestely luo epavarmuutta EU:n markkinoille. Hän pitää sen vaikutuksia lyhyellä aikavälillä kuitenkin muiden EU-maiden kannalta vähäisinä.
– Espanjasta ja Portugalista on vähän siirtoyhteyksiä muualle Eurooppaan, joten järjestelyn sisämarkkinavaikutukset ovat lyhyellä aikavälillä pieniä. Vaarana on kuitenkin se, että jos vastaava toimintamalli leviää muualle tai järjestely uhkaa muuttua pysyväksi, niin sitten markkinatkaan eivät kehity.
Kohopään mukaan Suomen asemaa EU:n energiamarkkinoilla voi katsoa kahdesta näkökulmasta.
– Ensinnäkin Suomella on ollut paljon taloussuhteita Venäjän kanssa, jotka Venäjän hyökkäyssodan takia jäätyivät. Näitä ovat esimerkiksi Saimaan kanavan liikenteen tyrehtyminen ja esimerkiksi lentoliikenne Venäjän ilmatilan kautta Aasiaan. Vaikutukset ovat meille isoja. Suurempia kuin muille.
Kohopään toinen huomio on se, että Suomessa sähkö on ollut pitkään hyvin edullista muihin maihin verrattuna.
– Tarkoitan tässä viime talvea ja aikajaksoa ennen Venäjän hyökkäyssotaa. Lisäksi meillä on vahvoja siirtoyhteyksiä muihin maihin, emmekä ole niin paljon yhden energialähteen varassa, hän selventää.
Suomen käyttämän maakaasun määrä epäselvää
Suomessa käytetystä energiasta noin viisi prosenttia on maakaasua, mutta kaasun tulon katkeamisella olisi silti kovat vaikutukset talouteen ja työllisyyteen.
Yle uutisoi 5.5., että Suomi varoo paljastamasta Venäjälle, miten kova isku kaasusulku maallemme olisi. Ylen mukaan työ- ja elinkeinoministeriön arvion yksityiskohdat julistettiin salaisiksi.
EU-maissa käytetystä maakaasusta noin 40 prosenttia on peräisin Venäjältä. Muualta tuotu kaasu on peräisin pääosin Algeriasta, Norjasta ja Iso-Britanniasta. Lisäksi kaasua tuodaan yhä enemmän nesteytetyssä muodossa (LNG) eri puolilta maailmaa.
Uusi kaasuyhteys Baltiasta Puolaan
Venäjä-riippuvuutta vähentää myös kuun alussa käyttöönotettu Latvian ja Liettuan Puolaan yhdistävä kaasuputki.
Putkea on tosin käytetty vasta Baltiasta Puolan suuntaan, josta Venäjä katkaisi vastikään kaasutoimituksensa.
Uusi putkiyhteys merkitsee sitä, että Suomen maakaasuputket ovat nyt osa Euroopan laajuista kaasuverkkoa, joka ulottuu aina Pohjois-Afrikkaan saakka. Kaasun tuonti sieltä on nyt teknisesti mahdollista, mutta esteeksi saattaa koitua hinta, jota nostavat lisäksi Euroopan sisäiset rajamaksut. Rajamaksuista on määrä luopua vuoteen 2030 mennessä.
&nbsp;

Espanja ja Portugali alentavat sähkön hintaa yhteismarkkinoilla – EU:n poikkeuslupa kylvää epävarmuutta energiakriisin keskellä

Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa vaikuttaa myös Suomessa, jossa on nyt kiinnitettävä entistä parempaa huomiota huoltovarmuuteen ja turvallisuuteen. Kansanedustaja Minna Reijonen haluaa kiinnittää hallituksen huomion huoltovarmuuden kannalta erittäin merkitykselliseen Valtatie 5:een, joka paikoin kaipaa pikaisia korjaustoimia.

Suomea pituussuuntaisesti halkova viitostie (Valtatie 5) on valtakunnallisesti suuressa roolissa. Monien kaupunkien ja kuntien kautta kulkevalla viitostiellä on vaikutusta jopa kuuden eri maakunnan alueelle. Viitostie ry:n mukaan viitostien vaikutusalueella on jopa 400 000 asukasta, 22 000 yritystä ja 151 500 työpaikkaa.
&#8211; Suomen mittakaavassa merkitys on valtava, toteaa perussuomalaisten kansanedustaja Minna Reijonen.
Parannushankkeita odotettu jo pitkään
Viitostien merkitystä huoltovarmuuden kannalta ei voi korostaa liikaa. Tiehankkeista ollaan taas säästämässä ja säästöjen kohdentaminen viitostien vaikutusalueelle ei ole perusteltua.
Viitostie tulee olemaan jatkossa vieläkin suuremmassa roolissa, koska Saimaan kanava ei ole käytössä ainakaan täysimääräisesti. Raskaan kaluston määrä alueella tulee lisääntymään entisestään. Myös puukuljetusten määrä lisääntyy.
&#8211; Viitostiellä on kohtia, jotka kaipaavat pikaisesti parantamista. Hankkeita on suunnitteilla, ja niitä on odotettu pitkään, sanoo Reijonen.
Asiasta kirjallisen kysymyksen tehnyt Reijonen haluaa tietää, miten jatkossa aiotaan huomioida Valtatie 5:n merkitys huoltovarmuustekijänä ja kuinka tämä näkyy alueen tulevissa tiehankkeissa.
&nbsp;

Reijonen: Viitostien merkitys huomioitava huoltovarmuuden näkökulmasta

Venäläisten maakaupat ovat toistuvasti nousseet julkisen keskustelun aiheeksi Suomessa. Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen vaatii tuoreessa toimenpidealoitteessaan venäläisten kiinteistökauppojen taustojen perusteellista selvittämistä ja tarvittaessa kiinteistöjen pakkolunastusta, jos niiden katsotaan uhkaavan kansallista turvallisuutta.

Venäläisten tekemistä maakaupoista eniten julkisuutta on saanut Paraisilla sijaitsevan Airiston Helmen tapaus poliisin tehtyä ratsian kiinteistöön vuonna 2018. Kiinteistö sijaitsee strategisesti tärkeän Turun ja Naantalin satamiin johtavan laivaväylän varrella.
Toinen samantyyppinen hanke löytyy Puumalasta, jossa venäläinen miljardööri Igor Kesaev omistaa Saimaan syväväylän varrella sijaitsevan Kotasaaren. Saimaan syväväylää pitkin pääsee Mikkelin Ristiinaan, Joensuuhun ja Kuopioon sekä Saimaan kanavan kautta Itämerelle.
&#8211; Suomessa on 2000-luvun alusta lähtien myyty huolettomasti maata sekä kiinteistöjä Venäjän kansalaisille todella heppoisilla perusteilla. Iltalehden vuonna 2016 tekemän selvityksen mukaan kiinteistöjä on myyty sekä sotilaallisesti että huoltovarmuuden kannalta tärkeiden alueiden lähiympäristöstä. Verukkeena on käytetty mökkikyliä ja muita investointeja, mutta suurin osa hankkeista on jätetty puolitiehen, kertoo perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen.
&#8211; Tähän on havahduttu vasta muutama vuosi sitten muuttamalla EU- ja ETA-maiden ulkopuolisten kansalaisten maakaupat luvanvaraisiksi. Yhtäkään lupaa ei tiettävästi tähän mennessä ole evätty siitä huolimatta, että tärkeiden laivaväylien varrella olevien venäläisomisteisten kiinteistöjen pihoille alkoi ilmestyä helikopterikenttiä.
Kansallinen turvallisuus saattaa olla uhattuna
Suojelupoliisi antoi vuonna 2016 eduskunnan hallintovaliokunnalle lausunnon, jossa todettiin ulkomaisessa omistuksessa olevien kiinteistöjen olevan mahdollisia kohteita kriisitilanteiden vaikuttamisyrityksille muun muassa liikenneväylien sulkemisen ja tunnuksettomien joukkojen sijoittamisen muodossa. Etenkin omistukset, joilla ei ole liiketaloudellista tai kiinteistön tavanomaiseen käyttöarvoon liittyvää logiikkaa, saattavat kuulua vaikutusyritysten piiriin.
&#8211; Vastikään julkisuuteen tulleen Hangon Lappohjassa sijaitsevan vuokrataloyhtiön tapaus on vain yksi satojen, ellei tuhansien vastaavien kiinteistöjen joukossa. Taloudellisesti kannattamattomia hankintoja tehdään pöytälaatikkofirmojen, kotimaisten välikäsien, kaksoiskansalaisuuden tai jopa investointeja epätoivoisesti kaipaavien kuntien avustuksella, ja ostajien todelliset motiivit jäävät hämärän peittoon. Nämä kiinteistökaupat ja niiden taustat tulee selvittää perinpohjaisesti ja kiinteistöt tarvittaessa pakkolunastaa, mikäli ne vaarantavat maamme kansallisen turvallisuuden, Antikainen vaatii.
Antikainen on laatinut parhaillaan eduskunnassa allekirjoitettavissa olevan toimenpidealoitteen koskien Venäjän sekä Venäjän ja EU-maan kaksoiskansalaisten Suomessa tekemiä kiinteistökauppoja ja niiden taustojen selvitystä sekä Suomen turvallisuutta uhkaavien maa- ja kiinteistöomistuksien pakkolunastusta.
&nbsp;

Antikainen: Venäläisten kiinteistöomistukset syyniin, kansallista turvallisuutta uhkaavat pakkolunastukseen

Saimaan kanava on keskeinen väylä Itä-Suomen viennissä maailmalle ja erityisesti Keski-Eurooppaan. Koska huomattava osa kanavasta sijaitsee kuitenkin Venäjän puolella rajaa, asettavat Venäjän mahdolliset vastareaktiot sille asetettuihin pakotteisiin kanavan käytön jatkumisen kyseenalaiseksi. Kansanedustaja Sheikki Laakso esittää ratkaisuksi ongelmaan muiden liikenneväylien pikaista uudistamista.

– Tämä ei olisi ensimmäinen Suomen ja Venäjän välinen kanavan käyttöä koskeva konflikti maa-alueen vuokrasopimuksen ollessa voimassa, perussuomalaisten kansanedustaja Sheikki Laakso kertoo.
Myös laivanvarustamoiden halukkuus ryhtyä kuljetuksiin Venäjän kautta Saimaalle voi laskea niihin kohdistuvien kasvaneiden riskien myötä. Pelkona voi olla paitsi varustamoon ulotettavat pakotteet myös uhka siitä, että Venäjän sulkiessa kanavan varustamon laivat voisivat jäädä Saimaalle saartoon.
– Kanavan kautta kulkevan liikenteen pysähtyminen johtaisi välittömästi kuljetusliikenteen siirtymiseen muille liikenneväylille aiheuttaen valtavan ylimääräisen liikennepaineen niin rauta- kuin maanteille, Laakso selvittää seurauksia.
Raideliikennekapasiteettia nostettava
Vesireitin sulkeutuessa Itä-Suomen ja HaminaKotkan sataman välinen liikenne siirtyisi pääosin kulkemaan Joutseno-Luumäki-raidevälin ja valtatien 15 kautta.
– Suurin ongelma muodostuu siitä, että nämä väylät ovat jo nykyisellään Suomen tukkoisin raidepätkä ja eräs maan vaarallisimmista maanteistä. Koska HaminaKotka on Itä-Suomen suurin satama, lähes kaikki Saimaan kanavassa kulkenut rahti tulee siirtymään nimenomaan näille väylille.
Laaksolla on kuitenkin tarjota ratkaisu ongelmaan:
– Näen, että ainoa vaihtoehto vientiteollisuutemme turvaamiseksi on uudistaa väylät pikimmiten. Raideliikennekapasiteettia voidaan nostaa rakentamalla Joutseno-Luumäki-välille kaksoisraide, kun taas valtatien 15 liikennettä voidaan tehostaa lisäämällä kaistoja ja parantamalla tien turvallisuutta.
Hinta ei voi olla esteenä
Liikennekaaoksen estämiseksi työhön on kuitenkin ryhdyttävä heti. Hintaan projektit eivät voi kaatua.
– Kustannukset jäävät alle 300 miljoonan euron. Tästä voidaan tehdä erillinen päätös lisäbudjetissa, jotta hankkeet saadaan vauhdilla käyntiin, Laakso laskee.
– Koska molemmat hankkeet ovat korkealla myös Väyläviraston hankelistoilla, on selvää, että ne on joka tapauksessa tehtävä enemmin tai myöhemmin. Tekemällä ne heti voidaan välttää valtava liikennekaaos, myös pitkäkestoisemmat viennille aiheutuvat haitat. On epäilemättä koko Suomen etu, että nämä hankkeet pannaan välittömästi toimeen, kansanedustaja toteaa.
&nbsp;

Venäjän vastareaktio voi aiheuttaa ketjureaktion, joka lamauttaa Itä-Suomen liikenteen – Laaksolla valmis ratkaisu Venäjän pakotteista seuraavaan liikennekaaokseen: “Väylät uudistettava pikimmiten”