Etelä-Amerikan Elon Musk ei kuvia kumarra – aikoo laittaa Argentiinan talouden paraatikuntoon vaikka väkisin

Merituulivoiman rakentamisesta kannattamatonta –  kohoavat kustannukset, lisääntynyt kilpailu ja inflaatio syövät katteet

Merkittäviä verohyvityksiä suurille teollisille investoinneille – valtiovarainministeri Purra: ”Hallitus tukee suomalaista työtä ja teollisuutta”

Media jatkaa Trumpin demonisointia toisen salamurhayrityksen jälkeenkin – Trump: “En luovuta ikinä!”

Rintamäki: Suomalaisten ei tule ummistaa silmiään suvaitsevaisuuden nimissä

Kymen piirin ensimmäiset aluevaaliehdokkaat valittu

Keskisuomalaisen päätoimittaja Yle-pomo Riikka Räisäsestä: Näillä näytöillä joku muu päätoimittaja olisi jo eronnut

Aamulehden ex-päätoimittaja: Ylen piikkiin rakastajansa kanssa matkustanut uutispomo Riikka Räisänen pitäisi siirtää syrjään

Poliisi nappasi Helsingin yliopiston kunniatohtorin kiinni kahdesti – ensin Kööpenhaminassa, sitten Tukholmassa

Halla-aho: Arvelen, että moni muukin kuin persukansa alkaa ymmärtää Ylen prioriteetteja – ”Leikkausvaraa riittää myös tulevaisuudessa”

Antikainen: Yle on väärässä – uutiset somaliaksi ja arabiaksi eivät auta sopeutumaan suomalaiseen yhteiskuntaan

sähkön hintakatto

Eduskunnassa alkoi tänään Sähkön hinta kuriin -kansalaisaloitteen käsittely. Aloitteessa pyydetään eduskuntaa selvittämään kiireellisesti hintakaton käyttöönottamista sähkön hinnoittelussa. 
 
Perussuomalaisten kansanedustaja Kaisa Garedew tiedostaa sähkön hinnan olevan kylmien sääolojen Suomessa elintärkeä teema.
&#8211; Se opittiin kantapään kautta viime vuoden energiakriisistä, joka muutti &#8211; ei vain suhtautumista &#8211; vaan liian monien suomalaisten koko taloustilanteen ja elintason.
&#8211; Maaliskuun loppuun mennessä rekisteröitiin yhteensä 1 650 maksamattomista sähkölaskuista johtuvaa maksuhäiriömerkintää. Mahdollisesti jopa kymmenillä tuhansilla kotitalouksilla on edelleen voimassa ylikallis määräaikainen sähkösopimus, Garedew pahoittelee.
Tulevat kriisit huomioitu
Kohtuuhintaisen sähkön tulisi olla kansalaisoikeus, painottaa Garedew.
&#8211; Edellinen hallitus teki energiakriisin keskellä vain pikaratkaisuja, joilla pyrittiin helpottamaan kansalaisten arkea siinä hetkessä. Orpon hallitus on huomioinut tulevien kriisien mahdollisuuden jo edeltä, hän muistuttaa.
Kansalaisten huoli on kuultu
Hallitusohjelma pyrkii niin kansallisesti kuin pohjoismaiden ja EU:n tasolla vaikuttamaan siihen, että sähkön hinnoittelumekanismia kehitetään arjen kustannusten ja oikeudenmukaisuuden kannalta oikeaan suuntaan.
&#8211; Kansalaisaloitteen allekirjoittaneiden yli 57 000 kansalaisen huoli on kuultu. Talousvaliokunnassa tulemme varmasti perehtymään tähän kansalaisaloitteeseen ja sen ehdottamiin toimiin huolella, Garedew vakuuttaa.

Garedew: Kohtuuhintaisen sähkön tulisi olla kansalaisoikeus

Suhteettoman suuret sähkölaskut kurittivat suomalaisia kotitalouksia viime talvena, kun sähkön markkinahinnat pomppasivat kattoon. Nyt eduskunnan käsittelyssä olevassa kansalaisaloitteessa esitetään sähkön hintakattoa.

Pörssisähkösopimusten piirissä olevat kotitaloudet saattoivat joutua maksamaan viime talvena jopa 80 sentin kilowattituntihintoja. Suurin osa sähköyhtiöistä nosti myös muiden sopimustuotteidensa hintoja rajusti.
&#8211; Aloitteeseen on helppo samaistua, kun viime talvena joutui maksamaan toista tuhatta euroa kuukaudessa sähkölämmitteisen omakotitalon sähkölaskuja, sanoo perussuomalaisten kansanedustaja Jari Ronkainen.
&#8211; Kansalaisaloite on varsin oikeassa siinä, että sähkö on yhteiskunnan peruspilareita ja sen asettaminen markkinaehtoiseksi ei ole ongelmatonta. Kannattaa miettiä, onko sähkö kansalaisia varten, vai ovatko kuluttajat olemassa vain sähköyhtiöitä varten. Sähkömarkkinalaki velvoittaa jo, että sähköä pitää saada kohtuulliseen hintaan. Ongelmana on, että Energiavirastokaan ei voi määrittää mitään tarkkaa lukua sille, mikä on kohtuuhintaista sähköä.
Hallitus sitoutunut toimenpiteisiin
Aloitteen esittämä hintakatto on yksi mahdollinen toimenpide kohtuuttomien sähköhintojen hillitsemiseen.
&#8211; Sähköyhtiöiden huimat tulokset eivät nekään kuulosta täysin oikeutetuilta, ja jonkinlainen niin sanottu windfall-vero voisi olla perusteltu, Ronkainen sanoo.
&#8211; Hallitus on jo hallitusohjelmassaan lupautunut siihen, että Suomessa huolehditaan sähkön riittävyydestä ja hintojen kohtuullisuudesta myös tuulettomien pakkasjaksojen aikana. Toivotan hallitukselle viisautta siinä, miten nämä käytännössä ratkaistaan ja mikä on paras toteuttamismalli.
Kansalaisaloite kirittää hintasääntelyä
Ronkainen uskoo kansalaisaloitteen kirittävän hallitusta sähkön hintasääntelyssä.
&#8211; Kohtuuhintainen sähkö on yksi avaintekijä siinä, miten yhteiskuntamme kehittyy ja minkälaisia investointeja tänne tehdään. Odotan mielenkiinnolla aloitteen valiokuntakäsittelyä ja paluuta tänne suureen saliin.

Ronkainen: Suomessa huolehdittava sähkön riittävyydestä ja hintojen kohtuullisuudesta

Milloin hallitus alkoi suunnitella energiatukia kallistuvien sähkölaskujen kanssa tuskailevien kansalaisten auttamiseksi? Pääministeri Sanna Marinin mukaan jo kuukausia aiemmin, mutta ministeriön virkamiehen mukaan toimeksianto tuli vasta viikko sitten.

Hallitus ilmoitti maanantaina auttavansa kalliiden sähkölaskujen kanssa tuskailevia kuluttajia kevään aikana.
Pöydällä on ollut eri malleja, kuten hintakatto ja sähkölaskujen maksuaikojen pidentäminen, mutta mallit olisivat valmistumassa vasta kevääksi. Kuluttajien tukemiseksi hallitus esittää ensinnä kertakorvausta kuluttajien tukemiseksi. Kertakorvaus maksettaisiin takautuvasti talven aiempien sähkölaskujen kustannusten peittämiseksi myöhemmin talvella.
Eduskuntapuolueet kokoontuvat maanantaina pääministeri Sanna Marinin (sd.) kutsusta puhumaan sähkön hinnasta. Eilen illalla Ylen A-studiossa Marin kuitenkin sanoi, että sähkön hintakatto ei edistynyt, koska malli vaatii lisää valmisteluaikaa.
&#8211; Tämä malli (hintakatto) voitaisiin saada eduskuntaan kenties tammikuun lopussa. Ymmärtääkseni toimeenpanossa on myös vielä haasteita, Marin sanoi viitaten keskusteluihin työ- ja elinkeinoministeriön virkamiesten kanssa.
Perussuomalaiset vaati toimia jo aiemmin
Hallitusta on moitittu siitä, että se on herännyt toimimaan liian myöhään, vaikka sähkön kallistuminen on ollut tiedossa jo kuukausien ajan. Myös esimerkiksi perussuomalaiset on vaatinut tehokkaita toimia tilanteeseen puuttumiseksi jo kuukausia. Perussuomalaiset on vaatinut sekä tukea akuuttiin kriisiin että pidemmän aikavälin rakenteellisia toimia hinnoitteluun, sähkömarkkinamalliin, tuotantokapasiteettiin ja muuhun liittyen.
Pääministeri Marinin mukaan sähkötukia olisi alettu valmistella syksyllä.
&#8211; Valmistelutyötä on tehty jo syksyllä, ja työ- ja elinkeinoministeriössä on arvioitu, millaisilla malleilla voidaan edetä, ja on myös katsottu, mitä muualla on tehty, Marin sanoi A-studiossa.
Työ- ja elinkeinoministeriön virkamies Riku Huttunen, joka oli myös eilen A-studiossa, oli kuitenkin Marinin kanssa eri linjoilla. Hänen mukaansa toimeksianto tuli vasta viikko sitten.
– Onhan meillä osastolla vankka asiantuntemus, mutta kyllä nämä nyt rykäistiin noin viikossa. Varsinainen toimeksianto tuli vasta noin viikko sitten.
Huttusen mukaan edes määrärahoja tällaisia toimia varten ei ollut viime viikkoa ennen.
&#8211; Nyt todettiin viime viikolla poliittisesti, että myös rahaa on käytettävissä.
Hintakattoa vaaditaan kansalaisaloitteessa
Samansuuntaisesti toteaa myös johtava tutkija Marita Laukkanen Valtion taloudellisesta tutkimuskeskuksesta (VATT). Laukkanen oli <a href="https://areena.yle.fi/podcastit/1-63757978">vieraana</a> Ylen politiikkaradiossa.
Laukkanen ihmettelee, miksi mahdollisesti miljardien tukea on yritetty saada kasaan yhden viikonlopun aikana.
&#8211; Valtiontalouden näkökulmasta on huolestuttavaa, miten vähän näihin käytetään aikaa. Tietoa olisi kyllä käytettävissä, esimerkiksi VATT:ssa, mutta puhelin ei ole soinut koko syksynä, Laukkanen ihmettelee.
Todennäköinen syy sille, että hallitus heräsi sähkötukiasiassa juuri nyt, lienee ainakin osaksi siinä, että <a href="https://www.kansalaisaloite.fi/fi/aloite/11121">Sähkön hinta kuriin –kansalaisaloite</a> on juuri kerännyt 50 000 allekirjoittajaa eli ylittänyt rajan, joka vaaditaan kansalaisaloitteen pääsemiseksi eduskuntakäsittelyyn. Kansalaisaloitteessa esitetään, että eduskunnan on selvitettävä kiireellisellä aikataululla mahdollisuudet säätää laki hintakaton käyttöönotosta sähkön hinnoittelussa.
&nbsp;

Pääministeri Marinin mukaan sähkötukia olisi alettu valmistella jo syksyllä – ministeriön virkamies ja VATT:n tutkija eri mieltä: ”Tietoa olisi, mutta puhelin ei ole soinut”

Eduskuntapuolueet kokoontuvat maanantaina puimaan sähkön hintakattoa, jota perussuomalaiset esitti jo kesällä ja johon myös demarit tarttuivat tällä viikolla. Perussuomalaisten kansanedustaja Leena Meri huomauttaa, että vitkasteluun ei ole aikaa. &#8211; Ihmiset odottavat sähkölaskujensa kanssa, ja he tarvitsevat pikaisesti apua tilanteeseensa.

Eduskunnan budjettikeskustelun yhteydessä pääministeri Sanna Marin (sd.) esitti tällä viikolla yllättäen sähkölle hintakattoa, joka olisi 20 senttiä kilowattitunnilta. Uudistus rahoitettaisiin valtiovarainministeriön valmistelemalla niin sanotulla windfall-verolla.
Perussuomalaisten varapuheenjohtaja, kansanedustaja Leena Meri huomautti eilen Ylen A-talkissa, että hän esitti Ylellä jo viime kesänä perussuomalaisten ratkaisuja sähkökriisiin, kuten ALV-alennusta ja hintakattoa.
&#8211; Nyt, viisi kuukautta myöhemmin, voin vain ihmetellä, miksi tässä on kestänyt näin kauan. Sähkön hintahan oli kovissa lukemissa jo viime talvena, kauan ennen Venäjän hyökkäystä Ukrainaan. Hintakatto olisi nopea keino, jos asiasta saataisiin nyt jonkinlainen esitys.
Syntyykö sopu maanantaina?
Demarien eduskuntaryhmän puheenjohtajan Antti Lindtmanin mukaan hintakattoa olisi kuitenkin vähintään arvioitu jo syksyllä.
Maanantaina on kaikkien eduskuntapuolueiden kokous, jossa puidaan hintakattoa. Niin Lindtman kuin keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtaja Eeva Kalli arvioivat, että hintakatosta saataisiin aikaan sopu maanantaina kokouksessa.
Erilaisia malleja on ollut esillä.
– Olen luottavainen ja uskon, että kun maanantain kokouksesta astellaan ulos, niin meillä on yhteisymmärrys asiasta, Kalli sanoi.
Meri huomautti, että vitkasteluun ei ole aikaa.
&#8211; Tärkeintä on, että joku malli saataisiin aikaiseksi pian, koska ihmiset odottavat sähkölaskujensa kanssa ja tarvitsevat pikaisesti apua tilanteeseensa.
Myös vihreä siirtymä nostaa sähkön hintaa
Meri sanoi, että on saanut jo kesällä hätääntyneitä puheluita ihmisiltä, että mistä voi enää saada kohtuuhintaisen sähkösopimuksen.
&#8211; Silloin niitä ei enää saanut. Moni onkin roikkunut kesästä saakka löysässä hirressä. Nyt olisikin hyvä saada tietää, milloin hintakattomalli valmistuu. Ilman hallituksen esitystä asia ei etene.
Perussuomalaisissa on pohdittu myös vaihteluväliä hintakatossa. Meri huomautti, että pidemmällä aikavälillä toimimatonta sähkömarkkinaa on samalla pakko alkaa uudistaa.
Samoilla linjoilla on ollut Huoltovarmuuskeskuksen entinen toimitusjohtaja Tomi Lounema, joka tuonut <a href="https://www.is.fi/taloussanomat/art-2000009257559.html">esille</a>, että vihreä siirtymä nostaa sähkön hintaa.
&#8211; Sähkön hintaan ei siten vaikuta pelkästään Venäjän hyökkäyssota. On siis aika keskustella koko järjestelmän muuttamisesta, koska Euroopassa on pitkään tehty vääränlaista energiapolitiikkaa, Meri sanoi.
Kunpa olisi tehty järkevää energiapolitiikkaa
Kansalaisia kehotetaan nyt säästämään sähköä. Meri huomautti kuitenkin, että sähkön käytöstä ei pitäisi syyllistää ketään, koska sähköä ei ole tapana kuluttaa huvin vuoksi.
&#8211; Monet ovat jo tehneet parhaansa ja säästäneet sähköä. Tavallisilla ihmisillä suurin osa sähkön käytöstä on lämmityskäyttöä, koska pakkasella on vain saatava kodit lämpimiksi. Ongelmana on nyt se, että moni on hädissään. Soittelevat meillekin, että joulu on peruttu, koska jouluksi varattu 600 euroa ei riitä.
Meri muistutti, että sähkön hintaa nostaa myös puutteellinen tuotanto.
&#8211; Kunpa meillä olisi hiilivoimaloita eli olisimme tehneet järkevää ja huoltovarmaa energiapolitiikkaa, kuten Huoltovarmuuskeskuskin on esittänyt. Tässä kohtaa työkalupakkiin siis tarvittaisiin myös turvetta ja hiilivoimaa.
Perussuomalaiset on aiemmin esittänyt hintakaton lisäksi myös <a href="https://www.suomenuutiset.fi/perussuomalaiset-esittaa-toimenpiteita-sahkon-hinnan-alentamiseen-paastokauppa-tauolle-turve-takaisin-ja-uusiutuvaksi-uusi-sahkokauppamalli/">muita keinoja</a>, kuten sähköveron alentamista ja arvonlisäveron alentamista.
&nbsp;

Sähkön kulutuksesta ei saa syyllistää ketään – ”Tavallisilla ihmisillä suurin osa käytöstä on lämmityskäyttöä”

Perussuomalaiset penäsi tänään eduskunnan kyselytunnilla hallitukselta pikaisia keinoja sähkön hinnan alentamiseksi – tuntuvasti. Perussuomalaiset on koko vuoden aikana esittänyt erinäisiä keinoja sekä itse sähkön markkinahinnan alentamiseksi että eri tukikeinoja loppulaskun alentamiseksi.

&#8211; Me perussuomalaiset olemme esittäneet sähkön hintakattoa jo kesällä. Silloin se oli muiden puolueiden mielestä populismia – markkinoita ei saa sörkkiä, sanoitte. Mutta kun juuri markkinat ovat rikki! perussuomalaisten kansanedustaja Ari Koponen huomautti.
Muut puolueet ovat muuttaneet mieltään
Nyt muut puolueet näyttävätkin olevat samoilla linjoilla perussuomalaisten kanssa hintakaton käyttöönotosta.
&#8211; Ja hyvä niin! Pääasia, että sähkön hinta saadaan alas. Itse mekanismi on kotia lämmittävälle suomalaiselle yhdentekevä.
&#8211; Me perussuomalaiset olemme valmiita tulemaan töihin, vaikka jouluaattona, tekemään päätöksiä suomalaisten parhaaksi eli sähkön hinnan laskemiseksi.
Hallitus myöntää vajavaiset tukitoimet
&#8211; Oletteko te nyt valmiita saattamaan sähkön hintakaton ripeästi maaliin, vai onko hallitus asiassa edes yhtenäinen? Koponen kysyi.
Valtiovarainministeri Annika Saarikko (kesk.) vakuutti, että hallitus on nyt yksimielinen siitä, että lisätoimia tarvitaan hintojen laskemiseksi. Hallitus on kutsunut kaikki puolueet maanantaiksi parlamentaariseen keskusteluun mahdollisesta hintakaton käyttöönotosta.
Hallituksella on kestänyt
Koponen muistutti, ettei asia ole uusi. Ongelmia oli jo ennen Venäjän hyökkäystä, kun vuosi sitten pörssisähkö huiteli huimissa lukemissa.
&#8211; On teillä siis kestänyt herätä todellisuuteen. Me kuuntelemme kansaa herkällä korvalla, ja he ovat pulassa.
On perheitä, joissa lapset leikkivät takki päällä sisällä, kun on pakko säästää. Silti sähkölasku on tonnin kuussa.
&#8211; On hienoa, että olette vihdoin valmiita yhteistyöhön. Niin olemme mekin, Koponen linjasi.
Mistä varat?
Mistä rahat sitten näihin sähkön hinnan kompensaatioihin? Perussuomalaisten mukaan puolue leikkaisi vain toissijaisista menoista, jotka eivät ole pois suomalaisten hyvinvoinnista.
&#8211; Leikataan esimerkiksi kehitysavusta, sosiaaliturvaperäisestä maahanmuutosta ja muista maailmanparantamismenoista, Koponen luetteli.
&nbsp;

Perussuomalaiset ovat vaatineet hintakattoa jo pitkään: ”On perheitä, joissa lapset leikkivät takki päällä sisällä, kun on pakko säästää – silti sähkölasku on tonnin”

Tuhannet suomalaiset ovat jo nyt pulassa kasvaneiden sähkölaskujensa kanssa, ja ilman merkittäviä päätöksiä tilanteesta muodostuu täydellinen katastrofi. Hallitus on tähän mennessä korostanut EU:n yhteisiä päätöksiä hintojen hillitsemiseen, mutta sieltä ratkaisuja ei näy eikä kuulu, eikä suomalaisilla ole enää varaa odottaa, varoittaa perussuomalaisten 1. varapuheenjohtaja Leena Meri.

&#8211; Kansalaisilta tulee päivittäin lohduttomia viestejä: sadoilla euroilla kasvaneista sähkölaskuista ei yksinkertaisesti selvitä. Kriisi on ratkaistava kansallisin päätöksin. Siihen kyllä löytyy keinoja, jos riitaisa hallitus tekisi työnsä, toteaa perussuomalaisten 1. varapuheenjohtaja, kansanedustaja Leena Meri.
Mikään tukipaketti ei yksin riitä
Perussuomalaiset ovat jo kesällä esittäneet arvonlisäveroalennuksen ja suorien tukitoimien lisäksi esimerkiksi sähkömarkkinoiden muuttamista, sähkön hintakattoa ja päästökaupan väliaikaista keskeyttämistä.
&#8211; ALV-alennus on ainoa toimi, jolla on pyritty vaikuttamaan suoraan sähkön hintaan. Mutta se ei riitä mihinkään, kuten nyt on nähty. Jo kesällä totesin A-studiossa, että perussuomalaiset kyllä kannattavat hintakattoa, kunhan hallitus sellaista esittää. Pääministeripuolue SDP on vasta nyt lähes puoli vuotta myöhemmin ilmoittanut tätä kannattavansa, eli aloitteita on jouduttu odottamaan ihan liian pitkään. Aikaa olisi kyllä ollut, Meri kritisoi.
&#8211; Kuten perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra on todennut, mikään tukipaketti ei asiaa yksinään korjaa. Sähkön hinta määräytyy kalleimman tuotantomuodon mukaan, ja tästä kohtuuttomat hinnat tällä hetkellä johtuvat. Siksi myös sähkön hintamekanismia pitää muuttaa välittömästi eikä vain odotella tumput suorina EU-tason päätöksiä.
Meri huomauttaa, että EU-maista Espanja on jo tehnyt oman mallin sähkömarkkinoille, ja sama on suunnitteilla esimerkiksi Saksassa, Virossa ja Puolassa. Näissä maissa ei ole jääty odottelemaan hidasta EU-päätöksentekoa.
Vastuu myös sähköyhtiöillä
Meri peräänkuuluttaa hallituksen päätösten lisäksi sähköyhtiöiden omaa vastuunkantoa. Esimerkiksi hän nostaa Kokkolan Energian käyttöönottaman paikallisen hintakaton.
&#8211; Monet sähköyhtiöt tekevät tällä hetkellä hurjia voittoja, eli siellä hyödytään ihmisten ahdingosta. Erityisesti kuntaomisteisten energiayhtiöiden tulisi kantaa yhteiskuntavastuutaan ja myydä sähköä mahdollisuuksien mukaan pörssihintaa alemmalla hinnalla.
&#8211; Sähkömarkkinalaissa yhtiöt velvoitetaan tarjoamaan kohtuuhintaista sähköä kuluttajille. Tästä on syytä pitää kiinni. Esimerkiksi Kuluttajaliitto on esittänyt hintakatoksi noin 16 senttiä kilowattitunnilta.
Kodin lämmittäminen talvella ei ole turhaa huvittelua
Hintakattoa ja muita sähkön hintaa laskevia toimia on kritisoitu julkisessa keskustelussa siitä, että hintojen tippuessa kotitalouksien kannustimet sähkön kulutuksen vähentämiseen häviävät. Tätä perustelua Meri pitää käsittämättömänä.
&#8211; Esimerkiksi 16 sentin hintakaton jälkeenkin hinta on aikaisempiin normaalioloihin verrattuna noin nelinkertainen. Näilläkö hinnoilla ihmiset haluavat ”tuhlata” sähköä? Kyse on siitä, että pidetään kodit pakkasilla lämpimänä, ei mistään turhasta huvittelusta, Meri toteaa.
&nbsp;

Suomalaiset vararikossa ennen EU:n laajuista sähkön hintakattoa – Leena Meri vaatii kriisille kansallista ratkaisua

Hallituksen toimet sähkön hinnan kompensoimiseksi ovat täysin riittämättömiä. Kansalaiset ovat kauhuissaan tulevien talvikuukausien sähkölaskuista. Tilanne on akuutti.

&#8211; Vaadin hallitukselta nopeaa puuttumista tilanteeseen asettamalla sähkölle hintakatto. Olen saanut useita yhteydenottoja erityisesti lappilaisilta hätää kärsiviltä kotitalouksilta ja pienyrityksiltä. Pakkanen paukkuu ja energiankulutus kasvaa pakostakin, toteaa perussuomalaisten kansanedustaja Kaisa Juuso.
&#8211; EU:n ratkaisuja sähkön markkinamekanismin järkevöittämiseen on turha odottaa täksi talveksi. Tilanne pitää hoitaa kansallisesti ja asettaa ainakin väliaikainen hintakatto tulevan talven ajaksi.
Käytännössä se tarkoittaisi sitä, että sähkön käyttäjiltä saisi laskuttaa esimerkiksi enintään 15 snt/kWh ja loppuosa sähkölaskusta laskutettaisiin valtiolta suoraan. Juuson mukaan vain siten voidaan pelastaa, mitä pelastettavissa on.
Missä on hallituksen toimintakyky?
Viro ja Puola ovat jo asiaan tarttuneet, mutta Suomen hallitus hidastelee ja tarjoaa täysin alimitoitettuja ratkaisuja. Arvonlisäveron pudotus 10 prosenttiin on tässä tilanteessa hifistelyä. Oikeampaa olisi ollut pudottaa se nollaan väliaikaisesti. Kotitalousvähennyksen sähkölaskutuet ovat vaikeaselkoisia, ja tuet tulevat viiveellä. Sitten kun on jo liian myöhäistä.
&#8211; Sähkön hinta näkyy myös asuntokaupoissa. Suorasähkölämmitteisten omakotitalojen kysyntä on pysähtynyt, joten pinteestä ei pääse enää edes myymällä talonsa. Ei voi olla niin, että kansalaiset jätetään oman onnensa nojaan tällaisessa tilanteessa, puuskahtaa Juuso.
&#8211; Hallitus on koronan aikana näyttänyt, että pystyy tukalassa tilanteessa toimimaan nopeasti. Missä se toimintakyky on nyt? Onko hallitus jo sisäisesti hajonnut ja täysin toimintakyvytön? kysyy Juuso.
&nbsp;

Juuso vaatii sähkölle hintakattoa tulevalle talvelle – kuluttajilta saisi laskuttaa enintään 15 snt/kWh

Hallitus vastasi tänään täysitunnossa perussuomalaisten, kristillisdemokraattien ja Liike Nytin välikysymykseen energiamarkkinoiden toiminnasta, sähkön hinnasta ja hallituksen Fortum-politiikasta. Perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra hämmästeli hallituksen vastausta ja totesi hallituksen energiapolitiikan linjan olevan katastrofi.

&#8211; Katsotaan viime perjantaita. Olkiluodon kolmosreaktori kävi iloksemme maksimiteholla. Silti sähkö maksoi Suomessa enemmän kuin Saksassa, 43,4 senttiä kilowattitunnilta. Samalla Saksan sähköntuotannon päästöt ovat lähes 13-kertaiset meidän tuotantoomme nähden! Kun suomalainen katsoo sähkölaskuaan, hän oikeutetusti ihmettelee, miksi mainostettu vähäpäästöisyys ei lainkaan näy hinnassa, Riikka Purra totesi.
Perjantaina jouduttiin myös tuomaan sähköä Suomeen, vaikka hallitus korostaa omavaraisuuden osuutta.
&#8211; Olemme energiakriisissä, ettekä te, hallitus, ole tilanteen tasalla. Kuurupiilo Euroopan komission selän takana jatkuu, vaikka EU-tasolla on järjestetty kriisikokouksia tämän tästä. Siltä suunnalta apua on turha haikailla.
Säätövoimavelvoite rakennettavaan tuulivoimaan
Purran mukaan hallituksen energiapoliittinen katastrofi nojaa paikoillaan jököttäviin tuulivoimaloihin, ja tyynellä joudutaankin turvautumaan tuontisähköön.
&#8211; Liekö visio se, että työväki katselee iltaisin tulevan aamun sääennusteesta tuulen määrää tietääkseen, onko työpaikalla aamulla sähköt käytössä vai ei? Purra lataa.
&#8211; Yhteiskuntamme ei voi pyöriä tai olla pyörimättä riippuen siitä, sattuuko kohdalle tuulinen vai tyyni päivä. Sähkön varastointi on vielä lapsenkengissä, joten tarvitsemme säätövoimaa vastaamaan kulutukseen vaihtelujen mukaisesti. Energiapolitiikan pitää perustua fysiikkaan, ei uskomiseen tai ideologiaan.
Perussuomalaiset vaatii, että kaikkeen rakennettavaan tuulivoimaan pitääkin sitoa säätövoimavelvoite. Nykyinen tuulivoimatuotannon maksimikapasiteetti on kuitenkin Purran mukaan jo riittävällä tolalla, koska sitä voidaan usein käyttää ainoastaan täydentävänä voimanlähteenä.
Säätö- ja varavoima ajettu poliittisin päätöksin alas
&#8211; Mussalo, Kristiina, Tahkoluoto, Inkoo, Kymijärvi. Siinä muutama suljettu voimalaitos viime vuosilta, Purra luetteli.
&#8211; Arvatkaapa olisiko käyttöä nyt! Purra ihmetteli.
&#8211; Hanasaaren ja Salmisaaren kimpussa ovat Helsingin valtapuolueet, joiden maailmassa riittää, kun on kauramaitoa ja sähköä markkinoidaan vihreäksi.
Säätö- ja varavoiman alasajo onkin Purran mukaan täysin itseaiheutettua.
&#8211; Ja miksi? No koska ilmastopolitiikka. Koska Suomen on pakko sahata omaa oksaansa entistä kunnianhimoisemmin. Itse ilmastonmuutos ei siitä toki muuksi muutu, mutta saattaisihan ilmastohallituksen arvovalta muuten murentua, Purra arvostelee.
Hallituksen politiikka ajaa järkyttäviin ratkaisuihin
Purra totesi, että hallituksen vastuuton energiapolitiikka aiheuttaa nyt hyvin epämukavia vaihtoehtoja asian korjaamiseksi.
&#8211; Suunnitelmissa on kiertäviä sähkökatkoja, joita sähkön jakeluyhtiöt tekevät kahden tunnin jaksoissa. Kun vuonna 2023 Suomessa aletaan katkoa ihmisten sähköjä, voidaan todeta, että ilmastopolitiikka on konkurssissa. Mahtipontiset ilmastopuheet tuskin lämmittävät teitä äänestäneitä kiertävien sähkökatkojen aikana.
Sähkömarkkinamalli on epäoikeudenmukainen
Purran mielestä on huomioitava, että Suomessa tuotetaan lähes päästötöntä sähköä jo nyt, ja silti kuluttajat maksavat Euroopan yhteismarkkinoiden vuoksi sähköstään samoja tai jopa suurempia laskuja kuin monin verroin pahemmin saastuttavat eurooppalaiset kilpailijamaansa.
&#8211; Tällaisesta sähkömarkkinamallista on irtauduttava, kunnes muualla Euroopassa on korjattu tehdyt virheet.
Sähkön hinta pitää saada alas
Hintakaton pudottaminen olisi Purran mukaan kannustin suomalaisille, jotka ovat omaehtoisesti alkaneet suitsia sähkön kulutusta.
&#8211; Kyllä suomalaiset ymmärtävät, että hintakaton alentamisella ei ole tarkoitus mahdollistaa sähkön tuhlausta. Kuka täällä muutenkaan tuhlaa sähköä? Sähkön hinta pitää saada alas, jolloin emme tarvitse monimutkaisia sähkötukimalleja, Purra totesi.
&#8211; Samalla korjaamme suomalaisen teollisuuden kilpailukykyä sekä poistamme sähkön johdannaismarkkinoilla esiintyneet vakavat häiriötilat.
Suomi lopulta taas maksumiehenä
Monet EU-maat ovat luoneet viime syksystä lähtien kansallisia energiatukitoimia. Purra epäilee, että nämä tukitoimet päätyvät lopulta suomalaisten maksettaviksi.
&#8211; Me kaikki tiedämme, että muiden maiden velkaralli ja energiatuet päätyvät joko maiden ylivelkaisuuden pakottamina tai eurooppalaisen solidaarisuuden nimissä myös Suomen maksettavaksi.
&#8211; Suomi on pelkästään tämän hallituskauden päätöksillä lahjoittanut muille EU-maille ainakin kuusi miljardia euroa erilaisten tulonsiirtopakettien myötä. Eikä tässä edes ole mukana Fortumin kautta tapahtunut saksalaisten tukeminen, Purra huomauttaa.
Rahaa ei kerta kaikkiaan ole
Energian korkea hinta nostaa kaikkia hintoja. Purra huomauttikin, että ruoan hinta tulee arvioiden mukaan nousemaan vielä nykyistäkin rajummin.
&#8211; Sähkölaskut ovat jo ajaneet monet kansalaiset ahdinkoon. Saan joka päivä sydäntä riipaisevia viestejä uusimmista sähkölaskuista. Rahat on loppu, ei ole, ei tule, Purra totesi.
&#8211; Inflaatio lannistaa työväen. Palkansaajien ostovoima murenee rajusti. Sähkötuilla ja indeksikorotuksilla työmarkkinoille luodaan yhä uusia kannustinloukkuja. Mitä tällä haetaan – sitä, että kaikki heittävät rukkaset naulaan ja siirtyvät Kelan luukulle hakemaan teidän sähkötukianne? Purra hämmästeli.
Hallitus tunaroi toistuvasti energiahintojen kanssa
Purra muistutti, ettei hallitus ei ole ensimmäistä kertaa selittämässä energiapolitiikkaansa seurauksia.
&#8211; Keinonne olivat viime talvena kovin vähissä, kun esitimme polttoaineiden hintojen madaltamiseksi keinoja. Lopulta hallitus ymmärsi tekojensa seuraukset ja otti käyttöön esittämiämme korjausehdotuksia, joista jakeluvelvoitteen lasku näkyi suoraan polttoaineiden hintatasossa, Purra huomautti.
&#8211; Viivyttelylle on rajansa. On vastenmielistä huomata, että vihervimmainen ideologinen palonne estää toimivien ratkaisujen muodostamista. Hallitus pelaa perin kovilla panoksilla rulettia huoltovarmuutemme kannalta aivan keskeisissä asioissa.
Perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra kommentoi videolla välikysymyskeskustelua.
<iframe loading="lazy" title="Purra tykittää: Hallitus selittelee energiakriisiä ja puhuu itseään puhtaaksi" width="500" height="281" src="https://www.youtube.com/embed/cqMrLeATcOM?feature=oembed" frameborder="0" allow="accelerometer; autoplay; clipboard-write; encrypted-media; gyroscope; picture-in-picture; web-share" referrerpolicy="strict-origin-when-cross-origin" allowfullscreen></iframe>

Purra pitää hallituksen energiapoliittista linjaa katastrofina: Hallitus pelaa rulettia korkeilla panoksilla Suomen huoltovarmuuden kannalta keskeisillä asioilla (video)

Perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra kysyi eduskunnan kyselytunnilla energiakriisin hoidosta. Hallituksen toimiin ja viestintään tyytymätön Purra muistutti perussuomalaisten varoittaneen kriisistä jo vuosi sitten.

&#8211; Varoituksistamme välittämättä hallitus on ajautunut kuin tuuliajolla käsillä olevaan energiakriisiin. Miljardeja viskellään johdannaisten vakuudeksi paniikkinappula pohjassa ja suunnitellaan monimutkaisia tukihimmeleitä, Riikka Purra moittii.
Ilmastoutopialle pitää tulla loppu
Purran mielestä kyse ei ole mistään yllätyksestä tai yksinomaan Venäjän toimista, vaan riskeistä, jotka ovat olleet jo pitkään tiedossa. Hallitus ei ole kuitenkaan reagoinut tilanteeseen ajoissa, ja toimenpidekokonaisuudet ovat joko valmistelematta, tai niitä ei suostuta esittelemään.
&#8211; Perussuomalaiset on varoittanut nousevasta energiakriisistä jo viime syksynä. Olemme esittäneet sekä akuutteja että rakenteellisia korjaustoimia. EU-pöytiin on vietävä Suomen viesti siitä, että sähkölle tarvitaan EU:n laajuinen hintakatto, päästökauppa on keskeytettävä ja rauhoitettava ilmastoutopia realiteettien tasolle ottamalla voimalat käyttöön, Purra sanoi.
Purra suuntasi kysymyksensä työ- ja elinkeinoministeri Mika Lintilälle, mutta ei ollut tyytyväinen vastaukseen. Ongelmalliseen energia- ja ilmastopolitiikkaan puuttuminen ei näytä hallitukselle maistuvan, tai siitä ei uskalleta puhua.
&#8211; Perussuomalaiset haluaa vastauksia Fortumiin ja sähkömarkkinoihin liittyviin kysymyksiimme ja kansalaisten huoliin, Purra painotti.
Windfall-verossa ei ole mitään järkeä
Erityisesti Purraa huolestutti EU-komission ehdottama malli niin sanotusta windfall-verosta, eli energiayhtiöiden kohtuullisen tuoton ylittävien voittojen verottamisesta EU:n toimesta siten, että kerättyjen varojen käyttämisestä päättäisi EU. Käytännössä esitys verottaisi Suomen vähäpäästöisten sähköntuottajien “ylisuuria” voittoja ja jakaisi ne rahat vielä täsmentämättömän menettelyn mukaan EU-maille.
Purra pitää outona, että Suomea verotettaisiin rajusti siitä, että energiavirheemme eivät ole yhtä syviä kuin muilla, ja sitten rahat lahjoitettaisiin niille, joiden virheet ovat suurimmat.
&#8211; Tässä ei ole mitään järkeä. Eduskunta on ilmoittanut kannakseen, että se vastustaa tulonsiirtounionia, EU:n veroja ja uusia tukivälineitä. Onko hallitus valmis toteuttamaan eduskunnan tahdon ja ilmoittamaan, että tämä ei Suomelle käy, ja että mahdollinen windfall-vero on toteutettava kansallisesti? Purra kysyi.
&nbsp;

Perussuomalaiset tyytymättömiä hallituksen toimiin ja viestintään energiakriisissä: ”Ongelmalliseen energia- ja ilmastopolitiikkaan puuttuminen ei näytä maistuvan”