Sosiaali- ja terveysministeri Kaisa Juuso Ruotsissa: Liika älylaitteiden käyttö heikentää lasten hyvinvointia

Garedewilta toimenpidealoite nuoren määritelmän kaventamiseksi nuorisolaissa: 10-vuotiaat ja 29-vuotiaat eivät kuulu samoihin nuorteniltoihin

Etelä-Amerikan Elon Musk ei kuvia kumarra – aikoo laittaa Argentiinan talouden paraatikuntoon vaikka väkisin

Merituulivoiman rakentamisesta kannattamatonta –  kohoavat kustannukset, lisääntynyt kilpailu ja inflaatio syövät katteet

Merkittäviä verohyvityksiä suurille teollisille investoinneille – valtiovarainministeri Purra: ”Hallitus tukee suomalaista työtä ja teollisuutta”

Media jatkaa Trumpin demonisointia toisen salamurhayrityksen jälkeenkin – Trump: “En luovuta ikinä!”

Keskisuomalaisen päätoimittaja Yle-pomo Riikka Räisäsestä: Näillä näytöillä joku muu päätoimittaja olisi jo eronnut

Aamulehden ex-päätoimittaja: Ylen piikkiin rakastajansa kanssa matkustanut uutispomo Riikka Räisänen pitäisi siirtää syrjään

Poliisi nappasi Helsingin yliopiston kunniatohtorin kiinni kahdesti – ensin Kööpenhaminassa, sitten Tukholmassa

Halla-aho: Arvelen, että moni muukin kuin persukansa alkaa ymmärtää Ylen prioriteetteja – ”Leikkausvaraa riittää myös tulevaisuudessa”

Antikainen: Yle on väärässä – uutiset somaliaksi ja arabiaksi eivät auta sopeutumaan suomalaiseen yhteiskuntaan

Ruotsin yleisradio

Ruotsissa on revennyt riita maan yleisradiotoiminnan suunnasta. Ruotsidemokraattien tukema porvarihallitus haluaisi leikata kuluja ja luoda ”koko kansan” julkisen palvelun. Punavihreällä puolella on parkaistu muutosten vievän kohti autoritaarista yhteiskuntaa.

Ruotsin hallitus asetti viime vuonna parlamentaarisen komitean selvittämään maan yleisradiotoiminnan sääntelyä ja suuntaviivoja vuosille 2026–2033. Kyseisissä selvityksissä on <a href="https://www.svt.se/kultur/ingen-bred-politisk-enighet-kring-framtiden-for-public-service">perinteisesti</a> ollut tarkoituksena taata riittävät resurssit ja ylläpitää yleisradiotoiminnan riippumattomuutta.
Suuret mediapoliittiset ratkaisut on Ruotsissa kautta poliittisen historian tehty konsensuksen hengessä. Traditio on nyt menossa päreiksi, sillä punavihreä oppositio ei ole hyväksymässä ruotsidemokraattien ja moderaattien johtaman porvarihallituksen muutosesityksiä.
Koko kansan yleisradio
Suurimmat erimielisyydet koskevat julkisen palvelun yhtiöiden rahoitusta. Vuodeksi 2024 SVT, Ruotsin radio ja opetusohjelmia tuottava sekä hankkiva UR saivat rahoitusta yhteensä 9,1 miljardia kruunua (780 miljoonaa euroa).
Suomen Ylen <a href="https://www.talouselama.fi/uutiset/ylelle-tuli-roima-korotus-jo-lahes-600-miljoonaa-euroa-maararahaa/86477297-cf69-42ca-817f-86d12e7621f8">määräraha</a> on 595 miljoonaa euroa vuodeksi 2024.
Ruotsidemokraattien mukaan yleisradiomaksua on laskettava nykyisestä 1 200 kruunusta vuodessa. Toinen oppositiota erityisesti <a href="https://www.dn.se/kultur/jan-scherman-regeringen-vill-slakta-public-service-och-inskranka-dess-oberoende/">suivaannuttavista</a> linjauksista on se, että yleisradion on luovuttava monikulttuurisesta linjauksesta ja keskityttävä ”koko kansaan”.
Esitys julki ensi viikolla
Komiteassa on ollut puolueiden välisiä erimielisyyksiä joukkoirtisanomisiin johtavien säätöjen lisäksi julkisen palvelun riippumattomuudesta.
Suurimmat parkaisut ovat <a href="https://www.etc.se/inrikes/sd-kaella-om-public-service-framtida-oede-mycket-noejda-med-resultatet">kertoneet</a> kansankodin olevan matkalla ”kohti autoritaarista yhteiskuntaa”.
Selvitys Ruotsin yleisradion kohtalosta on tarkoitus jättää kulttuuriministerille maanantaina 13. toukokuuta.

Yksimielisyys Ruotsin yleisradion tulevaisuudesta hukkui riitaan rahasta ja riippumattomuudesta – porvarihallitus ja punavihreä oppositio täysin eri linjoilla

Ruotsin yleisradioyhtiöissä otetaan mielellään kantaa kysymyksiin kansalaisten tasa-arvosta. Ainakin silloin, kun kyse on vähemmistön äänen saamisesta kuuluviin. Viimeisin epäkohta SVT:n listoilla on valkoihoisten miesten yliedustus uutismediassa.

Vaikka sukupuolet ovat väestössä tasapuolisesti edustettuina, uutismaailman ja median todellisuus on toinen. Kaksi kolmannesta kotimaan uutisista kertoo miehistä ja ei-valkoihoiset lähes loistavat poissaolollaan, urheilu-uutisia lukuun ottamatta. Näin todetaan Mediakompaniet-yhtiön <a href="https://rattvisaren.com/2023/">Rättvisaren</a>-tutkimuksessa, josta <a href="https://www.svt.se/kultur/man-och-vita-personer-dominerar-i-svenska-medier">raportoi</a> SVT.
Kotimaan uutisissa mies oli esillä 66 prosentissa tapauksista, naisen läsnäolo oli 34 prosenttia. Ulkomaan uutisissa ero oli vieläkin suurempi. Miesnäkökulma 76-prosenttinen ja naisten osuudeksi jäi 24 prosenttia. Uutismedian hyödyntämistä asiantuntijoista miehiä oli 76 prosenttia.
Valkoisen miehen media
Nuoret ja ikääntyneet olivat hekin aliedustettuina uutisoinnissa. XL-koon ihmisiä syrjitään puolestaan kuvissa, jotka olivat tarkastelun alla tekstin lisäksi. Pulskanpuoleiset kansalaiset pyritään tutkimuksen mukaan rajaamaan pois otoksista.
&#8211; Kärjistäen voidaan sanoa, että keski-ikäiset valkoiset miehet ovat eniten esillä, painottaa Mediakompanietin markkinointi- ja viestintäpäällikkö Lita Nazar.
Hänen mukaansa muutosta ei juurikaan ole tapahtunut sitten edellisen, vastaavan tutkimuksen julkaisun vuonna 2019. Kyse on pohjimmiltaan myös viestimien taloudesta, jos ihmiset eivät koe mediaa omakseen:
&#8211; Jos ihmiset eivät näe itseään kuvissa tai tuntevat, ettei media puhuttele heitä, he voivat lopettaa kyseisen median kuluttamisen.
Uutiskäsite uusiksi
Rättvisaren-raportin periaatteellinen lähtökohta tosin on hiukan kyseenalainen tai ainakin vino. Sen tietää lähes jokainen uutismedian ammattilainen.
Uutisessa ei lähtökohtaisesti ole kyse ihmisen ihonväristä, sukupuolesta tai iästä vaan siitä, mitä tapahtuu todella. Uutinen siis heijastaa olemassaolevaa todellisuutta. Pohjoismaisittain tämä näyttäisi koskevan erityisesti rikosuutisointia.
Kokonaan toinen asia on sitten se, jos yleisradiotoiminnan piirissä on laajemminkin halua uutiskäsitteen uudistamiseen. Silloin äkillinen tapahtuma, asian yhteiskunnallinen painoarvo tai ihmisten kiinnostuksen kohteet pitää määritellä ylhäältäpäin uusiksi. Näin on monessa maassa toki tehtykin.

Ruotsin yleisradio raportoi jälleen epäkohdasta: Valkoiset, keski-ikäiset miehet yliedustettuina uutisissa

Maanantaina alkoi SVT:llä uusi kausi reality-sarjasta ”<a href="https://www.svt.se/kultur/har-ar-deltagarna-i-gift-vid-forsta-ogonkastet-vill-mota-en-prinsessa">Gift vid första ögonkastet</a>” (Ensitreffit alttarilla). Kun tv-sarjan osallistujat jokin aika sitten esiteltiin, kritiikki repesi somessa. Pääviesti oli selvä: ohjelmassa on liikaa valkoihoisia ja vieläpä keskiluokan edustajia.

”Häikäisevän valkoista,” seisoo tv-ohjelman <a href="https://www.instagram.com/giftvidforstaogonkastet/?hl=fi">Instagramin</a> kommenttikentässä. ”Kuinka voitte taas kerran tyytyä näin äärettömän homogeeniseen roolitukseen”, valittaa toinen mielensä pahoittanut.
Kriittinen katsoja sekä valtakunnallinen julkimo Anita Clemence <a href="https://www.instagram.com/p/CqdSlaHsB7J/">erittelee</a> instassa tarkemmin uuden tuotantokauden puutteita huomauttamalla, että sarja vahvistaa nyt kohderyhmäänsä, koska kansalaiset voivat itse hakeutua ohjelmaan mukaan.
”Valkoista keskiluokkaa”, Clemence tuhahtaa ja toteaa, ettei ohjelma täytä vaatimuksia koko kansan valtakunnallisesta edustuksellisuudesta. Hän jopa katsoisi mieluummin ruotsidemokraattien valtakunnallista kanavaa kuin SVT:n ”prinssi ja prinsessa” -satuilua.
”Valtava ratkaisematon ongelma”
&#8211; Heillä on valtava ongelma ja jotenkin se pitää ratkaista, Clemence <a href="https://www.aftonbladet.se/nojesbladet/a/8JxnkQ/gift-vid-forsta-ogonkastet-kritiseras-for-vitt-och-homogent">sanoo</a>.
&#8211; Se ratkeaa vain siten, että ohjelmayhtiö itse etsii osallistujat, eikä vain ota vastaan hakemuksia.
SVT:tä edustava tuottaja Kristin Bleckberg toteaa viestissään Aftonbladetille, että he etsivät ”parhaiten toisilleen sopivia pariskuntia”, joilla olisi mahdollisuus kestävään suhteeseen. Parien toimivaan yhteensovittamiseen tarvitaan paljon tarjokkaita ja tulevaisuudessa pyritään saamaan yhä monipuolisempia hakemuksia.

Rajua kritiikkiä tv:n deittiohjelmalle: Liian paljon valkoisia alttarilla – ei edusta koko kansaa

Oikeistopuolueet ja erityisesti ruotsidemokraatit ovat koko edellisen hallituskauden moittineet paikallista yleisradiota rönsyilystä sekä puolueellisuudesta. Mahdollinen oikeistohallitus ryhtynee sanoista heti toimikautensa alussa ja leikkaa yhtiön budjettia.

Ruotsin yleisradion voimassa olevan <a href="https://www.svt.se/kultur/sa-kan-politikerna-forandra-public-service">toimiluvan</a> mukaan yhtiön on kehitettävä kulttuuritarjontaa yhä syvempään laajempaan suuntaan ja sitä on toimitettava myös vähemmistöjen kielillä. Erityisen tärkeää ohjelmatoiminnassa on viedä sitä tasa-arvoiseen ja monikulttuuriseen suuntaan.
Seuraava lupakausi alkaa vasta vuonna 2026. Silloin puolueilla on mahdollisuus tehdä suurempia linjauksia julkisen palvelun strategiaan ja tarjontaan.
Ruotsidemokratit edellyttää menoleikkauksia
Ruotsidemokraatit haluaa leikata yleisradion kustannuksia ja moderaatit haluaa julkisen palvelun rahoille yhä tehokkaampaa käyttöä välittömästi. Siksi onkin mahdollista, että valtiopäivät ja Ruotsin mahdollinen uusi oikeistohallitus ovat valmiita leikkauksiin jo alkavalla hallituskaudella.
Julkisen palvelun budjettiin on periaatteessa mahdollista puuttua valtion jokaisen vuosibudjetin yhteydessä. Tämä johtuu siitä, että koko toimikaudeksi määritelty linjapäätös ei ole juridisesti sitova. Julkiseen palveluun puuttuminen tosin ole juurikaan kuulunut maan tapoihin.
&#8211; Tiettyjä ohjelmia ei ehkä ole viisasta tuottaa itse. Ajatellaanpa vaikka deittiohjelmia papeille tai laihdutusohjelmia koirille, ne pitäisi suosiolla jättää kaupallisille toimijoille, <a href="https://www.svt.se/kultur/partierna-om-public-service-framtid-inga-dejtingprogram-for-praster">sanoo</a> ruotsidemokraattien kulttuuripoliittinen asiantuntija Bo Broman.
Eri yhtiöt saman katon alle
Bromanin mukaan julkisen palvelun kolme yksikköä pitäisi lyödä samaan katon alle yhteen yhtiöön. Rahaa säästyisi ja tehokkuutta tulisi lisää.
&#8211; Kahdesta uutistoimituksesta muodostettaisiin yksi ja kolmen eri laitoksen henkilökunta yhdistettäisiin, jolloin pärjättäisiin yhdellä toimitusjohtajalla. Se olisi eräs tapa saada organisaatio ohuemmaksi.
Ruotsin yleisradion (SVT, SR ja UR) budjetti on noin 8,5 miljardia kruunua (775 miljoonaa euroa). Suhteessa väkilukuun budjetti on huomattavasti pienempi kuin Suomessa. YLE:n <a href="https://www.suomenuutiset.fi/yleisradiolle-ei-riita-15-miljoonaa-euroa-paivassa-yle-veroon-vihjaillaan-korotuksia-budjetti-paisuu-ja-johdon-palkkiot-paukkuvat/">budjetti</a> on luokkaa 550 miljoonaa euroa vuodelle 2022.

Ruotsin yleisradio joutumassa laihdutuskuurille – oikeistopuolueet haluavat leikata SVT:n menoja

Median puolueettomuudesta ja objektiivisuudesta puhutaan paljon. Ruotsissa on tarkat säännöt sille, millaisia asioita radio- ja tv-ohjelmissa saa käsitellä &#8211; ja miten. Jos toimittaja ei riittävästi kyseenalaista ja väitä vastaan vääränlaisia mielipiteitä kohdatessaan, hän saattaa joutua itse vastuuseen. 
Ruotsin kulttuuriministeriön alaisuudessa toimiva Myndigheten för press, radio och tv (MPRT) on hallintoviranomainen, joka valvoo lakien noudattamista Ruotsin mediassa. MPRT:n tarkastuslautakunta on Suomen julkisen sanan neuvostoa (JSN) muistuttava elin, jolle ihmiset voivat tehdä <a href="https://www.mprt.se/anmal-program/">ilmiantoja</a> radio- ja televisio-ohjelmista.
Tarkastuslautakunta antoi äskettäin langettavan <a href="https://via.tt.se/pressmeddelande/granskningsnamnden-faller-ring-p1?publisherId=3235838&amp;releaseId=3315222">päätöksen</a> tapauksessa, jossa vanhempi naishenkilö oli soittanut radion <a href="https://sverigesradio.se/avsnitt/forlossningsskador-valrapportering-integration">keskusteluohjelmaan</a>, jonka aiheena oli muun muassa maahanmuuttajien integraatio.
&#8220;Rasistisen henkilön&#8221; annettiin ilmaista mielipiteitään
Kuuntelijan tekemän ilmiannon mukaan &#8220;toimittaja oli antanut rasistisen henkilön ilmaista mielipiteitään sosialidemokraateista, maahanmuuttajista ja muslimeista lainkaan kyseenalaistamatta&#8221;. Kantelun tekijän mukaan ohjelmaan soittaneen naisen puheet olivat kiihottamista kansanryhmää vastaan.
Soittaja oli arvostellut hallitusta ja sisäministeriä kovin sanoin ja pitänyt sisäministerin äskettäisiä puheita maahanmuuttajien integroimisesta pelkkinä tyhjinä vaalilupauksina. Ruotsissa puhutaan vaalien alla tarjottavasta &#8220;läskistä&#8221;, joka vastaa suomen kielen termiä &#8220;vappusatanen&#8221;. Soittaja oli sitä mieltä, että maahanmuuton kielteisille seurauksille on liian myöhäistä tehdä mitään, joten maahanmuutto pitäisi lopettaa kokonaan.
Ruotsin radio kirjoitti tarkastuslautakunnalle lähettämässään vastineessa, että kyseessä on ohjelma, johon ihmiset voivat soittaa kertoakseen mielipiteensä suorassa lähetyksessä. Tällöin kuuluville voi päästä myös ristiriitaa herättäviä ajatuksia. Vastineessa korostettiin, että soittajan kritiikki oli ensisijaisesti kohdistunut hallituksen politiikkaan ja toimittaja oli yrittänyt haastaa hänen väitteitään ja pyytänyt häntä esittämäään omia ratkaisujaan.
Median erityinen vaikutusvalta huomioitava
Säädösten mukaan Ruotsin radio- ja televisio-ohjelmien sisällössä tulee ottaa huomioon näiden medioiden erityinen vaikutusvalta. Tarkastuslautakunta pitää lähtökohtanaan, että ohjelmissa ei saa olla mitään sellaista, mikä loukkaa ihmisiä sukupuolen, etnisyyden, uskonnon tai seksuaalisen suuntautumisen perusteella.
Kaikessa ohjelmatoiminnassa on korostettava ihmisten yhdenvertaisuutta. Rasismi on tuomittava jyrkästi. Tämä tarkoittaa, että toimittajien on otettava selkeästi kantaa &#8220;epädemokraattisia lausuntoja&#8221; ja &#8220;rasistisia ennakkoluuloja&#8221; vastaan. Näillä perusteilla tarkastuslautakunta katsoo, että toimittaja ei riittävästi problematisoinut soittajan näkemyksiä.
Mitä soittaja sitten oikeasti sanoi?
Suomalaisittain katsoen &#8220;rasistimummon&#8221; puheissa ei ollut mitään kovin ihmeellistä. Edes valtakunnansyyttäjä Raija Toiviainen tuskin nostaisi kiihottamissyytettä niiden pohjalta.
Soittaja piti sisäministerin vaalilupauksia &#8220;häpeämättöminä&#8221; ja oli sitä mieltä, että maahanmuuton ongelmista on vaiettu aivan liian kauan rasismisyytösten pelossa. Ja nyt niille on liian myöhäistä enää tehdä mitään, koska demarit ovat pilanneet kaiken.
&#8211; Pitäisi laittaa maahanmuutto nollaan ja yrittää saada tähän maahan jotain järjestystä, mummo sanoi.
&#8211; Minä olen 76-vuotta vanha ja olen elänyt maassa, joka oli turvallinen ja jossa luotettiin poliitikkoihin. Mutta se oli ennen se.
Soittajan mielestä maahanmuuttajia tulee koko ajan enemmän ja ruotsalaiset vain perääntyvät sen sijaan, että vaatisivat tulijoita elämään maassa maan tavalla. Hän puhui myös ammuskeluista, muslimien erilaisesta arvomaailmasta ja ennusti, että 30 vuoden päästä ruotsalaisnaisten tasa-arvoinen asema on mennyttä.
&#8211; Nyt tämän on loputtava. Nyt tulee Afganistanista massoittain väkeä. Ja meistä ruotsalaisista on tehty toisen luokan kansalaisia omassa maassamme.

“Rasistimummo” soitti Ruotsin radioon – tarkastuslautakunta antoi toimittajalle moitteet

Ruotsin valtiollisen televisio SVT:n tulisi lisätä jokaiseen ajankohtaislähetykseen tuhti annos ilmastokriisiä. Ympäristön hätätilauutisten kesto olisi 15 minuuttia ja ne veisivät puolet ajankohtaisohjelmien ohjelma-ajasta. Käytännössä vihreiden ehdotus tarkoittaisi sitä, että poliitikot päättäisivät julkisen palvelun uutissisällöistä.

Ympäristöpuolue vihreiden puoluekokouksessa 30 edustajaa esitti <a href="https://www.svd.se/mp-profiler-ville-paverka-svt">julkilausuman</a>, jonka mukaan puolet SVT:n Aktuellt ja Rapport -ajankohtaislähetyksistä pitäisi sisältää ilmastopainotteisia uutisia. Myös Ruotsin radion jokaisesta uutislähetyksestä pitäisi pyhittää joitakin minuutteja pelkästään ympäristöaiheille.
Puoluejohto toki halusi lisätä kommunikeaan loppukaneetin, jonka mukaan ”politiikka ei vaikuta siihen, miten media asiaa käsittelee”.
Paluu lähtöruutuun
Valtiopäiväedustaja sekä vihreiden luonnon monimuotoisuuden asiantuntija Rebecka Le Moine kannatti aluksi ehdotusta, mutta Svenska Dagbladetin kysyessä asiasta käänsi kelkkansa. Ruotsin politiikan koukerot muistuttavat etäisesti elämään lahden tällä puolen.
&#8211; Olen edelleen sitä mieltä, että kansakunnan on saatava enemmän tietoa ilmasto- ja ympäristökriisistä, jonka keskellä elämme. Ehdotus voitaisiin kuitenkin tulkita siten, että politiikka ohjaisi mediaa. Politiikan tarkoitus ei ole ohjailla julkista mediaa ja siksi vedän tukeni pois aloitteelta.
SVT:n toimitusjohtaja Hanna Stjärne kommentoi vihreiden ehdotusta sanoen olevansa ”ällikällä lyöty”. Hänen <a href="https://www.svd.se/svt-om-mp-profilernas-krav-hapnadsvackande">mukaansa</a> poliitikkojen ”tulee pitää näppinsä irti SVT:n journalismista”.
&nbsp;

Ruotsin vihreät haluavat päästä vaikuttamaan uutislähetysten sisältöihin – vartti ympäristön hätätilaa jokaiseen ajankohtaislähetykseen

Kalifat-sarja on ollut ennenkuulumaton menestys Ruotsin yleisradion SVT Play -palvelussa ja lineaarisessa televisiossa. &#8211; Palaute katsojilta on ollut sen verta ylitsepursuavaa, ettei heti tule mieleen sarjaa, joka olisi päässyt niin monen katsojan ihon alle, sanoo SVT:n draamapomo Expressenissä . 

Kalifat on takuuvarmaa ammattilaisten työtä, sillä sarjan käsikirjoittajat Wilhelm Behrman ja Niklas Rockström eivät ole ensimmäistä kertaa pappia kyydissä. He ovat aiemmin kirjoittaneet muun muassa menestyssarjan ”Innan vi dör” (Ennen kuin kuolemme). Nyt he voivat juhlistaa onnistumistaan sillä, että suoratoistopalvelu Netflix osti Kalifat-sarjan esitysoikeudet.
&#8211; Yhä suurempi osa yleisöstä haluaa nähdä useamman osan sarjasta kerralla. Kalifat on tismalleen sen tyyppinen sarja ja uskomme katsojien arvostavan tätä mahdollisuutta. Uudessa mediaympäristössä on myös tärkeätä kokeilla uusia julkaisumuotoja, <a href="https://www.expressen.se/noje/blogg/tvbloggen/2020/02/10/svt-besked-kalifat-sasong-2/">sanailee</a> SVT:n draamapäällikkö Anna Croneman.
Sarjan kaikki osat julkaistiin kerralla 9. helmikuuta, joka sekin kertoo SVT:n kaipuusta nykyaikaan. Tai ainakin siitä, että suoratoistopalveluiden uhka otetaan kansallisessa tv-yhtiössä vakavasti ja asialle on päätetty tehdä jotakin. Kalifatin esikuvana voisi näin olla tanskalais-ruotsalainen Silta-sarja, johon alkuinnostuksen jälkeen tehtiin vielä kolme jatkokautta.
Ensin diskuteerataan
Kalifatin jatkoa on toivottu, siitä Cronemanin on jo kuumotettu ja asiaa ajamaan on tietysti <a href="https://www.facebook.com/groups/473263913341304/">perustettu</a> myös Facebook-ryhmä. Kansallisen mediayhtiön rattaat pyörivät hitaasti, joten jatkoa suorikkisarjalle on vasta alettu pohtia.
&#8211; Strategiamme mukaisesti tuotamme vuosittain katsojillemme mutkikkaan kertomuksen omasta ajastamme. Se sijoitetaan jännittävään aihepiiriin, hahmot ovat tarkkaan mietittyjä ja maailmaa tarkastellaan laajasti. Emme halua vaikean teeman jäävän ainoastaan pienen porukan nähtäville. Haluamme saada aikaan keskustelua, mutta emme sellaista, josta puuttuvat erilaiset näkökulmat, Croneman sanoo arvoituksellisesti.
&nbsp;