Sosiaali- ja terveysministeri Kaisa Juuso Ruotsissa: Liika älylaitteiden käyttö heikentää lasten hyvinvointia

Garedewilta toimenpidealoite nuoren määritelmän kaventamiseksi nuorisolaissa: 10-vuotiaat ja 29-vuotiaat eivät kuulu samoihin nuorteniltoihin

Etelä-Amerikan Elon Musk ei kuvia kumarra – aikoo laittaa Argentiinan talouden paraatikuntoon vaikka väkisin

Merituulivoiman rakentamisesta kannattamatonta –  kohoavat kustannukset, lisääntynyt kilpailu ja inflaatio syövät katteet

Merkittäviä verohyvityksiä suurille teollisille investoinneille – valtiovarainministeri Purra: ”Hallitus tukee suomalaista työtä ja teollisuutta”

Media jatkaa Trumpin demonisointia toisen salamurhayrityksen jälkeenkin – Trump: “En luovuta ikinä!”

Keskisuomalaisen päätoimittaja Yle-pomo Riikka Räisäsestä: Näillä näytöillä joku muu päätoimittaja olisi jo eronnut

Aamulehden ex-päätoimittaja: Ylen piikkiin rakastajansa kanssa matkustanut uutispomo Riikka Räisänen pitäisi siirtää syrjään

Poliisi nappasi Helsingin yliopiston kunniatohtorin kiinni kahdesti – ensin Kööpenhaminassa, sitten Tukholmassa

Halla-aho: Arvelen, että moni muukin kuin persukansa alkaa ymmärtää Ylen prioriteetteja – ”Leikkausvaraa riittää myös tulevaisuudessa”

Antikainen: Yle on väärässä – uutiset somaliaksi ja arabiaksi eivät auta sopeutumaan suomalaiseen yhteiskuntaan

Ruotsin puheenjohtajakausi

Hämmästyttävän moni tietotyöläinen hyödyntää tänään tekstirobottia päivittäisessä työssään. Tekoälystä höpöteltiin 70 vuotta ja lopulta läpimurto tapahtui vain muutamassa kuukaudessa. Eli heti sen jälkeen, kun OpenAI julkaisi ChatGPT:n viime vuoden lopulla. Moinen vauhti on saanut EU:n fariseukset varpailleen ja tarttumaan tukevalla otteella lakikirjan kulmaan.

Microsoftin alihankkija julkaisee tiettävästi näinä päivinä 20 dollarin työkalulla tehdyn demon, jonka avulla <a href="https://openai.com/blog/chatgpt">GPT-versioiden</a> tietokantaa voidaan muokata ja näin saada aikaan sovelluksia moniinkin tiedon jalostustarpeisiin.
Kyseisen työkalun avulla voitaisiin tehostaa merkittävästi esimerkiksi eduskunnan valiokuntien toimintaa siirtämällä kaikkien edustajien kyvykkyydet ja eri valiokuntien käsittelemät asiakokonaisuudet sekä kautta aikain tehdyt ratkaisut tietokantaan.
Ihmistyön tarve vähenee
Ja sitten ei muuta kuin porukat eduskunnan kuppilaan setvimään muutamassa sekunnissa syntynyttä, tekoälyn muodostamaa lausuntopohjaa käsiteltävänä olevasta asiasta.
Tämä ei ole vedätystä, vaan näkemys siitä, kuinka tekoälyn sovellukset tulevat lähivuosina vaikuttamaan vähentävästi myös koulutetun työvoiman tarpeeseen.
EU pyrkii hallitsemaan tekoälyä
Tekoälyn <a href="https://www.suomenuutiset.fi/tiukkaa-taistoa-tekoalysta-google-haastaa-microsoftin-omalla-tekstirobotillaan/">rynnistykseen</a> on herätty myös EU:ssa, joka mielellään kontrolloi kaikkea maan ja taivaan väliltä. Tavoitteena on saada aikaan Ruotsin <a href="https://eurooppatiedotus.fi/2022/12/28/eu-puheenjohtajamaa-ruotsi-painottaa-turvallisuutta/">puheenjohtajakaudella</a> lainsäädäntöpohja, jonka mukaan kaikkien tekoälyä kehittävien ja soveltavien yritysten sekä hallintoalamaisten on raportoitava viranomaisille tekemisistään.
&#8211; Pohjimmiltaan kyse on siitä, että ihmisen hallinta tekoälyyn säilyy, eikä se lipsahda käsistämme. Toistaiseksi tämä toki on enemmänkin filosofinen kysymys, sillä emme ole vielä nähneet tekoälyn vakavimpia seurauksia, <a href="https://www.dn.se/sverige/ny-eu-lag-ska-hindra-ai-fran-att-lopa-amok/">pohdiskelee</a> Tukholman yliopiston EU-oikeuden dosentti Claes Granmar.

Tekoälyn hyödyntäminen leviää kulovalkean tavoin – EU yrittää saada lainsäädännöllä henkeä takaisin pulloon

Euroopan unioni on Ruotsin puheenjohtajakaudella terästämässä linjaansa laittomaan maahanmuuttoon. Unioni ajaa tullietuuksia kehittyville maille, jotka suostuvat vaille oleskelulupaa jääneiden siirtolaistensa palauttamiseen. Ihmisoikeusaktivistit pitävät kaupan kytkemistä palautuksiin kiristyksenä.

EU valmistautuu uudistamaan kansainvälistä kauppaa sääntelevän ja kehittyville maille tullietuja tarjoavan <a href="https://oeil.secure.europarl.europa.eu/oeil/popups/ficheprocedure.do?reference=2021/0297(COD)&amp;l=en">GSP-sopimuksen</a> (Generalised Scheme of Preferences). Ruotsin <a href="https://www.politico.eu/article/europe-looks-to-wield-trade-stick-on-migration-sweden/">puheenjohtajakaudella</a> EU haluaa sopimukseen vastavuoroisen ehdon vailla oleskelulupaa olevien henkilöiden palauttamisesta lähtömaahansa.
Runsaat 50 vuotta sitten luotu GSP-järjestelmä pyrkii auttamaan kehittyviä maita vahvistamaan talouttaan ja rohkaisemaan niitä toteuttamaan ihmisoikeus-, työ- ja ympäristöuudistuksia.
Kauppa keinoksi rajoittaa siirtolaisvirtaa
EU valmistelee parhaillaan uutta sopimusta, joka olisi voimassa seuraavat 10 vuotta. Nykyinen sopimus umpeutuu vuoden lopussa.
Käytännössä tämä tarkoittaisi sitä, että vaikkapa Afganistanin ja Bangladeshin kaltaiset valtiot menettäisivät mahdolliset kaupalliset etunsa, jos ne eivät suostu ottamaan vastaan EU:n alueella laittomasti oleskelevia kansalaisiaan.
Maahanmuuttajien<a href="https://www.suomenuutiset.fi/pakolaispaine-kasvaa-edelleen-eussa-turvapaikanhakijat-nukkuvat-jo-kaduilla-belgiassa/"> vyöry</a> EU:n alueelle on jälleen kasvamassa ennätysmittoihin ja se vaikuttaa GSP:n valmisteluun. Yhä useammat valtiot ovat valmiita ottamaan kansainvälisen kaupan järjestelyt mukaan keinoksi rajoittaa siirtolaisvirtaa.
Ristivetoa palautusehdon laillisuudesta
Laittomaan maahanmuuttoon puuttuminen ei <a href="https://www.politico.eu/article/pushback-brussels-plan-link-trade-migrant-returns/">Politicon</a> mukaan ole miellyttänyt kaikkia. Entinen WTO:n juristi Geraldo Vidigal toteaakin kahden kansalaisjärjestön tilaamassa lausunnossa, että tullietuuksien sitominen laittomien siirtolaisten palauttamiseen on ”maailman kauppajärjestön oikeusperustan vastaista”.
Ehdotus on herättänyt tuohtumusta myös ihmisoikeusaktivistien keskuudessa. Aktivistit väittävät, että EU kiristää palautusehdolla kolmansia maita. Viime viikolla 20 järjestön ryhmä kehotti EU:ta hylkäämään kiistanalaisen aloitteen. Järjestöt väittävät kirjeessään, että sopimus asettaa kumppanuudet &#8220;vaaraan&#8221; kolmansien maiden kanssa .

EU:lta kauppaetuja kehittyville maille – jos ottavat vastaan ilman oleskelulupaa jääneitä paluumuuttajia