Sosiaali- ja terveysministeri Kaisa Juuso Ruotsissa: Liika älylaitteiden käyttö heikentää lasten hyvinvointia

Garedewilta toimenpidealoite nuoren määritelmän kaventamiseksi nuorisolaissa: 10-vuotiaat ja 29-vuotiaat eivät kuulu samoihin nuorteniltoihin

Etelä-Amerikan Elon Musk ei kuvia kumarra – aikoo laittaa Argentiinan talouden paraatikuntoon vaikka väkisin

Merituulivoiman rakentamisesta kannattamatonta –  kohoavat kustannukset, lisääntynyt kilpailu ja inflaatio syövät katteet

Merkittäviä verohyvityksiä suurille teollisille investoinneille – valtiovarainministeri Purra: ”Hallitus tukee suomalaista työtä ja teollisuutta”

Media jatkaa Trumpin demonisointia toisen salamurhayrityksen jälkeenkin – Trump: “En luovuta ikinä!”

Keskisuomalaisen päätoimittaja Yle-pomo Riikka Räisäsestä: Näillä näytöillä joku muu päätoimittaja olisi jo eronnut

Aamulehden ex-päätoimittaja: Ylen piikkiin rakastajansa kanssa matkustanut uutispomo Riikka Räisänen pitäisi siirtää syrjään

Poliisi nappasi Helsingin yliopiston kunniatohtorin kiinni kahdesti – ensin Kööpenhaminassa, sitten Tukholmassa

Halla-aho: Arvelen, että moni muukin kuin persukansa alkaa ymmärtää Ylen prioriteetteja – ”Leikkausvaraa riittää myös tulevaisuudessa”

Antikainen: Yle on väärässä – uutiset somaliaksi ja arabiaksi eivät auta sopeutumaan suomalaiseen yhteiskuntaan

rokotustahti

Kansanedustaja Jussi Wihonen on jättänyt hallitukselle kirjallisen kysymyksen kehittyviin maihin lahjoitettavista koronarokotteista.

Suomen on uutisoitu lahjoittavan 3,65 miljoonaa annosta koronarokotteita kehittyviin maihin. Kyse on AstraZenecan ja Johnson &amp; Johnsonin rokotteista, joita Suomi ei tarvitse. Jollei rokotteita siis jaettaisi eteenpäin kehittyviin maihin, niin ne jäisivät käyttämättä kokonaan.
&#8211; Ylijäämän lahjoittaminen on jalo ajatus, mutta herää kysymys, että jos rokotteiden ei katsottu olevan sopivia suomalaisille, niin miten niistä ajatellaan olevan hyötyä kehittyvissä maissa? ihmettelee kansanedustaja Jussi Wihonen.
Ylijäämärokotteiden jakamisen kustannusvaikutusten todetaan olevan myös Suomelle neutraali, vaikka rokotteiden arvoksi on ilmoitettu noin 10 miljoonaa euroa. Wihonen ihmettelee, eikö rokotteiden säilytyksestä ja kuljetuksesta synny kustannuksia.
Eikö vaikutusta rokotustahtiin?
3,65 miljoonan rokotteen lahjoittamisen ei todeta hidastavan rokotustahtia Suomessa. Wihonen ihmettelee toteamusta, sillä Suomessa annettavien rokotteiden määrään verrattuna kyse on kuitenkin varsin merkittävästä määrästä.
&#8211; On todettu, että tavoitteena oleva 80 prosentin rokotekattavuus tarkoittaa sitä, että 3,9 miljoonan suomalaisen pitäisi ottaa kaksi rokotusannosta. Kysymyksen kirjoitushetkellä täysiä rokotussarjoja on jaettu viranomaisten mukaan noin 3 miljoonaa eli 61,3 prosenttia väestöstä.
&#8211; Edellä mainitut faktat eivät osaltaan kerro, että rokotusten suhteen oltaisiin täysin onnistuttu. Rokotustahti on ollut hyvää, mutta ihmetystä herättää, että yli kolme miljoonaa rokotetta lojuu ylimääräisenä, Wihonen ihmettelee.
Mitkä ovat todelliset kustannukset?
Kirjallisessa kysymyksessään Wihonen kysyy hallitukselta, että jos ylijäämärokotteita ei ole jaettu suomalaisille, niin miten niiden koetaan olevan hyödyllisiä kehittyvien maiden asukkaille. Hän haluaa tietää myös sen, mitkä ovat ylijäämärokotteiden todelliset kustannukset ja onko Suomi saanut käyttämättömistä rokotteista minkäänlaista taloudellista hyvitystä.
&#8211; Voiko tosiaan väittää, ettei Suomen rokotustahtiin ole vaikuttanut se, että on ostettu kolme miljoonaa rokotetta, joita kuitenkaan ei ole voitu kansalaisille jakaa? Wihonen kysyy.
&nbsp;

Wihonen: Suomi tilasi miljoonia koronarokotteita, joita ei voida käyttää – kelpaavat kuitenkin kehitysmaissa

Perussuomalaisten kansanedustaja Jussi Wihonen on jättänyt hallitukselle kirjallisen kysymyksen, jossa tiedustelee koronarokotusten aikataulun realiteeteista.

&#8211; Kun vuosi kääntyy jälleen kesää kohti, on kansalaisten toiveissa, että pahimmista koronarajoituksista päästäisiin kohti normaalimpaa elämää. Hallitus on ilmoittanut suunnitelmiaan ns. exit-strategiasta, mutta koronarajoitusten lieventäminen vaatii koronatartuntojen määrän vähenemistä ja koronarokotusten etenemistä kasvavalla tahdilla, perussuomalaisten kansanedustaja Jussi Wihonen kuvaa tilannetta.
Torstaina THL:n ja STM:n tiedotustilaisuudessa todettiin, että ensimmäisen koronarokotteen on saanut yli miljoona suomalaista. Asiantuntijat ovat esittäneet arvioita, että kesä-heinäkuun aikana maan koko työikäinen väestö, noin 4,5 miljoonaa suomalaista, voisi saada ensimmäisen koronarokoteannoksen.
Tämä vaatisi kuitenkin maahan saapuvien koronarokoteannosten määrän kasvua ja rokotustahdin kiristymistä. Viime viikkoina maahan saapuvien koronarokotteiden määrä on ollut keskimäärin noin 125 000 rokotetta per viikko. Tulevina viikkoina maahan odotetaan saapuvan rokotteita noin 200 000 rokotteen viikkotahtiin.
Ilmoitettujen lukujen realistisuus epäilyttää
Asiantuntijat ovat todenneet, että on mahdollista suorittaa jopa 600 000 rokotusta päivässä ja että huhti-toukokuussa olisi mahdollisesti maahan saapumassa jo yli 400 000 rokotetta per viikko.
&#8211; Toisaalta jos tavoite on antaa kaikille työikäisille ensimmäinen rokote ennen heinäkuuta, niin tahdin tulisikin olla noin 300 000 annettua rokotusta per viikko.
&#8211; Kaikkien toiveena on, että koronarokotukset edistyvät ja päästäisiin palaamaan edes jotenkuten takaisin normaaliin. Tavoitteiden saavuttamiseksi rokotetahdin tulisi muuttua aika lailla ja herääkin epäilyksen siemen, kuinka realistisia ilmoitetut luvut ovat. Paljon ollaan lääkeyhtiöiden toimitusten armoilla ja kevään aikana on nähty, etteivät toimitusten aikataulut ole täysin pitäneet, Wihonen toteaa.
Luottamus ei parane, jos luvattuun tahtiin ei päästä
&#8211; Kansalaisten luottamusta ja koronaväsymystä ei paranna se, että ensin luvataan rokotusten tahdin kiihtyvän, jos lopulta luvattuun tahtiin ei päästäisikään. Turhan kauniita kuvia maalailemalla ei koronaa nitistetä, Wihonen huomauttaa.
Kirjallisessa kysymyksessään Wihonen kysyy hallitukselta, onko realistista odottaa maahan saapuvien rokotteiden määrän kasvavan yli 400 000 rokotteen viikkotahdilla ja onko käytännössä mahdollista nopeuttaa rokotustahtia nykyisestä. Wihonen tiedustelee myös, miten on varauduttu siihen, ettei rokotetta kenties tulekaan maahan sillä tahdilla kuin villeimmissä ennusteissa on esitetty.
&#8211; Millä toimilla pyritään edistämään, että kaavaillut määrät rokotteita todella saapuvat maahan? Voiko Suomi vaikuttaa maahan saapuvien rokotteiden määrään, vai ollaanko täysin EU:n yhteishankintojen ja lääkeyhtiöiden armoilla? Wihonen kysyy.
&nbsp;

Wihonen: Turhan kauniita kuvia maalailemalla ei koronaa nitistetä