Sosiaali- ja terveysministeri Kaisa Juuso Ruotsissa: Liika älylaitteiden käyttö heikentää lasten hyvinvointia

Garedewilta toimenpidealoite nuoren määritelmän kaventamiseksi nuorisolaissa: 10-vuotiaat ja 29-vuotiaat eivät kuulu samoihin nuorteniltoihin

Etelä-Amerikan Elon Musk ei kuvia kumarra – aikoo laittaa Argentiinan talouden paraatikuntoon vaikka väkisin

Merituulivoiman rakentamisesta kannattamatonta –  kohoavat kustannukset, lisääntynyt kilpailu ja inflaatio syövät katteet

Merkittäviä verohyvityksiä suurille teollisille investoinneille – valtiovarainministeri Purra: ”Hallitus tukee suomalaista työtä ja teollisuutta”

Media jatkaa Trumpin demonisointia toisen salamurhayrityksen jälkeenkin – Trump: “En luovuta ikinä!”

Keskisuomalaisen päätoimittaja Yle-pomo Riikka Räisäsestä: Näillä näytöillä joku muu päätoimittaja olisi jo eronnut

Aamulehden ex-päätoimittaja: Ylen piikkiin rakastajansa kanssa matkustanut uutispomo Riikka Räisänen pitäisi siirtää syrjään

Poliisi nappasi Helsingin yliopiston kunniatohtorin kiinni kahdesti – ensin Kööpenhaminassa, sitten Tukholmassa

Halla-aho: Arvelen, että moni muukin kuin persukansa alkaa ymmärtää Ylen prioriteetteja – ”Leikkausvaraa riittää myös tulevaisuudessa”

Antikainen: Yle on väärässä – uutiset somaliaksi ja arabiaksi eivät auta sopeutumaan suomalaiseen yhteiskuntaan

Risto Murto

”Syntyvyys laskee niin nopeasti, että Suomessa voi olla 90 vuoden päästä enää alle miljoona suomalaistaustaista. Se tarkoittaa, että Suomi tarvitsee maahanmuuttoa vielä paljon kipeämmin kuin on ennakoitu.” Näin kirjoittaa Helsingin Sanomat tuoreessa <a href="https://www.hs.fi/talous/art-2000010098112.html">artikkelissaan</a>. Ajatuspaja Suomen Perustan toiminnanjohtaja Simo Grönroos kiittelee <a href="https://www.facebook.com/SimoGronroosPS/?locale=fi_FI">Facebookissa</a> Hesaria suomalaistaustaisten määrän nopean vähenemisen noteeraamisesta, mutta on täysin eri mieltä HS:n asiasta vetämästä johtopäätöksestä.

Ajatuspaja Suomen Perustan toiminnanjohtaja Simo Grönroosin mielestä Helsingin Sanomat ansaitsee kiitokset nostaessaan esiin suomalaistaustaisten määrän nopean vähenemisen.
Vähemmän kiitosta lehti ansaitsee tästä vetämästään johtopäätöksestä, jonka mukaan Suomi tarvitsisi tämän takia vielä nykyistä &#8220;kipeämmin&#8221; maahanmuuttoa, sillä HS ei nosta artikkelissaan esiin sitä tosiasiaa, että esitettyjen lukujen valossa suomalaiset voisivat jäädä vähemmistöksi Suomessa noin 50 vuodessa jo nykyisillä maahanmuuton määrillä.
&#8211; Artikkelissa nostetaan lisäksi esiin taas kerran moneen kertaan kuultuja vääriä väitteitä maahanmuuton taloudellisista vaikutuksista, mutta toisaalta myös paljastetaan rivien välistä maahanmuuttoa ajavien tahojen todellisia motiiveja, Grönroos kirjoittaa.
&#8211; Käsitellään ensin iänikuinen väite siitä, että kehitysmaista tulevat ihmiset olisivat julkisen talouden rahoituksen pelastus.
Julkiset palvelut eivät riipu maahanmuuton määrästä
Helsingin Sanomat haastattelee eläkeyhtiö Varman toimitusjohtajaa Risto Murtoa: ”Jos nettomaahanmuutto pienenisi Suomessa lähelle nollaa, vanhusten huollossa täytyisi luopua siitä pohjoismaisten hyvinvointivaltioiden peruslupauksesta, että lapset eivät hoida vanhempiaan, Murto sanoo.”
&#8211; Todellisuudessa vanhustenhoivan, kuten kaikkien julkisten palveluiden, järjestäminen ei riipu väestön tai maahanmuuton määrästä vaan siitä, kuinka paljon yhteiskunnalla on varoja, joita voidaan sijoittaa kyseisen palvelun järjestämiseen. Nuorta työikäistä väkeä täynnä olevat kehitysmaat eivät ole vanhustenhoidon – tai minkään muunkaan julkisen palvelun – suurvaltoja.
&#8211; Murto itsekin myöntää, että ”matalan tuottavuuden työpaikkoja, kuten ravintolatyöntekijöitä, postinjakajia ja bussikuskeja, voi vielä Suomeen saada. Mutta julkisen sektorin ammattilaisia, kuten lääkäreitä, on vaikea houkutella”. Suomeksi sanottuna valtaosa työperäisestäkin maahanmuutosta tuo Suomeen ihmisiä, jotka maksavat veroja vähemmän kuin käyttävät julkisia palveluita ja näin ollen heikentävät todellisuudessa vanhuspalveluiden rahoituksen edellytyksiä entisestään, Grönroos huomauttaa.
Maahanmuutolla ei pureta eläkepommiakaan
Toinen Murron esille nostama aihe on maahanmuuton vaikutus eläkejärjestelmään. ”Jos maahanmuuttoa rajoitettaisiin ja väestö pienenisi, se tarkoittaisi Murron mukaan eläkejärjestelmän osalta välttämättä sitä, että töitä pitäisi tehdä olennaisesti pidempään kuin nyt.”
&#8211; Suomalainen eläkejärjestelmä on rakennettu niin, että osa eläkeläisen saamasta eläkkeestä tulee hänen töissä käydessään kerätystä ja rahastoidusta varallisuudesta ja osan rahoittavat nyt töissä olevat heiltä kerätyistä eläkemaksuista. Työikäisen väestön väheneminen lisää tietysti painetta käyttää rahastoitua osuutta enemmän, mutta maahanmuutto ei ole ratkaisu myöskään eläkejärjestelmän rahoitukseen, Grönroos sanoo.
&#8211; Tämä johtuu siitä, että maahanmuuttajien palkat ovat keskimäärin niin pieniä, että niistä kerätyt eläkemaksut jäävät vaatimattomiksi verrattuna maahanmuuttajan käyttämiin julkisiin palveluihin, ja pienituloinen ja rikkonaisen työuran omaava maahanmuuttaja päätyy todennäköisesti eläkepommin purkajan sijaan takuueläkkeen nauttijaksi.
Onko väestönkasvu itsetarkoitus?
Väestön ikääntyminen on haaste julkisen talouden ja eläkkeiden rahoittamiselle, mutta maahanmuutosta ei ole ratkaisuksi asiaan. Grönroos muistuttaa myös, että pienenevät ikäluokat mahdollistavat resurssien siirtämisen varhaiskasvatuksesta ja koulutuksesta vanhustenhoitoon.
&#8211; Miksi sitten maahanmuuttoa ajetaan kuin käärmettä pyssyyn, vaikka se on rasitus julkiselle taloudelle – kaikista muista sen tuomista ongelmista puhumattakaan? Onko väestönkasvu itsetarkoitus ja kenelle? Grönroos kysyy.
HS:n mukaan ”talouden kannalta väestön pieneneminen tarkoittaa väistämättä investointien vähenemistä, kun kotimainen kysyntä pienenee, ellei vientivetoinen teollisuus meitä pelasta”. Murto lisää tähän, kuinka ”esimerkiksi uusi vähittäiskauppaketju sijoittuu mieluummin Ruotsiin, jossa on parempi väestöpohja”.
Elinkeinoelämälle ihmiset ovat kuluttajia
Tässä ollaan Grönroosin mukaan asian ytimessä. Tavalliselle kansalaiselle pienenevä väestö ei tarkoita itsessään sitä tai tätä, sillä julkiset palvelut voidaan tuottaa isossa tai pienessä maassa, riippuen vain siitä, että verovaroja maksetaan riittävässä suhteessa tarvittaviin palveluihin. Murron esille nostamien vähittäiskauppaketjujen osalta kansalainen voi myös olla huoletta, sillä kysynnän ja tarjonnan laki tuo kauppoja ihmisten ulottuville juuri niin paljon kuin on kysyntää.
&#8211; Väestönkasvu on kuitenkin itsetarkoitus elinkeinoelämän lobbareille, jotka näkevät ihmiset ensi sijassa kuluttajina. Elinkeinoelämän matematiikka menee niin, että mitä enemmän ihmisiä, niin sitä enemmän voidaan avata vähittäiskauppoja, sitä enemmän voidaan tuottaa tavaroita tehtaissa ja sitä enemmän myydä palveluita.
&#8211; Se, mikä vaikutus maahanmuuton tuomalla väestönkasvulla on julkiselle taloudelle, yhteiskuntarauhalle tai ylipäätään muulle yhteiskunnalle, ei kiinnosta Murtoa tai elinkeinoelämää, sillä lasku näistä ongelmista jakautuu koko yhteiskunnan maksettavaksi siinä missä voitot kohdistuvat suoraan elinkeinoelämälle.
Tabuja yhteiskunnasta löytyy
Seuraavaksi Grönroos siirtyy taloudellisia kysymyksiä vakavampaan aiheeseen eli väestöön.
Helsingin Sanomat nostaa esiin, että ”kansalliskonservatiivit lisäävät kannatustaan varoittamalla ja jopa pelottelemalla Suomen kulttuurisesta muutoksesta, jos maahanmuutto kasvaa”. Murto lisää vielä, että hänen mielestään ”kyse on yhteiskunnallisen keskustelun yhdestä suuresta tabusta”.
&#8211; Tässä asiassa voin olla Murron kanssa tietyssä mielessä samaa mieltä – Murron ajama maahanmuuton kannattaminen ja moninaisuuden ylistys eivät toki ole tabuja, mutta tabuja nyky-yhteiskunnasta löytyy, sillä suomalaiselle näyttää ennemminkin olevan jonkinlainen tabu sanoa ääneen, että hän ei halua jäädä vähemmistöksi omassa maassaan, Grönroos pohtii.
Suomalaisista vähemmistö omassa maassaan
Väestötilastoja vuosia tutkinut systeemianalyysin emeritusdosentti Kyösti Tarvainen on arvioinut kantasuomalaisten jäävän Suomessa vähemmistöksi vuosisadan loppuun mennessä. Viime vuosina tapahtunut maahanmuuton nopea kasvu ja suomalaisten syntyvyyden lasku ovat kiihdyttämässä kehitystä vielä entisestään.
&#8211; Suomalaisten jyrkästi laskeneella syntyvyydellä ja nykyisellä 50 000 – 70 000 maahanmuuttajan vuotuisella määrällä maahanmuuttajataustaisen väestön ja kantaväestön määrät voivat siis karkean arvion mukaan kohdata jo joskus noin 50 vuoden kuluttua, jos HS:n laskuharjoitusta suomalaisten määrän romahtamisesta on uskominen.
&#8211; HS:n mukaan tultaessa 2070-luvulle suomalaisia olisi noin 3 miljoonaa, joten vuotuisella 50 000 uudella maahanmuuttajalla nykyinen puolen miljoonan kokoinen maahanmuuttajataustaisen väestön määrä olisi samantyyppisellä laskuharjoituksella kasvanut pelkän muuttoliikkeen kautta yhtä suureksi kuin kantaväestö – ottamatta siis edes huomioon maahanmuuttajien korkeampaa syntyvyyttä, joka nopeuttaa kehitystä vielä tästäkin.
&#8211; On siis korkea aika pohtia sitä, minkälaisen Suomen haluamme jättää jälkipolville: halutaanko Suomen olevan väkiluvultaan pienempi, mutta kulttuurillisesti yhtenäisempi, vai vannoa jatkuvan väestönkasvun ja maahanmuuton nimiin ja tehdä Suomesta monikulttuurinen ja monikielinen valtio, jonka yksi vähemmistöistä suomalaiset ovat? Grönroos kysyy.
&nbsp;

Kantasuomalaisten määrän nopea väheneminen noteerattiin jo Hesarissakin – tosin johtopäätöksistä voidaan olla montaa mieltä

Suomessa vietetään lauantaina 19.11. miestenpäivää ja sunnuntaina 20.11. lapsen oikeuksien päivää. Näiden päivien kunniaksi perussuomalaisten eduskuntaryhmän 2. varapuheenjohtaja Lulu Ranne tarkastelee, mitä Suomen miehille ja lapsille kuuluu.

&#8211; Päinvastoin kuin ajan woke-hengestä voisi päätellä, miehiä tarvitaan edelleen lasten tekoon ja kasvattamiseen sekä yhteiskunnan pyörittämiseen yleensäkin, sanoo kansanedustaja Lulu Ranne.
Ranne listaa, miten 50 vuotta sitten Suomeen syntyi tammi-syyskuussa 45 237 vauvaa, tänä vuonna 34 227 eli 11 010 vauvaa vähemmän. Syntyvyys on mittaushistorian alhaisin. Jotain on maailman onnellisimmassa maassa pielessä. Ajan henki myös on, ettei monien ongelmien perimmäisiä syitä haluta nähdä, koska sisimmässään ymmärretään syiden olevan omassa politiikassa.
&#8211; Suomessa ei ole tarpeeksi Suomi-vauvoja eikä tarpeeksi Suomi-isiä.
Ilmastoahdistus aiheuttaa keinottomuuden tunnetta
Ranne huomauttaa, että terapiahavaintojen mukaan lisääntynyt ilmastoahdistus aiheuttaa keinottomuuden tunnetta. Maailman väitetään tuhoutuvan, joten miksi hankkia perhettä, ehkä edes ammattia?
Lapsiasiavaltuutetun vuoden 2022 kertomuksen mukaan viidesosa 18–45-vuotiaista ei halua lapsia. Itsekkäiden syiden jälkeen kolmanneksi ja neljänneksi tärkeimpinä mainittiin ”maapallon kantokyky ei kestä lisää ihmisiä” (54 %) ja ”lapsettomuus on ilmastoteko” (46 %). Tätä mieltä olivat erityisesti Etelä-Suomessa asuvat 25–35-vuotiaat.
&#8211; Työeläkeyhtiö Varman toimitusjohtajan Risto Murron mukaan kolmannes 40–45-vuotiaista suomalaismiehistä on lapsettomia. Usein he ovat vain peruskoulun varassa. Peruskoulun varaan jääneiden nuorten miesten hedelmällisyysluku on vain 1, kun naisten luku on sekin alhainen 1,35. Miksi pojat syrjäytyvät jo peruskoulussa?
Miehille kostamiselle ei ole perusteita
Ranne toteaakin suomalaisia heteromiehiä syrjivää ilmapiiriä sekä ilmastopaniikkia lietsovien tahojen kantavan tilanteesta vastuun. Miehille kostamiselle tai ilmastopaniikille ei ole mitään perusteita.
&#8211; Suomi on sukupuolten mahdollisuuksien suhteen Islannin jälkeen maailman toiseksi tasa-arvoisin maa. Tasa-arvoisessa maassa pojankin pitäisi voida kasvaa hyvän itsetunnon omaavaksi, kunnioituksen ansaitsevaksi, rakastetuksi ja rakastavaksi, lapsia hankkivaksi ja töitä tekeväksi mieheksi. Tulevaisuutta rakentavaksi mieheksi.
Ranteen mukaan Suomen luonnon kantokykyä kuvaava biokapasiteetti on parhaiten säilynyt koko planeetalla ja elättäisi yli kaksinkertaisen väestön. Ilmasto ei uhkaa olemassaoloamme. Me suomalaiset huolehdimme tietenkin luonnostamme, mutta EU:n reservaatiksi muuttumalla sekä omaa kansaamme ja talouttamme tuhoamalla emme pelasta ketään.
&#8211; Kehotankin woke-vouhottajia ja ilmastopaniikin lietsojia katsomaan sydämeensä, mitä on tullut tehtyä.
Lapsen saaminen on suurin lahja
Ranne kannustaa Suomen nuoria perheitä kohtaamaan lastensa, myös poikien, huolet ja valamaan heihin tulevaisuuden uskoa ja tahtoa. Nuorten miesten ja naisten kannattaa luottaa itseensä ja tulevaisuuteen ja hankkia lapsia, jos se vain on mahdollista. Lapsen saaminen on suurin lahja, ei itsestäänselvyys.
&#8211; Suomi on suomalaisille maailman paras maa, eikä lapsilla ole missään parempaa mahdollisuutta kasvaa hyvinvoiviksi Suomen rakentajiksi ja elää täyttä ja onnellista elämää.
&nbsp;

Suomessa ei ole tarpeeksi Suomi-vauvoja eikä Suomi-isiä – Ranne: “Kehotan woke-vouhottajia ja ilmastopaniikin lietsojia katsomaan sydämeensä, mitä on tullut tehtyä”

Finanssikriisistä alkaen Suomen ja Ruotsin väliset taloudet ovat erkaantuneet toisistaan länsinaapurin eduksi. Euron meille tuomien taloudellisten hyötyjen jäätyä jo lukujenkin valossa varjoon, alettiin päättäjätasolta korostaa yhteisvaluutan tuomaa turvallisuuspoliittista merkitystä. Venäjän hyökättyä Ukrainaan karisee tämäkin peruste Suomen eurojäsenyydeltä.

Työeläkevakuutusyhtiö Varman toimitusjohtaja Risto Murto kirjoittaa <a href="https://www.kauppalehti.fi/uutiset/euro-ei-ole-turvallisuuspolitiikkaa/864a6523-9909-4564-ae8d-94ffe4474096">Kauppalehdessä</a>, ettei euro ole turvallisuuspolitiikkaa.
Hän toteaa, että Yhdistynyt kuningaskunta vaikuttaa olevan puolustuspoliittisesti monin verroin aktiivisempi Pohjois-Euroopassa kuin yksikään EU-jäsenmaa.
Uskottava puolustus
Suomen eurojäsenyyden mielekkyyttä alettiin epäillä eurokriisin myötä. Suomen oli osallistuttava miljardiluokan yhteisvastuullisiin talkoisiin pitääkseen pääosin eteläisiä jäsenmaita yhteisvaluutassa mukana. Tuohon aikaan <a href="https://www.is.fi/taloussanomat/art-2000001764071.html">eurokeskustelua ohjattiin turvallisuuspolitiikkaan</a>.
Periaate vaikutti olevan, että vaikka eurosta olisi pelkkää haittaa, sille piti keksiä jokin enemmän tai vähemmän uskottava syy pysyä mukana. Vastuut ja yhteisvelat ovat kasvaneet ja ne myös jäävät harteillemme kymmeniksi vuosiksi.
Suomen turvallisuuspolitiikka on nojannut uskottavaan puolustukseen. Yhteisvaluuttaa ei onneksi koskaan tosiasiallisesti pidetty turvallisuuspoliittisena jalustana siinä määrin, että voimavaroja olisi siirretty puolustuksesta muualle.
Kriisissä rahoitustukea
Murto huomauttaa, että eurojäsenyyden myötä Suomi olisi oikeutettu Euroopan keskuspankin rahoitustukeen kriisin iskiessä. Hän pitää kestämättömänä tilannetta, että EKP sulkisi ovensa kriisin kouriin joutuneelta jäsenmaaltaan.
Muu maailma ei silti katso eurojäsenyyttä turvallisuuspoliittisena ratkaisuna. Muu maailma laskee niitä seuraamuksia, mitä hyökkäys aiheuttaisi.

Yhteisvaluutalta karisee kaikki sen väitetyt hyödyt – jäljelle jää kymmenien miljardien vastuut ja velat

Yleisradion <a href="http://blogit.yle.fi/brysselin-kone">Brysselin Kone</a> -ohjelmassa 27.8. haastateltavana ollut työeläkeyhtiö Varman toimitusjohtaja Risto Murto kertoo Suomen ja euroalueen talouspoliittisen liikkumavaran olevan sangen kapea. Hänen mukaan yksi keskeisimmistä virhe tehtiin, kun euroaluetta luotiin.
– Joku puhuu valuvirheistä, minusta ne ovat fundamentaalisempia virheitä. Siellä on oltu kertakaikkiaan älyllisesti epärehellisiä, Murto sanoo viitaten yhteisvaluutan suunnitteluun osallistuneisiin tahoihin.
Murto vertaa euroalueen ja Yhdysvaltojen rahapoliittisia toimia keskenään. Hän toteaa, että Yhdysvalloissa ei tarvinnut murehtia yksittäisten valtioiden velkakriisiä toisin kuin Euroopassa. Hän muistuttaa, että Yhdysvalloissa oli ajottain yhtä suuria budjettialijäämiä kuin Kreikassa, mutta toteutuneella talouskasvulla näistä vajeista ei ole muodostunut samanlaisia ongelmia.
Hänen mukaansa euroaluetta suunniteltaessa ei paneuduttu riittävästi ongelmatilanteiden hoitoon. Hän mainitsee yhteisvastuun puuttumisen.
Euroalueella määriteltiin velka- ja alijäämärajat, joiden toteuttaminen tarkoitti sitä, että teimme itsellemme &#8220;pakkopaidan&#8221;. Molempien rajojen tavoittelu tässä tilanteessa ei tuo hänen mielestä ratkaisua.
– Raaka totuus kai on, että meillä ei ole mitään lääkkeitä, Murto kertoo.
<h4>Riittämätön talouskasvu</h4>
Toimitusjohtaja Murto toteaa Suomelle tulevan todennäköisesti kolmas peräkkäinen takapakkivuosi talouskasvun suhteen. Hän kertoo, että yleisellä tasolla euroalueella nähdään yhden prosentin talouskasvua.
Hän toteaa, ettei tämä tule riittämään Suomelle. Suomen julkinen sektori on mitoitettu paljon reippaamman kasvun varaan. Murto toteaa, että nähtävillä talouskasvun odotuksilla Suomessa joudutaan ilman muuta leikkauslinjalle. Poliittisesti taistelu alkaa siitä, mistä aiotaan leikata. Poliittisen kädenväännön lisäksi Murto katsoo ongelmalliseksi koko järjestelmän luotettavuutta, jos kansalaisille ei voida osoittaa järjestelmän edes kykenevän talouskasvuun. Tällöin koko järjestelmän mielekkyys katoaa.
– Euro on yksi näistä elementeistä, Murto toteaa järjestelmämme rakenteista.
<h4>Onko meillä velkaantumisvaraa?</h4>
Murto toteaa, että nykyiset velkarajat ovat poliittisia päätöksiä, eivätkä suinkaan markkinoiden asettamia rajoituksia. Tästä käy esimerkkinä Suomen 27.8. markkinoilta nostama neljän miljardin valtiolaina, jonka keskikoroksi määräytyi 0,475 prosenttia. Velka erääntyy syyskuussa 2020.
Murto osoittaa sanojansa myös maamme ministereille, jotka ovat luoneet uhkakuvia Suomen luottoluokituksen mahdollisesta laskusta. Murto toteaa, että nykyisellä velkaantumisella Suomi kyllä menettää kolmen A:n luokituksensa &#8220;jossain vaiheessa&#8221;.
– Mitä tapahtuu tavallisen kansalaisen näkökulmasta siinä vaiheessa, kun Suomen valtio tipahtaa kolme A:sta pois? Tavallisen kansalaisen näkökulmasta sinä päivänä ei tapahdu yhtään mitään, Murto kertoo.
Hän ei näe edes ongelmana, vaikka luottoluokitus olisi pienempi kuin kaksi A:ta.
– Meillä on tosiasiallisesti yhteisvastuu.
Murto tarkentaa, että yhteisvastuun huomaa muun muassa siitä, että sijoittajat rahoittavat Kreikkaakin.
Luottoluokituksen lasku tarkoittaisi hänen mukaansa 0,2 prosenttiyksikön nousua 10-vuotisten valtiolainojen koroissa.
<h4>Itseluotu pelko kelluvaan valuuttaan</h4>
Murto toteaa, että Suomessa haluttiin pois inflaatio-devalvaatiokierteestä, jolloin päätös siirtyä yhteisvaluutan jäseneksi oli sinänsä hyvin looginen ratkaisu &#8220;tilanteessa, jossa Suomessa ei ole perinteisesti arvostettu omaa valuuttaa.&#8221;
– Suomessa itsenäisesti kelluvaan valuuttaan liittyy semmoinen pelko tai jotain sellaista, että me emme ole aito valuutta, Murto täräyttää.
Euron alkumetrit näyttivät hyviltä. Murto toteaa, että korkean teknologian osuus viennistämme oli hyvällä tolalla. Mutta 2010-luvulla otimme reippaasti takapakkia. Nyt korkean teknologian osuus viennistä on jopa alhaisempi kuin se oli euroon liityttäessä.  Euroon liittymisen ohella toiveet talouden monipuolistumisessa eivät toteutuneet.
<h4>Lisää integraatiota ja yhteisvastuuta</h4>
Murto ei näe euroalueen hajoavan lähiaikoina. Hänen mukaan euroalueen suunnitteluvirheitä paikkailtiin &#8220;varjojärjestelmillä&#8221;, joihin lukeutuvat euroalueen kriisirahastot ERVV ja EVM.
Matka tosialliseen yhteisvastuuseen on vielä kesken. Murto katsoo, että euroalue tulee tiivistymään ja integroitumaan sisältä päin vielä lisää.
Samaan aikaan EU:sta tulisi löyhempi vapaakauppa-alue, eikä se pyrkisikään keskeiseksi talouspoliittiseksi toimijaksi.
Suomen osalta kynnys poistua tästä yhteisvastuullisemmasta osasta, eli euroalueesta, on suuri. Hän toteaa Suomen olevan varsin omituisessa tilanteessa, jossa yhteisvastuu kasvaa, mutta maan virallinen linja on pikemminkin vastustaa euroalueen tiivistymistä.

Suomi ajatutui talouspoliittiseen lukkoon – “meillä ei ole mitään lääkkeitä”