Perussuomalaisten kunta- ja aluevaalitapahtumille startti Mikkelissä – syysaurinko ja Riikka Purran puhe vetivät Kirkkopuiston täyteen väkeä

Miko Bergbom ja Niko Ohvo: Etelärantaa ja Hakaniemeä yhdistää rakkaus halpatyövoimaa kohtaan

Mossad: Iran teettää terrori-iskuja katujengeillä – iskut Israelin Tukholman ja Kööpenhaminen suurlähetystöihin saman jengin tekosia

Junnila: Terroristijärjestöt riisuttava aseista tavalla tai toisella

Isisin ja Hamasin yhteistyö paljastui Gazassa: Hamas-Isis-taistelija piti jesidinaista orjanaan 10 vuotta

Elomaa: Sodissa kaatuneiden muistotaulut palautettava kouluihin

Elokapinan sisäisellä keskustelupalstalla fantasioidaan massamurhalla: “Pyhää veristä raivoa”, “veristä lihamössöä”, “veriset pylväät, verta valuvat portaat”

Demaripomo Razmyar kommentoi maahanmuuttajien Pisa-tuloksia – PS:n Koponen: ”Kujalla kuin käkikello”

Elokapinan kieltämistä ajavasta kansalaisaloitteesta tuli megahitti – aloitteen tekijöiden mukaan suursuosio lähettää selkeän viestin: ”Kansa ei enää hyväksy Elokapinan laitonta toimintaa”

PISA: Kun vasemmiston argumentit loppuvat, rasismisyyttely alkaa – Miko Bergbom antaa Li Anderssonin kuulla kunniansa

Kansallisarkiston ex-pääjohtajalta vakava varoitus Elokapinan radikalisoitumisriskistä – vertaa terroristijärjestö Punaiseen armeijakuntaan

ristiriitainen informaatio

Lapset ympäröivät itsensä yhä vankemmin tekniikalla ja ohjelmistoilla, pois aikuisten ahdistavasta maailmasta. Samalla opetustulokset surkastuvat lasten keskittymiskyvyn luhistuessa virikkeiden tulvassa. Robotit joihin luotetaan rientävät avuksi.

Computers in Human Behavior -sarjassa julkaistun <a href="https://www.sciencedirect.com/science/article/pii/S0747563224000979">tutkimuksen</a> taustalla oli halu ymmärtää, miten lapset vastaanottavat tietoa eri lähteistä ja miten he suodattavat faktat fiktiosta. Tutkijat halusivat selvittää, miten lapset tekevät valintoja ja kehen he luottavat, kun informaatio on ristiriitaista.
Lasten havaittiin uskovan mieluummin robotteja kuin ihmisiä ja hyväksyvänsä robottien tekemät virheet ihmisten tekemiä virheitä suopeammin. Tutkimukseen osallistui 111 lasta, iältään 3–6 vuotta.
Piltit jaettiin eri ryhmiin ja heille näytettiin videoita, joissa robotit ja ihmiset nimeävät esineitä. Esineet olivat osin tuttuja, osin uusia. Kone ja ihminen antoivat kokeessa tutuille esineille vääriä nimiä, kuten kutsumalla lautasta lusikaksi. Näin tutkijat manipuloivat lasten käsitystä siitä, ketä he uskoisivat.
Ihminen on tahallaan epäluotettava
Jos lapset kokivat ihmisen ja koneen yhtä luotettaviksi, he olivat kuitenkin halukkaampia kysymään roboteilta uusien esineiden nimiä ja hyväksymään robotin antamat vastaukset. Lapset suosivat robotteja myös kysyttäessä, kenen kanssa he haluaisivat jakaa salaisuuksia, ystävystyä tai kuka voisi olla heidän opettajansa.
&#8211; Lasten käsitykset virheitä tekevistä toimijoista erosivat: epäluotettava ihminen toimi lasten mielestä tarkoituksella väärin, mutta epäluotettava robotti ei tehnyt virheitä tahallaan, tutkijat kirjoittavat.
Yksilöllisiä eroja tosin löytyi: vanhemmat lapset luottivat enemmän ihmisiin kuin nuoremmat, mutta vain silloin, kun robotti osoittautui epäluotettavaksi. Tulokset osoittavat kuitenkin, että lapset pitivät luotettavia robotteja luotettavampina kuin luotettavia ihmisiä.
Robotit hyödyksi opetustoimessa
Teknologia ympäröi ja manipuloi lapsia yhä enemmän. Siksi tutkimuksen tulokset voivat olla hyödyllisiä &#8211; erityisesti <a href="https://psycnet.apa.org/record/2020-36380-001">opetuksessa</a>. Toki roboteilla on vielä <a href="https://www.sciencealert.com/here-s-how-you-can-find-out-if-your-job-is-at-risk-from-the-robot-workforce">rajoituksensa</a> arjen työelämässä.
Videovuorovaikutus ei välttämättä heijasta tarkasti tosielämän tilanteita, joten tarvitaan lisää tutkimusta elävästä vuorovaikutuksesta nyt saatujen tulosten vahvistamiseksi.
&#8211; Mikä tarkalleen ottaen tekee robotista lapsille <a href="https://www.unite.ai/fi/emotionaalinen-kiintymys-robotteihin%2C-miksi-niin-tapahtuu-ja-onko-sill%C3%A4-merkityst%C3%A4/">mieluisamman</a>, jää avoimeksi kysymykseksi, tutkijat kirjoittavat.

Ratkaisu koulun ongelmiin voi löytyä yllättävältä taholta – lapset luottavat enemmän robotteihin kuin ihmisiin