Sosiaali- ja terveysministeri Kaisa Juuso Ruotsissa: Liika älylaitteiden käyttö heikentää lasten hyvinvointia

Garedewilta toimenpidealoite nuoren määritelmän kaventamiseksi nuorisolaissa: 10-vuotiaat ja 29-vuotiaat eivät kuulu samoihin nuorteniltoihin

Etelä-Amerikan Elon Musk ei kuvia kumarra – aikoo laittaa Argentiinan talouden paraatikuntoon vaikka väkisin

Merituulivoiman rakentamisesta kannattamatonta –  kohoavat kustannukset, lisääntynyt kilpailu ja inflaatio syövät katteet

Merkittäviä verohyvityksiä suurille teollisille investoinneille – valtiovarainministeri Purra: ”Hallitus tukee suomalaista työtä ja teollisuutta”

Media jatkaa Trumpin demonisointia toisen salamurhayrityksen jälkeenkin – Trump: “En luovuta ikinä!”

Keskisuomalaisen päätoimittaja Yle-pomo Riikka Räisäsestä: Näillä näytöillä joku muu päätoimittaja olisi jo eronnut

Aamulehden ex-päätoimittaja: Ylen piikkiin rakastajansa kanssa matkustanut uutispomo Riikka Räisänen pitäisi siirtää syrjään

Poliisi nappasi Helsingin yliopiston kunniatohtorin kiinni kahdesti – ensin Kööpenhaminassa, sitten Tukholmassa

Halla-aho: Arvelen, että moni muukin kuin persukansa alkaa ymmärtää Ylen prioriteetteja – ”Leikkausvaraa riittää myös tulevaisuudessa”

Antikainen: Yle on väärässä – uutiset somaliaksi ja arabiaksi eivät auta sopeutumaan suomalaiseen yhteiskuntaan

Riku Nieminen

Munamiehenä tunnettu vasemmistoliiton eduskuntavaaliehdokas Riku Nieminen on joutunut lyhyen ajan sisällä jo toistamiseen somekohun keskipisteeksi. Mutta onko blackface rasismia? 

Riku Niemisen ensimmäinen kohu nousi viime viikolla hänen esitettyään kansanedustajien palkan <a href="https://www.iltalehti.fi/politiikka/a/dabdfbff-9d65-4bef-9ca8-5027abbb34da">kymmenkertaistamista</a>.
Nyt kertaa puhuttaa Niemisen ns &#8220;blackface&#8221;-esiintyminen aiemmin MTV3:n ohjelmassa. Ohjelman esittämisestä on jo ehtinyt kulua jo joitain vuosia, mutta se silmäkulmia nostattava esiintyminen nousi nyt uudelleen julkisuuteen. Samalla nousee keskusteluun vääjäämättä pohdiskelu siitä, ovat yhteiskunnan säännöt kaikille samat.
1001 Rikua -ohjelman katkelma löytyy MTV3:n twiitistä:
https://twitter.com/mtv3suomi/status/605714610449195008
Niemisen esiintymistä moitittiin heti alusta pitäen. Hän <a href="https://twitter.com/FlyAbdulkarim/status/616911898546700288">puolustautui</a>:
&#8211; Koska &#8220;blackface&#8221; tarkoittaa törkeän rasistista kuvausta tummasta ihmisestä, tuo ei ole &#8220;blackface&#8221;.
Ylen Jälkiviisaissa aikanaan esiintynyt Maryan Abdulkarim ei tuolloin niellyt selitystä. Hän kirjoitti kolmessa eri twiitissä (<a href="https://twitter.com/FlyAbdulkarim/status/616911898546700288">1</a>, <a href="https://twitter.com/FlyAbdulkarim/status/616912090146713600">2</a>, <a href="https://twitter.com/FlyAbdulkarim/status/616916957267369984">3</a>) Niemiselle:
&#8211; Ymmärränkö oikein että määrittelet hahmon ei-blackfaceksi koska et omaa rasistista maailmankuvaa. Ja sun tekemänä hahmona sitä ei näinollen voi tulkita kuuluvan blackfacen rasistiseen traditioon? Erona intentio? Itsehän aina kysyn itseäni lähinnä olevalta valkoiselta cis-tyypiltä mikä loukkaa minua.
Nieminen vastasi:
&#8211; Ei. Vaan että mainos ei vahvista mitään stereotypioita tai halveeraa ketään. Itsehän olen uusnatsi.
Vihervasemmiston omalla retoriikalla käyty keskustelu voitaisiin summata näin: Niemisen kommenteissa on kyse sorrettuun vähemmistöön kuuluvan naisen kokemuksen mitätöinnistä.
<h4>Iiris Suomela mustatuin kasvoin</h4>
Vihreiden kansanedustaja Iiris Suomela tempaisi hänkin, niin ikään vuonna 2015. Verkossa on jo pitkään kiertänyt kuva Suomelasta, joka osallistui vihreiden edustajana kaupunkisuunnittukseen, naama mustattuna.
Nimimerkki twiittaa kuvan Iiris Suomelan tempauksesta:
<blockquote class="twitter-tweet" data-width="500" data-dnt="true">
Ei munamies ole ainoa, Iiris Suomela teki myös sellaisen &quot;eri asia&quot; blackfacen.<a href="https://t.co/5R8YBN50GU">pic.twitter.com/5R8YBN50GU</a>
&mdash; pasimysiini 🇺🇦 (@mysiini) <a href="https://twitter.com/mysiini/status/1627090944012189698?ref_src=twsrc%5Etfw">February 18, 2023</a></blockquote>
<script async src="https://platform.twitter.com/widgets.js" charset="utf-8"></script>
Vihreät tunnetusti kertoo vastustavansa rasismia. Haluttomuus puuttua &#8220;omien&#8221; toimijoiden tekemisiin on kuitenkin huomionarvoista.
<h4>Kuka määrittelee, onko blackface rasismia vai ei?</h4>
Blackfacen sopivuudesta on keskusteltu paljon. Vihervasemmiston tuomio on ehdoton &#8211; ei ole mitään syytä, jonka nojalla blackfacen saisi tehdä. Se on kiellettävä <a href="https://yle.fi/a/3-12138336">tiernapoikia esittäviltä pikkulapsilta</a> ja kaikilta muiltakin.
Globaalin viherasemmistoleirin äänenkannattajan CNN:n <a href="https://edition.cnn.com/2019/02/02/us/racist-origins-of-blackface/index.html">mukaan</a> valkoiset artistit ovat jo 200 vuoden ajan maalanneet kasvonsa mustaksi mustia pilkatakseen. Tällainen toiminta oli aikoinaan rasismia ja hyökkäävää, ja se on sitä edelleen.
Tuomio on selvä &#8211; Riku Niemisen blackface oli rasistinen. Ainakin vihervasemmiston omilla standardeilla. Mutta koska hän on vasemmistoliiton aktiivi, mediaksikin kutsuttu cancel-koneisto ei jauha häntä tuhannen murskaksi. Vasemmiston organisoimat kohut toteutetaan ainoastaan silloin, kun ei-vasemmistolaiset &#8220;syyllistyvät&#8221; niihin.
Kokoomusnuoriin kuuluva Mats Uotila kiteyttääkin:
&#8211; Jos jonkun muun puolueen kuin vasemmistoliiton ehdokas olisi maalannut naamansa mustaksi ja esittänyt televisiossa afrikkalaista Masimbaa mehustellen negatiivisia stereotypioita niin olisi kova metakka. Nyt on hiljaista kuin huopatossutehtaalla.
<blockquote class="twitter-tweet" data-width="500" data-dnt="true">
Jos jonkun muun puolueen kuin vasemmistoliiton ehdokas olisi maalannut naamansa mustaksi ja esittänyt televisiossa afrikkalaista Masimbaa mehustellen negatiivisia stereotypioita niin olisi kova metakka. Nyt on hiljaista kuin huopatossutehtaalla. <a href="https://twitter.com/hashtag/kaksoisstandardi?src=hash&amp;ref_src=twsrc%5Etfw">#kaksoisstandardi</a> <a href="https://t.co/HGIo5abnPw">pic.twitter.com/HGIo5abnPw</a>
&mdash; Mats Uotila (@MatsUotila) <a href="https://twitter.com/MatsUotila/status/1627031012764008448?ref_src=twsrc%5Etfw">February 18, 2023</a></blockquote>
<script async src="https://platform.twitter.com/widgets.js" charset="utf-8"></script>
<h4>Pohdintaa</h4>
Kielitieteilijä Erkki Seppänen (ps.) puntaroi tapausta.
&#8211; Riku Niemisen eduskuntavaaliehdokkuuden myötä uudelleen keskustelunaiheeksi 8 vuoden takaa noussut blackface-sketsi on hyvä tapaustutkimus samalla tarkastella woke-asenteiden kehitystä ja toimintalogiikkaa Suomessa.
&#8211; Heinäkuussa 2015 Suomen Kuvalehden kolumnissa oli kriittinen sävy. Nieminen kommentoi, että hänellä ei ollut pahaa tarkoitusta, syytökset olivat &#8220;absurdeja&#8221; ja syytöksiä hän piti &#8220;sädekehänkiillotuksena&#8221;. Rasismia hän ei asiassa nähnyt.
<blockquote class="twitter-tweet" data-width="500" data-dnt="true">
Heinäkuussa 2015 Suomen Kuvalehden kolumnissa oli kriittinen sävy. Nieminen kommentoi, että hänellä ei ollut pahaa tarkoitusta, syytökset olivat &quot;absurdeja&quot; ja syytöksiä hän piti &quot;sädekehänkiillotuksena&quot;. Rasismia hän ei asiassa nähnyt. 2/x <a href="https://t.co/UA5qQAzp5B">pic.twitter.com/UA5qQAzp5B</a>
&mdash; Erkki Seppänen (@miliisimusic) <a href="https://twitter.com/miliisimusic/status/1627225448190038024?ref_src=twsrc%5Etfw">February 19, 2023</a></blockquote>
<script async src="https://platform.twitter.com/widgets.js" charset="utf-8"></script>
Seppänen jatkaa:
&#8211; Nieminen on vuonna 2021 sittemmin pyytänyt vitsiä anteeksi Apu-lehdessä. Hän toisti, ettei tarkoitus ollut paha ja pyysi anteeksi ihmisiltä, &#8220;jotka kokevat, että blackface normalisoi rasismia&#8221;, eikä ulkonäölle nauraminen ole ok.
&#8211; Anteeksipyynnössä on kaksi mielenkiintoista seikkaa. Ensinnäkin Nieminen nimenomaan pyysi anteeksi &#8220;kokemusta&#8221;. Hän ei ottanut kantaa siihen normalisoiko blackface tosiasiallisesti rasismia. Eli onko se aina tuomittavaa kontekstista riippumatta vai ei.
&#8211; Toisekseen, on huomattava, että Nieminen korosti sitä, ettei hänellä ollut pahaa tarkoitusta, mitä pidän itsekin ilmiselvänä. Wokeen-liittyvissä rasismikeskusteluissa kuitenkin yleensä korostetaan subjektiivista kokemusta rasismista. Tarkoituksella ei ole väliä.
&#8211; On siis mielenkiintoista nähdä, miten keskustelu kehittyy vuonna 2023. Suomi on yhtäältä muuttunut yhä &#8220;wokemmaksi&#8221; sitten vuoden 2015. Erilaisia ja erikoisia rasismikohuja on nähty intiaanipäähineistä, jäätelöpuikoista, joulukuvaelmista ja jopa lasten lautapeleistä.
&#8211; Toisaalta Niemisen tapaus voi osoittaa, että moni on jo kyllästynyt absurdeilta vaikuttaviin rasismikohuihin. On vaikea perustella mikä niissä oikeasti on haitallista ilman empiirisesti kiistanalaisia käsitteitä &#8220;normalisoinnista&#8221;, &#8220;sisäistämisestä&#8221; tai &#8220;piilorakenteista&#8221;.
&#8211; USA:ssa, josta woke-kulttuuri on lähtöisin, ajatellaan paikoin, että ilmiö on jo ohi. Vastareaktiot ovat näkyviä niin mediassa kuin akatemiassakin (esim. Heterodox Academy). Suomeen ilmiö saapui jälkijunassa, joten sen huippukin saattaa vasta olla edessä päin. Aika näyttää.
<blockquote class="twitter-tweet" data-width="500" data-dnt="true">
USA:ssa, josta woke-kulttuuri on lähtöisin, ajatellaan paikoin, että ilmiö on jo ohi. Vastareaktiot ovat näkyviä niin mediassa kuin akatemiassakin (esim. Heterodox Academy). Suomeen ilmiö saapui jälkijunassa, joten sen huippukin saattaa vasta olla edessä päin. Aika näyttää. 8/8 <a href="https://t.co/ngCFctTtTQ">pic.twitter.com/ngCFctTtTQ</a>
&mdash; Erkki Seppänen (@miliisimusic) <a href="https://twitter.com/miliisimusic/status/1627225463637569538?ref_src=twsrc%5Etfw">February 19, 2023</a></blockquote>
<script async src="https://platform.twitter.com/widgets.js" charset="utf-8"></script>

Vasemmistoliiton tunnetun ehdokkaan blackface puhuttaa, ei nähnyt itse asiassa ongelmaa – “ei vahvista mitään stereotypioita tai halveeraa ketään”

Suomen Yleisradiolle ei näytä riittävän edes reilun puolen miljardin euron jättirahoitus, joka kerätään kansalta vuotuisena yleisradioverona. Vuositasolla Yle käyttää rahoista noin 40 miljoonaa euroa pelkästään ruotsinkielisiin sisältöihin, vaikka ne eivät kansaa juuri kiinnostakaan. Suomenlahden eteläpuolella toiminta on kustannustehokkaampaa, sillä Viron yleisradioyhtiö ERR pärjää 42 miljoonan euron vuosirahoituksella.

Eduskunnan alaisuudessa toimivan Yleisradion kulut olivat viime vuonna 508,2 miljoonaa euroa. Ylen rahoitus katetaan pääosin kansalaisilta kerätyn Yle-veron tuotolla, joka on käytännössä johtanut kulujen huomattavaan paisumiseen. Vielä 2000-luvun ensimmäisellä vuosikymmenellä Yleisradion rahoitus oli noin 400 miljoonaa euroa vuodessa. Tuolloin rahat raavittiin kasaan televisiomaksuilla. Yle-vero tuli voimaan vuoden 2013 alussa.
Talouselämä-lehti <a href="https://www.talouselama.fi/uutiset/ylen-rahoitus-paisumassa-yli-600-miljoonaan-euroon-vuodessa-veronmaksajia-uhkaa-lisalasku/389d780a-379b-4bac-b3da-553d2bbadc57">kertoi</a> aiemmin, että vuosittaiset indeksikorotukset paisuttaisivat Ylen rahoitusta jopa lähelle 600 miljoonaa euroa, eli rahanmenoa ei voi estää – ainakaan mikäli Ylen törsäämistä ei suostuta hillitsemään.
Satojen miljoonien eurojen rahoitus on niin antelias, että sillä voi tuottaa melkeinpä mitä mieleen juolahtaa, vaikka reality-ohjelmia deittailusta tai <a href="https://areena.yle.fi/1-4673580">Pillupäiväkirjoja</a>. Viimeksi mainittu on ohjelmakokonaisuus, jonka aiheena on naisen karvattomuus, vulvodynia, penetraatiokeskeinen seksi ja muunsukupuolisuus.
Pulska tuotantoyksikkö ruotsinkielisille sisällöille
Ylen rahankäytöstä, esimerkiksi ostoista ja toimittajien palkoista, on vaikea saada tarkempaa tietoa, koska yhtiö ei suostu yksilöidysti avaamaan asiaa juuri lainkaan. Se kuitenkin tiedetään, että pelkästään ruotsinkielisiä sisältöjä tuottavan yksikön eli <a href="https://yle.fi/a/3-7855922">Svenska Ylen osuus</a> kuluista on noin kahdeksan prosenttia.
Euroiksi muutettuna kyse olisi runsaasta 40 miljoonasta eurosta. Summa on huomattava, sillä vuonna 2020 Suomessa asui noin 288 000 äidinkieleltään ruotsinkielistä, mikä on runsaat viisi prosenttia väestöstä.
Ruotsinkielisiä sisältöjä Ylellä tuottaa Svenska Yle -yksikkö, joka vastaa ruotsinkielisestä tarjonnasta kokonaisuudessaan. Organisaatiota voisi kuvata <a href="https://yle.fi/aihe/s/yleisradio/ylen-yksikot">pulskaksi</a>, sillä yksikön johtaja Johanna Törn-Mangsin alaisuudessa toimii kolme toimituspäällikköä, assistentti ja kolme eri osastojen päällikköä.
Ruotsinkielisellä yksiköllä on oma uutisdeski Ylen toimituksessa sekä Ylen mukaan toimintoja myös Ylen aluetoimituksissa. Sisältöjä tuotetaan eri kanaville, joita ovat Yle Fem, Yle Arenan, <a href="https://svenska.yle.fi/">svenska.yle.fi</a> ja kaksi radiokanavaa Yle Vega ja Yle X3M.
Ei ihan mene kuin Strömsössä
Siihen nähden, minkä verran Suomessa asuu ruotsia äidinkielenään puhuvia, Ylen panostus ruotsinkieliseen tuotantoon on huomattavan suuri, voisi jopa todeta että kohtuuttoman suuri, etenkin kun näyttää siltä, että ruotsinkieliset tuotannot eivät juurikaan kansaa kiinnosta.
Esimerkiksi ruotsinkieliset radiokanavat vetävät puoleensa vähänlaisesti yleisöä. Television katselua ja radion kuuntelua mittaavan Finnpanelin tuoreimman radiotutkimuksen <a href="https://www.finnpanel.fi/tulokset/radio/krt/viimeisin/tavoittavuus.html">tulosten mukaan</a> Yle X3M tavoittaa päivittäin vain yhden prosentin Suomen väestöstä.
Finnpanelin lukujen mukaan Yle X3M:n ohjelmien parissa vietetään keskimäärin vain noin minuutin verran per päivä – sitten hiljenee. Yle Vegan tilanne on parempi, mutta vain hieman, sillä kanava tavoittaa päivittäin kaksi prosenttia väestöstä ja kuunteluaikaa kertyy keskimäärin vain nelisen minuuttia.
Yle Fem -nimikkeen alla esitettävät ruotsinkieliset tv-tuotannot eivät menesty sen paremmin, sillä katsojaluvut ovat vaatimattomia. Viikolla 48 <a href="https://www.finnpanel.fi/tulokset/tv/vko/top/2022/48/teemafem.html">eniten katsojia</a> tavoittanut ruotsinkielinen ohjelma oli uutislähetys Yle Nyheter TV-nytt, jota seurasi 87 000 silmäparia. Vertailun vuoksi: samalla viikolla MTV3-kanavan Seitsemän uutiset keräsi jopa 776 000 katsojan yleisön.
Myös ruotsinkielisen kodin makasiiniohjelma Strömsön tavoittavuusluku on yllättävän alhainen; yhteensä 69 000, joskin keskikatsojamäärä sen osalta jäi lukuun 49 000. Svenskfinland runt -niminen ohjelmakokonaisuus puolestaan tavoitti vain 48 000 katsojaa.
Virolainen veronmaksaja maksaa vain 4,5 euroa
Suomenlahden eteläpuolella toiminta on kustannustehokkaampaa, sillä Viron yleisradio <a href="https://files.err.ee/info/ERR_Eelarvemuudatus_12.04.22_kinnitatud.pdf">ERR toimii</a> vajaan 42 miljoonan euron budjetilla. Kyseisellä rahalla ERR pyörittää neljää tv-kanavaa, useita radiokanavia sekä uutisportaaleita verkossa. ERR on tosin saamassa muutaman miljoonan lisää toimintakuluihin tälle vuodelle muun muassa Ukraina-uutisointia varten. Suomen Ylellä on siis lähestulkoon 14 kertaa suurempi rahoitus kuin Viron ERR:lla.
ERR:n pääjohtaja Erik Roose on äskettäin <a href="https://news.err.ee/1608469550/err-chief-public-broadcaster-one-of-most-underfunded-in-europe">kommentoinut</a> yhtiön rahoitustilannetta ja pitää ERR:aa jopa osittain alirahoitettuna. Roose kuitenkin arvioi, että jopa ERR:n suurimmat kriitikot ymmärtänevät, että toiminta on tehokasta.
&#8211; Meillä on menossa Euroopan kattava kokeilu siitä, kuinka halpaa luotettava ohjelmien lähettäminen voi olla, Roose sanoo.
Hän huomauttaa, että jokainen veronmaksaja, Viron valtion budjetin kautta, maksaa vain 4,5 euroa vuosittain Viron yleisradioyhtiölle.
&#8211; Sillä yleisö saa parhaan vastineen rahalle, koska vastine on viisi radioasemaa, neljä TV-kanavaa ja portaalit kolmella kielellä.
ERR:n palveluihin kuuluu myös esimerkiksi suoratoistopalvelu Jupiter, joka välittää runsaasti englanninkielistä sisältöä varsinkin Iso-Britanniasta ja vironkielisellä tekstityksellä, joten se on hyödyllinen apu viron kielen opiskelijoille.
Yli puolet suomalaisista leikkaisi Yleltä
Perussuomalaisten viime viikolla julkaistussa vaihtoehtobudjetissa julkista taloutta esitetään tasapainotettavaksi siten, että asiat laitetaan tärkeysjärjestykseen ja säästöt kohdistetaan toissijaisiin menoihin. Yleisradion tehtäviin ja toimintoihin perussuomalaiset kohdistaisi 25 prosentin leikkaukset, josta välitön vuotuinen säästö olisi 144 miljoonaa euroa.
Suomalaisten selvä enemmistö, 53 prosenttia, on myös valmis leikkaamaan Ylestä, mikä <a href="https://www.eva.fi/blog/2022/11/15/suomalaiset-haluavat-julkisen-velkaantumisen-kuriin-leikkaamalla-menoja/">ilmenee</a> myös Elinkeinoelämän valtuuskunnan (Eva) tuoreehkosta arvo- ja asennetutkimuksesta. Huomionarvoista on, että 22 prosenttia suomalaisista olisi valmis leikkaamaan Ylen rahoja paljon.
Ylen rahoituksen leikkaamisesta on keskusteltu erittäin vilkkaasti ennenkin, mutta perussuomalaisten uusimman leikkausesityksen jälkeen keskustelu on laajentunut huomattavasti.
Perusteluiksi Ylen puolen miljardin euron vuosibudjetille, josta ei siis Yle-kannattajien mielestä saisi leikata mitään, on esitetty milloin mitäkin, esimerkiksi sitä, että kotimaisten tuotantoyhtiöiden tilaukset ja maskeeraajien työt saattaisivat vähentyä – ikään kuin suomalaiset tuotantoyhtiöt ja maskeeraajat olisivat niin huonoja, ettei työlle ja toiminnalle olisi kysyntää vapailla markkinoilla.
Tv-kasvo Riku Nieminen avautui aiheesta sen jälkeen, kun kokoomus perussuomalaisten vanavedessä esitti niin ikään Yle-leikkauksia.
<blockquote class="twitter-tweet" data-width="500" data-dnt="true">
Kokoomus ehdottaa 25% leikkauksia Ylen rahoitukseen. Mietin tässä vain mitä se tarkoittaisi kotimaisten tuotantoyhtiöiden tilauksille, suomalaisten toimittajien, käsikirjoittajien, ohjaajien, kuvaajien, leikkaajien, äänittäjien, säveltäjien, maskeeraajien, lavastajien &#8212; 1/2
&mdash; Riku Nieminen (@niemisenriku) <a href="https://twitter.com/niemisenriku/status/1599735893194989568?ref_src=twsrc%5Etfw">December 5, 2022</a></blockquote>
<script async src="https://platform.twitter.com/widgets.js" charset="utf-8"></script>
Myös Ylen sisältä osallistutaan keskusteluun Ylen rahoituksesta. Uutisankkuri Matti Röngän käsityksen mukaan Ylen massiivisen rahantuhlauksen vastustajat ovat ”lakeijoita”.
<blockquote class="twitter-tweet" data-width="500" data-dnt="true">
En puutu Yle-keskusteluun. Odotan silti miten muun median lakeijat kommentoivat ja kolumnoivat. Myötäilevätkö omistajien kantoja &#8211; ja tulevat sitten kahden kesken sanomaan, että kyllä teette hienoa työtä. Se tympii. Vanha jstin ohje &#8211; tiukan paikan tullen kokeillaan totuutta.
&mdash; Matti Rönkä (@MattiRnk) <a href="https://twitter.com/MattiRnk/status/1599020018842345474?ref_src=twsrc%5Etfw">December 3, 2022</a></blockquote>
<script async src="https://platform.twitter.com/widgets.js" charset="utf-8"></script>
&nbsp;

Eikö mistään voi muka leikata: Ylellä liki 14 kertaa suurempi vuosibudjetti kuin Viron yleisradioyhtiöllä