Sosiaali- ja terveysministeri Kaisa Juuso Ruotsissa: Liika älylaitteiden käyttö heikentää lasten hyvinvointia

Garedewilta toimenpidealoite nuoren määritelmän kaventamiseksi nuorisolaissa: 10-vuotiaat ja 29-vuotiaat eivät kuulu samoihin nuorteniltoihin

Etelä-Amerikan Elon Musk ei kuvia kumarra – aikoo laittaa Argentiinan talouden paraatikuntoon vaikka väkisin

Merituulivoiman rakentamisesta kannattamatonta –  kohoavat kustannukset, lisääntynyt kilpailu ja inflaatio syövät katteet

Merkittäviä verohyvityksiä suurille teollisille investoinneille – valtiovarainministeri Purra: ”Hallitus tukee suomalaista työtä ja teollisuutta”

Media jatkaa Trumpin demonisointia toisen salamurhayrityksen jälkeenkin – Trump: “En luovuta ikinä!”

Keskisuomalaisen päätoimittaja Yle-pomo Riikka Räisäsestä: Näillä näytöillä joku muu päätoimittaja olisi jo eronnut

Aamulehden ex-päätoimittaja: Ylen piikkiin rakastajansa kanssa matkustanut uutispomo Riikka Räisänen pitäisi siirtää syrjään

Poliisi nappasi Helsingin yliopiston kunniatohtorin kiinni kahdesti – ensin Kööpenhaminassa, sitten Tukholmassa

Halla-aho: Arvelen, että moni muukin kuin persukansa alkaa ymmärtää Ylen prioriteetteja – ”Leikkausvaraa riittää myös tulevaisuudessa”

Antikainen: Yle on väärässä – uutiset somaliaksi ja arabiaksi eivät auta sopeutumaan suomalaiseen yhteiskuntaan

rikostilastot

Saksassa tehtiin viime vuonna poliittisesti motivoituja rikoksia enemmän kuin vuosikymmeniin. Erityisen paljon kirjattiin Israelin vastaisia ja juutalaisvihamielisiä tekoja. Vasemmisto-oikeisto-akselilla suurin osa teoista kirjautui oikeistoradikaalien piikkiin. Vasemmistolaiset olivat kärjessä ilmastoon ja ympäristöön liittyvissä rikoksissa sekä tuhotöissä. Poliitikot ja puolueet joutuivat usein hyökkäysten kohteeksi.

Uskontoon eli lähinnä islamiin pohjautuvien rikosten määrä nousi Saksan keskusrikospoliisin mukaan viime vuonna 5 170 tapaukseen, joista suurin osa tehtiin islamilaisen Hamas-järjestön 7. lokakuuta Israeliin kohdistaman terrori-iskun jälkeen.
Saksan sisäministeriä Nancy Faeseria (sd) on kritisoitu, että hän ei muistuttanut tilastoja julkistaessaan saksalaisesta käytännöstä, jonka mukaan antisemitistiset teot luokitellaan Saksassa automaattisesti oikeistolaisiksi rikoksiksi, jos niiden tekijää ei kyetä yksilöimään.
Kiellettyjä kansallissosialistisia symboleja kuten hakaristejä ja Hitler-tervehdyksiä nähtiin viime vuonna usein palestiinalaisten Israelin vastaisissa mielenosoituksissa. Osa niistä kirjattiin vallitsevan tavan mukaan äärioikeistolaisiksi.
Lisääntynyt antisemitismi näkyi tilastossa myös suoraan juutalaisiin henkilöihin kohdistuvina väkivaltaisina tekoina, solvauksina, uhkauksina ja vihapostina.
Äärioikeistolaiset kärjessä väkivallassa
Poliittisesti motivoitujen rikosten rekisteröintiin kuuluu Saksassa tekijöiden luokitteleminen oikeistoon ja vasemmistoon sekä nykyään myös uskonnollisiin ja ulkomaalaisiin tekijöihin.
Viime vuoden 3 561 poliittisesti motivoidusta väkivallanteosta 1 270 luokiteltiin äärioikeistolaisten ja 916 äärivasemmistolaisten tekemiksi. 581 tapauksessa motiivi löytyi ulkomaisesta ja uskonnollisesta ideologiasta.
Poliittiseen väkivaltaan sisältyi 17 tapon yritystä ja kolme loppuun asti toteutettua surmaa. Neljä tapon yrityksistä kirjattiin äärioikeistolaisille, neljä ulkomaisille uskonnollisille ryhmille ja kolme äärivasemmistolaisille.
Luvuissa ei ole mukana 8 951 viime vuonna tehtyä veitsi-iskua, jotka luokitellaan väkivallaksi ilman erityistä poliittista motiivia.
Yli 60 000 poliittisesti motivoitua rikosta
Saksassa tehtiin viime vuonna kaikkiaan 60 028 poliittisesti motivoitua rikosta.
Niistä 28 945 luokiteltiin motiiviltaan äärioikeistolaisiksi, 7 777 äärivasemmistolaisiksi, 6 628 ulkomaiseen ideologiaan ja uskontoon kuuluviksi ja loput muunlaisiksi rikoksiksi.
Äärioikeistolaisten teoista 57 prosenttia luokiteltiin propagandaksi. Niissä kyse oli useimmiten kansallissosialismiin liittyvistä tatuoinneista, painotuotteista, symboleista, valokuvista, lipuista, iskulauseista ja musiikista.
Seiniin ja muualle piirretyt hakaristit luokitellaan automaattisesti äärioikeistorikoksiksi, jos niiden tekijää ei ole saatu kiinni.
Vasemmistoradikaalit rikkovat ja polttavat
Poliittisesti motivoituja rakennusten, autojen, koneiden ja materiaalien vahingoittamisia tilastoitiin viime vuonna 9 304 tapausta. Aktiivisimpia näissä teoissa olivat vasemmistoradikaalit. Hedän kontolleen kertyi myös 117 tuhopolttoa.
Tapaukset liityivät usein ei toivottujen rakennusprojektien estämiseen sekä AfD-puolueen vastaiseen taisteluun.
Kansankiihotusrikoksissa poliisi löysi oikeistomotiivin 5 367 tapauksessa ja vasemmistomotiivin 42 tapauksessa.
Vihapuheen levittämisessä internetissä olivat aktiivisimpia äärioikeistolaiset, jotka syyllistyivät 7 025 rikokseen verrattuna äärivasemmistolaisten 624 tekoon.
Homot, papit ja uskonnot vihan kohteena
Oma osastonsa saksalaisessa poliittisesti motivoitujen rikosten tilastossa on antisemitismin ohella myös muulla vihalla.
Viharikosotsakkeen alle sijoittuivat muun muassa muukalaisviha (15 087 tapausta), ulkomaalaisvihamielisyys (6 978 tapausta), rasismi (3 786 tapausta), viha islamia kohtaan (1 462 tapausta), viha Saksaa kohtaan (344 tapausta), naisviha (322 tapausta), viha kristinuskoa kohtaan (277 tapausta) ja miesviha (13 tapausta).
Erikseen luokitellaan poliittisesti motivoidut rikokset seksuaalista suuntautuneisuutta ja muun muassa transsukupuolisuutta vastaan (2 363 tapausta). Todellisen määrän tässä luokassa uskotaan olevan kuitenkin huomattavasti suurempi.
Viharikoksia tehtiin kaksinkertaisesti edellisvuoteen verrattuna.
Tuhansia rikoksia Israelin vastaisissa mielenosoituksissa
Hamasin terrori-iskuun, Israeliin ja Gazaan liittyen Saksassa tehtiin viime vuonna 4 369 poliittisesti motivoitua rikosta.
Israelin vastaisissa kiihkeätunnelmaisissa mielenosoituksissa tehtiin paljon rikoksia, joihin poliisi ei pystynyt siinä tilanteessa lainkaan puuttumaan.
Ulkomaalaisen ideologian ja uskonnollisten ryhmien tekemiksi teoista luokiteltiin 3 659 ja saksalaisten oikeistolaisten tekemiksi 340 tapausta.
Poliittisesti motivoitujen iskujen ja tekojen kohteeksi joutui Saksassa viime vuonna uskonnollisia yhteisöjä edustavaa henkilöä ja rakennuksia joukossaan 92 kirkkoa, 70 moskeijaa ja 42 synagogaa. Tekoja oli yhteensä yli 6 000.
Puolueet, poliitikot ja virkamiehet hyökkäysten kohteina
Valtiota, osavaltioita, kuntia ja niitä edustavia henkilöitä sekä virastoja ja virkamiehiä vastaan tehtiin viime vuonna 15 050 rikosta, joiden taustalta löytyi poliittinen motiivi.
Henkilöiden (3 798 tapausta) kohdalla kyse oli usein uhkauksesta, kunnianloukkauksesta, nöyryyttämisestä, kiristyksestä ja 27 tapauksessa pahoinpitelystä.
Hyökkäykset liittopäivillä edustettuina olevien puolueiden kimppuun lisääntyivät edellisvuoden 1 806 tapauksesta 2 790 tapaukseen. Niistä 234 oli fyysistä väkivaltaa
Kohteena oli useimmiten (3 006 kertaa) AfD-puolue.
Perässä tulivat vihreät (2 829 tapausta), demarit (1 840 tapausta), kristillisdemokraattinen puolue CDU (1 565 tapausta), liberaalipuolue FDP (568 tapausta) sekä Baijerin kristillissosiaalinen unioni CSU (359 tapausta). Myös vasemmistopuolue Linken tiloihin iskettiin.
Ilmasto ja ympäristö motivoivat vasemmistoa rikoksiin
Ilmaston ja ympäristönsuojelun yhteydessä Saksan poliisi kirjasi viime vuonna 3 303 poliittisesti motivoitua rikosta. Lisäystä edellisvuoteen oli 92 prosenttia.
Suurin ilmastoon ja ympäristöön liittyvistä teoista luokiteltiin vasemmistoradikaalien (2 542 tekoa) sekä muiden ryhmien kuin oikeistolaisten tekemiksi (698 tekoa).
Poliisit joutuivat poliittisesti motivoitujen rikosten kohteeksi viime vuonna 4 747 kertaa. Joka neljäs teko luokiteltiin väkivallaksi.
Poliisien päälle kävivät useimmiten äärivasemmistolaiset (1 592 tapausta) ja muut (1 548 tapausta). Äärioikeistolaisten tekemiksi kirjattiin 1 315 tapausta.
Saksan keskusrikospoliisi pystyi selvittämään poliittisesti motivoiduista rikoksista viime vuonna 46 prosenttia. Väkivallanteoissa tekijät saatiin selville 63 prosentissa tietoon tulleista tapauksista.

Oikeisto- ja vasemmistoradikaalit sekä islamistit tekivät Saksassa viime vuonna ennätysmäärän rikoksia

Tuore tilasto ulkomaalaisten lisääntyneestä väkivallasta järisyttää saksalaisia. Oikeistolaiset oppositiopuolueet vaativat palauttamaan rajavalvonnan ja karkottamaan rikoksiin syyllistyneet maahantulijat välittömästi. Ulkomaalaisrikollisuudesta on aika puhua niiden mukaan avoimesti ja oikeilla nimillä.

Saksassa teki viime vuonna 2,2 miljoonaa ihmistä lähes kuusi miljoonaa rikosta, mikä on enemmän kuin vuosiin. Poliisi pystyi selvittämän tapauksista 58 prosenttia.
Ulkomaalaisten osuus rikoksentekijöistä oli 41 prosenttia, kun heidän osuutensa Saksan väestöstä on 15,5 prosenttia. Ulkomaalaisilla tarkoitetaan Saksan keskusrikospoliisin tilastossa henkilöitä, joilla ei ole Saksan passia. Ulkomaalaiset, joilla on kaksoiskansalaisuus, luokitellaan rikostilastossa saksalaisiksi.
Maahantulijat tehtailevat rikoksia
Maahantulijoiksi lasketaan turvapaikanhakijat, laittomasti rajan ylittäneet siirtolaiset, kiintiöpakolaiset sekä henkilöt, joille on myönnetty henkilökohtaisilla perusteilla oleskeluoikeus.
Lukumääräisesti ulkomaalaisia oli viime vuonna Saksan kaikista rikoksentekijöissä 923 269, mikä on noin 18 prosenttia enemmän kuin edellisvuonna. Kantasaksalaisten osuus kasvoi vastaavasti yhdellä prosentilla.
Ulkomaalaisista rikollisista 402 514 oli maahantulijoita. Heidän osuutensa kasvoi edellisvuodesta 29 prosenttia, ja heidän tekemänsä rikokset muodostivat 43 prosenttia kaikista ulkomaalaisten tekemistä rikoksista.
Murhia, tappoja ja seksuaalirikoksia
Erityistä huomiota Saksassa herättää ulkomaalaisten ja maahan tulleiden suuri osuus väkivallanteoissa. Kun väkivaltarikosten määrä nousi edellisvuodesta yleisesti 8,6 prosenttia, niin ulkomaalaisten osuus niistä kasvoi 14 prosenttia.
Turvapaikanhakijat ja muut maahantulijat tekivät viime vuonna 25 700 väkivaltarikosta, mikä on 20 prosenttia enemmän kuin edellisvuonna.
Murhia, tappoja ja kuolemantuottamuksia kirjattiin Saksassa viime vuonna 2 282 kappaletta. Tekijöistä runsaat puolet oli ulkomaalaisia ja 395 turvapaikanhakijoita ja muita maahanmuuttajia.
Raiskauksissa ja muissa vakavissa seksuaalirikoksissa, joita tehtiin Saksassa viime vuonna yli kaksitoistatuhatta, maahantulijoita epäiltiin syylliseksi runsaassa tuhannessa tapauksessa.
Veitsellä iskettiin yli 8 000 kertaa
Noin 150 000 Saksassa viime vuonna tehdystä raasta pahoinpitelystä oli ulkomaalaisten tekijöiden osuus runsas kolmannes. Laittomia siirtolaisia ja muita maahantulijoita heistä oli 20 375, mikä oli viidennestä enemmän kuin vuotta aikaisemmin.
Veitsellä iskettiin Saksassa toista ihmistä viime vuonna 8 951 kertaa eli 5,6 prosenttia edellisvuotta useammin. Tässä tilasto ei erottele tekijöitä.
Runsaasta kahdesta miljoonasta rikollisesta oli alle 14-vuotiaita 104 233 ja 14-18-vuotiaita 207 149. Molemmista tekijäryhmistä ulkomaalaisia oli noin 30 prosenttia.
Ulkomaalaisrikollisuuden ja sen yhteydessä väkivallan voimakas kasvu on laukaissut Saksassa poikkeuksellisen kiihkeän keskustelun. Siinä vahvistuu vaatimus, että näin ei voi enää jatkua.
Sisäministeri vaatii nollatoleranssia
Maahantulon haittoihin tähän asti hallituskumppaneina istuvia vihreitä mukaillen löyhänlaisesti suhtautunut sisäministeri Nancy Faeser (sd) vaatii uusien faktojen valossa väkivallalle nollatoleranssia:
&#8211; Rikoksiin syyllistyneiden ulkomaalaisten on lähdettävä maasta nykyistä nopeammin. Karkotuspäätökset on pantava toimeen viivytyksettä, hän sanoi.
Lohduttomista luvuista huolimatta Faeser vakuutti Saksan kuuluvan maailman turvallisimpiin maihin. Ponnekkaasti oikeistoa vastaan kampanjoiva ministeri varoitti ulkomaalaisiin liittyvien ennakkoluulojen kylvämisestä. Siirtolaisuuden kasvu ei johda hänen mukaansa automaattisesti rikollisuuden kasvuun.
Ulkomaalaisrikollisuudesta kasvaa vaaliteema
Myös kristillisdemokraattien piirissä ovat hälytyskellot alkaneet soida. Vaikenemisen kulttuuriin vaaditaan selkeää muutosta.
Ulkomaalaisrikollisuuden arvioidaan nousevan erääksi keskeiseksi teemaksi myös kesäkuisissa eurovaaleissa ja syyskuussa pidettävissä monissa itäisen Saksan osavaltiovaaleissa. Todellisia rikollisuuslukuja piilottelevien puolueiden pelätään vetävän niissä lyhemmän korren.
Rikostilaston julkistamistilaisuuteen osallistuneen Brandenburgin osavaltion sisäministerin Michael Stübgenin (CDU) mukaan faktoista puhuminen ei ole ulkomaalaisvihamielisyyttä, vaan kansalaisilla on oikeus tietää kaikki asiaan liittyvät faktat.
Stübgen vaatii tehokkuutta laittoman siirtolaisuuden hillitsemiseksi ja kehottaa Olaf Scholzin (sd) hallitusta voimakkaisiin toimiin niitä valtioita vastaan, jotka eivät suostu ottamaan vastaan karkotettuja kansalaisiaan.
Vetovoimatekijät pois
Kristillisdemokraattisen puolueen (CDU) puheenjohtajan Friedrich Merzin mukaan ulkomaalaisrikollisuutta ei saada kuriin ennen maahantulon merkittävää rajoittamista.
Kristillisdemokraatit vaativat myös turvapaikanhakijoille maksettavien avustusten pienentämistä vetovoimatekijöiden laimentamiseksi.
Saksan uuden vasemmistopuolueen BSW:n johtajan Sahra Wagenknechtin mielestä syitä lisääntyneeseen ulkomaalaisrikollisuuteen ovat kontrolloimattoman maahantulon lisäksi sosiaalinen epätasa-arvo ja lisääntyvä köyhyys.
Integraatio on epäonnistunut
Saksan keskusrikospoliisin johtajan Holger Münchin mukaan synkentyneet luvut kertovat kotoutumisen epäonnistumisesta:
&#8211; Huono koulutustaso, heikko tai kokonaan puuttuva saksan kielen taito yhdessä taloudellisen epävarmuuden kanssa sekä aikaisemmat väkivaltakokemukset korreloituvat rikosten määrään.
Liittopäivillä oppositiossa kristillisdemokraattien oikealla puolella istuva Vaihtoehto Saksalle -puolue (AfD) vaatii täyskäännöstä Saksan siirtolaispolitiikkaan.
Puolueen puheenjohtajan Tino Chrupallan mukaan ulkomaalaisten tekemien väkivallantekojen ja muiden rikosten nopea kasvu todistaa AfD:n olleen oikeassa varoittaessaan rajoittamattoman maahantulon seurauksista.
Laittomien siirtolaisten tulva ei näy pelkästään kuntien voimavarojen loppumisena vaan myös kansalaisten lisääntyvänä pelkona joutua rikoksen uhriksi.
Erityisempiä ongelmia Saksan siirtolaispolitiikassa eivät sen sijaan näe hallituksessa liberaalien kanssa istuvat demarit ja vihreät. Vihreiden liittopäiväedustaja Lamya Kaddor pitää ulkomaalaisten suurta osuutta rikostilastoissa köyhyydestä johtuvana ongelmana.
Poliisiliitto syyttää faktojen vähättelystä
AfD vaatii kristillisdemokraattisen unionin tavoin vakaviin rikoksiin syyllistyneiden ja turvapaikkahakemukselleen hylkäyksen saaneiden nopeaa karkottamista.
Saksalaisessa mittakaavassa poikkeuksellisen paljon huolta synnyttänyt rikostilasto ei ole saanut koko mediassa hyvää vastaanottoa. Vähättelijät löytyvät hallitusta lähellä olevista mediataloista.
Saksan poliisien ammattiliiton puheenjohtaja Rainer Wendt kritisoi Bild-lehdessä Saksan julkisin varoin toimivaa yleisradiota ulkomaalaisrikollisuuden vähättelyn jatkamisesta ja punavihreään ideologiaan pohjautuvasta todellisuudentajun menettämisestä kaikista tuoreista faktoista huolimatta.

Laittomat siirtolaiset ja maahantulijat tekivät Saksassa viime vuonna ennätysmäärän väkivaltarikoksia – tekijät yhä nuorempia

Laittomien maahantulijoiden ja muiden ulkomaalaisten osuus rikoksentekijöistä on kasvanut Saksassa entisestään. Osavaltioiden sisäministerit vaativat hallitukselta siirtolaisvirran patoamista.

Ulkomaalaisten osuus on Saksan väestöstä noin 16 prosenttia. Rikoksentekijöistä heidän osuutensa on osavaltiosta riippuen keskimäärin tuplasti suurempi.
Ulkomaalaisilla tarkoitetaan saksalaisissa rikostilastoissa henkilöitä, joilla ei ole Saksan passia. Kaksoiskansalaiset luokitellaan saksalaisiksi.
Erityisen korkea ulkomaalaisten osuus on varkauksissa, ryöstöissä, tapoissa, pahoinpitelyissä, veitsi-iskuissa ja seksuaalirikoksissa.
Ulkomaalaiset tekivät rikoksista yli kolmanneksen
Yli 13 miljoonan asukkaan Baijerissa, jossa ulkomaalaisten osuus väestöstä on 26 prosenttia, ulkomaalaiset tekivät rikoksista 39 prosenttia.
Saksan suurimmassa osavaltiossa 18 miljoonan asukkaan Nordrhein-Westfalenissa, jossa ulkomaalaisten osuus on 16 prosenttia, tekivät ulkomaalaiset rikoksista 35 prosenttia.
Ulkomaisten tekijöiden määrä on kasvanut edellisvuodesta Baijerissa kahdellatoista ja Nordrhein-Westfalenissa kymmenellä prosentilla.
Ulkomaalaisten osuus kaikista rikoksentekijöistä on kasvanut myös Brandenburgissa ja Rheinland-Pfalzissa.
Sachsen-Anhaltissa heidän osuutensa on noussut vuodessa 39 prosenttia.
Lukuihin sisältyvät myös turvapaikan saaneiden, turvapaikkaa hakevien, eri syistä suojelua saavien ja maassa laittomasti oleskelevien tekemät rikokset.
Taskuvarkauksia, ryöstöjä ja pahoinpitelyä
Nordrhein-Westfalenissa oli ulkomaalaisten osuus kaikista taskuvarkauksista 80, myymälävarkauksista 47, ryöstöistä 45, väkivallanteoista 41, pahoja ruumiinvammoja tuottaneista pahoinpitelyistä 40 ja seksuaalirikoksista 27 prosenttia.
Baijerin osavaltiossa ulkomaalaisten tekemien rikosten kärjessä olivat ryöstöt, pahoinpitelyt, asiakirjojen väärennökset ja erityisesti itäeurooppalaisten rikollisliigojen tekeminä asuntomurrot.
Vertailukelpoisuuden takia saksalaisiin tilastolukuihin ei sisälly rikoksia, joihin vain ulkomaalaiset voivat syyllistyä, kuten laitonta maahantuloa ja laitonta oleskelua.
Ulkomaalaisen uhrina usein toinen ulkomaalainen
Lähes joka toisessa ulkomaalaisen tekemässä väkivallanteossa uhrina on ollut toinen ulkomaalainen, usein pakolainen tai turvapaikanhakija.
Joka neljäs väkivaltarikoksista on tehty pakolaisasuntoloissa. Niissä tilastoa kasvattivat usein poliisin väkivaltainen vastustaminen. Yleisiä olivat myös huumausainerikokset.
Kansallisuuden mukaan luokiteltuna tekijälistan kärjessä olivat turkkilaiset, romanialaiset, syyrialaiset, puolalaiset, bulgarialaiset, ukrainalaiset, afganistanilaiset ja irakilaiset.
Myös Marokosta, Tunisiasta, Algeriasta Egyptistä ja Libyasta kotoisin olevien rikoksentekijöiden määrät kasvoivat.
Ministeri vaati tiukkaa rajavalvontaa
Ulkomaalaisrikollisuuden kasvu huolestuttaa osavaltioiden sisäministereitä.
&#8211; Tilasto osoittaa selvästi, että kontrolloimaton maahantulo vaikuttaa kielteisesti myös turvallisuustilanteeseemme, sanoo Baijerin sisäministeri Joachim Herrmann (CSU).
Hänen mukaansa Saksa tarvitsee perusteellisen muutoksen turvapaikkapolitiikkaan ja ennen kaikkea laittoman maahantulon patoamiseen.
Hermann vaatii yleiselle turvallisuudelle vaarallisten rikollisten karkottamista välittömästi tuomion istumisen jälkeen.
Hän syyttää liittokansleri Olaf Scholzin (sd) johtamaa demarien, vihreiden ja liberaalien hallitusta saamattomuudesta maahanmuutto- ja turvapaikkapolitiikassa.
&#8211; Liittohallituksen on estettävä laittomien siirtolaisten tulo jo Saksan rajalla. Myös EU:n ulkorajoille tarvitaan selkeästi nykyistä tehokkaampi suoja, hän vaatii.
Karmeatkaan kokemukset eivät oikeuta väkivaltaan
Samoilla linjoilla oleva Nordrhein-Westfalenin osavaltion sisäministeri Herbert Reul (CDU) asettaa vaatimuksia myös tulijoille.
&#8211; Lähden siitä, että luotamme suojaa ja turvaa etsivät ihmiset jakavat käsityksemme, mikä on oikein ja mikä väärin.
Reulin mukaan minkäänlaiset vainon ja pelon kokemukset, olivatpa kuinka hirveitä tahansa eivät oikeuta tulijaa rikolliseen käyttäytymiseen häntä hädän hetkellä auttavassa maassa ja sen kansalaisia kohtaan.
Lisää poliiseja ja valistusta maahanmuuttajakortteleihin
Synkkiin rikostilastoihin viitaten Reul haluaa nykyistä enemmän opastusta, valistusta ja muuta ennalta ehkäisevää toimintaa maahantulijoiden asumissa kortteleissa. Myös poliiseja tarvitaan lisää.
&#8211; Tulijoille on tehtävä selväksi, että ruumiillinen koskemattomuus koskee muitakin kuin oman perheen jäseniä. Heidät pitää saada ymmärtämään, että jos tulee ongelmia, niin silloin ei lähdetä ratkomaan niitä omin käsin vaan kutsutaan paikalle poliisi, hän toteaa.
Saksassa jätettiin viime vuonna 351 915 turvapaikkahakemusta, mikä oli yli 100 000 hakemusta enemmän kuin edellisvuonna. Tämän vuoden tammi-helmikuussa on jätetty jo yli 50 000 hakemusta.

Laittoman maahanmuuton kasvu näkyy Saksan rikostilastoissa – yhä useampi tekijä on ulkomaalainen

Surkeat sosiaaliset olosuhteet ja nimelliset rangaistukset rikoksista nimetään automaattisesti keskeiseksi syyksi kasvavaan maahanmuuttajataustaiseen rikollisuuteen. Oikeasti kyse saattaakin olla siitä, että jengi yksinkertaisesti tarjoaa osalle nuorista tyköistuvan ympäristön, jossa voimassa ovat omat lait.

Tutkimukset ulkomailla syntyneiden ja toisen polven maahanmuuttajien yliedustuksesta <a href="https://bra.se/publikationer/arkiv/publikationer/2021-08-25-misstankta-for-brott-bland-personer--med-inrikes-respektive-utrikes-bakgrund.html?lang=sv">rikostilastoissa</a> tuppaavat päätymään aina samaa loppupäätelmään: syynä rikosten polulle lähtemiseen ovat köyhyys ja asuinympäristö, integraation epäonnistuminen sekä alhaiset rangaistukset.
Tohtoriopiskelija Matilde Tiozzo ottaa <a href="https://www.gp.se/ledare/d%C3%A4rf%C3%B6r-%C3%A4r-andra-generationens-invandrare-%C3%B6verrepresenterade-i-brottsstatistiken-1.58540552">Göteborgs Postenissa</a> vankasti perustellen kantaa siihen, että perinteisten maahanmuuttajien rikollisuutta koskevien tutkimusten käsittelytapa on suppea ja osin virheellinenkin.
Maahanmuuttajataustaisten yliedustus rikostilastoissa ei johdu pelkästään vähäisistä sosiaalisista panostuksista, vaan mukaan on otettava myöskin sosiaalipsykologinen ja kulttuurinäkökulma.
Vastuunkantajat kadoksissa
Periaatteessa toisen polven maahanmuuttajan kulttuurinen pääoma on jopa suurempi kuin kantaväestöllä, koska he ovat eläneet kahden eri kulttuurin vaikutuspiirissä. Käytännössä monikulttuurisuus osoittautuu usein mahdottomuudeksi ja johtaa siihen, että henkilö ajautuu erilleen kummastakin kulttuurista.
Tiozzon mukaan vikaa on myös ajassamme. Yksilön oikeuksia ja rajoitettua yhteistä vastuuta korostava yhteiskunnan henkinen ympäristö on johtanut siihen, että yhä harvempi on vastuussa enää mistään.
Perinteiset yhteisyyttä luovat instituutiot kuten koulu, asevelvollisuus ja julkisen palvelun media ovat rakenteellisissa ongelmissa, eikä niistä löydy tyhjän henkisen tilan täyttäjää.
Jengi on hyperkapitalistinen organisaatio
&#8211; Rikollisjengi on omalla tuhoavalla tavallaankin instituutio. Jengissä on selkeä normisto sekä hierarkia ja jokainen jäsen on osa yhteisöä. Siitäkin huolimatta, että kyseisen yhteisön perusta on huojuva, Tiozzo kirjoittaa.
Rikollisjengissä eivät siten päde maahanmuuttajien lähtömaista peräisin olevat normit saatikka uuden kotimaan normit. Tämä olisi hyödyllistä ymmärtää silloin, kun etsitään ratkaisuja mielettömään väkivaltaan.
Maahanmuuttajataustaisten jengien silmitöntä aseidenkäyttöä selittää nyky-yhteiskunta, jossa yhteisyys on pystytetty vankasti materialistiselle perustalle. Jengirikollisuuden voi siten selittää hyperkapitalismina, jossa kilpaillaan kirjaimellisesti viimeiseen hengenvetoon asti ja jossa menestys mitataan viimeisellä rivillä ainoastaan rahassa.
&nbsp;

Toisen polven maahanmuuttajat ovat yliedustettuina rikostilastoissa – syynä ei olekaan köyhyys ja asuinpaikka

Perussuomalaiset sivistysvaliokunnan jäsenet ovat jättäneet eriävän mielipiteen sisäisen turvallisuuden selontekoon. Perussuomalaisten mukaan keskeisiä sisäiseen turvallisuuteen liittyviä teemoja ei ole hahmotettu ja ennen kaikkea selonteko ummistaa silmänsä maahanmuuton aiheuttamilta ongelmilta.

&#8211; Selonteon mukaan maahanmuutto ei itsessään ole sisäisen turvallisuuden kysymys, mutta sääntelemättömänä muuttoliike voi aiheuttaa epävakautta valtioiden sisällä ja välillä. Rajoittamaton humanitäärinen maahanmuutto on yksi keskeisimpiä sisäiseen turvallisuuteen liittyviä kysymyksiä, kuten rikostilastot tai maahanmuuttajanuorten kasvava jengirikollisuus osoittavat, perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen huomauttaa.
Jengiväkivalta lisääntyy
Maahanmuuttajanuorten jengirikollisuus on kasvava ongelma Suomessa, jonka myös poliisi on tuonut sisäisen turvallisuuden asiantuntijatahona esille. Perussuomalaiset arvostelee, ettei lausunnossa oteta tätä merkittävää sisäisen turvallisuuden uhkaa vakavasti huomioon.
&#8211; Mikäli maahanmuuttoon liittyvät vaikutusarviot jätetään tekemättä eikä asiantuntijoita &#8211; kuten poliisia &#8211; kuunnella, seurauksena voi olla Suomen kannalta tuhoisia päätöksiä niin sisäisen turvallisuuden kannalta kuin taloudellisestikin. Tämä vie pohjaa pois myös keskeisiltä ennaltaehkäiseviltä toimilta, perussuomalaisten kansanedustaja Ari Koponen toteaa.
Kotoutuminen omasta tahdosta kiinni
Sivistysvaliokunta korostaa lausunnossaan keskinäistä luottamusta sisäistä turvallisuutta parantavana tekijänä. Asiantuntijalausunnossa kerrotaan, ettei osa maahanmuuttajataustaisten nuorten vanhemmista luota viranomaisiin, jolloin viranomaisten kohtaaminen avun hakemiseksi tai vastaanottamiseksi voi olla vaikeaa.
&#8211; Väestöryhmien väliset kulttuurilliset erot on syytä tunnistaa ja tiedostaa, mutta heikkoihin asenteisiin voidaan myös vaikuttaa sivistämällä, ja aivan ensimmäisenä tulee oppia suomen kieltä – se lienee suurin askel kotoutumiselle.
&#8211; Lopulta turvallisuuden kannalta keskeistä on kuitenkin maahanmuuttajien oma halu ja motivaatio kotoutua osaksi suomalaista yhteiskuntaa. Jos sitä ei ole, niin sanottu kotouttaminen ei toimi – ja tämän näkee tilastoista.
&nbsp;

Perussuomalaiset: Sisäisen turvallisuuden selonteko ei tunnusta haitallisen maahanmuuton ongelmia

Ruotsin jengiterrori herättää jo huolta etelänaapurissakin. &#8211; Ruotsin ongelmasta tulee Tanskan ongelma, jos sitä ei ratkaista, sanoo Tanskan ex-oikeusministeri SVT:n haastattelussa.

De Konservative -puolueen johtaja ja Tanskan entinen oikeusministeri Sören Pape Poulsen <a href="https://www.svt.se/nyheter/inrikes/danske-ex-ministern-om-vi-skulle-bli-som-sverige-vore-det-en-katastrof">kuvailee </a>mielellään, kuinka Ruotsia käytetään aseena tanskalaisessa poliittisessa keskustelussa.
Hän viittaa jokin aika sitten julkaistuun raporttiin, jossa todettiin Ruotsissa tehtävän eniten aseellisia surmia koko Euroopassa suhteessa väestöön.
&#8211; Näemme Ruotsin kaikkein kamalimpana esimerkkinä.
&#8211; En halua olla epäkohtelias mutta haluan kertoa rehellisesti, kuinka me asioista puhumme.
Kova linja tuo Tanskassa tulosta
Sören Pape Poulsen näkisi kernaasti, että Ruotsi seuraisi Tanskan esimerkkiä ja ottaisi kovat otteet käyttöön jengiterroria vastaan. Kuten tuplarangaistus jengirikoksista, sallitut vierailualueet ja anonyymit todistajat. Tanskassa jengiampumiset ovatkin poliisin mukaan vähentyneet selvästi vuodesta 2017 lähtien.
Entinen oikeusministeri on huolissaan siitä, että jengien väkivalta voi ulottua taas Tanskaan, nyt Juutinrauman sillan kautta.
&#8211; Jos sinulla on ruotsalaiset henkilöpaperit voit tuosta vain surauttaa Tanskaan. Tiedän, että tämä on hiukan ristiriitainen asia, mutta luulen monen tanskalaisen olevan tästä huolissaan. Jos meistä tulisi hiukan niin kuin Ruotsi, niin se olisi katastrofi.
&nbsp;

Tanskan entinen oikeusministeri jengirikollisuudesta: Ruotsin tilanne tarkoittaisi Tanskassa katastrofia

Tappava väkivalta on Ruotsissa ennätyskorkealla tasolla. Huomattava osa henkirikoksista tehtiin ampuma-aseilla vuonna 2020. Ruotsin rikostutkimuslaitos ei ole koskaan aiemmin tilastoinut näin murheellisia lukuja.

Ruotsin rikostutkimuslaitos Brå on aloittanut nykymuotoisen väkivaltarikosten tilastoinnin vuonna 2002. Vuonna 2020 Brå <a href="https://via.tt.se/pressmeddelande/slutlig-brottsstatistik-2020-konstaterade-fall-av-dodligt-vald?publisherId=1026483&amp;releaseId=3296179">tilastoi</a> 124 kuolemaan johtanutta väkivaltarikosta. Rikoksen uhrina kuoli koko maassa 13 ihmistä enemmän kuin edellisenä vuonna.
Tilastoista <a href="https://www.expressen.se/nyheter/124-mordades-forra-aret-hogsta-man-matt-nagonsin/">pistää</a> erityisesti esiin Tukholma, jossa tapettiin 11 ihmistä enemmän kuin vuonna 2019.
Uhrit ovat miehiä
Ampuma-asetta käytettiin 39 prosentissa kuolemaan johtaneista väkivaltarikoksissa. Taas nousee esiin Tukholma, sillä koko maan 48 ampuma-aseella tehdystä henkirikoksesta 23 tehtiin Tukholman alueella. Koko vuoden 124 henkirikoksen uhreista 99 oli miehiä tai poikia. Miesten osuus tapetuista henkilöistä kasvoi, kun taas naisten ja tyttöjen uhrimäärä pysyi samana kuin vuotta aiemmin.
Vaikka vuosi 2020 oli mustin koko tilastohistorian aikana, kuolemaan johtanut väkivalta oli suhteellisesti ottaen lähes yhtä korkealla 1990-luvun alussa. Tuolloin tosin ampuma-aseita käytettiin harvemmin.
&nbsp;

Ruotsissa tapettiin vuonna 2020 enemmän ihmisiä kuin koskaan mittaushistorian aikana

Tanskan etiopialaistaustainen maahanmuuttoministeri vaatii, että jatkossa maahanmuuttajien rikos- ja työttömyystilastot pitää eritellä tarkemmin. Ministerin mukaan tietyistä maista tulevat aiheuttavat selvästi enemmän ongelmia kuin toisista. Pelkkä jako EU- tai länsimaihin ja muihin maihin ei riitä, vaan poliittisen päätöksenteon tueksi tarvitaan tarkempaa tietoa. 
Sosialidemokraatteja edustava maahanmuuttoministeri Mattias Tefaye vaatii, että jatkossa maahanmuuttajien etninen tausta pitää pitää eritellä tarkemmin rikos- ja työttömyystilastoissa. Maahanmuuttoministeriön julkaiseman <a href="https://uim.dk/nyheder/tesfaye-ny-statistik-skal-give-et-mere-praecist-billede-af-integrationsudfordringerne">tiedotteen</a> mukaan ministeri kaipaa tarkempia tilastoja, jotta maahanmuutosta voitaisiin keskustella faktojen perusteella.
Nykyinen tilastointitapa ei ministeriön mukaan anna riittävän tarkkaa tilannekuvaa kotoutumisen haasteista, koska kaikki ei-länsimaiset maahanmuuttajat on niputettu yhteen. Jatkossa niin kutsutuista MENAP-maista (Pohjois-Afrikka, Lähi-itä, Afganistan, Pakistan) ja Turkista tulevat maahanmuuttajat on tarkoitus käsitellä omana tilastoryhmänään.
<h4>Uusi tilastointitapa osoittaa ongelmat tarkemmin</h4>
Uuden jaottelun mukaan tehdyt alustavat laskelmat osoittavat, että 4,6 prosenttia MENAP-maista ja Turkista tulleista 15-29-vuotiaista miehistä on tuomittu rikoksista, kun taas muiden ei-länsimaiden kohdalla prosenttiluku on vain 1,8. Naisten työllisyystilastot osoittavat, että vain 42 prosenttia MENAP-maista ja Turkista tulleista 25-64-vuotiaista naisista kävi töissä vuonna 2018, kun muiden ei-länsimaiden naisista työssä kävi 62 prosenttia.
Tanskassa on yli puoli miljoonaa muualta kuin länsimaista tullutta maahanmuuttajaa ja heidän jälkeläistään. Turkista ja MENAP-maista tulleet muodostavat yli puolet tästä ryhmästä.
Valtionvarainministeriön tekemien laskelmien mukaan Turkin ja MENAP-maiden maahanmuuttajat ja heidän jälkeläisensä aiheuttavat keskimäärin kolminkertaiset kulut Tanskan julkiselle taloudelle verrattuna muista ei-länsimaista, kuten esimerkiksi Thaimaasta, Sri Lankasta tai Brasiliasta tuleviin ihmisiin.
<h4>Tietopohjaista päätöksentekoa</h4>
Tanskan maahanmuuttoministeri perustelee uutta jaottelua sillä, että se auttaa keskittymään kotoutumisen todellisiin ongelmiin.
&#8211; Parhaat päätökset tehdään oikean tiedon pohjalta, Mattias Tesfaye korostaa.
Samanlaista tietopohjaista päätöksentekoa maahanmuuttopolitiikkaan ovat vaatineet myös perussuomalaiset. Perussuomalaisten ajatuspaja Perusta on julkaissut useita maahanmuuton kuluihin liittyviä <a href="https://www.suomenperusta.fi/tutkimus/">tutkimuksia</a> laadukkaamman maahanmuuttokeskustelun tueksi.
<h4>&#8220;Tilastointi lähtömaan mukaan ei ole rasismia&#8221;</h4>
Tesfaye itse on syntynyt Tanskassa etiopialaisen isän ja tanskalaisen äidin perheeseen. Hän ei pidä lähtömaan pohjalta tehtyjä tilastoja &#8220;rasistisina&#8221; vaan välttämättöminä, koska päättäjät tarvitsevat rehellisiä tilastolukuja, kertoo <a href="https://www.berlingske.dk/danmark/tesfaye-afviser-kritik-af-nye-stigmatiserende-udlaendingetal-jeg-synes">Berlingske</a>-lehti.
&#8211; Minun mielestäni jokaisen pitää olla ylpeä identiteetistään ja juuristaan, sanoo maahanmuuttoministeri Tesfaye, joka luokittelee itsensä &#8220;puoliksi etiopialaiseksi ja 100 prosenttia tanskalaiseksi&#8221;.
&#8211; Mutta päättäjien on saatava rehellisiä lukuja, jotka kuvaavat integroitumisen haasteita. Minä näen, että Thaimaasta, Filippiineiltä ja Etelä-Amerikasta tulevat maahanmuuttajat pärjäävät ihan eri tavalla kuin vaikkapa Lähi-idästä tulevat, joten mielestäni ei ole rasistista luokitella maita sen perusteella.
Ministeri Tesfaye kertoo Berlingske-lehdelle saaneensa Tanskassa asuvilta thaimaalaisilta huolestuneita viestejä, joissa he valittivat sitä, että nykyinen tilastointitapa leimaa heidätkin työttömiksi ja rikollisiksi.
Göteborgs Posten -lehden <a href="https://www.gp.se/nyheter/v%C3%A4rlden/dansk-minister-vill-kartl%C3%A4gga-migrantbakgrund-1.38521231">haastattelemat</a> tanskalaistutkijat toivottavat uuden tilastointitavan tervetulleeksi. Rockwool-säätiön tutkija Lars Højsgaard Andersen toteaa, että tarkempi jaottelu auttaa tunnistamaan ne ryhmät, joita yhteiskunnan pitää erityisesti tukea. Myös Vive-tutkimuskeskuksen Torben Tranæs pitää tarkempaa tilastointia hyvänä, mutta varoittaa, että ketään ei saa stigmatisoida tilastoilla.
<h4>Tesfayella aiemminkin tiukka linja</h4>
Suomen Uutiset on kertonut aiemminkin Tanskan maahanmuuttoministerin vetämästä tiukasta linjasta. Mattias Tesfaye on muun muassa todennut, että etenkin muslimimaahanmuutto on <a href="https://www.suomenuutiset.fi/ministeri-maahanmuutto-on-tehnyt-tanskasta-vahemman-vapaan-maan/">tehnyt Tanskasta vähemmän vapaan maan</a>. Tesfaye on <a href="https://www.suomenuutiset.fi/maahanmuuttotaustainen-tanskalaisdemari-pit/">vaatinut</a> kattoa maahantulijoiden määrälle ja paluumuuton edistämistä.
Huhtikuussa Tanskan hallitus ilmoitti perustavansa uuden viraston, jonka tarkoituksena on edistää maassa laittomasti oleskelevien henkilöiden muuttoa takaisin omiin kotimaihinsa. Uuden laitoksen nimeksi tuli ytimekkäästi <a href="https://www.suomenuutiset.fi/tanska-perustaa-kotimatkaviraston-laittomasti-maassa-olevien-kotiinpaluun-edistamiseksi/">Kotimatkavirasto</a>.

Tanskan maahanmuuttoministeri haluaa tarkempia tilastoja maahanmuuttajaryhmistä – rikos- ja työttömyystilastot pitää eritellä tarkemmin

Veitsihyökkäys kahta keski-ikäistä miesturistia vastaan Dresdenin vanhassa kaupungissa on osoittautunut terrori-iskuksi. Saksassa on paljon nuoria, radikalisoituneita muslimimiehiä, ja etenkin turvapaikanhakijoina maahan tulleet ovat valtavasti yliedustettuina väkivalta- ja henkirikostilastoissa. 
Dresdenissä lokakuun alussa tapahtuneesta veitsihyökkäyksestä on vangittu 20-vuotias syyrialainen turvapaikanhakija, <a href="https://www.dw.com/de/dresdner-messerattacke-war-vermutlich-terroranschlag/a-55350690">kertoo</a> Saksan yleisradio. Syyrialaismies oli tullut Saksaan vuonna 2015 alaikäisenä turvapaikanhakijana.
Hän on saanut kielteisen päätöksen turvapaikkahakemukseensa, mutta häntä ei ole käännytetty maasta. Bild-lehden <a href="https://www.bild.de/bild-plus/regional/dresden/dresden-aktuell/terror-verdacht-in-dresden-messer-moerder-ist-verurteilter-is-anhaenger-73517156.bild.html">mukaan</a> hänet tuomittiin jo vuonna 2018 nuorena rikoksentekijänä 2 vuoden ja 9 kuukauden vankeusrangaistukseen Isis-järjestön tukemisesta.
Vapautui vankilasta vain muutama päivä ennen iskua
Syyrialainen Abdullah A. oli vapautunut nuorisovankilasta vain muutama päivä ennen terrori-iskuaan. Hän löi veitsellä kahta muualta Saksasta tullutta turistia Dresdenin vanhassa kaupungissa. 55-vuotias uhri kuoli myöhemmin sairaalassa. Toinen uhreista, 53-vuotias mies, haavoittui vakavasti. Epäilty saatiin kiinni DNA-jälkien perusteella pari viikkoa teon jälkeen.
Saksassa on paljon nuoria, radikalisoituneita muslimeja, jotka juhlivat <a href="https://www.suomenuutiset.fi/herattaako-opettajan-terroristinen-murha-eurooppalaiset-puolustamaan-sananvapautta-vai-jatkuuko-tiedostajien-myllytys-oikeutettu-kosto-kolonialismista/">Ranskan äskettäisen terrori-iskun</a> tekijää sankarinaan, <a href="https://www.tagesspiegel.de/politik/radikalisierte-muslime-in-deutschland-fuer-sie-ist-der-moerder-aus-frankreich-ein-idol/26288138.html">kertoo</a> Tagesspiegel-lehti. Myös Ranskan terroristilla oli yhteyksiä Isis-järjestöön.
&#8211; Islamistinen terrorismi on jatkuva uhka yhteiskunnallemme, kommentoi oikeusministeri Christine Lambrecht Saksan yleisradiolle.
&#8211; Poliisin, turvallisuusviranomaisten ja oikeuslaitoksen on oltava varuillaan ja toimittava päättäväisesti, oikeusministeri jatkoi.
Turvapaikanhakijat yliedustettuina väkivaltarikostilastoissa
Turvapaikanhakijat ovat selvästi yliedustettuina väkivaltarikostilastoissa, <a href="https://www.bild.de/politik/inland/politik-inland/kriminalitaet-asylzuwanderer-bei-mord-und-totschlag-haeufiger-tatverdaechtig-73463090.bild.html">uutisoi</a> Bild-lehti äskettäin. Saksan keskusrikospoliisin laatiman tilastokatsauksen perusteella joka kahdeksas (13,3 %) törkeästä pahoinpitelystä vuosina 2015-19 epäilty oli turvapaikanhakija. Tämä tarkoittaa lähes sataa tuhatta turvapaikanhakijan tekemää törkeää pahoinpitelyä kyseisellä viiden vuoden ajanjaksolla.
Murhissa ja tapoissa turvapaikanhakijoiden osuus oli vielä hieman suurempi: 14,9 prosenttia. Tämä tarkoittaa yli kahta tuhatta turvapaikanhakijan tekemää henkirikosta. Tilastollisesti turvapaikanhakijoiden yliedustus on valtava, sillä he edustavat vain noin kahta prosenttia koko väestöstä.

Islamistinen veitsi-isku Dresdenissä – Isis-kannattaja oli tullut turvapaikanhakijana Saksaan

Maahanmuuttajat ja heidän lapsensa ovat vahvasti yliedustettuina pohjoismaisissa rikostilastoissa. Tähän tulokseen on tullut Ruotsin rikosseuraamuslaitos (Brå), joka on sukeltanut syvälle myös oman maansa tilastoihin.

Ulkomaalaisen taustan omaavien henkilöiden osuus tilastoissa on huomattavan suuri, vaikka tilastoja kuinka väänneltäisiin ja lukuun otettaisiin henkilön ikä, sukupuoli tai jokin muu sosioekonominen muuttuja.
Itse asiassa maahanmuuttajien ja heidän jälkeläistensä riski ajautua rikosten poluille on tilastollisesti jopa 2,5 kertainen kantaruotsalaisiin verrattuna.
Yhtä selitystä ei ole
”Tavanomaiset riskitekijät eivät riitä selittämään ulkomaalaistaustaisten yliedustusta”, <a href="https://www.bra.se/publikationer/arkiv/publikationer/2019-10-17-nordiska-studier-om-brottslighet-bland-personer-med-utlandsk-och-inhemsk-bakgrund.html?lang=sv">kirjoittaa</a> Brå. Erityistä on sekin, että ”ulkomailla syntyneet ovat raskaasti yliedustettuina kaikkein vakavimmissa rikoksissa. Erityinen piirre tuloksissa on se, että toisen polven siirtolaisten rikollisuus on suurempaa kuin heidän vanhempansa.
Brå:n omassa tutkimuksessa selviteltiin kahden eri aikakauden tilastoja Ruotsin osalta, vuosia 2002-2006 sekä vuosia 2013-2017. Selvitys tehtiin myös rikoksesta epäillyn sukupuolen ja iän mukaan. Ruotsalaisen taustan omaavien henkilöiden rikollisuus oli pienentynyt ajanjaksojen välillä 51 prosentista 42 prosenttiin.
Enemmistö tekee rikoksista alle puolet
Ruotsin kymmenmiljoonaisesta väestöstä vajaa neljännes on maahanmuuttajia tai heidän jälkikasvuaan. Lukuja voisi halutessaan tulkita niinkin, että runsaat 7,5 miljoonaa henkilöä tekee Ruotsin rikoksista 42 prosenttia ja vajaat 2,5 miljoonaa rötöstelee loput 58 prosenttia.
Ruotsissa on huomattu jo 1970-luvun puolivälistä lähtien, että ulkomaalaistaustaiset henkilöt syyllistyvät useimmin rikoksiin, kuin mitä heidän osuutensa väestöstä antaisi odottaa. Sama tilanne on tutkimusten valossa myös Norjassa, Tanskassa ja Suomessa. Suomessa tämän alan tutkimus on tosin ollut muita Pohjoismaita vähäisempää.

Pohjoismaiset tutkimukset: Maahanmuutto lisää rikollisuutta

Perussuomalaisten kansanedustaja Olli Immonen jätti 25.9.2019 hallituksen vastattavaksi kirjallisen kysymyksen, jossa hän vaati hallitukselta toimenpiteitä suomalaisten heikentyneen turvallisuustilanteen parantamiseksi.

Olli Immosen mukaan erityisesti ulkomaalaisperäisen seksuaalirikollisuuden määrän kasvu on johtanut Suomessa kestämättömään tilanteeseen. Maahanmuuttopolitiikan tiukentamisen lisäksi hän vaatii hallitukselta seksuaalirikoksista annettavien rangaistusten tiukentamista, erityisesti seksuaalirikoksista annettavien tuomioiden alarajojen nostamista.
Immosen mukaan sisäministeri Maria Ohisalon (vihr.) vastaus kirjalliseen kysymykseen maahanmuuton aiheuttamasta seksuaalirikosten määrän kasvusta antaa kuvan, ettei hallituksella ole todellista tahtotilaa puuttua kasvaneeseen ulkomaalaisperäiseen seksuaalirikollisuuteen.
Viimeisimpinä uhrina vanhus
Sisäministeri Ohisalon vastauksessa kuitenkin todetaan, että muun muassa lapsiin kohdistuvien törkeiden seksuaalirikosten vähimmäisrangaistuksia korotetaan tällä hallituskaudella.
&#8211; Tämä ehdotus saa täyden tukeni, mutta samaan aikaan on kuitenkin todettava erityisesti viime viikon Oulussa tapahtuneen vanhuksen raiskaukseen viitaten, ettei minkään ikäinen nainen ole suojassa uudelta raiskauskulttuurilta.
&#8211; Oulussa raiskattiin viime viikolla 1930-luvulla syntynyt nainen. Kaiken ikäisiin ihmisiin kohdistuvien seksuaalirikosten vähimmäisrangaistuksia on korotettava, Immonen sanoo.
Vakaviin rikoksiin syyllistyneet karkotettava
Ministeri Ohisalo tuo vastauksessaan esiin nykyisen lainkirjauksen, jossa todetaan ”jos ulkomaalainen syyllistyy Suomessa rikokseen, hänet voidaan karkottaa”. Vastauksessa tuodaan myös ilmi, että rikoksiin syyllistyneiden karkotuspäätökset ”voidaan” panna täytäntöön nopeutetusti, mutta karkottamisessa otetaan huomioon esimerkiksi perhesiteet.
&#8211; Laissa on nyt liikaa voida-verbejä. Karkottamistoimenpiteitä on tehtävä välittömästi ilman viranomaisten liian suurta harkintavaltaa. Ei riitä, että vakavaan rikokseen syylliseksi todettu ulkomaalainen ”voidaan” karkottaa. Hänet pitää karkottaa. Rikoksiin syyllistyneitä maahanmuuttajia ei saa jättää poistamatta maasta esimerkiksi perhesyiden nojalla, Immonen toteaa.
Ministerillä käsittämätön kanta
Immosen mielestä on käsittämätöntä, että ministeri Ohisalon mukaan ”ei mikä tahansa rikos, vaikka sitä pidettäisiin kuinka vakavana, voi johtaa ulkomaalaisen henkilön Suomen kansalaisuuden menettämiseen”.
&#8211; Mielestäni ulkomaalaisen henkilön vakavaan rikokseen syyllistyminen on riittävä peruste Suomen kansalaisuuden menettämiselle. Myös toistuviin rikoksiin syyllistymisen tulee olla riittävä peruste sekä karkottamiselle että kansalaisuuden menettämiselle.
&#8211; Ministerin vastauksesta käy ilmi se ikävä tosiasia, ettei suomalaisten turvallisuuden parantaminen ole hallituksen toimenpidelistalla. Hallituksella ei selvästikään ole halua ryhtyä vaikuttaviin toimiin ongelmien ratkaisemiseksi eikä riittävää tahtoa ulkomaalaistaustaisen seksuaalirikosaallon tehokkaaseen torjumiseen, Immonen sanoo.
Palautussopimukset nopeasti kuntoon
Immonen vaatii, että seksuaalirikollisuuden kitkemiseksi Suomen maahanmuuttopolitiikkaa tiukennetaan erityisesti kolmansista maista tulevien kohdalla.
&#8211; Suomesta on tehtävä lainsäädäntöä muuttamalla vähiten houkuttelevin pohjoismaa turvapaikanhakijoiden silmissä. Seksuaalirikollisuuden kasvu on seurausta haitallisesta maahanmuutosta, ja se on nähtävissä ulkomaalaisten yliedustuksena seksuaalirikostilastoissa.
&#8211; Esimerkiksi kaikki kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneet, ja maassa laittomasti olevat henkilöt, tulee ottaa säilöön ja karkottaa Suomesta. Palautussopimukset on saatava nopeasti kuntoon kolmansien maiden kanssa. Lisäksi Suomen kansalaisuuden saamisen ehtoja on tiukennettava, Immonen sanoo.

Immonen: Ministeri Ohisalon vastaus teki asian harvinaisen selväksi – “Hallitus ei aio puuttua maahanmuutosta aiheutuvaan seksuaalirikosaaltoon”

Ou­lun po­lii­si jul­kai­si hei­nä­kuus­sa ri­kos­ti­las­tot tam­mi-ke­sä­kuul­ta 2019. Sek­su­aa­li­ri­kok­sia tuli Ou­lun po­lii­si­lai­tok­sen tie­toon 205 kap­pa­let­ta, kun edel­lis­vuon­na mää­rä oli vas­taa­va­na ai­ka­na 111. Lap­sen sek­su­aa­li­sia hy­väk­si­käyt­tö­jä il­moi­tet­tiin 42 kap­pa­let­ta enem­män kuin edel­lis­vuon­na, kirjoittaa perussuomalaisten kansanedustaja Olli Immonen Rantalakeus-lehden kolumnissaan.

Ou­lun kau­pun­gin alu­eel­la il­moi­tet­tu­jen sek­su­aa­li­ri­kos­ten mää­rän kas­vu oli pe­rä­ti yli sata pro­sent­tia edel­li­seen vuo­teen ver­rat­tu­na. Ul­ko­maa­lais­ten osuus sek­su­aa­li­ri­kok­sis­sa oli Ou­lun po­lii­si­lai­tok­sen alu­eel­la ku­lu­va­na vuon­na noin 40 pro­sent­tia.
&#8211; Suo­mes­sa kir­jat­tiin vii­me vuon­na 3 856 sek­su­aa­li­ri­ko­sil­moi­tus­ta. Vuo­teen 2017 ver­rat­tu­na il­moi­tuk­sia oli yli 500 enem­män. Eri­tyi­ses­ti il­moi­tuk­set lap­siin koh­dis­tu­neis­ta sek­su­aa­li­ri­kok­sis­ta kas­voi­vat ti­las­to­jen mu­kaan vii­me vuon­na sel­väs­ti. Vuon­na 2017 il­moi­tuk­sia teh­tiin 1 188, kun vuon­na 2018 nii­tä teh­tiin jo pe­rä­ti 1 410, kansanedustaja Olli Immonen kirjoittaa Rantalakeudessa.
Kyse on poliittisesta tahtotilasta
Ul­ko­maa­lais­taus­tai­set hen­ki­löt, eri­tyi­ses­ti ira­ki­lai­set ja af­ga­nis­ta­ni­lai­set, ovat ti­las­to­jen mu­kaan ylie­dus­tet­tui­na sek­su­aa­li­ri­kos­ti­las­tois­sa. Koko maas­sa ul­ko­maa­lais­ten epäil­ty­jen osuus tie­toon tul­leis­ta sek­su­aa­li­ri­kok­sis­ta oli 25,3 pro­sent­tia.
&#8211; Osuus on suu­ri, kun ote­taan huo­mi­oon, et­tä ul­ko­maan kan­sa­lai­sia on Suo­mes­sa noin 5 pro­sent­tia vä­es­tös­tä. Ti­las­tois­sa ”ul­ko­maa­lai­sek­si” ei enää lu­e­ta sel­lais­ta ul­ko­maa­lais­ta hen­ki­löä, joka on saa­nut Suo­men kan­sa­lai­suu­den.
Asi­an­tun­ti­joi­den mu­kaan ul­ko­maa­lais­ten ylie­dus­tus sek­su­aa­li­ri­kok­sis­sa joh­tuu muun mu­as­sa kult­tuu­rie­rois­ta.
&#8211; Is­la­mi­lai­ses­sa kult­tuu­ris­sa nais­ten oi­keuk­siin ja su­ku­puol­ten vä­li­seen tasa-ar­voon ei suh­tau­du­ta sa­mal­la ta­val­la kuin län­si­mai­ses­sa kult­tuu­ris­sa.
&#8211; Sek­su­aa­li­ri­kos­ten mää­rän kas­vu on ää­rim­mäi­sen huo­les­tut­ta­va il­miö. Po­lii­ti­koil­ta vaa­di­taan vai­kut­ta­via toi­mia on­gel­maan puut­tu­mi­sek­si &#8211; kyse on en­si­si­jai­ses­ti po­liit­ti­ses­ta tah­to­ti­las­ta, Immonen muistuttaa.
Maahanmuuton vetovoimatekijät pois
Immonen perää hallitukselta riittäviä resursseja li­sään­ty­neen sek­su­aa­li­ri­kol­li­suu­den en­nal­ta­eh­käi­syyn ja tut­kin­taan. Tä­män li­säk­si tar­vi­taan sek­su­aa­li­ri­kok­sis­ta an­net­ta­vien ran­gais­tus­ten tiu­ken­ta­mis­ta.
&#8211; Sek­su­aa­li­ri­kok­sis­ta an­net­ta­vien tuo­mi­oi­den ala­ra­jo­ja on nos­tet­ta­va. Ylä­ra­jo­ja nos­ta­mal­la ei saa­da ha­lut­tua vai­ku­tus­ta, kos­ka oi­keu­sas­teet an­ta­vat yleen­sä lä­hem­pä­nä ala­ra­jo­ja ole­via ran­gais­tuk­sia, Immonen toteaa.
&#8211; Tar­vi­taan myös vas­tuul­li­sem­paa maa­han­muut­to­po­li­tiik­kaa. Suo­mel­la on Poh­jois­mai­den löy­sin tur­va­paik­ka­po­li­tiik­ka, mitä tu­lee esi­mer­kik­si per­hee­nyh­dis­tä­misk­ri­tee­rei­hin. Maa­han­muut­to­po­li­tiik­kaa on tiu­ken­net­ta­va, ja maas­tam­me on teh­tä­vä vä­hi­ten hou­kut­te­le­vin Poh­jois­maa tur­va­pai­kan­ha­ki­joi­den sil­mis­sä. Kaik­ki maa­han­muu­ton ve­to­voi­ma­te­ki­jät on kar­sit­ta­va.
Palautussopimukset viimein kuntoon
Immosen mielestä tur­va­pai­kan­ha­ki­joi­den vas­taa­not­ta­mi­ses­ta tu­lee jat­kos­sa luo­pua ko­ko­naan &#8211; ja oi­ke­as­ti hä­dä­na­lai­sia ihmisiä on au­tet­ta­va läh­tö­mais­sa ja läh­tö­mai­den lä­hi­a­lu­eil­la.
&#8211; Tätä en­nen on tär­keä pi­tää huo­li sii­tä, et­tä kaik­ki kiel­tei­sen tur­va­paik­ka­pää­tök­sen saa­neet ja maas­sa lait­to­mas­ti ole­vat hen­ki­löt ote­taan säi­löön ja kar­ko­te­taan Suo­mes­ta. Ri­kok­siin syyl­lis­ty­nei­den ul­ko­maa­lais­ten kar­kot­ta­mi­sia on te­hos­tet­ta­va ny­kyi­ses­tä, muun mu­as­sa saat­ta­mal­la pa­lau­tus­so­pi­muk­set kun­toon kol­man­sien mai­den kans­sa.
&#8211; Li­säk­si Suo­men kan­sa­lai­suu­den saa­mi­sen eh­to­ja on tiu­ken­net­ta­va, ja jat­kos­sa Suo­men kan­sa­lai­suus on pe­ruu­tet­ta­va va­ka­viin tai tois­tu­viin ri­kok­siin syyl­lis­ty­neil­tä ul­ko­maa­lai­sil­ta hen­ki­löil­tä, Immonen esittää kolumnissaan.

Immonen: Sek­su­aa­li­ri­kos­ten määrä jatkaa kasvuaan – “Rikoksiin syyllistyneiden ulkomaalaisten karkotuksia tehostettava”

Espoon kaupunginvaltuustossa käsiteltiin 20.5. valtuustokysymystä seksuaalirikosten ennaltaehkäisystä Espoossa. Valtuuston käymässä keskustelussa syitä seksuaalirikosten määrän kasvulle etsittiin internetissä lisääntyneestä vihapuheesta, huonosta kaupunkisuunnittelusta ja huumeisiin liittyvästä rikollisuudesta.

Perussuomalaisten valtuutettu Simo Grönroos kummaksui omassa puheenvuorossaan asiasta käytyä <a href="http://www.mediaserver.fi/live/espoo">keskustelua</a> ja sitä, että maahanmuuttajien merkittävältä roolilta seksuaalirikosten tekijöinä oltiin sulkemassa silmät.
Ulkomaalaiset yliedustettuina raiskaustilastoissa
Grönroos muistutti, että poliisihallituksen alkuvuodesta antamien tietojen mukaan viime vuonna neljännes maassa tehdyistä raiskauksista oli ulkomaalaisten tekemiä. Helsingin osalta tilastot olivat vielä tylympiä ja jo puolet kaupungissa tehdyistä raiskauksista oli ulkomaalaisten tekemiä.
Grönroos muistutti, että jos otetaan huomioon Suomen kansalaisuuden saaneet maahanmuuttajat, niin luvut ovat tällöin vielä tätäkin jyrkempiä.
Grönroos nosti myös esiin, että Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen selvitykset ovat jo vuosia osoittaneet, että Pohjois-Afrikasta ja Lähi-idästä tulevat muuttajat syyllistyvät kantaväestöön nähden, sosioekonomiset tekijät huomioon ottaen, yli kymmenkertaisella todennäköisellä raiskauksiin.
Vihervasemmisto syyllisti kantasuomalaisia
Olemassa olevasta tilastotiedosta huolimatta moni valtuutettu ei nähnyt yhteyttä maahanmuuton ja turvattomuuden välillä. Vihreiden Pinja Nieminen korosti sitä, että enemmistö tekijöistä oli kantasuomalaisia. Vasemmistoliiton Liisa Kivekäs nosti esiin, että kantaväestön keskuudessa on aina ollut seksuaalirikoksia. Vihreiden Mari Anthoni totesi niin ikään, että seksuaalirikoksiin syyllistyvät myös kantasuomalaiset ja että kaikissa ryhmissä on ihmisiä, jotka tekevät rikoksia.
Eurovaaliehdokkaana oleva Grönroos ihmetteli vastapuheenvuorossaan sitä, miten esille nostettu tilastotieto maahanmuuttajien hälyttävän suuresta osuudesta raiskausten tekijöinä, ei edelleenkään saanut valtuustoa käsittämään maahanmuuton osuutta asiaan ja heitti puheenvuoronsa lopussa ilmaan kysymyksen:
&#8211; Mikä saa teidän silmät aukeamaan?

Espoon valtuusto etsi syitä seksuaalirikoksiin vihapuheesta, kaupunkisuunnittelusta ja huumeista – maahanmuuttajien raiskaustilastoja esiin nostanut perussuomalaisten Grönroos: ”Mikä saa teidän silmät aukeamaan?”