Sosiaali- ja terveysministeri Kaisa Juuso Ruotsissa: Liika älylaitteiden käyttö heikentää lasten hyvinvointia

Garedewilta toimenpidealoite nuoren määritelmän kaventamiseksi nuorisolaissa: 10-vuotiaat ja 29-vuotiaat eivät kuulu samoihin nuorteniltoihin

Etelä-Amerikan Elon Musk ei kuvia kumarra – aikoo laittaa Argentiinan talouden paraatikuntoon vaikka väkisin

Merituulivoiman rakentamisesta kannattamatonta –  kohoavat kustannukset, lisääntynyt kilpailu ja inflaatio syövät katteet

Merkittäviä verohyvityksiä suurille teollisille investoinneille – valtiovarainministeri Purra: ”Hallitus tukee suomalaista työtä ja teollisuutta”

Media jatkaa Trumpin demonisointia toisen salamurhayrityksen jälkeenkin – Trump: “En luovuta ikinä!”

Keskisuomalaisen päätoimittaja Yle-pomo Riikka Räisäsestä: Näillä näytöillä joku muu päätoimittaja olisi jo eronnut

Aamulehden ex-päätoimittaja: Ylen piikkiin rakastajansa kanssa matkustanut uutispomo Riikka Räisänen pitäisi siirtää syrjään

Poliisi nappasi Helsingin yliopiston kunniatohtorin kiinni kahdesti – ensin Kööpenhaminassa, sitten Tukholmassa

Halla-aho: Arvelen, että moni muukin kuin persukansa alkaa ymmärtää Ylen prioriteetteja – ”Leikkausvaraa riittää myös tulevaisuudessa”

Antikainen: Yle on väärässä – uutiset somaliaksi ja arabiaksi eivät auta sopeutumaan suomalaiseen yhteiskuntaan

rikkidirektiivi

Vihreän politiikan hinta

Eduskunnan valtiovarainvaliokunnan perussuomalaiset jäsenet, kansanedustajat Pentti Kettunen, Ville Vähämäki ja Kauko Tuupainen ovat jättäneet valiokunnassa vastalauseen liittyen hallituksen esitykseen energiaverotusta koskevan lainsäädännön muuttamiseksi. Valiokunnan jäsenet katsovat, että Suomen energiaintensiivisen teollisuuden kilpailukyky on kärsinyt hallituksen energiaveronkorotuksista mittavan vahingon.
&#8211; Suomen kilpailukykyä on jo kuritettu niin sanotun rikkidirektiivin käyttöönotolla ja heti perään hallitus aikoo säätää windfall-veron sekä nostaa sähkön verotusta, vastalauseessa todetaan ja huomautetaan näiden toimien olevan ristiriidassa teollisuuden toimintaedellytysten kohentamista lupaavan hallitusohjelman kanssa.
Valtiovarainvaliokunnan perussuomalaiset toteavat, että tasaveroluonteisten energiaverojen korotukset rokottavat valtiovarainministeriön omienkin laskelmien mukaan pienituloisia jopa arvonlisäverotuksen korotusta pahemmin. Perussuomalaiset kantavat huolta erityisesti taajama-alueen ulkopuolella asuvista yksinhuoltajista ja eläkeläisistä, joiden energiakulut saattavat ylittää jopa 20 % käytettävissä olevista tuloista.
&#8211; Jyrki Kataisen ja Mari Kiviniemen hallitusten toteuttamat veronkorotukset ovat johtaneet siihen, että myös Suomesta löytyy enenevässä määrin niin sanottuja energiaköyhiä eli henkilöitä, joille tuottaa vaikeuksia suoriutua lämmitykseen ja sähkönkulutukseen liittyvistä kustannuksista, vastalauseessa sanotaan.
Perussuomalaisen energiapolitiikan keskeinen tavoite on kotimaisen energian aseman parantaminen suhteessa tuontienergiaan. Hallituksen harkitsematon päätös leikata kotimaisen bioenergian kuten turpeen ja puuenergian tukia on johtanut siihen, että useat energiayhtiöt ovat korvanneet bioenergian kivihiilellä. Negatiivisen kehityksen kääntämiseksi tulisikin turpeen verotuki ja metsähakkeen tuki palauttaa vuoden 2012 tasolle.

Valtiovarainvaliokunnan perussuomalaiset: energiaveropolitiikan suuntaa muutettava

Kansanedustaja Pentti Kettunen ja 38 perussuomalaista kansanedustajaa ovat tehneet Jäämeren rautatie -hanketta koskevan talousarvioesityksen, jossa ehdotetaan rautatieyhteyden suunnittelemista Pohjoiselle jäämerelle.
Kettusen mukaan Pohjoisen jäämeren ja Koillisväylän kautta rakennettava laivausreitti ratkaisisi Suomen vientiteollisuudelle rikkidirektiivistä aiheutuvat ongelmat. Samalla se palvelisi koko pohjoisen Suomen vientiteollisuutta, kaivos- ja puunjalostusteollisuus mukaan lukien. Suomelle avautuisi mahdollisuudet kehittää tuontia ympärivuotisen syväsataman Kirkkoniemen kautta.
&#8211; Jäämeren rautatie -hanke toteutuessaan olisi kauaskantoinen ja historiallinen, todellinen infrastruktuurihanke, jolla olisi positiivisia vaikutuksia Suomen hyvinvoinnille jopa vuosisadoiksi, Kettunen perustelee esitystä.
<a href="http://www.perussuomalaiset.fi/jaameren-rautatiesta-perussuomalaisten-ryhmaaloite/" target="_blank">Tiedote</a> &gt;

Perussuomalaiset esittävät rautatieyhteyttä Pohjoiselle jäämerelle

Eduskunnassa käytiin vilkas keskustelu aikanaan Suomelle todella epäedullisesta rikkidirektiivistä. Sitä ajoi voimakkaasti vihreiden Satu Hassi, ja siitä vastuuta saa kantaa myös edellisen hallituksen keskustalainen liikenneministeri Anu Vehviläinen. Direktiivin hyväksymisellä aiheutettiin Suomen vientiteollisuudelle noin miljardin lisälasku. Rikkidirektiivin lopullisesti hyväksyi Jyrki Kataisen hallitus.
Käydyssä keskustelussa myös hallituspuolueiden kansanedustajat myönsivät direktiivin kohtelevan Suomea täysin epäoikeudenmukaisesti muihin eurooppalaisiin valtioihin verrattuna. Välimerihän rajattiin säännösten ulkopuolelle. Moni demari ja kokoomuslainen kansanedustaja lupasi tuolloin, ettei toista, Suomen kannalta epäedullista, päätöstä tehdä. Ja tässä sitä nyt ollaan. Kataisen hallitus sössi taas ison asian. Päätös olla antamatta pääomalainaa STX-telakalle vei parin miljardin arvoiset vientitulot ja kolmen laivan rakentamisen Ranskaan. Ranska teki heidän kannaltaan oikeat päätökset muutamassa viikossa. Siinä meni 20 000 miestyövuotta pois Suomesta.
YT-neuvottelut alkoivatkin tällä viikolla STX-telakalla Turussa. Voi vain ihmetellä kuinka hallitus muutamaa kuukautta aikaisemmin otti lainaa 1,5 miljardia, ja lahjoitti sen pääomaosuudeksi eurotukijärjestelmään, mutta ei voi lainata murto-osaa siitä suomalaiselle telakalle, jotta kymmenet tuhannet työpaikat ja laivojen rakentaminen Suomessa säilyisi. Olen monessa puheessani vaatinut hallitukselta isänmaallisempaa talouspolitiikkaa. Kuin kuuroille korville puhuisi. Edustaja kollegani Reijo Tossavainen vaati blogissaan elinkeinoministeri Jan Vapaavuoren eroa. Itse menisin kuitenkin suoraan sylttytehtaalle. Pääministerin olisi viimeistään nyt itse vedettävä johtopäätökset asemastaan. Se olisi kunniallinen lopetus nykyiselle hallitukselle, ja se välttyisi siltä häpeältä, minkä tuo tullessaan kaatuminen perussuomalaisten välikysymykseen.
Kaj Turunen, kansanedustaja
Kuva: Matti Matikainen

Turunen: Kataisen harkittava asemaansa

Asiantuntijoiden mukaan kohuttu rikkidirektiivi ei paranna Itämeren maiden ilmanlaatua niin merkittävästi kuin sitä puolustavat tahot antavat ymmärtää.
”Rajoituksilla säästetään vuosittain jopa 50 000 ihmishenkeä”, sanoi vihreiden europarlamentaarikko Satu Hassi unionin syyskuussa hyväksymästä rikkidirektiivistä Helsingin Sanomien mukaan (12.9.).
Laivojen polttoaineiden rikkipitoisuutta on laskettava nykyisestä yhdestä prosentista 0,1 prosenttiin Itämerellä, Pohjanmerellä ja Englannin kanaalissa vuonna 2015. Välimerellä kaikki on lievempää: siellä rikkipitoisuus pitää laskea nykyisestä 3,5 prosentista 0,5 prosenttiin vuonna 2020.
Suomalaisista euroedustajista puolesta äänestivät direktiivin parlamentille esitelleen Hassin lisäksi vain demarien Liisa Jaakonsaari, ruotsalaisten Nils Torvalds ja kokoomuksen Sirpa Pietikäinen.
Vastineessaan HS:lle (16.9.) Hassi täsmensi puheitaan sen verran, että uudet rikkirajat vähentäisivät unionissa kuolemia vuosittain kymmenillä tuhansilla, ei sentään 50 000:lla, koska eiväthän päästörajat lopeta laivojen saasteita kokonaan.
Perussuomalaisten euroedustaja Sampo Terhon mukaan Hassi puhuu ihan eri asiasta kuin
Itämeren alueen päästöjen vähentämisestä, joka oli Terhon mukaan ainoa asia, mitä vastaan suomalaiset protestoivat.
&#8211; Niiden osalta ilmanlaadun parannus säästänee ihmishenkiä tasan nolla”, Terho arvelee ja saattaa olla oikeassa.
Suomen päästöt pienimmästä päästä
Rikkirajoitusten on eduskunnan suuren valiokunnan mukaan arvioitu laskevan ulkoilman pienhiukkaspitoisuuksia 10-30 prosenttia merialueiden läheisiltä rannikoilta aina muutamien satojen kilometrien päähän sisämaassa. Koko Euroopan näkökulmasta direktiivi voi siis olla perusteltu. Ilmatieteen laitos kuitenkin totesi valiokunnalle, että hyödyt Itämeren alueen päästövähennyksistä jakaantuvat laajalle alueelle.
Muutamien satojen kilometrien päässä vilkkaasti liikennöidystä Englannin kanaalista asuu lähes sata miljoonaa ihmistä. Itämerellä Suomen kauppamerenkulusta vastaavat rahtialukset kulkevat pitkiä matkoja kaukana rannikoilta, eikä koko Itämeren rannikkovyöhykkeellä asu kuin parikymmentä miljoona ihmistä.
Vielä 1980-luvulla rikki oli paitsi terveys- myös ympäristöongelma. Happamoittavat rikkipäästöt voimalaitoksista kaukokulkeutuivat maiden rajojen yli. Jopa puolalaisen teollisuuden päästöt uhkasivat suomalaisia metsiä ja järviä. Puhtaamman tekniikan ansiosta rikkidioksidi ei ole ollut vähään aikaan mikään merkittävä ilmanlaatuongelma.
Ilmatieteen laitoksen vanhempi tutkija Jukka-Pekka Jalkanen vahvistaa, että rikkidioksidin pitoisuudet eivät Suomessa ole ylittäneet missään mittauspisteessä rikkidioksidille annettuja ohje- ja raja-arvoja 2000-luvulla.
&#8211;  Laivaliikenteen rikkipäästöjen lisärajoituksilla ei ole rikkidioksidipitoisuuksien kannalta merkitystä muualla kuin satamien välittömässä läheisyydessä. Sielläkin vain hetkellisten, raja- ja ohjearvojen kannalta vähämerkityksellisten pitoisuuksien osalta.
Myös pienhiukkaset ovat haitallisia ihmisen terveydelle. Rikkiä sisältävän öljyn polttaminen tuottaa sulfaatteja eli hiukkasmuodossa olevaa rikkiä. Sulfaatteja syntyy sekä suoraan polttoprosessissa että kemiallisesti ilmakehässä rikkidioksidipäästöistä.
Hyödyt jakaantuvat laajalle alueelle
Jalkanen sanoo, että laivojen rikkipäästöjen ja suorien sulfaattipäästöjen leikkaukset vaikuttavat laskevasti hiukkaspitoisuuksiin. Päästöleikkaukset eivät kuitenkaan erotu selkeällä tavalla Suomen alueella mitatuissa hiukkasten sulfaattipitoisuuksissa. Rikkipäästöjen määrä vaihtelee vuodesta toiseen enemmänkin sen mukaan, kuinka paljon kivihiiltä on jouduttu käyttämään sähkön ja lämmön tuotantoon talven aikana.
&#8211; Tämä vahvistaa, että Itämeren alueen rajoitusten tärkeimmät vaikutukset ilmanlaatuun ja erityisesti sulfaattihiukkasten pitoisuuksiin ja laskeumaan eivät ole paikallisia. Hyödyt Itämeren alueen päästövähennyksistä jakaantuvat erittäin laajalle alueelle, eivätkä välttämättä merkittävästi paranna Suomen ilmanlaatua, Jalkanen muistuttaa.
Itämeri olisi siis hyvin voitu jättää koko direktiivistä kokonaan pois. Nyt Suomen kauppamerenkulku maksaa kaikkein suurimmat sopeutumiskustannukset ilman, että päästövähennyksistä seuraisi terveyshyötyjä suomalaisille tai muillekaan. Esimerkiksi Tornion satamasta on 2 000 merimailia direktiivin rajoittaman alueen rajalle Atlantilla. Jos osa kuljetuksista siirtyy kumipyörille, direktiivistä voi olla enemmän haittaa kuin hyötyä ympäristölle.
Sen lisäksi, ettei laivojen rikkipäästöjen vähennyksistä ole Itämerellä merkittäviä terveyshyötyjä, direktiivi toteuttaa päästövähennykset tarpeettoman kalliisti. Jopa vihreiden kansanedustaja Osmo Soininvaara huomauttaa blogissaan, että jäykkä rikkinormi ei ole kustannustehokasta ympäristöpolitiikkaa.
” Jos päästöjen alentaminen tapahtuu vähärikkiseen öljyyn siirtymällä, valtaosa kustannuksista tulee siirtymisestä 0,5 prosentin tasosta 0,1 prosentin tasoon, mutta valtaosa hyödyistä saadaan siirtymisestä 2,5 prosentin tasosta 0,5 prosentin tasoon”, Soininvaara kirjoittaa ja jatkaa: ”Nuo viimeiset hyödyt ovat niin kalliita, että sama raha uhrattuna ympäristön hyväksi muuten olisi järkevämpää.”
Teksti: Marko Hamilo
Kuva: Lehtikuva
(Tämä teksti on julkaistu Perussuomalainen-lehdessä 13/2012)

Rikkidirektiivi on Itämerellä täysin turha