Sosiaali- ja terveysministeri Kaisa Juuso Ruotsissa: Liika älylaitteiden käyttö heikentää lasten hyvinvointia

Garedewilta toimenpidealoite nuoren määritelmän kaventamiseksi nuorisolaissa: 10-vuotiaat ja 29-vuotiaat eivät kuulu samoihin nuorteniltoihin

Etelä-Amerikan Elon Musk ei kuvia kumarra – aikoo laittaa Argentiinan talouden paraatikuntoon vaikka väkisin

Merituulivoiman rakentamisesta kannattamatonta –  kohoavat kustannukset, lisääntynyt kilpailu ja inflaatio syövät katteet

Merkittäviä verohyvityksiä suurille teollisille investoinneille – valtiovarainministeri Purra: ”Hallitus tukee suomalaista työtä ja teollisuutta”

Media jatkaa Trumpin demonisointia toisen salamurhayrityksen jälkeenkin – Trump: “En luovuta ikinä!”

Keskisuomalaisen päätoimittaja Yle-pomo Riikka Räisäsestä: Näillä näytöillä joku muu päätoimittaja olisi jo eronnut

Aamulehden ex-päätoimittaja: Ylen piikkiin rakastajansa kanssa matkustanut uutispomo Riikka Räisänen pitäisi siirtää syrjään

Poliisi nappasi Helsingin yliopiston kunniatohtorin kiinni kahdesti – ensin Kööpenhaminassa, sitten Tukholmassa

Halla-aho: Arvelen, että moni muukin kuin persukansa alkaa ymmärtää Ylen prioriteetteja – ”Leikkausvaraa riittää myös tulevaisuudessa”

Antikainen: Yle on väärässä – uutiset somaliaksi ja arabiaksi eivät auta sopeutumaan suomalaiseen yhteiskuntaan

reservi

Perussuomalaisten kansanedustaja Veijo Niemi pohtii Aamulehdessä 22.4. julkaistussa kirjoituksessaan Suomen sotilaallista turvallisuutta ja puolustusta muuttuneessa turvallisuusympäristössä Nato-Suomessa. Niemi pitää Suomen voiman ja puolustuskyvyn kivijalkoina reserviä, Natoa ja Yhdysvaltain kanssa solmittua Defence Cooperation Agreement -sopimusta (DCA).
Kylmän sodan päättymisen jälkeen moni valtio lakkautti asevelvollisuusarmeijansa ja turvautui kriisinhallintaan painottuviin ammattiarmeijoihin. Kun Suomi toimi toisin, meitä alettiin pitää vanhanaikaisina. Ukrainan kriisin jälkeen Suomen varusmieskoulutusta ja laajaa reservitoimintaa on alettu pitää modernina ja jopa kadehdittu. Aina ei siis pidä mennä valtavirran mukana, pohtii perussuomalaisten kansanedustaja Veijo Niemi.
&#8211; Suomen voima ja puolustuskyvyn perusta on reservi. Olen aina hämmästellyt suomalaisten reserviläisten nopeutta oppia uusia asioita ja palauttaa aiemmin opitut asiat mieleen. Sillä osoitetaan asevelvollisuusjärjestelmämme toimivuutta. Reservin toimivuudesta välittyy hyvin suomalaisten korkea maanpuolustustahto, joka on kansainvälisten kyselyiden mukaan Euroopan korkeimpia, Niemi kirjoittaa Aamulehdessä.
Yhteistyön merkitys Yhdysvaltain kanssa korostuu
Pääministeri Petteri Orpon hallituksen ohjelmaan on kirjattu tavoitteeksi saattaa päätökseen puolustusyhteistyösopimusneuvottelut Yhdysvaltojen kanssa, joka on tällä hetkellä yksi Suomen keskeisin liittolainen. Ajantasaiset puitteet yhteistyölle luodaan kansainvälisellä DCA (Defence Cooperation Agreement) sopimuksella.
&#8211; DCA edesauttaa Nato-jäsenyyden velvoitteita ja vahvistaa Suomen turvallisuutta entisestään. Suomen Nato-jäsenyys edistää osallistumista yhteisen puolustuksen toimeenpanoon. Kahdenvälisen yhteistyön merkitys Yhdysvaltojen kanssa ei näin ollen vähene, vaan sen sijaan jäsenyys avaa uusia mahdollisuuksia. Yhteistyön merkitys korostuu entisestään, kun Venäjän Ukrainaan kohdistama hyökkäyssota on muuttanut Suomen ja Euroopan turvallisuusympäristöä huonompaan suuntaan, Niemi kertoo.
&nbsp;

Niemen ratkaisut Suomen sotilaalliseen turvallisuuteen ja puolustukseen: Reservi, Nato ja yhteistyö Yhdysvaltain kanssa

Elämme aikaa, joka on äärettömän arvaamaton turvallisuusympäristöltään. Kymmeniin vuosiin Suomessa ei ole ollut vastaavaa tilannetta, jossa joudumme kohtaamaan ne skenaariot, jotka ovat tiedossa omasta historiastamme ja joiden uhkaa vastaan maan omaa valmiutta on ylläpidetty. Perussuomalaisten kansanedustaja Mira Nieminen penää ay-liikkeeltä vastuullisuutta tilanteessa, jossa kansan kahtiajakautuminen hyödyttää vain Venäjää.

Kansanedustaja Mira Niemisen mielestä omasta puolustuksesta ja reservistä huolehtiminen on ollut kauaskantoista viisautta. Toinen viisaus asuu yhteiskuntarauhassa, joka nyt säröilee monella tavalla. Kun kansa jakautuu toisiaan vastaan, ei siitä koskaan seuraa mitään hyvää.
&#8211; Meistä johtumattomista syistä olemme tilanteessa, jossa toimintaamme koetellaan naapurina olevan suurvallan toimesta tarkoituksellisesti ja suunnitelmallisesti. Rajojen pitävyyttä, reagointinopeuttamme, lain sekä kansainvälisten sopimusten tulkintaa, päätöksiä kuten myös yhtenäisyyttämme arvioidaan tarkasti idän suunnasta. Kaikki epävakaus on Venäjälle eduksi. Tämä vie huomiomme, aikamme ja energiamme sekä kuluttaa talouttamme, Nieminen sanoo.
Järjestelmä on paisunut kestämättömäksi
Samaan aikaan Suomen taloustilanne on heikko eikä nopeaa kasvua ole näkyvissä. Rakenteelliset uudistukset muuttuneessa yhteiskunnassa ovat jääneet tekemättä, vaikka kaikki ovat tietoisia niiden tarpeesta. Työpaikkoja ja -voimaa tarvitaan lisää, ja yrityksiä tulee kannustaa niiden luomiseen sekä työntekijöiden palkkaamiseen monin tavoin. Omista eduista tiukasti kiinnipitäminen sekä niiden maksimaalinen tavoittelu osoittavat ymmärtämättömyyttä siitä, kuinka vakavasta taloudellisesta tilanteesta on kyse. Niemisen mielestä samalla mallilla ei voi jatkaa.
&#8211; Hallituksen edistämät uudistukset eivät ole ennenkuulumattomia työelämässä, vaan ne ovat olleet käytössä jo pitkään Pohjoismaissa. Suomi tulee perässä, mutta on antanut kilpailuedun muille. Etuusjärjestelmien kustannukset ovat niiden maksajiin nähden korkeita. Asiassa jää huomiotta se, että moni saa palveluja ja etuja, joita on aikaisemmin maksettu omalla työllä ja siitä saadulla palkalla. Ahkeruudella on kasvatettu omaa pääomaa ja vaurastuttu. Koko järjestelmä on paisunut kestämättömään suuntaan, Nieminen kertoo.
Oman oksan sahaaminen on erikoinen ratkaisu
Tärkein tavoite hallituksella on pitää työpaikat ja työ Suomessa, jossa viennillä on merkittävä rooli. Siksi Nieminen pitää oman oksan sahaamista niin hallituksen taloudellisten pyrkimysten kuin turvallisuudenkin suhteen erikoisena ratkaisuna tässä tilanteessa.
&#8211; Poliittinen lakko olisi ymmärrettävämpi, jos taustalla ei olisi ideologinen ay-liikkeiden valtataistelu työntekijöiden kustannuksella. Asioiden sopiminen kun on uudistusten jälkeenkin edelleen mahdollista. Edellinen lakko maksoi 130 miljoonaa euroa. Se haittasi monen yrittäjän ja perheen elämää. Lisäksi nämä laskut tulevat maksettaviksi haittoineen kaiken muun päälle.
&#8211; Vaikka olen vielä ammattiliiton jäsen ja maksan jäsenmaksuja, koen, että nyt ei enää ajeta Suomen etua. En halua olla tällaisen valtataistelun osa, jossa samalla tarjoamme valtaa itäisen rajan toiselle puolelle hyödynnettäväksi. Kansan yhdistämiseksi ei toivottavasti tarvitse palata historian tapahtumiin sen osoittamiseksi, mikä on tärkeää ja mikä sai kansan puhaltamaan yhteen hiileen ja rakentamaan maata työllään sotakorvausten rasittamana pula-aikana, Nieminen pohtii.
&nbsp;

Mira Nieminen toivoo ay-liikkeeltä vastuullisuutta – sisäisesti epävakaa Suomi hyödyttää Venäjää

Venäjän hyökkäys Ukrainaan on muuttanut pysyvästi Euroopan turvallisuustilannetta ja lisännyt suomalaisten kiinnostusta reserviläistoimintaa sekä vapaaehtoista maanpuolustusta ja kriiseihin varautumista kohtaan. 

Maanpuolustus- ja kriisinhallintakurssien kysyntä on nousussa ja etenkin ampumakurssien osanottajamäärä on kasvanut sekä reserviläisten että siviiliväestön parissa.
&#8211; Monet reserviläistoimintaan aktiivisesti osallistuvat reserviläiset ylläpitävät taitojaan muun muassa ampumaharrastuksen kautta, mikä aiheuttaa kuluja muun muassa aseiden, patruunoiden, varusteiden ynnä muiden kautta. Pitkän itärajamme vuoksi kriiseihin varautuminen on entistä tärkeämpää ja toimintakykyinen reservi onkin oleellinen osa maamme puolustusta. Tämän johdosta olen jättänyt toimenpidealoitteen yksityishenkilöiden hankkimien maanpuolustustarvikkeiden verovähennysoikeudesta, perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen kertoo.
”Tärkeä osa maamme puolustusta”
Reserviin kuuluu noin 870 000 suomalaista, joten myös vapaaehtoiselle sotilastaitojen ylläpidolle on suuri tarve kertausharjoitusten ohella.
&#8211; Reservi on elintärkeä osa maamme puolustusta ja reserviläisten vapaaehtoista ja vapaa-ajalla tapahtuvaa harjoittelua ja kriisitilanteihin varautumista tulee siksi tukea mahdollisimman monipuolisesti. Maanpuolustustarvikkeiden hankinnan ja ylläpidon verovähennyskelpoisuus edistää siten reserviläisten vapaaehtoista varautumista ja kehittää maamme puolustusvalmiutta. Epävakaan maailmantilanteen ja aggressiivisen itänaapurimme toimien vuoksi reserviläisten taitojen ylläpito onkin entistä tärkeämpää, Antikainen toteaa.
Antikainen on jättänyt toimenpidealoitteen yksityishenkilöiden hankkimien maanpuolustustarvikkeiden verovähennysoikeudesta.

Antikainen: Verovähennysoikeus tukemaan vapaaehtoista maanpuolustusta

Eduskunnassa käsiteltiin tänään Nato-jäsenyyttä, jonka hakemista perussuomalaisten kansanedustaja Juha Mäenpää ilmaisi puheensa aikana tukevansa. Mäenpää painotti yleisen asevelvollisuuden tärkeyttä maamme puolustamisen kannalta jatkossakin ja muistutti Suomen päättävän itse, sijoitetaanko tänne esimerkiksi Nato-joukkoja tai ydinaseita.

Perussuomalaisten kansanedustaja Juha Mäenpää huomautti, että Nato-jäsenyyden merkitys ei ole vain sotilaallinen, vaan sillä on myös taloudellinen ulottuvuus. Jäsenyys auttaa Suomen myönteisen maakuvan säilymisessä, minkä johdosta maariski näyttää sijoittajille pienemmältä. Mäenpää liitti päätöksen historiaan lainaamalla entistä tasavallan presidenttiä:
&#8211; Tämän jääväämättömän epävarmuuden edessä olen laajasti asiaa arvioinut ja pohtinut, ja mieleeni tuli yksi sellainen vanha sitaatti, ja luen sen täältä: ”Perustavoitteemme on Suomen itsenäisyyden ja riippumattomuuden turvaaminen kaikissa olosuhteissa ja sen myötä huolenpito kansalaisten turvallisuudesta ja hyvinvoinnista. Tämä kulkee kaiken muun edellä.”
&#8211; Tämän puheen on täällä pitänyt joskus Urho Kekkonen, ja itse kun olen ollut hyvin sillä kannalla, että me pärjäämme liittoutumattomana ja käsittänyt sen riippumattomuutena, niin nyt kuitenkin asiaa pohdittuani olen tullut siihen tulokseen, että tuen jäsenyyden hakemista, ja tällä tavoin me olemme nyt ainakin riippumattomia Venäjästä.
Suomella jatkossakin reserviläisarmeija
Mäenpää painotti yleisen asevelvollisuuden tärkeyttä jatkossakin, vaikka Suomi todennäköisesti kuuluukin lähiaikoina puolustusliittoon.
&#8211; Vaikka Nato lisää Suomen turvallisuutta, perustuu jatkossakin kansallinen puolustuskykymme omaan asevelvollisuuteen perustuvaan reserviläisarmeijaan. Tällä hetkellä tämä ajatus käsittääkseni jaetaan lähes poikkeuksetta poliittisen kentän kaikilla laidoilla. Tästä pitää kuitenkin pitää kiinni myös jatkossa eikä lähteä hakemaan irtiottoja siinä vaiheessa, kun Nato-pidäkkeen ja lisäsuojan arkeen ollaan jo totuttu Suomessa. Odotan kaikilta puolueilta sitoutumista tähän, Mäenpää linjasi.
Suomalaisia sotilaita muihin Nato-maihin vain vapaaehtoisina
Mäenpää sanoi puheessaan, että sotilasvala velvoittaa ainoastaan Suomen puolustamiseen:
&#8211; Korostan sitä, että suomalaisten joukkojen lähettämisen muihin Nato-maihin on perustuttava vapaaehtoisiin sitoumuksiin. Halukkaita kyllä löytynee, niin ammattisotilaista kuin reservistä. Haluan korostaa, että ketään ei lähetetä muiden maiden kriiseihin pelkän suomalaisen sotilaan sotilasvalan perusteella.
Ydinaseista ja Nato-joukoista päätämme itse
Mäenpää selvensi myös, että Suomi päättää itse, sijoitetaanko sen alueelle Nato-joukkoja, -tukikohtia tai ydinaseita:
&#8211; Ydinaseet tosin ovat jo toisaalta omassa lainsäädännössämme kiellettyjä. Tässä jääväämättömän epävarmuuden tilanteessa on tärkeää, että tämä turvallisuuspoliittinen ratkaisu, Nato-option lunastaminen, on kauaskantoinen ratkaisu, joka tehdään laajan enemmistön turvin. Tiukoissa turvallisuuteemme vaikuttavissa päätöksissä päätökset tehdään hyvässä yhteistyössä.
Mäenpää lainasi vielä suomalaista jalkaväenkenraalia Adolf Ehrnroothia:
&#8211; ”Suomi on hyvä maa. Se on paras meille suomalaisille. Se on puolustamisen arvoinen maa, ja sen ainoa puolustaja on Suomen oma kansa.” Tämän tulee olla jatkossakin näin. Meidän pitää pitää omat puolustusvoimat kunnossa, turvata niihin ja ottaa tämä Nato sitten lisäsuojana tai lisäpidäkkeen antajana tähän meidän puolustusjärjestelmään.
&nbsp;

Mäenpää painottaa yleisen asevelvollisuuden merkitystä jatkossakin – ydinaseista ja Nato-joukoista Suomi päättää itse

Venäjän hyökkäys Ukrainaan kärsii armeijan motivaatio-ongelmista ja suoranaisesta miehistöpulasta. Erityisen vaikeaa on tykinruoan löytäminen venäjämielisten separatistien hallitsemilta alueilta. Reservi piileskelee sukulaisten sekä tuttavien luona ja uskaltautuu ulos vain öisin.

Jos Donetskissa, Venäjän miehittämällä separatistialueella haluaa autonsa huoltoon, on asioitava öisin. Aviomiehet, pojat ja veljet elävät päivät kellareissa tai lukittujen ovien takana. He piileskelevät sukulaisten tai tuttujen luona, koska palvelukelpoiset miehet on rekisteröity kotiosoitteensa perusteella.
&#8211; Yleensä pikkuongelman hoito vie ehkä 45 minuuttia ja ehdin juuri ottaa kupposen kahvia kulmilla, paikallinen asukas <a href="https://www.theguardian.com/world/2022/apr/28/donetsk-separatists-desperate-draft-campaign-empties-streets-of-men-ukraine">tilittää</a> Guardianissa.
&#8211; Viimeksi auto sitten pyydettiin jättämään huoltoon koko viikonlopuksi, jotta kaverit voisivat laittaa sen kuntoon yöllä.
Reservin yläikäraja nousussa
Osoituksena venäjämielisen paikallishallinon <a href="https://www.dw.com/en/how-ukraine-separatists-are-mass-conscripting-anyone-of-fighting-age/a-61608760">epätoivosta</a> reservin yläikäraja on Donetskissa nostettu maaliskuun lopulla 55 vuodesta 65 vuoteen. Sotaan Ukrainaa vastaan on kuitenkin vaikeata löytää halukkaita, koska asukkaat tuntevat itsensä ukrainalaisiksi.
Viekas paikallishallinto on yrittänyt huijata tykinruokaa esiin piiloistaan disinformaatiolla. Viestipalvelu Telegramin kanavilla levitettiin jokin aika sitten huhua, että paikallinen <a href="https://www.reuters.com/world/europe/separatist-leaders-eastern-ukraine-declare-full-military-mobilisation-2022-02-19/">liikekannallepano</a> on peruttu. Kätköistään esiin tulleet miehet kuitenkin pidätettiin ja hakattiin.
&#8211; Nyt olemme oppineet läksymme, eikä kukaan enää usko viranomaisia, kertoo nimettömänä pysyvä donetskilainen.

He elävät öisin – asekuntoiset miehet pakenevat putinistien pakko-ottoja Donetskissa

Perussuomalaisten kansanedustaja Juha Mäenpää kysyi torstain kyselytunnilla ympäristöasioista vastaavalta ympäristö- ja ilmastoministeri Emma Karilta (vihr.), aikooko hallitus huolehtia siitä, että EU:n lyijyasetus ei tule koskemaan reserviläisjärjestöjä. Muuttuneessa turvallisuuspoliittisessa tilanteessa lyijykielto heikentäisi reserviläisjärjestöjen ja vapaaehtoisen maanpuolustuksen toimintaedellytyksiä.

&#8211; Tilanne on muuttunut. Olimme ajoissa asialla, mutta nyt on kriisi päällä. Miten suhtaudutte asiaan? kansanedustaja Juha Mäenpää tiukkasi vihreältä ympäristöministeri Emma Karilta.
<a href="https://verkkolahetys.eduskunta.fi/fi/taysistunnot/taysistunto-38-2022?start=1132&amp;end=1218&amp;speaker=1437">Suullisen kysymyksensä</a> aluksi edustaja Mäenpää huomautti, että on ollut liikenteessä asian suhteen jo kauan ennen nykyistä sodan laajentumista Ukrainassa:
&#8211; Reserviläisjärjestöjä on huolettanut jo muutaman vuoden ajan Euroopan unionin lyijyasetus, joka haittaisi heidän toimintaansa. Esitin hallituksen vuosikertomuksen 2019 lausuntoon kappaletta, joka eteni sitten meidän puolustusvaliokunnan mietintöön puolustusselonteosta.
&#8211; Se kuuluu seuraavasti: ”Valiokunta viittaa tässä yhteydessä hallituksen vuosikertomuksesta 2019 antamaansa lausuntoon, jossa tuotiin esiin, että mahdollisen Euroopan unionin lyijyasetuksen voimaantulo ei saa heikentää reserviläisjärjestöjen ja vapaaehtoisen maanpuolustuksen toimintaedellytyksiä eikä harjoitustoimintaa.”
Toimintakykyinen reservi on puolustuskyvyn perusta
Mäenpää viittasi suullisessa kysymyksessään vuonna 2020 puolustusvaliokunnassa läpi menneeseen esitykseensä liittyen lausunnon antamiseen hallituksen vuoden 2019 vuosikertomuksesta. Valiokunnan yksimielisen <a href="https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/Lausunto/Sivut/PuVL_3+2020.aspx">lausunnon</a> kirjaamisesta Mäenpää haluaa erityisesti kiittää vasemmistoliiton Markus Mustajärveä, SDP:n Mika Karia ja kokoomuksen Timo Heinosta. Kirjauksessa sanotaan:
&#8211; Ennaltaehkäisevän sotilaallisen puolustuskyvyn perusta on vahva ja toimintakykyinen koulutettu reservi, jonka sotilaallisia taitoja ylläpidetään kertausharjoitusten lisäksi vapaaehtoisen maanpuolustuksen reserviläisjärjestöjen toimesta. Vuonna 2019 vapaaehtoisen maanpuolustuksen järjestöt nostivat huolenaan esiin Euroopan unionin suunnitellun lyijyasetuksen, jonka koettiin heikentävän ja rajoittavan vapaaehtoisen maanpuolustuksen harjoitustoiminnan järjestämisen mahdollisuuksia.
&#8211; Mahdollisen lyijyasetuksen voimaantulo ei saa heikentää reserviläisjärjestöjen ja vapaaehtoisen maanpuolustuksen toimintaedellytyksiä ja harjoitustoimintaa. Reserviläisjärjestöjen toiminta tulee huomioida osaksi ennaltaehkäisevää sotilaallista puolustuskykyä.
Ympäristöministeri meni sanattomaksi
Ilmasto- ja ympäristöministeri Emma Kari meni sanattomaksi eikä kyennyt vastaamaan kysymykseen. Puhemies Matti Vanhanen (kesk.) ohjasikin kysymyksen ympäristö- ja ilmastoministerin sijaan puolustusministerille.
&#8211; Hallituksen tavoitteena on se, että maanpuolustuksen edut turvataan myös tämän lyijyasetuksen käsittelyssä, puolustusministeri Antti Kaikkonen (kesk.) totesi vastauspuheenvuorossaan.
&nbsp;

Huolehtiiko hallitus siitä, että EU:n lyijyasetus ei tule koskemaan reserviläisjärjestöjä?

Perussuomalainen kansanedustaja ja puolustusvaliokunnan varapuheenjohtaja Jari Ronkainen on tehnyt hallitukselle kirjallisen kysymyksen, jossa hän tiedustelee, voisiko vaihto siviilipalveluksesta takaisin reserviin olla jatkossa mahdollista.

Ennätysmäärä Puolustusvoimien reserviläisiä on hakeutunut siviilipalvelukseen. Maaliskuuhun mennessä hakemuksia on jätetty jo 1 855, kun normaalisti niitä jätetään 300-400 vuodessa.
&#8211; Moni tekee nyt harkitsemattoman ratkaisun, jota ei voi siviilipalveluksen täydennyspalvelukseen astumisen jälkeen enää peruuttaa. Ovi käy tällä hetkellä vain yhteen suuntaan, Jari Ronkainen kertoo.
Maanpuolustustahtoa pitäisi voida rohkaista
Venäjän hyökkäys Ukrainaan on saanut aikaan ryntäyksen siviilipalvelukseen, mutta toisaalla se näkyy myös maanpuolustustahdon kohoamisena. Puolustusvoimat ja Maanpuolustuskoulutus ovat saaneet runsain määrin yhteydenottoja maanpuolustukseen osallistumisesta.
&#8211; Ukrainan esimerkki toimivasta puolustautumisesta näennäisesti ylivoimaista hyökkääjää vastaan on innostanut monia, oli kyseessä sitten reserviläinen tai sivari. Tämän maanpuolustustahdon rohkaisemisen ja kanavoimisen Suomen valtion hyödyksi pitäisi olla mahdollista, Ronkainen perustelee.
Ronkainen antaisi palaajille mahdollisuuden
Lain mukaan reservistä on mahdollista suorittaa siviilipalvelus täydennyspalveluna, mutta sen alettua paluu reserviin ei enää ole mahdollista.
&#8211; Jokaisella on perustuslain mukainen maanpuolustusvelvollisuus, oli se sitten siviili- tai varusmiespalvelus. Jos joku on tässä tilanteessa valmis palaamaan rivistöön, olisin sen valmis hänelle suomaan, Ronkainen sanoo.
&nbsp;

Sivarista takaisin reserviin – Ronkainen: Onko reserviläisen siviilipalvelukseen hakua mahdollista perua?

Eduskunnassa on kuluneella viikolla käsitelty vuoden 2022 valtion talousarvioesitystä. Perussuomalaisten ilmajokelainen kansanedustaja Juha Mäenpää otti puheissaan kantaa puolustusministeriön hallinnonalaa koskevaan rahoitukseen. 

&#8211; Suomessa puolustuskyvyn ylläpidosta vallitsee eduskuntapuolueiden välillä onneksi suhteellisen laaja yksimielisyys. Esimerkkinä tästä toimivat Puolustusvoimien onnistunut F-35-hävittäjävalinta ja yksimielisyys valtioneuvoston puolustusselonteon mietinnössä. Isänmaan turvallisuus on meidän kaikkien yhteinen asia, sanoi kansanedustaja Juha Mäenpää.
Mäenpää iloitsi hyvin sujuneesta yhteistyöstä yli puoluerajojen. Kansanedustaja halusi erityisesti kiittää puolustusministeriä ja -valiokuntaa Kauhavan lentokentän huomioimisesta kuluneena vuonna, sillä lentokentällä pystytään tämän ansiosta järjestämään parin viikon mittainen ilmaharjoitus. Hän löysi kuitenkin myös asioita, joita voitaisiin parantaa.
Varusmiesten ostovoiman lisääminen ja osaava reservi
&#8211; Kuten kaikki tiedämme, maamme puolustus nojaa asevelvollisuusjärjestelmään. Jo sotilaallisen maapuolustuksen näkökulmasta hyvinvoivat varusmiehet ovat kullan arvoisia. Valitettavasti tätä tavoitetta haittaa muun muassa varusmiesten saaman päivärahan jälkeenjäänyt taso. Perussuomalainen näkemys onkin, että päivärahaa tulisi hieman kasvattaa. Sotilas on munkkinsa ansainnut, totesi Mäenpää.
Palveluksessa olevien lisäksi huolta aiheutti kertausharjoitusten määrän laskeminen edellisinä vuosina.
&#8211; Varusmiehet siirtyvät palveluksensa jälkeen reserviin. Suomen puolustuksen selkäranka onkin osaava reservi. Valitettavasti osaamisen kannalta tärkeiden kertausharjoitusten määrä on tippunut 2000-luvun alun 30 000–35 000 sotilaasta vain noin 18 000 sotilaaseen vuodessa. Perussuomalaiset vaatii tässäkin asiassa ryhtiliikettä ja kertausharjoitusten määrän nostamista 25 000 reserviläiseen vuodessa.
STEA-avustukset kohtuulliselle tasolle
Lopuksi Mäenpää nosti keskusteluun rauhanturvaajien ja kriisinhallintaveteraanien vertaistukitoiminnan rahoituksen eli niin sanotut STEA-avustukset.
&#8211; Nykyhallituksen aikana STEA-avustusta pienennettiin. Se laski noin 183 000 eurosta 65 000 euroon, ja sitä on tänä vuonna paikattu puolustusvoimien määrärahoilla. Tämä on mielestäni aika loukkaavaa, että näin tärkeä toiminta on jäänyt vaille STEA-rahoitusta. Toivonkin, että puolustusministerikin pyrkii vaikuttamaan siihen, että korvaussumma saataisiin kohtuulliselle tasolle, Mäenpää esitti.
&nbsp;

Mäenpää: Rauhanturvaajien STEA-rahoitus on saatava kuntoon

Eduskunnassa käsiteltiin tänään suuritöistä, kattavaa ja vaikuttavaa puolustusselontekoa. Perussuomalaisten ryhmäpuheenvuoron asiasta pitänyt kansanedustaja Jari Ronkainen kiitti kaikkia eduskuntaryhmiä ja puolustusvaliokunnan jäseniä yksimielisestä selonteosta. Vaikuttaa siltä, että puolueilla on yhteinen ja realistinen näkemys Suomen puolustuspoliittisesta tilanteesta ja tarpeista.

Kansanedustaja Jari Ronkainen nosti selonteosta ensimmäiseksi esille asevelvollisuusjärjestelmän kehittämisen. Kuten selonteko toteaa, asevelvollisuus ja korkea maanpuolustustahto ovat Suomen puolustuskyvyn perusta. Toimiva asevelvollisuus on välttämätön Suomen puolustamiseksi ja paras keino tuottaa riittävät joukot Puolustusvoimille.
&#8211; Vaikka itse asevelvollisuusjärjestelmä ei yhteisen arvion mukaan kaipaa suuria muutoksia, on rakenteellinen haaste pitää koulutettava reservi tarpeeksi suurena ikäluokkien pienentyessä. Muun muassa tähän haasteeseen ratkaisuja on etsinyt vuonna 2020 asetettu parlamentaarinen komitea, joka esittääkin kutsuntojen laajentamista koko ikäluokkaan, Ronkainen totesi.
Kertausharjoitusten määrää nostettava
Toinen haaste, johon ei selonteon mukaan ole vielä vastattu riittävän tehokkaasti, on kertausharjoitusten määrä. Vuosittain kertausharjoituksissa koulutettavien määrä on reilusti alle 20 000. Valiokunta katsookin, että määrää on nostettava seuraavan vaalikauden aikana ja tavoitteena tulee olla 25 000 koulutettua vuosittain. Laaja ja osaava reservi on puolustuksen kulmakivi, eikä sen kouluttamisesta tule tinkiä.
&#8211; Henkilöstö on Puolustusvoimien selkäranka. Selonteossa todetaan, että henkilöstön jaksamista ja toimintakykyä tuetaan laadukkaalla työaika- ja työkykyjohtamisella sekä käyttämällä ja kehittämällä joustavia työntekomenetelmiä ja työaikamuotoja. Lisäksi tarkastellaan Puolustusvoimien henkilöstön virka- ja työehtojen kehittämismahdollisuuksia rahoitusresurssien puitteissa.
&#8211; Tämä on mielestäni tärkeä kirjaus, johon tulee jatkossa kiinnittää erityistä huomiota.
Paikallisjoukoista paikallinen kulmakivi
Suurimpia uudistuksia selonteossa on paikallisjoukkojen kehittäminen. Ronkainen pitää ehdotusta täysin oikeansuuntaisena, sillä näin esimerkiksi aktiivisten reserviläisten, kuten vaikka maakuntajoukkojen, paikallistuntemus ja ammattitaito tulevat parhaiten hyödynnettyä.
&#8211; Paikallisjoukot ovat omiaan kohottamaan reserviläisten intoa eri tehtäviin, kun joukkojen kehittäminen mahdollistaa reserviläisille mielekkään urapolun eri tasoisissa poikkeusolojen tehtävissä sekä aktiivisen osallistumisen maanpuolustukseen, Ronkainen sanoi.
EU:sta ja ilmastohaasteista painetta
Haasteita puolustussektorille tulee myös EU:n taholta, joka on jo pitkään valmistellut erilaisia ammusten lyijykieltoja. Tähän valiokunta mietinnössään puuttuu toteamalla, ettei mahdollinen lyijyasetus saa millään tavoin heikentää maanpuolustuskykyä ja -harjoittelua.
&#8211; Myös erilaiset ilmastonmuutoksen torjuntaan liittyvät haasteet koskettavat väkisinkin puolustussektoria. Valiokunta kuitenkin katsoo, etteivät ilmastonmuutokseen liittyvät toimet saa vaarantaa Puolustusvoimien lakisääteisten tehtävien suorittamista ja sotilaallista suorituskykyä, Ronkainen kertoi.
Suomalaista puolustusteollisuutta hyödynnettävä paremmin
Viimeiseksi Ronkainen huomautti eduskunnalle huoltovarmuuden kehittämistarpeista. Kotimaista puolustusteollisuutta on Ronkaisen mielestä voitava hyödyntää paremmin kuin nykyään, sillä tällä hetkellä Suomen puolustushankinnoista vain noin 30 prosenttia tilataan kotimaisilta puolustusteollisuuden toimijoilta.
&#8211; Monissa muissa Euroopan maissa hankinnat keskitetään omaan maahan ja kotimaisuusaste on jopa yli 90 prosenttia. Kyseessä on merkittävä huoltovarmuustekijä, kun kriisitilanteessakin Suomessa on valmius valmistaa omaa puolustuskalustoa.
&#8211; Suomen omat hankinnat eivät yksin riitä ylläpitämään suomalaisen puolustusteollisuuden ammattitaitoa ja kannattavuutta, vaan tarvitaan myös vientiä. Puolustustarvikkeiden vienti pitää turvata pitkäjänteisesti, ja vientilupien pitää olla yhdenmukaisia muiden Euroopan viejämaiden kanssa. Suomi ei voi lähteä näissä asioissa altavastaajan asemasta.
&#8211; Kuten huomaamme, tälläkin sektorilla tulevaisuuden haasteita riittää, mutta puolustusasioissa eduskunta näyttää olevan hyvin yksimielinen ja kartalla siitä, mitä tarvitaan. Se on hienoa, sillä maanpuolustus on yhteinen asiamme puoluekirjaan katsomatta, Ronkainen kiitti.
&nbsp;

Perussuomalaiset: Puolustusselonteko vastaa moneen haasteeseen – puolueilla yhteinen ja realistinen näkemys puolustuspoliittisesta tilanteesta ja tarpeista

Tänään eduskunnan täysistunnossa perussuomalaisten ryhmäpuheenvuoron pitänyt kansanedustaja Juha Mäenpää kertoi perussuomalaisten olevan vahvasti puolustuspoliittisessa selonteossa kulmakiveksi nostetun yleisen asevelvollisuuden kannalla, joka on ainoa tapa turvata riittävän laaja ja osaava reservi uskottavan puolustuksen tarpeisiin. 

Kansanedustaja Juha Mäenpää muistutti eduskunnan täysistunnossa kansanedustajia kahdesta viisaudesta, jotka kaikkien suomalaisten on syytä muistaa: jos haluat rauhaa, valmistaudu sotaan, ja jos maalla ei ole omaa armeijaa, on siellä jonkun muun armeija.
&#8211; Näihin nojaten perussuomalaiset kannattaa vahvasti puolustuspoliittisessa selonteossa kulmakiveksi nostettua yleistä asevelvollisuutta. Valmius koko maan puolustamiseen on säilytettävä, kuten selonteossa todetaan, Mäenpää totesi.
Ennakointi on maanpuolustuksen kulmakivi
Vaikka maailma ja sotilaalliset kriisit muuttuvat, on Suomessa maanpuolustustahto korkealla tasolla ja itsenäisyyttä ollaan valmiita varjelemaan – viime kädessä vaikka asein. Puolustuspoliittisen selonteon tarkoitus on varmistaa, että Suomi pysyy sodan kuvan muutoksessa mukana. Selonteko tuo realistisen kuvan toimintaympäristöstä ja uhkista sekä kehitystarpeista ja -mahdollisuuksista.
&#8211; Puolustusselontekoa ei ole politisoitu vihervasemmistolaisella ideologialla, kuten valitettavasti kävi sisäisen turvallisuuden selonteolle, Mäenpää totesi tyytyväisenä.
&#8211; Ennakointi on sotilaallisen maanpuolustuksen kulmakivi. Puolustuskyvyn pitää aina olla sellaisella tasolla, että maailmanpoliittisessa myllerryksessäkin Suomi nähdään uskottavana vastuksena, joka kykenee tehokkaasti puolustamaan maataan. Varautumisella ja valmiudella pyritään estämään konfliktin syntyminen. Suomea ei voi niin sanotusti yllättää housut kintuissa. Ole valmis, luki partiolaisen vyössäkin.
Muuttuviin tilanteisiin reagoitava nopeasti
Kuten jokainen aikaansa seuraava on huomannut, sotilaalliset konfliktit muuttavat jatkuvasti muotoaan. Ei ole rintamalinjoja eikä välttämättä tunnuksiakaan. Yhteiskuntiin vaikutetaan uusilla tavoilla ja tilanteet ovat hyvin sekavia. Ei puhuta enää täysimittaisista sodista vaan konflikteista siellä ja täällä.
Tällaisessa muuttuvassa ja jännitteisessä ympäristössä ei ole helppo toimia. Suomeen ei kohdistu välitöntä sotilaallista uhkaa, mutta vaikuttamiskeinot ovat alati laajenevia ja tilanteet muuttuvat nopeasti. Kuukausia kestävät liikekannallepanot voidaan unohtaa, kun kriisiin pitää voida reagoida sotilaallisesti jopa päivien varoitusajalla.
&#8211; Suomen kokonaisvaltainen puolustaminen on monen tekijän summa. Se on viranomaisyhteistyötä ja huoltovarmuuden varmistamista. Se on kyberturvallisuutta ja sissitoimintaa – ja kaikkea näiden väliltä. Jokainen yhteiskunnan ala on osa kokonaisturvallisuutta. Tällainen varautuminen on parasta ennaltaehkäisyä, Mäenpää kertoi.
Osaava reservi tunnistettava ja tunnustettava
Selonteko tuo sotilaalliseen puolustukseen rakenteellisia ja tarpeellisia muutoksia. Muutoksilla vastataan edellä mainittuihin haasteisiin, kuten nopeasti muuttuviin ja epäselviin tilanteisiin. Jatkossa puolustusvoimien sodan ajan joukot jaetaankin operatiivisiin joukkoihin ja paikallisjoukkoihin.
&#8211; Paikallisjoukot vastaavat alueellisesta paikallispuolustuksesta nopeasti ja suorituskykyisesti. Tehtäväkokonaisuus tulee olemaan laaja ja nykyisten tarpeiden mukainen. Paikallisjoukot tulevat vastaamaan niin joukkojen perustamisesta kuin taistelutehtävistä, tärkeiden kohteiden suojauksesta ja ylipäätään yhteiskunnan kannalta kriittisten toimintojen turvaamisesta koko Suomessa alue kerrallaan. Sotilaallisia kriisejä kun ei hoideta enää vain joillain kaukaisilla rintamilla metsien keskellä.
&#8211; Paikallisjoukoissa aktiivisten ja osaavien reserviläisten, kuten esimerkiksi maakuntajoukkojen, rooli korostuu. Paikallisten reserviläisten korvaamaton paikallistuntemus ja osaaminen ovat jääneet osin tunnistamatta tai tunnustamatta. On hienoa, että nyt tätä osaamista aletaan hyödyntämään, sillä maakunnat ovat täynnä vapaaehtoista puolustusosaamista. Reserviläistoiminta on osa ennaltaehkäisevää sotilaallista puolustuskykyämme, Mäenpää sanoi.
Hornet-kaluston suorituskyky korvattava täysimääräisesti
Mäenpää mainitsi vielä lopuksi, että kuten selonteko huomauttaa, edellyttää uskottavan puolustuskyvyn ylläpitäminen Hornet-kaluston täysimääräistä korvaamista suorituskykyisillä monitoimihävittäjillä. Perussuomalaiset tukevat täysin tätä linjausta. Suorituskyky pitää korvata täysimääräisesti, ja ilmapuolustusta on kehitettävä kokonaisuutena nykyaikaisella kalustolla.
&#8211; Koko Suomi on puolustamisen arvoinen, ja sitä myös halutaan puolustaa. Puolustusselonteko antaa tähän hyvät eväät. Puolustuskykymme turvaaminen vaatii pitkäjänteistä ylläpitoa ja kehittämistä, eikä Ottawan sopimukseen liittymisen kaltaisiin virheisiin pienellä maalla ole varaa, Mäenpää varoitti.
&nbsp;

Puolustuspolitiikka perustuu jatkossakin yleiseen asevelvollisuuteen ja laajaan osaavaan reserviin – “Onneksi vihervasemmisto ei ole onnistunut politisoimaan puolustuskyvyn ylläpitoa”