Perussuomalainen 1/2024

Tutkimus: Suomalaiset haluavat kontrolloida työperäistä maahanmuuttoa – kaksi kolmesta hyväksyy vain julkista taloutta vahvistavan maahanmuuton

Mäenpää: Itäkeskuksen kyltit seurausta vihreiden maahanmuuttopolitiikasta

Yle kehysti Trumpin kampanjatilaisuuden vitsin rasismiksi: ”Roskasaari” – tosiasiassa Puerto Rico hukkuu roskiin

Käsikranaattien käyttö tuplaantui Ruotsin jengisodissa – helpompaa kuin räjähteiden valmistus omaan käyttöön

Kansanedustaja Jaana Strandman haluaa laittaa Itä-Suomen verkkoyhteydet kuntoon: “Yhteyksien toimivuus on kriittinen osa modernin yhteiskunnan toimintakykyä”

Teemu Keskisarjan ja Onni Rostilan kolumni: Näin Yle valeuutisoi pikkutyttöjen teurastuksen

Ruotsista mallia: Rikoshyöty takavarikkoon

Venäjän varjolaivasto seilaa nyt Pohjoisella jäämerellä – ympäristökatastrofi vain ajan kysymys

E16-tietä jatketaan Suomen puolelle – ministeri Ranne: Vahvistaa Suomen turvallisuutta, huoltovarmuutta ja taloutta

Hallitus edistää viranomaisten tiedonvaihtoa – tavoitteena torjua muun muassa järjestäytynyttä rikollisuutta

Itäkeskuksen muslimiyrittäjä HS:lle: Hameen on oltava löysä lantion kohdalta, jotta muut miehet kuin minä eivät näe

Maahanmuuttopolitiikka kiristyy koko EU:ssa – PS-meppi Sebastian Tynkkynen: ”Ratkaisujen aika on tullut” – kokoomuksen meppi Aura Salla nosti äärioikeistokortin

Vihersiirtymä vastatuulessa: Saksalaisautoilijat vaihtavat sähköautonsa bensaan ja dieseliin

Kamala Harris on positiivisen erityiskohtelun tuotos – maailman menestynein “DEI-rekry”

Donald Trumpin vierailu Joe Roganin ohjelmassa keräsi ennätysyleisön

Ruotsissa vietettiin hiljainen hetki Hamasin terroristi Yahya Sinwarin muistolle – tuhannet huusivat suosionosoituksia Malmössä

Eurooppaan vyöryi 10 vuodessa 4,5 miljoonaa Syyrian pakolaista – nyt kielteisen turvapaikkapäätökseen saaneet halutaan palauttaa turvalliseen kotimaahansa

PS-Nuoriso: Suomessa ei ole sijaa sharia-laille

Recep Erdoğan

Eräs arvoituksellisimmista Saksassa EU-vaaleihin yrittävistä ryhmistä on Turkin presidenttiä ja hallituspuoluetta lähellä oleva islamilainen Dava-liitto. Kesäkuussa pidettäviin vaaleihin ovat valmistumassa myös ilmastoliimaajat, leninistit, äärioikeistolaiset ja eläintensuojelijat.

Islamilaisen Dava-liiton johtajan Teyfik Özcanin medialle antamien haastattelujen mukaan tarkoitus ei ole kerätä kannatusta pelkästään puoleltatoista miljoonalta Saksan vaaleissa äänioikeutetulta turkkilaiselta vaan kaikilta etnisiltä ja uskonnollisilta vähemmistöiltä.
Davan potentiaalisten äänestäjien määräksi hän arvioi tällä laskutavalla viisi miljoonaa ihmistä.
”Erdoganin käsivarsi”
Politiikan asiantuntijoiden mukaan EU-vaaleissa, joissa ei ole Saksan vaaleissa tavanomaista viiden prosentin äänikynnystä, Dava saattaa yltää hyvinkin yhteen tai kahteen paikkaan.
Ensi vuoden liittopäivävaaleissa, joihin puolue niin ikään tähtää, sen kannatus jäisi todennäköisesti kuitenkin ainakin vielä tällä kertaa äänikynnyksen alapuolelle.
Dava on kiistänyt julkisuudessa väitteen, että kyse olisi ”Erdoganin käsivarresta”, jonka avulla Turkki pääsisi edustamaan omia ja islamin intressejä Euroopan parlamenttiin.
”Muslimien AfD”
Davaa ei katsota Saksassa pelkästään hyvällä. Monet turkkilaistaustaiset poliitikot pelkäävät sen yrittävän ammentaa voimaansa saksalaisten väitetystä islam- ja ulkomaalaisvihamielisyydestä.
Vastaavaa viholliskuvaa ylläpidetään Saksan monissa Turkin uskontoviranomaisten hallinnoimissa moskeijoissa. Eräät kommentaattorit ovat alkaneet kutsua Davaa tästä syystä ”muslimien AfD:ksi”.
&#8211; Dava on viimeinen, mitä täällä tarvitsemme, twiittaa Saksan turkkilaistaustainen maatalousministeri Cem Özdemir (vihr).
Varoittavia ääniä kuuluu myös kristillisdemokraattien ja aikaisemmin vaaleissa runsaasti turkkilaisten ääniä keränneen sosiaalidemokraattisen puolueen suunnalta.
”Kutsu islamiin”
Davan johto ilmoittaa jo keränneensä tarvittavat 4 000 äänioikeutettujen allekirjoitusta maaliskuun 18. päivään mennessä jätettävää vaali-ilmoitusta varten. Turkin- ja arabiankielessä ”dawa” tarkoittaa kristillisdemokraattisen Konrad Adenauer -säätiön tulkinnan mukaan sananmukaisesti ”kutsua islamiin”.
Se voidaan tulkita myös vaatimukseksi pitää kiinni islamin uskostaan. Samalla nimellä toimivia puolueita on myös Lähi-idässä.
Ilmastoliimaajat asettavat omia ehdokkaitaan
Europarlamenttivaaleihin asettaa Saksassa ehdokkaitaan tänä vuonna tämän hetken tiedon mukaan ainakin 26 puoluetta ja ryhmittymää. Edellisvaaleissa vuonna 2019 mukana oli 41 puoluetta ja ryhmittymää.
Liittopäiväpuolueiden lisäksi vaaleihin ovat ilmoittaneet osallistuvansa muun muassa ilmastoliimaajistaan tunnettu Letzte Generation -järjestö, eläintensuojelijat, leninistit ja marxilaiset kommunistit, feministit, humanistit sekä ennen NPD-nimellä tunnettu äärioikeistolainen Die Heimat -puolue.
Paikan saattaa saada jo hyvin pienellä ääniosuudella.
Satiiripuolueella kaksi paikkaa
Saksan 96 paikasta europarlamentissa kuuluu tällä hetkellä 23 kristillisdemokraattiselle puolueelle CDU:lle, 21 vihreille, 16 sosiaalidemokraateille, 11 AfD:lle, kuusi Baijerin kristillissosiaaliselle unionille CSU:lle, viisi vasemmistopuolue Linkelle, viisi liberaaleille ja kaksi vapaille valitsijoille.
Politiikkaa pelkkänä naurettavana vitsinä pitävälle satiiripuolue Die Parteille tuli viime vaaleissa kaksi paikkaa.
Yhden edustajansa europarlamenttiin ovat saaneet Saksassa myös ekologis-demokraattinen ÖDP-puolue, Piraatit, eläinsuojelijat, perhepuolue sekä Euroopan yhdistymistä ajava ylikansallinen Volt-puolue.
Kysely ennustaa menestystä oikeistolle
Jos europarlamenttivaalit pidettäisiin ensi sunnuntaina, niin tulos olisi tuoreimman mielipidekyselyn (INSA) mukaan Saksassa seuraava:
Kristillisdemokraattinen unioni (CDU/CSU) 27 % (-2 vuoden 2019 tulokseen verrattuna), Vaihtoehto Saksalle -puolue (AfD) 22 % (+11), SPD 16 %, vihreät 10,5 % (-10), uusi vasemmistopuolue Bündnis Sahra Wagenknecht 5,5 % (+5,5), vasemmistopuolue Linke 4,5 % (-1), liberaalipuolue (FDP) 3 % (-2,5) ja muut 11,5 % (-1,5).
Saksassa vaaleissa äänestäjä valitsee listan, johon puolueet ja ryhmät ovat asettaneet ehdokkaansa haluamaansa järjestykseen. Eurovaaleissa saavat äänestää Saksassa kaikki 16 vuotta täyttäneet saksalaiset sekä ennen vaaleja vähintään kolme kuukautta maassa asuneet EU-kansalaiset. Äänioikeus on noin 65 miljoonalla kansalaisella. Äänestysprosentti oli viime EU-vaaleissa 61,4.
&nbsp;

Saksassa eurovaaleihin aikoo osallistua ulkomaalais- ja muslimivihasta voimaansa ammentava liitto

Armenian ja Azerbaidžanin jo yli sata vuotta jatkuneet konfliktit voidaan nähdä uskontojen ja etnisten ryhmien välisenä taisteluna. Armeniassa asuvan suomalaisen mukaan armenialaiset kokevat olevansa &#8220;kristityn sivistyksen viimeinen linnake&#8221; Euroopan rajalla. Mutta taustalta löytyvät myös kaikki tavanomaiset sotien syyt: öljy, suurvaltapolitiikka ja asekauppa. 
Suomen Uutisten haastattelema Wilhelmiina Virolainen myöntää heti kärkeen olevansa puolueellinen Armenian ja Azerbaidžanin välisessä konfliktissa, koska on &#8220;täysin tärähtänyt&#8221; Armeniaan, jossa hän on työskennellyt matkailun parissa jo vuodesta 2008. Hän on suomalaismiehensä kanssa harkinnut jopa kokonaan Armeniaan muuttamista, mutta ainakin toistaiseksi pariskunnalla on koti myös Suomessa.
&#8211; Armenia on meille ollut toinen kotimaa jo useita vuosia, mutta vielä ei anna sydän periksi kokonaan Suomea hyljätä, Wilhelmiina Virolainen kertoo.
<h4>Uskontojen konflikti</h4>
Maaseudulla Jerevanin lähellä asuva Wilhelmiina Virolainen on koulutukseltaan teologi, joten hän puhuu paljon uskonnon merkityksestä tässä konfliktissa molemmin puolin. Armenialaiset ovat ortodokseja ja azerbaidžanilaiset ovat muslimeita. Azerbaidžanin puolella taistelee myös Syyriasta tuotuja palkkasotureita, kuten myös BBC <a href="https://www.bbc.com/news/world-europe-54366616">uutisoi</a>.
&#8211; Yhtään azeria ei ole vielä jäänyt vangiksi, vaan ne ovat arabiaa puhuvia, syyrialaisia jihadisteja, Virolainen sanoo.
&#8211; Ja nehän eivät pelkää mitään, koska ne tulevat tänne hakemaan marttyyrikuolemaa.
&#8211; Uskonnolla on suuri merkitys molempien puolien sotilaiden taistelutahdossa. Sitä ei pidä väheksyä.
Armenia puolestaan on maailman vanhin kristitty valtio, jossa kristinuskosta tuli valtionuskonto jo vuonna 301. Vaikka osa armenialaisista on maallistuneita kristittyjä, uskonnon merkitys näkyy silti arjessa aivan eri tavalla kuin Suomessa.
-Armeniassa uskonto on jokapäiväistä elämää, Virolainen kertoo. Täällä toivotetaan Jumalan rauhaa ja ensimmäinen ryyppy otetaan aina Jumalan kunniaksi.
Papitkaan eivät ole kaihtaneet ottamasta kantaa konfliktiin. Sosiaalisessa mediassa leviää Armenian valtion virallisen Twitter-tilin julkaisema kuva papista, jolla on risti kaulassa ja rynnäkkökivääri kädessä.
<blockquote class="twitter-tweet" data-width="500" data-dnt="true">
Faith &amp; Power! <a href="https://twitter.com/hashtag/StopAzerbaijaniAgression?src=hash&amp;ref_src=twsrc%5Etfw">#StopAzerbaijaniAgression</a> <a href="https://twitter.com/hashtag/StopAliyev?src=hash&amp;ref_src=twsrc%5Etfw">#StopAliyev</a> <a href="https://twitter.com/hashtag/KarabakhNow?src=hash&amp;ref_src=twsrc%5Etfw">#KarabakhNow</a> <a href="https://twitter.com/hashtag/NKpeace?src=hash&amp;ref_src=twsrc%5Etfw">#NKpeace</a> <a href="https://twitter.com/hashtag/NKstrong?src=hash&amp;ref_src=twsrc%5Etfw">#NKstrong</a> <a href="https://twitter.com/hashtag/ArtsakhStrong?src=hash&amp;ref_src=twsrc%5Etfw">#ArtsakhStrong</a> <a href="https://twitter.com/hashtag/%D5%80%D4%B1%D5%82%D4%B9%D4%B5%D4%BC%D5%88%D5%92%D4%B5%D5%86%D5%94?src=hash&amp;ref_src=twsrc%5Etfw">#ՀԱՂԹԵԼՈՒԵՆՔ</a> <a href="https://t.co/ql9cZkpYdu">pic.twitter.com/ql9cZkpYdu</a>
&mdash; Armenia 🇦🇲 (@armenia) <a href="https://twitter.com/armenia/status/1310165919344320513?ref_src=twsrc%5Etfw">September 27, 2020</a></blockquote>
<script async src="https://platform.twitter.com/widgets.js" charset="utf-8"></script>
<h4>Kansojen konflikti</h4>
Armenia on pienehkö maa, jossa asuu vain kolmisen miljoonaa ihmistä. Lähes kaikki maan asukkaat ovat etnisiä armenialaisia ja kristittyjä. Noin kahdeksan miljoonaa armenialaista asuu maan rajojen ulkopuolella esimerkiksi Yhdysvalloissa ja Ranskassa, jossa he ovat muodostaneet vahvoja lobbausryhmiä. Wilhelmiina Virolaisen mukaan armenialaiset ovat hyvin yhtenäinen kansa, jolla on identiteettinä kristinusko. Jokainen armenialainen on ilman muuta kirkon jäsen.
&#8211; Olla armenialainen on olla kristitty.
Vastaavasti Azerbaidžanissa on kymmenisen miljoonaa asukasta, jotka ovat lähes kaikki azereita ja muslimeja, joten sekin on etnisesti ja uskonnollisesti varsin yhtenäinen valtio. Azerit ovat turkkilainen kansa.
<h4>Stalinin vetämät rajat eivät noudata kansojen rajoja</h4>
Maiden suhteita on viimeiset sata vuotta kiristänyt erityisesti kiista Vuoristo-Karabahin alueesta. Kyseessä on pääosin etnisten armenialaisten asuttama alue, joka neuvostoajan rajoja piirrettäessä jätettiin Azerbaidžanin neuvostotasavallan alueen sisälle.
Ensimmäiset rajasotansa maat kävivät heti ensimmäisen maailmansodan jälkeen Venäjän keisarikunnan hajotessa. Lyhyt itsenäisyys päättyi kuitenkin neuvostomiehitykseen. 1920-luvulla kansallisuuksien komissaarina toiminut Josef Stalin antoi <a href="https://en.wikipedia.org/wiki/Nagorno-Karabakh_Autonomous_Oblast">Vuoristo-Karabahin alueen</a> Azerbaidžanin neuvostotasavallan hallintaan yrittäessään miellyttää Turkkia.
Kiista Vuoristo-Karabahista jäi neuvostovallan aikana taka-alalle, mutta Neuvostoliiton hajoamisen alkaessa 1988 tilanne kiristyi astettain <a href="https://en.wikipedia.org/wiki/Nagorno-Karabakh_War">uudeksi sodaksi</a>, joka ajoi lähes miljoonaa ihmistä pakolaisiksi. Maiden välille saatiin tulitauko vasta 1994. Tuossa vaiheessa Vuoristo-Karabah oli julistautunut kansanäänestyksellä itsenäiseksi alueeksi, jossa armenialaiset pitävät valtaa. Uusia välikohtauksia on tapahtunut sen jälkeenkin ja armenialaisia on syytetty azereihin kohdistuneista etnisistä puhdistuksista.
<h4>Uusin sotateknologia käytössä</h4>
Muutamia viikkoja sitten alkanut <a href="https://en.wikipedia.org/wiki/2020_Nagorno-Karabakh_conflict">uusin konflikti</a> ei ole vielä virallisesti laajentunut sodaksi asti, vaikka molemmat osapuolet ovatkin ottaneet sotatilalain käyttöön osassa kaupungeistaan. Molemmat puolet syyttävät toisiaan väkivaltaisuuksien aloittamisesta ja siviiliväestöön kohdistuneista iskuista.
Ilmoitukset eri osapuolten sotilastappioista vaihtelevat muutamasta sadasta tuhansiin, riippuen siitä, kumpi puoli väitteitä esittää ja puhutaanko omista vai vihollisen tappioista. Se näyttää kuitenkin selvältä, että raskaita kalustotappioita on tullut puolin ja toisin. Netissä on paljon videoita näyttävistä lennokki-iskuista armenialaisten panssareita kohtaan.
Droonit ovat osoittautuneet erittäin tehokkaiksi aseiksi vuoristoisella alueella. Osan lennokeista <a href="https://russiamatters.org/analysis/armenia-azerbaijan-war-military-dimensions-conflict">arvellaan</a> olevan Turkin Azerbaidžanille toimittamia ja mahdollisesti myös turkkilaisten sotilaiden ohjaamia. Azerbaidžan on ostanut lennokkeja ja muita aseita myös <a href="https://www.axios.com/israel-kamikaze-drones-nagorno-karabakh-azerbaijan-d3ebfd39-2cf8-4bf6-a788-b24d80a8569f.html">Israelista</a>, joka puolestaan ostaa Azerbaidžanilta öljyä.
Asiantuntijoiden <a href="https://eurasianet.org/as-fighting-rages-what-is-azerbaijans-goal">mukaan</a> on todennäköistä, että tämänkertaisen konfliktin aloitti Azerbaidžan, joka tavoittelee tiettyjen alankoalueiden takaisinvaltaamista. Armenia olisi ollut tyytyväinen taisteluja <a href="https://ahvalnews.com/azerbaijan-armenia/armenia-lacks-incentives-launch-military-action-now-azerbaijan-moved-first">edeltäneeseen</a> asiaintilaan.
Erdoğanin valtapyrkimykset: ottomaanien uusi imperiumi
Wilhelmiina Virolaisen mielestä on täysin mahdotonta ajatella, että Armenia olisi voinut olla taistelujen aloittaja, koska armenialaisia on vain kolme miljoonaa, mutta azereita on kymmenen miljoonaa ja heidän tukenaan olevia turkkilaisia on 80 miljoonaa. Hänen mielestään Azerbaidžanin aloittamien sotatoimien takana on Turkin presidentti Recep Erdoğan ja tämän valtapyrkimykset alueella.
&#8211; On tunnettu tosiasia on, että ilman Erdoğania ei Azerbaidžan tee mitään, Virolainen sanoo. Erdoğan on avoimesti ilmoittanut luovansa voittamattoman ottomaani-imperiumin, joka yhdistää turkkilaisheimot Välimereltä Kiinan ja Mongolian rajoille saakka.
Historian professori Alan Mikhail näkee Time-lehden <a href="https://time.com/5885650/erdogans-ottoman-worry-world/">kirjoituksessaan</a> Erdoğanin pyrkimyksen ottomaanien islamilaisen imperiumin uudelleen pystyttämiseksi laajana projektina, johon liittyy monenlaisia asioita, kuten äskettäinen Hagia Sofian muuttaminen moskeijaksi, kiista merialueiden kaasuvarannoista Kreikan kanssa sekä Turkin toimet Libyassa ja Syyriassa.
Armenia on pääosin islamilaisten maiden ympäröimä sisämaavaltio, joka näyttää kartalta katsoen kuin tulpalta keskellä turkkilaisten kansojen asuttamien valtioiden ketjua, joka ulottuu Turkista Azerbaidžanin kautta Turkmenistaniin, Uzbekistaniin, Kazakstaniin ja Kirgisiaan. Wilhelmiina Virolaisen mukaan Armenia katsoo olevansa &#8220;sivistyksen viimeinen linnake&#8221; idässä Euroopan rajalla.
&#8211; Armenia tuntee velvollisuudekseen suojella kristittyä Eurooppaa ottomaanien hirmuvallalta, Virolainen luonnehtii.
Ottomaanien hirmuvallalla hän viittaa muun muassa Turkin vuosina 1915-1918 toteuttamaan <a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Armenialaisten_kansanmurha">armenialaisten kansanmurhaan</a>, jossa arvioidaan kuolleen jopa 1,5 miljoonaa armenialaista. Turkki ei tunnusta armenialaisten kansanmurhaa, ja siitä puhumisesta voi joutua <a href="http://news.bbc.co.uk/2/hi/europe/4527318.stm">syytteeseen</a>, koska turkkilaisuuden vastainen vihapuhe on kielletty maan perustuslaissa.
<h4>Öljy ja Venäjän intressit</h4>
Kuten niin monissa muissakin maailman konflikteissa, tässäkin kuvioon liittyy öljy. Azerbaidžanin pääkaupungin Bakun ympäristö on tärkeä öljyntuotantoalue. Ensimmäinen öljylähde porattiin jo vuonna 1846, ja maan vientitalous on nykyään lähes pelkästään öljyn ja kaasun varassa.
Vuonna 2006 käyttöön otettu, kansainvälisten öljy-yhtiöiden omistama <a href="https://en.wikipedia.org/wiki/Baku%E2%80%93Tbilisi%E2%80%93Ceyhan_pipeline">BTC-öljyputki</a> yhdistää Bakun Välimeren rannikolla Turkissa sijaitsevaan Ceyhanin satamaan. Putki on vedetty Georgian pääkaupungin Tbilisin kautta, vaikka suorin linja olisi kulkenut Armenian läpi. Reitin linjauksen takana oli Azerbaidžanin halu eristää Armenia ja estää Armeniaa hyötymästä öljyputkesta taloudellisesti. Venäjä puolestaan olisi halunnut, että kaikki Kaspianmereltä Eurooppaan menevä öljy kulkisi eteenpäin sen alueen kautta.
Armenia on Venäjän tärkeä liittolainen, joka takaa Venäjälle pääsyn Etelä-Kaukasian alueelle. Venäjällä on Armeniassa sotilastukikohta ja Armenia on yhdessä neljän muun entisen neuvostotasavallan kanssa solminut CSTO-puolustussopimuksen Venäjän kanssa. Toistaiseksi Venäjän joukot ovat pysyneet erossa taisteluista. Venäjän Armenialle antamat turvatakuut eivät siis näytä koskevan kiistanalaista Vuoristo-Karabahin aluetta. Mutta presidentti Vladimir Putin on <a href="https://www.youtube.com/watch?v=vBvpGJa3VvM">vedonnut</a> osapuoliin taistelujen lopettamiseksi.
Turkki, Venäjän vanha kilpakumppani Kaukasian alueella arvelee, että Venäjä pyrkii jälleen kerran esiintymään rauhanneuvottelijana. Kyse on siitä, että Venäjä käyttää jo neuvostoaikoina luotuja etnisiä konflikteja hyväkseen usuttaakseen alueen valtioita toisiaan vastaan päästäkseen esiintymään rauhan tuojana.
&#8211; Venäjä on kautta historian hyödyntänyt Etelä-Kaukasian etnisiä riitoja, kommentoi Yhdysvaltain entinen Azerbaidžanin suurlähettiläs Matthew Bryza <a href="https://www.trtworld.com/magazine/why-russia-supports-armenia-against-azerbaijan-in-the-caucasus-conflict-38321">turkkilaislehdelle</a>.
&#8211; Venäjän strategiana on estää konflikteja räjähtämästä käsiin, mutta pitää silti yllä jännitystä, jotta sekä Azerbaidžan että Armenia pysyisivät sen vaikutuspiirissä.
<h4>Pääkaupungissa taistelut eivät vielä näy</h4>
Virolainen kertoo, että taistelut ovat toistaiseksi keskittyneet Vuoristo-Karabahin alueelle. Pääkaupungissa Jerevanissa konflikti näkyy vain siten, että värväytymispaikkojen edustalla on jonoja.
&#8211; Kadut ovat tukossa, kun kaikki haluavat vapaaehtoisiksi rintamalle. Siellä on jopa alaikäisiä ja naisia tarjoutumassa vapaaehtoisiksi. Monet ulkoarmenialaiset ovat palanneet maahan värväytyäkseen armeijaan.
&#8211; Kaduilla on myös keräyspisteitä, joissa kerätään tarvikkeita sotilaille ja sotatoimien jalkoihin jääneille siviileille.
&#8211; Ilmapiiri on kireä, mutta yhteishenki on hyvä. Ihmiset näyttävät voitonmerkkiä toisilleen autojen ikkunasta.
Virolainen on huolissaan siitä, että Suomessa ja muuallakin maailmassa tiedetään Armenian tapahtumista liian vähän.
&#8211; Henki täällä on hyvä ja toiveikas, mutta ainoa pelastus Armenialle voi tulla vain ulkovaltojen avun kautta. Maailman välinpitämättömyys ja hiljaisuus tuntuu käsittämättömältä, hän kirjoittaa <a href="https://persikkalaakso.blogspot.com/2020/10/ensimmainen-viikko-sodassa.html">Persikkalaakso-blogissaan</a>.

Suomen Uutiset tavoitti suomalaisteologin Armeniasta – Vuoristo-Karabahin konfliktissa on kyse myös uskontojen ja etnisten ryhmien välisestä taistelusta

Recep Erdoğan

Saksassa eurovaaleihin aikoo osallistua ulkomaalais- ja muslimivihasta voimaansa ammentava liitto

Suomen Uutiset tavoitti suomalaisteologin Armeniasta – Vuoristo-Karabahin konfliktissa on kyse myös uskontojen ja etnisten ryhmien välisestä taistelusta

Uusimmat

Tutkimus: Suomalaiset haluavat kontrolloida työperäistä maahanmuuttoa – kaksi kolmesta hyväksyy vain julkista taloutta vahvistavan maahanmuuton

Mäenpää: Itäkeskuksen kyltit seurausta vihreiden maahanmuuttopolitiikasta

Yle kehysti Trumpin kampanjatilaisuuden vitsin rasismiksi: ”Roskasaari” – tosiasiassa Puerto Rico hukkuu roskiin

Käsikranaattien käyttö tuplaantui Ruotsin jengisodissa – helpompaa kuin räjähteiden valmistus omaan käyttöön

Kansanedustaja Jaana Strandman haluaa laittaa Itä-Suomen verkkoyhteydet kuntoon: “Yhteyksien toimivuus on kriittinen osa modernin yhteiskunnan toimintakykyä”

Teemu Keskisarjan ja Onni Rostilan kolumni: Näin Yle valeuutisoi pikkutyttöjen teurastuksen

Ruotsista mallia: Rikoshyöty takavarikkoon

Venäjän varjolaivasto seilaa nyt Pohjoisella jäämerellä – ympäristökatastrofi vain ajan kysymys

E16-tietä jatketaan Suomen puolelle – ministeri Ranne: Vahvistaa Suomen turvallisuutta, huoltovarmuutta ja taloutta

Hallitus edistää viranomaisten tiedonvaihtoa – tavoitteena torjua muun muassa järjestäytynyttä rikollisuutta

Viikon suosituimmat

Teemu Keskisarjan ja Onni Rostilan kolumni: Näin Yle valeuutisoi pikkutyttöjen teurastuksen

Itäkeskuksen muslimiyrittäjä HS:lle: Hameen on oltava löysä lantion kohdalta, jotta muut miehet kuin minä eivät näe

Maahanmuuttopolitiikka kiristyy koko EU:ssa – PS-meppi Sebastian Tynkkynen: ”Ratkaisujen aika on tullut” – kokoomuksen meppi Aura Salla nosti äärioikeistokortin

Vihersiirtymä vastatuulessa: Saksalaisautoilijat vaihtavat sähköautonsa bensaan ja dieseliin

Kamala Harris on positiivisen erityiskohtelun tuotos – maailman menestynein “DEI-rekry”

Donald Trumpin vierailu Joe Roganin ohjelmassa keräsi ennätysyleisön

Ruotsissa vietettiin hiljainen hetki Hamasin terroristi Yahya Sinwarin muistolle – tuhannet huusivat suosionosoituksia Malmössä

Eurooppaan vyöryi 10 vuodessa 4,5 miljoonaa Syyrian pakolaista – nyt kielteisen turvapaikkapäätökseen saaneet halutaan palauttaa turvalliseen kotimaahansa

PS-Nuoriso: Suomessa ei ole sijaa sharia-laille

Yle kehysti Trumpin kampanjatilaisuuden vitsin rasismiksi: ”Roskasaari” – tosiasiassa Puerto Rico hukkuu roskiin

Toimitus suosittelee

Miko Bergbom ja Niko Ohvo: Etelärantaa ja Hakaniemeä yhdistää rakkaus halpatyövoimaa kohtaan

Suomessa vieraillut brittiprofessori: woke-eliitti ja siihen kuuluva media ovat radikalisoituneet voimakkaasti, ja seuraus on karu: he ovat kyvyttömiä enää ymmärtämään tavallisia ihmisiä

Demarien toimittajaliitolla ja Journalistiliitolla kaksoisroolit: Ovat Yleisradion osakkaita, samalla lobbaavat Yle-leikkauksia vastaan

Väestö muuttuu, ongelmat kasaantuvat – Riikka Purra ja Mari Rantanen suuressa maahanmuuttokeskustelussa keskiviikkona (suora lähetys)

Korporaatiomaailma löi jarrut wokelle – identiteettipolitiikka katosi kymmenien suuryritysten vuosikertomuksista

Perussuomalainen 1/2024