Sosiaali- ja terveysministeri Kaisa Juuso Ruotsissa: Liika älylaitteiden käyttö heikentää lasten hyvinvointia

Garedewilta toimenpidealoite nuoren määritelmän kaventamiseksi nuorisolaissa: 10-vuotiaat ja 29-vuotiaat eivät kuulu samoihin nuorteniltoihin

Etelä-Amerikan Elon Musk ei kuvia kumarra – aikoo laittaa Argentiinan talouden paraatikuntoon vaikka väkisin

Merituulivoiman rakentamisesta kannattamatonta –  kohoavat kustannukset, lisääntynyt kilpailu ja inflaatio syövät katteet

Merkittäviä verohyvityksiä suurille teollisille investoinneille – valtiovarainministeri Purra: ”Hallitus tukee suomalaista työtä ja teollisuutta”

Media jatkaa Trumpin demonisointia toisen salamurhayrityksen jälkeenkin – Trump: “En luovuta ikinä!”

Keskisuomalaisen päätoimittaja Yle-pomo Riikka Räisäsestä: Näillä näytöillä joku muu päätoimittaja olisi jo eronnut

Aamulehden ex-päätoimittaja: Ylen piikkiin rakastajansa kanssa matkustanut uutispomo Riikka Räisänen pitäisi siirtää syrjään

Poliisi nappasi Helsingin yliopiston kunniatohtorin kiinni kahdesti – ensin Kööpenhaminassa, sitten Tukholmassa

Halla-aho: Arvelen, että moni muukin kuin persukansa alkaa ymmärtää Ylen prioriteetteja – ”Leikkausvaraa riittää myös tulevaisuudessa”

Antikainen: Yle on väärässä – uutiset somaliaksi ja arabiaksi eivät auta sopeutumaan suomalaiseen yhteiskuntaan

rauhoittavat lääkkeet

Jengirikolliset käyttävät huumaavaa lääkettä voidakseen tehdä vakavia rikoksia kuten murhia. Synteettinen opioidi auttaa uskaltamaan enemmän ja tuntemaan vähemmän. Svenska Dagbladet on selvittänyt aineen käyttöä ja sen seurauksia.

Synteettinen opioidi vaikuttaa hermosoluihin selkäytimessä sekä aivoissa ja helpottaa kipua tätä kautta. Sen kuvataan tyynnyttävän tunteita ja hermostuneisuutta sekä lievittävän ahdistusta. Samalla se kohottaa käyttäjän itseluottamusta.
<a href="https://www.svd.se/tabletterna-som-far-kriminella-att-vaga-skjuta">Svenska Dagbladetin</a> haastattelemat poliisit kertovat, että jengirikolliset väärinkäyttävät lääkevalmistetta kyetäkseen tekemään murhien kaltaisia raskaita rikoksia. Usein he vahvistavat aineen vaikutuksia käyttämällä samassa yhteydessä kannabista.
&#8211; On melko tavallista, että rikolliset ottavat tämän tyyppisiä huumeita ennen suunniteltua väkivallantekoa, sanoo keskusrikospoliisin tiedusteluyksiön päällikkö Emil Eisersjö.
”Lena” ja ”Moj” tunnetaan lähiöissä
Lääkevalmiste tunnetaan katutasolla nimillä ”Lena” ja ”Moj”. Viime aikoina sen käyttö on lisääntynyt selvästi syrjäytyneiden nuorten piirissä. Lääkettä voi määrätä lääkäri mutta sitä myös salakuljetetaan Ruotsiin: tullin mukaan tabletteja on takavarikoitu 700 000 kappaletta vuodessa.
Synteettisen opioidin määrä pimeillä markkinoilla on tuntematon, mutta se nousee usein esiin jengirikollisuuteen liittyvissä huumerikoksissa ja murhissa. Huumaavaa lääkettä käytetään tiettävästi myös palkkamurhaajien eli ”torpedojen” rekrytoinnin apuna, sillä se kasvattaa rohkeutta ja helpottaa tilapäisesti tunnontuskia.

Uskalla enemmän, tunne vähemmän – raskaita rikoksia tehdään synteettisen opioidin turvin

Lounais-Suomen poliisilaitos tutkii Turussa vanhuspalveluyksikössä tiistaina tapahtunutta väkivallantekoa. Yksi asukkaista kuoli saamiinsa vammoihin, ja toisen vammat vaativat sairaalahoitoa. Teosta epäilty on hoivayksikön asukas. Kansanedustaja Arja Juvosen mukaan myös vanhusten hoivayksiköissä on haasteellisia asukkaita, joiden kanssa ei pelkällä &#8220;puhejudolla&#8221; pärjää, vaan tarvitaan muita keinoja.

&#8211; Hoitohenkilöstön osaamisella tilanteissa, joissa potilas on aggressiivinen, on suuri merkitys. On kuitenkin tilanteita, joissa ”puhejudolla” ei aina pärjää, ja näihin tilanteisiin on saatava muita resursseja. Näissä tilanteissa hoivayksikössä tulisi olla selkeä ja toimiva suunnitelma ja hoitopolku, sanoo perussuomalainen kansanedustaja ja geronomi Arja Juvonen.
&#8211; Joskus se voi olla esimerkiksi ensihoito ja päivystys. Päivystyksessä voi olla kuitenkin rajoitutut resurssit psykogeriatrisen potilaan hoitoon. Potilas saatetaan palauttaa takaisin hoivayksikköön. Kyseessä on työsuojelullinen riski henkilöstölle ja potilasturvallisuusriski muille potilaille.
Ongelmana vanhustenhoidon tasapäistäminen
Hoivayksiköissä tapahtuvat väkivallan uhat tai teot ovat vakavia. Hoivayksiköiden asukkaat tulisi Juvosen mukaan sijoittaa diagnoosinsa mukaisiin hoivapaikkoihin. Ikääntymiseen liittyy erilaisia muistisairauksia ja oireita. Psykogeriatrisessa hoivayksikössä voidaan hoitaa käyttäytymiseltään haasteellisia muistisairaita ikääntyneitä.
&#8211; Ongelma on kuitenkin se, että vanhustenhoitoa tasapäistetään Suomessa ja ihmisiä sijoitetaan ympärivuorokautiseen hoivaan, jossa resurssit eivät riitä haasteellisten ja jopa aggressiivisten vanhuspotilaiden hoitoon, Juvonen sanoo.
Yksikössä voi olla hyvinkin vaativaa hoitoa tarvitsevia ja niitä, jotka tarvitsevat vähemmän hoivaa. Potilasta sijoitettaessa Juvonen pitää tärkeänä, että tämän tausta käydään läpi. Taustaan voi liittyä myös elämänmittainen alkoholin tai muiden päihteiden käyttö ja siihen liittyvät ongelmat.
Myös rauhoittavia lääkkeitä on käytettävä
Vanhustenhoidossa on kiitettävästi tehty lääkehoidon arviointia ja rauhoittavien lääkkeiden käytön varjopuolet, esimerkiksi vanhusten kaatumiset, on huomioitu. Vanhustenhoidossa tarvitaan kuitenkin edelleenkin hyvää lääkehoidon osaamista. Vanhuksen levottomuuteen ja väkivaltaisuuteen voi liittyä myös kipu tai jokin puhjennut sairaus, kuten vaikkapa virtsatieinfektio. Juvonen pitää tärkeänä, että vanhustenhoivayksiköllä on käytettävissään lääkärin palvelut välittömästi näissä tilanteissa.
&#8211; Lääkkeetön hoito ei ole itseisarvo, vaan joudumme vanhustenhoidossa tilanteisiin, että myös rauhoittavia lääkkeitä on käytettävä. Sillä suojellaan paitsi potilasta itseään, myös muita lähellä olevia ihmisiä, Juvonen toteaa.
Henkilöstöä tarvitaan lisää
Vanhusten huoneiden ovia ei saa lukita vanhustenhoivayksiköissä. Hoitohenkilöstö on vaikeassa tilanteessa silloin, kun hoivayksikössä ilmenee potilaiden levottomuutta, mutta henkilökuntaa ei riitä vastaamaan tilanteeseen.
&#8211; Miten esimerkiksi yöaikaan yksin työvuorossa oleva yöhoitaja voi pärjätä näissä tilanteissa? Siinä olisi sosiaali- ja terveysministeriölle mietittävää. Kyseessä on paitsi työntekijöiden työsuojelu, myös potilasturvallisuus, Juvonen toteaa.

Juvonen: Puhejudo ei aina riitä vanhustenhoidossa – tarvitaan suunnitelma vaarallisten tilanteiden varalle