PS Naiset 3/2024

Perussuomalainen 1/2024

Miko Bergbom: Hallituksen kiristysesitykset katujengien rikoksiin tulevat enemmän kuin tarpeeseen

Hallitus esittää kovempia rangaistuksia katujengirikollisuuteen ja nöyryytysväkivaltaan syyllistyville

Hallitus esittää rikosuhrimaksun korottamista – tavoitteena tukipalvelujen turvaaminen rikosten uhreille

Trump palautti laittomasti maassa oleskelevia Yhdysvalloista Kolumbiaan – Yle uutisoi kostoksi ja puhui siirtolaisista

Hallitus haluaa parantaa maanomistajien omaisuudensuojaa – reilu korvaus pakkolunastuksesta

Maahanmuutto vähenee – Purra: Maahanmuutto ei ole hallitsematon luonnonvoima

Helsingin pormestariksi pyrkivä Wille Rydman: ”Paikallisvaalien merkitystä ei pidä väheksyä”

Väkivalta kiihtyy Ruotsissa – Koraanin polttaja ammuttiin suorassa lähetyksessä

Mira Nieminen Euroopan neuvoston kokouksessa: ”Meidän tulee olla tarkkoja siinä, kenet päästämme maahan”

Maahanmuutosta seuraa Suomen kunnille rahoitusvaje – tulijat maksavat selvästi vähemmän veroja kuin kantaväestö

Jengiläinen: “En mene takaisin Haitiin!” – Trumpin rajapomo: “Kyllä menet”

Tynkkynen saama viesti tyrmistyttää: “Poliisiammattikorkeakoulussa on alettu opettaa etuoikeuskehää, opiskelijat joutuvat kuuntelemaan saarnaa siitä, miten etuoikeutettuja he ovat”

Pikkutyttöjen joukkomurhaaja: “Hyvä että kuolivat! Olen niin iloinen!” – Southportin joukkomurhaan liittyy kummallisia salailuja

Argentiinaan talousihmeen tuonut Milei: Epäonnistuneita valtioita ja instituutioita yhdistää henkinen sairaus nimeltä woke, joka on kääntänyt länsimaiset arvot päälaelleen

Trump lakkautti UNRWA:n tuen – naispanttivankeja pidettiin vankina Pohjois-Gazan sairaalassa ja UNRWA:n leireillä

Naispanttivangit joutuivat Gazassa kansan eteen lavalle Hamasin häpäisyseremoniaan – kaksi palestiinalaisvankia kieltäytyi lähtemästä israelilaisesta Keziotin vankilasta Gazaan

Purra Educa-messuilla: ”Opettajat haluavat puhua kanssani maahanmuuton aiheuttamista ongelmista kouluissa”

Tutkimus paljastaa maahanmuuton äärimmäisen karun vaikutuksen kantaväestölle: palkat laskevat ja asumisen hinta nousee

Donald Trump aloitti ennennäkemättömät toimet laittoman maahanmuuton kitkemiseksi – Antikainen toivoo Euroopan ottavan oppia Trumpin toimenpiteistä

Afganistanilaisen turvapaikanhakijan verinen veitsi-isku lapsiryhmään paljasti Saksan siirtolaispolitiikan lepsuuden – vahvin liittokansleriehdokas lupaa radikaaleja muutoksia

rapautuminen

Tieliikenteestä kerätyistä veroista vain pieni murto-osa palautuu liikennesektorille valtion tieverkon ylläpitämiseen ja kehittämiseen käytettynä rahoituksena. Hallitus verottaa autoilijoita kovalla kädellä ja pitää tiestöä huonoimmassa kunnossa vuosikymmeniin.

&#8211; Suomessa tieliikenteen verotus on korkea. Viime vuonna autoilijoilta kerättiin huimat 7,6 miljardia euroa ja siitä huolimatta korjausvelka on noussut jo 1,5 miljardiin euroon. Asian ei pitäisi olla edes ideologinen, sillä myös sähköautot tarvitsevat hyvin hoidetut tiet, kommentoi kansanedustaja Ari Koponen valtavaa korjausvelkaongelmaa.
Korjausraha ei riitä
Esimerkiksi Latviassa, Liettuassa ja Sveitsissä tieliikenteeltä kerättävien maksujen tuotoista korvamerkitään liikennejärjestelmän kehittämiseen jopa 55–80 prosenttia.
&#8211; Suomessa valtion liikenneverkon ylläpitoon kohdistettu raha ei ole lainkaan riittävä, ja se tuntuu epäoikeudenmukaiselta liikenteeltä kerättyihin verotuloihin nähden, Koponen sanoo.
Päällystettävää riittää
Teitä pitäisi päällystää 4 000 kilometriä vuodessa, jotta korjausvelka ei kasvaisi entisestään. Tämän lisäksi tie- ja rataverkko kaipaavat mittavia investointeja ja pääväylien kehittämistä.
Koposen mukaan esimerkiksi Kehä IV:n eli Hämeenlinnan väylän ja Tuusulanväylän välistä päätieyhteyttä on suunniteltu 1990-luvulta lähtien, mutta rahoitusta hankkeelle ei ole saatu.
&#8211; Suomen teollisuudesta noin 90 prosenttia kulkee kumipyörillä, joten on käsittämätöntä, että tiestöstä pidetään näin huonosti huolta. Se on riski niin turvallisuudelle kuin teollisuuden kilpailukyvyllekin, Koponen muistuttaa.

Ari Koponen: Hallitus pitää tiestön huonossa kunnossa –  ”Riski turvallisuudelle ja teollisuuden kilpailukyvylle”

Kansanedustaja Jussi Wihonen on jättänyt kirjallisen kysymyksen Itä-Suomen ja muun Suomen syrjäseutujen tiestön jatkuvasta heikosta tilasta.
 
Maan tiestön kunto on jokavuotisen keskustelun aiheena &#8211; ja erityisesti harvaan asutuilla alueilla tiestön kunto on päässyt rapistumaan. Päällystystöitä tehdään lähinnä suurimmilla liikenneväylillä ja pienet tiet jäävät ilman ylläpitoa.
&#8211; Pahimmillaan teitä on muutettu sorateiksi, kun päällystöitä ei ole pystytty enää hoitamaan, Jussi Wihonen kuvaa tilannetta.
Itä-Suomessa ongelma on suuri
Esimerkiksi Pohjois-Savon ELY-keskus toteaa, että vähäliikenteisillä teillä huonokuntoisiksi luokiteltuja päällysteitä on yhteensä yli tuhannen kilometrin verran. Tänä vuonna päällystysohjelman mukaan maanteitä päällystetään Etelä-Savossa, Pohjois-Karjalassa ja Pohjois-Savossa yhteensä noin 310 kilometrin matkalla.
Käytettävissä oleva rahoitus on noin 10 miljoonaa vähemmän kuin viime vuonna.
&#8211; Huonokuntoisten päällysteiden määrän kehitys on vuosi vuodelta kasvanut. Päällystystöiden pituus sen sijaan on ollut laskussa. Vuosi 2020 näkyy poikkeuksena, mutta tänä vuonna ollaan, palattu taas edeltävien vuosien tasolle.
Jokaiselle tiepätkälle lobattava raha erikseen?
Wihonen toteaa, ettei ongelma rajoitu vain teiden päällystystöihin.
&#8211; Teiden kunnossapitäminen vaatisi muutakin kuin päällystystöitä. Ympäri maata on monia liittymiä, risteyksiä ja muita ongelmakohtia, jotka aiheuttavat vaaratilanteita liikenteessä. Varoja tietyn tiepätkän kunnostamiseen tuntuu löytyvän vain kovalla lobbaamisella. Kovin kestävä järjestelmä ei siis ole.
&#8211; Rahoitusta on toki vaikea saada järjestymään, mutta ei voi olla niinkään, että kasvukeskuksien ulkopuolella tiestön ylläpitäminen lopetetaan täysin. Tulevaisuuden liikkuminen vaatii väyliä, tapahtui liikkuminen sitten bensa-, sähkö- tai vetykoneella tai joukkoliikenteellä. Onko kohtalona sitten, että suuri osa maan kolkista on saavutettavissa vain sorateiden kautta? Wihonen kysyy.
Onko edes realistista odottaa parannuksia?
Kysymyksessään Wihonen tiedustelee hallitukselta, miten huonokuntoisten tieosuuksien määrää aiotaan vähentää ja päällystekilometrien määrää lisätä tulevaisuudessa, ja miten aiotaan pitää huolta, että tiestön taso säilyy edes kohtalaisena myös syrjäseuduilla.
&#8211; Miten tieturvallisuutta aiotaan lisätä Itä-Suomessa ja muualla syrjäseuduilla, ja onko edes realistista odottaa Itä-Suomen ja muun Suomen syrjäseutujen tiestöön parannuksia teiden kuntoon ja tieturvallisuuteen lähivuosina?

Wihonen: Tiestö rapautuu entisestään – soratietkö tulevaisuuden liikkumisväyliä?