Sosiaali- ja terveysministeri Kaisa Juuso Ruotsissa: Liika älylaitteiden käyttö heikentää lasten hyvinvointia

Garedewilta toimenpidealoite nuoren määritelmän kaventamiseksi nuorisolaissa: 10-vuotiaat ja 29-vuotiaat eivät kuulu samoihin nuorteniltoihin

Etelä-Amerikan Elon Musk ei kuvia kumarra – aikoo laittaa Argentiinan talouden paraatikuntoon vaikka väkisin

Merituulivoiman rakentamisesta kannattamatonta –  kohoavat kustannukset, lisääntynyt kilpailu ja inflaatio syövät katteet

Merkittäviä verohyvityksiä suurille teollisille investoinneille – valtiovarainministeri Purra: ”Hallitus tukee suomalaista työtä ja teollisuutta”

Media jatkaa Trumpin demonisointia toisen salamurhayrityksen jälkeenkin – Trump: “En luovuta ikinä!”

Keskisuomalaisen päätoimittaja Yle-pomo Riikka Räisäsestä: Näillä näytöillä joku muu päätoimittaja olisi jo eronnut

Aamulehden ex-päätoimittaja: Ylen piikkiin rakastajansa kanssa matkustanut uutispomo Riikka Räisänen pitäisi siirtää syrjään

Poliisi nappasi Helsingin yliopiston kunniatohtorin kiinni kahdesti – ensin Kööpenhaminassa, sitten Tukholmassa

Halla-aho: Arvelen, että moni muukin kuin persukansa alkaa ymmärtää Ylen prioriteetteja – ”Leikkausvaraa riittää myös tulevaisuudessa”

Antikainen: Yle on väärässä – uutiset somaliaksi ja arabiaksi eivät auta sopeutumaan suomalaiseen yhteiskuntaan

rakennemuutos

Utsjoen kunta hakeutui keväällä 2021 äkillisen rakennemuutoksen kunnaksi koronapandemian ja Tenon lohenkalastuskiellon tuomien odottamattomien haasteiden vuoksi. Asiasta kirjallisen kysymyksen jättänyt kansanedustaja Kaisa Juuso vaatii hallitukselta tukea Utsjoelle kunnan vaikeassa taloudellisessa ahdingossa.

Lohenkalastuksen rajoitukset Tenojoella jatkuivat kesäkaudella 2022 jo toista kautta peräkkäin, ja lohikantojen elpymisen tulevaisuus on vielä epäselvä. Utsjoen kunnan arvion mukaan lohenkalastuskiellon vaikutukset ovat aluetaloudelle jopa 5 miljoonaa euroa vuodessa.
&#8211; Utsjoen matkailu ja kuntalaisten lisäansiot ovat jo vuosikymmeniä perustuneet Tenojoen lohenkalastukseen. Se on kuntatalouden kannalta merkittävä ja aivan keskeinen elinkeino ja kuntalaisille hyvin tärkeä tulonlähde. Lohenkalastuksen rajoittaminen jo toista kautta peräkkäin on vienyt kunnan taloudelliseen ahdinkoon, Kaisa Juuso kertoo.
&#8211; Utsjoen kunnan arvion mukaan lohenkalastuskiellon vaikutukset ovat aluetaloudelle jopa 5 miljoonaa euroa vuodessa. Taloudellisten menetysten ohessa Tenojoen kaksi vuotta jatkuneella lohestuskiellolla on ollut myös muita seurannaisvaikutuksia, jotka Utsjoen kunnanjohdon mukaan ovat näkyneet kuntalaisten hyvinvoinnin ja terveydentilan laskuna.
Koronaepidemia pysäytti matkailun
Utsjoella myös koronaepidemian vaikutukset ovat olleet suuret. Koronaepidemia rajoituksineen hiljensi alueella voimakkaassa kasvuvaiheessa olleen matkailun. Rajasulut pysäyttivät lähes kahdeksi vuodeksi rajan yli tulevan asiakasvirran. Utsjoen kunta on joutunut nykyiseen tilanteeseen aivan ulkopuolisten tekijöiden seurauksena. Vallitsevien haasteiden vuoksi Utsjoen kunta tarvitsee alueen elinkeinoelämän elvyttämistä ja uudistamista.
&#8211; Kunnassa on ollut Lapin liiton vetämä äkillisen rakennemuutoksen käynnistyshanke, joka on päättynyt tämän vuoden helmikuussa. Erilaisten elinkeinoja kehittävien hankeaihioiden toteuttaminen käytäntöön asti ja uusien elinkeinojen synnyttäminen vaatii kuitenkin enemmän aikaa, ja se vaatii myös rahaa. Olen jättänyt ministerille kirjallisen kysymyksen Utsjoen kunnan tukemisesta sen rakennemuutoksessa ja elinkeinojen kehittämisessä, Juuso kertoo.
&nbsp;

Juuso vaatii tukea Utsjoen kunnalle – Tenojoen kalastuskielto on romuttanut kunnan talouden

Väki kaikkoaa maaseudulta ja jättää kylät kylmilleen myös Ruotsissa. Hylätyn oloisissa taloissa laudat on lyöty ikkunoihin. Pimeänä syysyönä laudanraosta voi kuitenkin pilkistää kasvivalaisimen kelmeä loiste, kertoo SVT.

Poliisi löysi hylätystä huvilasta Etelä-Ruotsissa lähes 500 kasvin <a href="https://www.svt.se/nyheter/lokalt/smaland/vanligare-med-narkotikatillverkning-pa-landsbygden-visar-ny-studie">kannabisviljelmän</a>. Kasvattamo löytyi saksalaisen turistin vihjeestä, sillä paikallisen poliisin resursseilla ei ole mahdollista nuuskia alueen lukuisia autiotaloja.
&#8211; Kannabisviljelmät sijaitsevat useimmiten maaseudulla, koska kiinteistöt ovat siellä halpoja. Tämä Skruvin kylän kasvattamo oli ostettu luullakseni 400 000 kruunulla. Löysimme talosta 40 kiloa kannabista, jonka arvo katukaupassa on noin viisi miljoonaa kruunua. Kiinteistö siis maksaa itsensä sangen nopeasti, sanoo poliisin tutkinnanjohtaja Peter Gustavsson.
Autiotalon huima sähkönkulutus herättää huomiota
Linné-yliopiston uusi tutkimus näyttää todeksi sen, että huumeviljelmät ovat maaseudulla yleisempiä kuin kaupungeissa. Kovien huumeiden jalostamiseen tarkoitettuja laboratorioita ei ainakaan vielä ole jäänyt poliisin haaviin. Rikolliset käyttävät autiotaloja myös varastetun tavaran kätköpaikkana, joten maaseudulla ei välttämättä ole niin hiljaista, kuin päällepäin näyttää.
&#8211; Huumetuotannossa maaseutukuntien osuus on merkittävän suuri. Paikkakunnan luonne ja tämän tyyppinen rikollisuus käyvät nähdäksemme käsi kädessä, <a href="https://www.svt.se/nyheter/lokalt/smaland/vanligare-med-narkotikatillverkning-pa-landsbygden-visar-ny-studie">toteaa</a> kriminologian professori Peter Lindström.
Poliisi pyrkii löytämään huumeiden tuotantolaitoksia seuraamalla valmistukseen tarvittavien laitteiden kauppaa. Kasvattamojen jäljille voi päästä myös viranomaisyhteistyöllä seuraamalla kiinteistöjen sähkönkulutusta. Jos autiotalon sähkönkulutus on merkittävä, virkavallan on syytä ponnistautua paikalle.
&nbsp;

Kannabisviljelmiä autiotaloissa – Ruotsin maaseutua valjastettu huumetuotantoon

Torniolainen kansanedustaja Kaisa Juuso on tehnyt kirjallisen kysymyksen ministerille Metsähallituksen pääkonttorin tai sen osan siirtämisestä Kemiin tukemaan kaupungin rakennemuutosta.

Stora Enson päätös lakkauttaa Veitsiluodon paperitehdas aiheuttaa 550 työpaikan suoran menetyksen ja välillisten vaikutusten seurauksena se aiheuttaa suuria vaikeuksia Kemin ja ympäristön ihmisille, yrityksille ja kunnille ja aluetaloudelle.
Poliittiset päättäjät pääministerin ja työministerin johdolla ovat luvanneet tukea Kemin aluetta kriisissä. Valtion työpaikkojen tuominen kaupunkiin olisi konkreettinen tuen osoitus hallitukselta.
&#8211; Valtioneuvosto on aivan vasta uudistanut valtion toimintojen alueellistamisen eli hajasijoittamisen strategiaa. Nämä tavoitteet on viety myös kesäkuussa hyväksyttyyn uuteen lakiin, jossa säädetään valtion palvelujen saatavuuden ja toimintojen sijoittamisen perusteista. Lain mukaan valtionhallinnon toimintojen sijoittamisella tuetaan alueiden elinvoimaisuutta ja yhdenvertaisuutta, ja valtion toimintojen sijoittaminen Kemiin olisi juuri sitä, Kaisa Juuso korostaa.
Pääkonttori kaukana metsistä
Metsähallituksen pääkonttori sijaitsee pääkaupunkiseudulla Vantaan Tikkurilassa. Metsähallituksen vuosikertomuksen mukaan pääkonttori työllistää pääkaupunkiseudulla 156 henkilöä.
Metsähallituksen hallinnassa on noin 12,5 miljoonaa hehtaaria valtion omistamia maa- ja vesialueita, joista suurin osa sijaitsee Itä- ja Pohjois-Suomessa eli kaukana pääkonttorista. Metsähallituksen vastuulla on näiden alueiden hoitaminen ja käyttäminen niin, että ne hyödyttäisivät mahdollisimman paljon suomalaista yhteiskuntaa.
&#8211; Metsähallituksen toiminta liittyy sen omistamiin metsiin, jotka sijaitsevat suurimmaksi osaksi Suomen itä- ja pohjoisosissa. Metsähallitus on merkittävä toimija ja vallankäyttäjä Lapissa ja Kainuussa ja muualla Pohjois-Suomessa. Kemistä on huomattavasti lyhyemmät etäisyydet Metsähallituksen hallinnoimiin alueisiin kuin Vantaalta. Sen suhteen onkin vaikea löytää todellista perustetta sille, että Metsähallituksen pääkonttori sijaitsee Vantaalla, Juuso toteaa.
Työntekijöille tarjolla edullisia asuntoja
Stora Ensolta on vapautumassa Veitsiluodossa tehdasalueen ulkopuolella keskuskonttorirakennuksessa noin kuusituhatta neliömetriä nykyaikaista ja hyväkuntoista toimistotilaa. Juuson mukaan alueen infra ja tietoliikenneyhteydet ovat kunnossa, ja työntekijöille on tarjolla edullisia asuntoja.
&#8211; Eteläisen Kemin alueella on merellinen sijainti ja hyvät liikenneyhteydet, rautatieasema ja Kemi-Tornion lentoasema sijaitsevat lähettyvillä lyhyen etäisyyden päässä ja Oulu lentoasemineen vain reilun tunnin ajomatkan päässä.
&#8211; Valtionhallinnolla olisi nyt hyvä mahdollisuus aloittaa konkreettisen tuen osoittaminen Kemin alueen ihmisille ja kunnille päättämällä Metsähallituksen pääkonttorin tai sen osan siirtämisestä Kemissä vapautuviin toimistotiloihin. Päätös edistäisi valtioneuvoston asettamien alueellistamisen strategisten tavoitteiden toteutumista. Toivon että ministeri paneutuu tähän asiaan ja suhtautuu siihen myönteisesti, Juuso sanoo.

Juuso: Metsähallituksen pääkonttori Kemiin tukemaan kaupungin rakennemuutosta

Hallituksen sote-uudistuksessa pelastustoimen tehtävät on tarkoitus siirtää perustettavien 21 hyvinvointialueen vastuulle. Perussuomalaiset kansanedustajat Jari Ronkainen ja Mari Rantanen näkevät uudistuksessa ongelmia.

Nykyisin kuntien lakisääteistä pelastustoimintaa hoitaa 22 alueellista pelastuslaitosta. Muutoksia siirtymisessä aiheutuu ainakin Oulu-Koillismaan pelastustoimen alueella sekä Keski-Uudenmaan pelastustoimen alueella.
&#8211; Erityisesti Uudenmaan erillisratkaisu ja Keski-Uudenmaan jakaminen tuleville Keski-Uudenmaan ja Vantaa-Keravan hyvinvointialueille tulee hajottamaan jo toimivan pelastustoimen järjestelmän ja hyvän kehityksen, joka näillä alueilla ja pääkaupunkiseudulla oli jo käynnissä. Pelastuslaitosten omissa lausunnoissakin suositellaan, että uudistamista jatkettaisiin nykyisellä vapaaehtoisuuteen perustuvalla järjestämismallilla, Jari Ronkainen toteaa.
Kaikkia virkoja ei saada täytettyä nytkään
Huolta kansanedustajakaksikossa aiheuttaa organisaatiomuutoksen lisäksi pelastustoimen alimitoitettu resursointi. Sisäministeriön arvion mukaan kunnilta siirtyvä rahoituspohja ei kata lakisääteisen palvelutason edellyttämää rahoitusta. Erityisesti henkilöstöpuolelle odotetaan kasvavia kustannuksia ja pulaa työntekijöistä.
&#8211; Uudistuksesta johtuva palkkaharmonisointi ja alimitoitetut aloituspaikat koulutuksessa, puhumattakaan siitä, että Helsingin pelastuskoulu on suunniteltu suljettavaksi vuonna 2023, johtavat kiristyvään kilpailuun ammattilaisista. Jo nyt ollaan tilanteessa, jossa kaikkia virkoja ei olla saatu täytettyä. Mitään näistä seikoista ei ole huomioitu hallituksen esityksessä, Mari Rantanen huomauttaa.
Poliittinen rakennemuutos ajaa tarkoituksenmukaisuuden ohi
Perussuomalainen kansanedustajakaksikko harmittelee sitä, että poliittinen rakennemuutos ajaa tarkoituksenmukaisuuden ohi. Heidän mukaansa myös tarvittavat kirjaukset palveluiden järjestämiseksi jäivät puuttumaan.
&#8211; Muutos itsessään aiheuttaa hallinnollisia ja muutoskustannuksia, mikä on aina pois suorittavasta työstä. Lisäksi ensihoitoa ei saatu viranomaistoiminnaksi eikä riittävää palvelutuotantoa saatu kirjattua lakiin. Pelastustoimelle näyttäisi jäävän luu käteen tässä uudistuksessa, Ronkainen ja Rantanen luonnehtivat.
&nbsp;

Ronkainen ja Rantanen sote-uudistuksesta: ”Pelastustoimelle jäämässä luu käteen”

Hallitus yrittää viedä soteuudistuksen väkisin ja vauhdilla läpi. Lukuisat asiantuntijat ovat esittäneet huolensa sote-uudistusta koskevan hallituksen esityksen ongelmista. Perussuomalaiset eivät voi ummistaa silmiään katastrofilta, johon Marinin hallitus on Suomea viemässä. Tästä syystä koko oppositio on tehnyt yhteisen välikysymyksen.
Perussuomalaisten ryhmäpuheenvuoron asiasta eduskunnassa pitänyt kansanedustaja Arja Juvonen kertoi saaneensa henkilökohtaisesti useita yhteydenottoja kansalaisilta. Nykytilassa ei ole hurraamista, mutta paremmaksi ei tilanne muutu Sanna Marinin hallituksen sote-uudistuksellakaan, koska toimet puuttuvat.
&#8211; &#8220;Meidät vanhukset on unohdettu. Ei ole palvelutaloa, minne mennä, kun ei jaksa kotihommia ikänsä takia tehdä. Me olemme 86- ja 90-vuotiaita. Terveyspalvelut on ajettu alas, lääkärille ei saa aikoja&#8221;, Juvonen siteerasi saamaansa kansalaispalautetta ja jatkoi:
&#8211; On selvää, että tässä tilanteessa emme voi ummistaa silmiämme ja korviamme katastrofilta, joka pääministeri Marinin hallituksen sote-uudistuksen muodossa uhkaa Suomea. Tästä syystä koko oppositio on tehnyt yhteisen välikysymyksen.
Yhteiskunnan tärkeimmät palvelut vaarassa
Sote-palvelut ovat monin tavoin yhteiskunnan tärkeimpiä palveluita. Toimivien sote-palveluiden merkitys korostuu hädän, sairauden ja vanhuuden hetkellä, kun ihmiset eivät enää kykene itse huolehtimaan itsestään.
&#8211; Nyt kuitenkin näiden palveluiden tulevaisuus on uhattuna. Hallitus tukee hyvinvointierojen kasvua, sillä uudistus ei nopeuta hoitoon ja lääkärille pääsyä. Näin on nähtävä, sillä sote-esitys ei tuo yhtä ainoatakaan keinoa tuoda lisää lääkäreitä tai hoitajia. Kuinka hallitus voi toimia näin? Tehän lupasitte pääsyä viikossa lääkärille!
Hyvinvointierot kasvavat entisestään
Suomessa väestön terveys- ja hyvinvointierot kuuluvat länsimaiden suurimpiin. Ne uhkaavat kasvaa entisestään alueellisen eriarvoistumisen seurauksena: työt ja hyvinvointi keskittyvät kasvukeskuksiin, kun taas Itä- ja Pohjois-Suomesta lakkautetaan tehtaita. Kokonaiset kunnat ovat vaarassa, kun palveluihin ei riitä rahaa. Päivystyssairaaloiden ja lähipalveluiden lakkauttaminen lisää kurjistumisen kierrettä.
&#8211; Hallituksen aluepolitiikka ei käännä tätä kehitystä, vaan kiilusilmäinen ilmastopolitiikka on pikemminkin kiihdyttänyt suomalaisen maaseudun alasajoa. Sote-uudistus ei pelasta haja-asutusalueiden lähipalveluita tai ratkaise rahoitukseen liittyviä ongelmia, vaan rahat uhkaavat huveta muutoskustannuksiin ja äänivallan keskittyessä maakuntien keskuskaupungeille palveluiden alasajo muualla helpottuu entisestään, Juvonen kertoi.
Äänivalta viedään pieniltä alueilta
Kun pieneltä kunnalta viedään tehdas, työt ja terveyskeskus, mitä jää jäljelle? Maakuntavaaleissa pienet kunnat häviävät oman äänensä. Ne eivät saa edustustaan maakuntavaltuustoon, vaikka kunnan kaikki äänestäjät äänestäisivät yhtä ehdokasta.
&#8211; Suurimmilta, yli sadantuhannen asukkaan kaupungeilta taas viedään rahat. Erityisesti heikennetään Uudenmaan asemaa, ja samalla on väläytelty Kelan korvausten leikkauksia: Uudenmaan asukkaat, hoitakaa itsenne yksityisellä ja maksakaa aivan kaikki itse. Hoidon saatavuus riippuvaiseksi varallisuudesta, tätäkö keskusta haluaa? Juvonen kysyi.
Sote-uudistuksen tavoitteet eivät toteudu
Perussuomalaisten mielestä Marinin hallituksen soteuudistus ei täytä sille määriteltyjä tavoitteita. Uudistuksen piti turvata yhdenvertaiset ja laadukkaat sosiaali-, terveys- ja pelastuspalvelut kaikille Suomessa asuville sekä parantaa näiden palvelujen saatavuutta ja saavutettavuutta.
&#8211; Uskooko hallitus tähän itsekään, kun yksi uudistuksen keskeisistä pohdinnoista liittyy siihen, mitä kunnissa tehdään tyhjilleen jääville sote-kiinteistöille?
Mistä tekijät?
Yhdeksi uudistuksen tavoitteeksi on asetettu ammattitaitoisen työvoiman saanti. Hallituksen esitys ei kuitenkaan sisällä yhtäkään ratkaisua ongelmaan, vaan henkilöstö nähdään pelkkänä kustannuksena, joka sekin jätetään perustettavien hyvinvointialueiden ongelmaksi.
&#8211; Yhteiskuntamme rahallinen panostus sote-palveluihin on ollut ja säilyy myös tämän uudistuksen myötä Pohjoismaiden alhaisimpana. Hoitotyötä tekeville ei riitä lisää rahaa, eikä uudistus mahdollista lisäkäsiparien palkkaamista. Palvelutarpeen kasvua ei huomioida rahoituksessa täysimääräisenä. Hyvä hallitus, leikkauksillako ammattitaitoisen työvoiman saanti ratkaistaan? Juvonen ihmetteli.
Muutos ei ole itseisarvo
Rakennemuutoksiin upotettavat rahat eivät tuota terveyttä tai hyvinvointia. Hallituksella tuntuu riittävän rahaa kaikkialle muualle paitsi sinne, missä rahaa kipeimmin tarvittaisiin, jotta erityisesti ikääntyneet suomalaiset saisivat ansaitsemaansa laadukasta hoitoa ja hoivaa. Hallitus aikoo tehdä päätökset, mutta jättää rahoituksen pohtimisen seuraajilleen.
&#8211; Perussuomalaiset eivät pidä muutosta itseisarvona. Jos uudistus johtaa huonompaan tilaan kuin lähtötilanne, se pitää jättää tekemättä. Kun uudistus ei paranna palveluihin pääsyä, kyseessä on liian kallis harjoitus. Kun jopa perustuslakivaliokunnan yksimielisen lausunnon mukaan aikataulu vaikuttaa uudistuksen merkitys ja mittavuus huomioiden kireältä, miksi hallitus ei ota lusikkaa kauniiseen käteen ja ota aikalisää näiden virheiden korjaamiseksi?
&#8211; Koska hallitus ei näytä näin tekevän, kannatamme opposition yhteistä epäluottamusesitystä, Juvonen totesi puheenvuoronsa lopuksi.
&nbsp;