Perussuomalaisten kunta- ja aluevaalitapahtumille startti Mikkelissä – syysaurinko ja Riikka Purran puhe vetivät Kirkkopuiston täyteen väkeä

Miko Bergbom ja Niko Ohvo: Etelärantaa ja Hakaniemeä yhdistää rakkaus halpatyövoimaa kohtaan

Mossad: Iran teettää terrori-iskuja katujengeillä – iskut Israelin Tukholman ja Kööpenhaminen suurlähetystöihin saman jengin tekosia

Junnila: Terroristijärjestöt riisuttava aseista tavalla tai toisella

Isisin ja Hamasin yhteistyö paljastui Gazassa: Hamas-Isis-taistelija piti jesidinaista orjanaan 10 vuotta

Elomaa: Sodissa kaatuneiden muistotaulut palautettava kouluihin

Demaripomo Razmyar kommentoi maahanmuuttajien Pisa-tuloksia – PS:n Koponen: ”Kujalla kuin käkikello”

PISA: Kun vasemmiston argumentit loppuvat, rasismisyyttely alkaa – Miko Bergbom antaa Li Anderssonin kuulla kunniansa

Kansallisarkiston ex-pääjohtajalta vakava varoitus Elokapinan radikalisoitumisriskistä – vertaa terroristijärjestö Punaiseen armeijakuntaan

Onni Rostilan kolumni: Sunnuntainen suru-uutinen

Uusi dokumentisarja kertoo jihadistien seksiorjuutuksesta ja joukkoraiskauksista Syyriassa –  seksiorjuus perustellaan sharia-lailla

rajamenettely

Turvapaikanhakijat Suomen ulkorajalta jatkossa rajamenettelyyn – menettelyn aikana vastaanottokeskuksesta ei saa poistua ilman lupaa

Vihreiden, vasemmistoliiton ja SDP:n puoluejohtajilta ei saatu Iltalehden EU-tentissä selkeitä vastauksia siihen, miten etelästä Eurooppaan kohdistuva siirtolaispaine pysäytettäisiin EU:n ulkorajoille. Perussuomalaisten Riikka Purra sen sijaan linjasi, että EU:n ulkorajojen tulisi olla tiiviit ja että turhat vetovoimatekijät Eurooppaan myös tulee poistaa.

Iltalehden EU-vaalitentissä SDP:n puheenjohtaja Antti Lindtman ilmoitti, että demareille ei käy se vaihtoehto, että turvapaikkamenettely siirrettäisiin EU:n ulkopuolelle, jolloin samalla voitaisiin ehkäistä sitä ongelmaa, että kielteisen päätöksen saaneet usein jäävät EU-alueelle.
&#8211; Se ei ratkaise ongelmaa eikä se toimi, Lindtman sanoi.
Vasemmistoliiton Li Anderssonille turvapaikkamenettely kolmansissa maissa ei myöskään käy, koska Anderssonin mielestä asiaan kytkeytyy ihmisoikeuskysymyksiin liittyviä vastuukysymyksiä.
Andersson jäi pohtimaan esimerkiksi EU-maiden vastuuta siitä, millaiset olot turvapaikanhakijoille olisi tarjolla vaikkapa Marokossa.
Anderssonille huomautettiin, että tälläkään hetkellä EU-alueelle saapuvista turvapaikanhakijoista monia ei kyetä palauttamaan, vaikka he eivät olisikaan turvapaikan tarpeessa, vaan hakemassa parempaa elintasoa. Andersson ei ottanut asiaan kantaa, vaan tyytyi vain toteamaan, etteivät turvapaikkaperusteet kaikkien kohdalla täyty.
Kuka kantaa vastuun rikoksista?
Perussuomalaisten puheenjohtaja, valtiovarainministeri Riikka Purra totesi selkeästi, että siirtolaispainetta EU:hun ei ole mahdollista ratkaista muuten kuin torjumalla se.
&#8211; EU:n ulkorajojen tulisi olla tiiviit. Meidän on erityisesti minimoitava vetovoimatekijät, joista elintason hakeminen on suurin.
Purra huomautti, että turvapaikkajärjestelmä on vain yksi monista kanavista, joiden kautta ihmisiä samoista maista ja samanlaisella profiililla pyrkii etelän maista Eurooppaan.
&#8211; Eurooppa ei kykene kantamaan tällaista siirtolaispainetta, Purra sanoi ja huomautti myös Anderssonille, että esimerkiksi Saksassa tapahtuu yhden päivän aikana useita kymmeniä puukoniskuja sekä miltei kaksi joukkoraiskausta päivässä.
&#8211; Merkittävä osa teoista on siirtolaisten tekemiä, kuka näistä on vastuussa, Purra kysyi Anderssonilta.
Demareilta komppausta tehottomalle EU-mallille
Lindtman ei ottanut kantaa siihen, miten siirtolaispaine torjuttaisiin tehokkaimmin. Sen sijaan demaripomo esitti, että esimerkiksi Britannian käyttöön ottama Ruanda-malli ei tulisi pysäyttämään siirtolaisuutta.
Ruanda-mallilla tarkoitetaan sitä, että Euroopan ulkopuolisten valtioiden kanssa tehdään sopimuksia siitä, että nämä ottavat vastaan Suomeen pyrkivät turvapaikanhakijat ja tarjoavat positiivisen turvapaikkapäätöksen saaneille hakijoille kansainvälisen suojelun kyseisissä maissa.
Sen sijaan Lindtman ylisti EU:n jäsenmaiden juuri neuvottelemaa maahanmuuttopaktia, joka ei kuitenkaan sisällä tarvittavia elementtejä, joilla muuttoliikettä Eurooppaan saataisiin aidosti rajoitettua.
&#8211; Lähtömaiden kanssa olisi tehtävä yhteistyötä, jotta ihmisten ei tarvitsisi lähteä liikkeelle. Samaan aikaan leikkaatte kehitysapua ja pahennatte ongelmaa, Lindtman viittasi hallituksen päätöksiin, joilla <a href="https://www.suomenuutiset.fi/hallitus-kaivoi-kolmen-miljardin-lisasopeutukset-kehitysavusta-hallinnosta-ja-kotoutumisesta-leikataan-tupakkaveroa-korotetaan/">kehitysavusta leikataan</a> satoja miljoonia.
Ongelmaa pitäisi torjua eikä levittää
Purra huomautti Lindtmanille, että tämän ylistämä EU:n maahanmuuttopakti sisältää lähinnä maahanmuuton hallintaa koskevaa sääntelyä, eikä keskity siihen, miten siirtolaispaine voitaisiin torjua.
&#8211; Siellä (EU:n maahanmuuttopaktissa) on rajamenettely, joka ei vaikuta mitenkään kaikista suurimpiin lähtömaihin. Lisäksi siellä on taakanjako eli ongelmaa, jota ulkorajoilla ei pystytä hoitamaan, jaetaan pitkin jäsenmaita.
&#8211; Tämä ei ratkaise sitä, että esimerkiksi Afrikassa on miljoonia nuoria ihmisiä, jotka haluavat tulla Eurooppaan paremman elintason perässä. He ovat valmiita jopa riskeeraamaan henkensä, jotta saisivat tulla Eurooppaan turvapaikanhakijoina, ja vaikka eivät saisikaan täällä suojelua, he silti jäävät Eurooppaan, kuten nähtiin Saksan Mannheimin <a href="https://www.suomenuutiset.fi/epailty-terrori-isku-saksassa-veitsimies-hyokkasi-islamisaatiota-vastustavaan-puhetilaisuuteen/">puukotustapauksessa</a>. Mitä sanotte tästä? Purra kysyi Lindtmanilta, joka ei vastannut kysymykseen.
Palautukset toimimaan ehdollisella politiikalla
Liike Nytin Harry Harkimo totesi, että Ruanda-mallin sisältö kaipaisi vielä tarkennusta. Harkimo kuitenkin ilmoitti pitävänsä hyvänä ideana mallia, jossa turvapaikanhakua käsiteltäisiin kolmansissa maissa.
Vihreiden puheenjohtaja Sofia Virran puheissa toistuivat vihervasemmiston ennalta tutut vastuuttomat maahanmuuttopolitiikan linjaukset.
Virta jopa sortui whataboutismiin huomauttaessaan, että eivät pelkästään maahanmuuttajat toimi väkivaltaisesti, vaan myös kantaväestö voi olla väkivaltaista. Virran oletuksien mukaan siirtolaispaineen juurisyy olisi ilmastonmuutos.
&#8211; Eurooppaan pitää olla laillisia reittejä, me tarvitaan tänne ihmisiä, Virta päästeli.
Purra huomautti, että Suomi tekee jo nyt yhteistyötä 14 EU-maan kanssa selvittääkseen, mikä olisi järkevä malli EU:n ulkopuoliseen turvapaikan hakemiseen, suojelun tarjoamiseen ja kolmansissa maissa tapahtuvaan yhteistyöhön.
&#8211; Palautukset saadaan toimimaan ehdollisella politiikalla. Esimerkiksi niin, että mikäli maa ei ota vastaan kielteisen päätöksen saaneita kansalaisiaan, kehitysapu katkeaa. Tämä on tehokasta toimintaa, ei suinkaan se, että lisätään laillisia väyliä tulla Eurooppaan, Purra painotti.

Vihervasemmistolta lisää löperöä maahanmuuttopuhetta puoluejohtajien EU-tentissä – perussuomalaisten Purra tyrmää: ”Siirtolaispaine Eurooppaan voidaan ratkaista vain torjumalla se”

Ajatuspaja Suomen Perustan toiminnanjohtaja, eurovaaliehdokas Simo Grönroos osallistui tänään Euroopan muuttoliikeverkoston seminaarissa käytyyn <a href="https://www.youtube.com/watch?v=M13GYg4cBos">paneelikeskusteluun</a>, jonka aiheena oli EU:n maahanmuuttopakti. Grönroos korosti paktin olevan lähinnä silmänkääntötemppu, jolla yritetään antaa kansalaisille kuva siitä, että siirtolaisvirtoihin jotenkin puututtaisiin.

Ajatuspaja Suomen Perustan toiminnanjohtaja Simo Grönroos kirjoittaa <a href="https://www.facebook.com/SimoGronroosPS/?locale=fi_FI">Facebookissa</a>, ettei maahanmuuttopakti todellisuudessa rajoita maahanmuuttoa Eurooppaan millään tavalla, mutta vie jäsenmailta toimivaltaa maahanmuuton saralla ja pakottaa nämä vastaanottamaan muihin maihin tulleita turvapaikanhakijoita tai osallistumaan näistä aiheutuviin kuluihin ns. &#8220;taakanjaon&#8221; nimissä.
&#8211; Paktissa mainostettu raflaavan kuuloinen &#8220;rajamenettely&#8221;, joka voidaan kohdistaa tiettyihin maahanmuuttajaryhmiin, joiden saamien positiivisten turvapaikkapäätösten määrä on matala, tarkoittaa käytännössä samoja turvapaikkamenettelyjä kuin muutenkin, mutta jotka vain tehdään rajan tuntumassa ja jotka pyritään suorittamaan nopeammassa aikataulussa, Grönroos kertoo.
Ei maahanmuuttopaktille
Paktissa otetaan lisäksi askelia EU:n laajuisen kiintiöpakolaisjärjestelmän luomiseksi.
&#8211; Ei maahanmuuttopaktille! Grönroos kirjoittaa ja jatkaa:
&#8211; Tilalle ns. Ruanda-suunnitelma, jossa Eurooppaan pyrkivät turvapaikanhakijat viedään Euroopan ulkopuolisiin yhteistyömaihin, joihin he myös jäävät, mikäli saavat positiivisen turvapaikkapäätöksen.
Tallenne Euroopan muuttoliikeverkoston <a href="https://www.youtube.com/watch?v=M13GYg4cBos">seminaarista</a> löytyy myös YouTubesta. Seminaarin paneeliosuus alkaa 39 minuutin kohdalla.
&nbsp;

Suomen Perustan toiminnanjohtaja EU:n maahanmuuttopaktista: “Silmänkääntötemppu”

Hallintovaliokunnan puheenjohtaja, kansanedustaja Mauri Peltokangas on odottanut suurella innolla maahanmuuttopolitiikkaan liittyviä esityksiä saapuvaksi eduskuntaan ja hallintovaliokuntaan. Tänään sisäministeri Rantanen ilmoitti tiedotustilaisuudessaan useista esityksistä, joilla rikkinäistä maahanmuuttopolitiikkaa lähdetään korjaamaan kovalla kädellä.

&#8211; Tätä päivää voisi luonnehtia varsinaiseksi maahanmuuttopolitiikan supertorstaiksi, Mauri Peltokangas toteaa innoissaan ja selaa hallituksen esityksiä.
&#8211; Onhan tässä luettavaa monta sataa sivua. Ei lopu tekeminen ihan heti kesken!
Oleskelulupiin tiedossa muutoksia
Peltokangas kertoo, että esityksen mukaan ensimmäinen oleskelulupa toissijaisen suojelun perusteella myönnettäisiin vain vuodeksi, kun aiemmin sen on saanut neljäksi vuodeksi. Pakolaisten kohdalla oleskelulupa myönnetään jatkossa kolmeksi vuodeksi neljän vuoden sijaan.
&#8211; Kansainvälinen suojelu muuttuu luonteeltaan väliaikaiseksi, aivan kuten pitääkin. Kansainvälistä suojelua ei ole myöskään tarkoitettu opiskeluperusteisen tai edes työperusteisen maahanmuuton väyläksi. Lyhennämme suojelun lupien kestoa niin lyhyeksi, kuin EU-oikeus vain antaa myöden ja estämme maahan turvapaikanhakijoina tulleiden kaistanvaihdon, Peltokangas kertoo.
Rikollisten hyysääminen saa luvan loppua
Aivan erityisen mielissään Peltokangas on kohdasta, jolla estetään kansainvälisen suojelun saaminen Suomessa, mikäli pakolainen syyllistyy erityisen törkeään rikokseen tai mikäli hän vaarantaa kansallisen turvallisuuden. Kirjausten tarkoitus on poistaa mahdollisimman nopeasti sellaiset henkilöt Suomesta, jotka eivät sitä tarvitse tai jotka eivät sitä ansaitse.
&#8211; Ihmettelen vain ja ainoastaan sitä, mikseivät jo aiemmat hallitukset ole tehneet näitä esityksiä, Peltokangas toteaa ja lisää:
&#8211; Näitähän pitäisi jokaisen suomalaisen poliitikon kannattaa. Turvallisuus ennen kaikkea!
Kansalaisuus on palkinto onnistuneesta kotoutumisesta
Peltokangas katsoo, että Suomen kansalaisuus ja passi ovat itsessään niin arvokkaita, että niitä ei tule jakaa kevein perustein kenellekään. Hän on kuitenkin sitä mieltä, että suomalaiseen yhteiskuntaan on mahdollista integroitua, jos siihen on oikeasti tahtoa.
&#8211; Hallitus esittää nyt Suomen kansalaisuuden edellytyksenä olevan asumisajan pidentämistä. Nykyisin se on viisi vuotta, jatkossa se olisi kahdeksan vuotta. Lisäksi asumisajaksi laskettaisiin vain sellainen aika, joka on tapahtunut oleskeluluvalla, Peltokangas sanoo ja jatkaa:
&#8211; Myöhemmissä esityksissä tulee vielä toimeentulo- ja nuhteettomuusvaatimuksia sekä kansalaisuuskoe.
Rajamenettely etenee
Peltokangas on mielissään myös rajaturvallisuutta oleellisesti parantavan rajamenettelyn käyttöönotosta. Hän katsoo, että aiemmin viime kaudella säädetyt lait tulivat tarpeeseen hyvin nopeasti, mutta ne eivät vielä täysin riitä vastaamaan hybridioperaatioiden uhkiin. Mahdollisen ongelmatilanteen hallitsemiseksi tarvitaan kaikki mahdolliset keinot.
&#8211; Rajamenettelyn keskeisenä tavoitteena on turvapaikkahakemusten tutkinnan tehostaminen, jotta kielteisen päätöksen saaneet turvapaikanhakijat voidaan palauttaa nopeasti. Tällä estetään sellaisten henkilöiden liikkuminen Euroopan unionin alueelle, joiden motiiveista emme voi olla varmoja, Peltokangas kertoo.
&#8211; Turvapaikanhakijat joutuvat rajamenettelyssä olemaan rajalla tai sen välittömässä läheisyydessä käsittelyn ajan. Käytännössä turvapaikanhakija pysyy hänelle osoitetun vastaanottokeskuksen alueella, kunnes hänen asiansa on tutkittu, Peltokangas toteaa.
Työtä on vielä paljon edessä
Esityksistä löytyy myös monta muuta Peltokankaalle tärkeää kohtaa. Kaiken kaikkiaan paketti on niin laaja, että sen käsittelyyn menee valtavasti aikaa valiokunnassa.
&#8211; Esimerkiksi vastaanotto- ja käyttörahoja tullaan pienentämään nyt väliaikaisesti, ja niiden tasoa tullaan tarkastelemaan myös pitemmällä aikavälillä. Tämä on myös osa maahanmuutosta leikkaamista, joka on ollut perussuomalaisille jo pitkään tärkeä teema vaaleissa, Peltokangas sanoo ja jatkaa:
&#8211; Tämä on hyvä ja vauhdikas alku maahanmuuttokirjauksien etenemiselle, mutta työtä riittää koko hallituskaudelle ja vielä tulevillekin hallituksille.
&nbsp;

Peltokangas: Maahanmuuttopolitiikan suunnanmuutos ottaa valtavan harppauksen eteenpäin

Hallitus lunastaa lupauksensa saattaa Suomen turvapaikkapolitiikka pohjoismaiselle tasolle. Valtioneuvosto antoi torstaina ensimmäiset esitykset, joilla otetaan käyttöön EU:n mahdollistamat tiukennukset maahanmuuttolainsäädäntöön. Syksyllä on luvassa lisää kiristyksiä.

Valtioneuvosto hyväksyi torstaina ensimmäisen osan maahanmuuttoa koskevista <a href="https://intermin.fi/-/hallitus-esittaa-tiukennuksia-maahanmuuttoon">esityksistä</a>, jotka koskevat kansainvälisen suojelun tiukennuksia, maahantulosäännösten kiertämisen estämistä, rajamenettelyn käyttöönottoa ja vastaanottorahan pienentämistä.
Lisäksi kansalaisuuslain asumisaikaa koskeva esitys eteni eduskuntaan.
&#8211; Hallitus saattaa Suomen turvapaikkapolitiikan keskeisten säädösten osalta yleispohjoismaiselle tasolle, <a href="https://www.suomenuutiset.fi/suora-lahetys-sisaministeri-mari-rantanen-kertoo-maahanmuuttoa-koskevista-hallituksen-esityksista-13-45-alkaen/">perusteli</a> sisäministeri Mari Rantanen lakiesityksiä tiedotustilaisuudessa.
EU:n minimit käyttöön
Hallitus on sopinut, että käyttöön otetaan EU-määritelmädirektiivin mahdollistamat tiukennukset ja parhaat käytännöt, jotka tukevat hallituksen tavoitteita tiukentaa turvapaikkapolitiikkaa.
Esityksessä laajennetaan perusteita, joilla kansainvälinen suojelu voidaan jättää myöntämättä, lakkauttaa tai peruuttaa.
&#8211; Lakimuutokset vastaavat osaltaan hallituksen tavoitteeseen lisätä sisäistä turvallisuutta, ehkäistä maahanmuuttoon liittyviä väärinkäytöksiä ja vahvistaa yhteiskunnan sääntöjen noudattamista.
Maahantulosäännösten kiertäminen estetään
Hallitus esittää Suomen kansalaisuuden edellytyksenä olevan asumisajan pidentämistä nykyisestä viidestä vuodesta kahdeksaan vuoteen. Jatkossa asumisajaksi hyväksyttäisiin vain oleskeluluvalla tapahtunut oleskelu Suomessa.
Hallitus esittää myös lakimuutoksia, joilla estetään entistä tehokkaammin maahantulosäännösten kiertämistä. Turvapaikanhakijoina maahan tulleiden kaistanvaihto työ- ja koulutusperusteisen oleskeluluvan hakijoiksi ei olisi jatkossa mahdollista. Lisäksi henkilöllisyyden todentamista tiukennetaan.
&#8211; Oleskuluvan hakijan henkilöllisyys on todennettava kansallisella matkustusasiakirjalla tietyin poikkeuksin. Esitys tiukentaisi sekä viranomaisten velvollisuutta mutta myös hakijan omaa velvollisuutta osallistua henkilöllisyyden todentamiseen, selvensi sisäministeriön maahanmuutto-osaston ylijohtaja Minna Hulkkonen.
Rajamenettely käyttöön
Ulkomaalaislakiin tehdään EU:n turvapaikkamenettelydirektiivin mukaiset muutokset, joilla rajamenettely otetaan käyttöön Suomessa. Rajamenettelyn tavoitteena on tehostaa perusteettomien hakemusten tutkintaa ja kielteisen päätöksen saavien hakijoiden palauttamista. Lisäksi estetään turvapaikanhakijoiden edelleen liikkumista muihin EU-maihin.
&#8211; Paluu ja palauttaminen kuuluvat olennaisena osana meidän ulkomaalaisjärjestelmään ja tähän lainsäädäntöön. Se ei ole irrallinen asia vaan kuuluu siihen aivan olennaisena osana. Jos ei ole lupaa, et voi jäädä, vaan pitää poistua &#8211; tavalla tai toisella, ministeri Rantanen painotti.
Vastaanottorahaa leikataan
Kansainvälisen suojelun lupien kesto on tarkoitus lyhentää EU-oikeuden mahdollistamaan minimiin. Myös Suomessa tehty erityisen törkeä rikos tai kansallisen turvallisuuden vaarantaminen estäisi kansainvälisen suojelun saamisen
Kansainvälistä suojelua hakeville, tilapäistä suojelua saaville ja vailla kotikuntaa oleville ihmiskaupan uhreille myönnettävää vastaanottorahaa sekä käyttörahaa aiotaan pienentää. Lain on tarkoitus tulla voimaan mahdollisimman pian.
Työ turvallisemman Suomen puolesta jatkuu
Syksyllä on luvassa lisää kiristyksiä. Eduskuntaan on määrä tuoda kansalaisuuslain toinen vaihe, jossa kiristetään muun muassa toimeentulovaatimusta ja nuhteettomuusedellytystä. Perheen yhdistämiseen on tukossa tiukennuksia. Maahantulokieltoa ja säilöönottoa koskevia tiukennyuksia on niitäkin tiedossa.
Hallitus kiristää uusintahakemusten tekemisen edellytyksiä. Pysyvän oleskeluluvan ehtoja tiukennetaan kotoutumiseen kannustaen.
&#8211; Työ turvallisemman ja väärinkäytöksiä estävän Suomen puolesta siis jatkuu, Rantanen vakuutti.

Sisäministeri Rantanen maahanmuuttopolitiikan kiristämisestä: ”Jos ei ole lupaa pitää poistua – tavalla tai toisella”

Valtioneuvosto antoi eduskunnalle useita maahanmuuttoa koskevia esityksiä. Ne koskevat kansainvälisen suojelun tiukennuksia, maahantulosäännösten kiertämisen estämistä, rajamenettelyn käyttöönottoa ja vastaanottorahan pienentämistä. Lisäksi kansalaisuuslain asumisaikaa koskeva esitys eteni eduskuntaan.

Sisäministeri Mari Rantanen kertoo, että esitetyt muutokset ovat osa laajempaa maahanmuuttopolitiikan uudistusta.
&#8211; Näillä lakiesityksillä otetaan käyttöön muun muassa EU-direktiivien mahdollistamat tiukennukset ja parhaat käytännöt, jotka tukevat hallituksen tavoitteita tiukentaa turvapaikkapolitiikkaa. Myös Suomen kansalaisuuden edellytyksenä olevaa asumisaikaa pidennetään. Työ jatkuu muilla maahanmuuttoa koskevilla uudistuksilla.
Kansalaisuuden saaminen pitenee
Suomen kansalaisuuden edellytyksenä oleva asumisaika pidentenee nykyisestä viidestä vuodesta kahdeksaan vuoteen. Jatkossa asumisajaksi hyväksyttäisiin vain oleskeluluvalla tapahtunut oleskelu Suomessa.
Hallitus pyrkii estämään entistä tehokkaammin maahantulosäännösten kiertämistä. Turvapaikanhakijoina maahan tulleiden kaistanvaihto työ- ja koulutusperusteisen oleskeluluvan hakijoiksi ei olisi jatkossa mahdollista. Lisäksi henkilöllisyyden todentamista tiukennetaan.
Kansainvälinen suojelu väliaikaiseksi
Kansainvälinen suojelu muutetaan luonteeltaan väliaikaiseksi. Kansainvälisen suojelun lupien kesto lyhennetään EU-oikeuden mahdollistamaan minimiin. Myös Suomessa tehty erityisen törkeä rikos tai kansallisen turvallisuuden vaarantaminen estäisi kansainvälisen suojelun saamisen.
Ulkomaalaislakiin tehdään EU:n turvapaikkamenettelydirektiivin mukaiset muutokset, joilla rajamenettely otetaan käyttöön Suomessa. Rajamenettelyn tavoitteena on tehostaa perusteettomien hakemusten tutkintaa ja kielteisen päätöksen saavien hakijoiden palauttamista. Lisäksi estetään turvapaikanhakijoiden edelleen liikkumista muihin EU-maihin.
Vastaanotto- ja käyttörahaa pienennetään väliaikaisesti. Laki tulisi voimaan mahdollisimman pian ja olisi voimassa vuoden 2025 loppuun asti.