puolustusmäärärahat

Hallitus on tehnyt budjettiriihessä päätöksiä, joilla vahvistetaan Suomen talouskasvua ja turvallisuutta entistä määrätietoisemmin. Työn verotuksen keventäminen erityisesti pieni- ja keskituloisilla tukee ostovoimaa ja kannustaa työntekoon. Tämä on selkeä signaali siitä, että hallitus haluaa tukea tavallisten suomalaisten arkea ja vahvistaa koko maan kilpailukykyä.

Valtiovarainministeri Riikka Purra esitteli eilen illalla hallituksen puoliväliriihen eli kasvuriihen pääkohtia. - Tehtyjen päätösten ytimessä on kaksi isoa kokonaisuutta: Suomen talouskasvun edellytysten vahvistaminen ja Suomen ja suomalaisten turvallisuus, Purra sanoo. Hallitus on tehnyt runsaasti kasvutoimia jo aiemmin. Nyt kasvua haetaan muun muassa työhön ja yrittämiseen kohdistuvilla merkittävillä veronalennuksilla, mistä valtiovarainministeri on erittäin tyytyväinen.

Suomi on tänään tehnyt tärkeän päätöksen kansallisen turvallisuuden puolesta päättäessään luopua Ottawan miinakieltosopimuksesta. Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen pitää merkittävänä, että hallitus käynnistää valmistelut Ottawan sopimuksesta irtautumiseksi.

Suomen puolustusmenot tullaan nostamaan kolmeen prosenttiin bruttokansantuotteesta, ja puolustuskykyä vahvistetaan selkeästi Venäjän luoman turvallisuusuhan vuoksi. Perussuomalaisten kansanedustaja ja puolustusvaliokunnan pitkäaikainen jäsen Jari Ronkainen pitää päätöstä tärkeänä ja välttämättömänä toimena Suomen turvallisuuden takaamiseksi.

Suomen puolustusmäärärahoja tullaan lisäämään merkittävästi, ja puolustuskykyä vahvistetaan vastaamaan Venäjän luomaa uhkaa. Perussuomalaisten kansanedustaja ja puolustusvaliokunnan jäsen Miko Bergbom pitää päätöksiä välttämättöminä.

Perussuomalaisten puheenjohtaja, valtiovarainministeri Riikka Purra ottaa tuoreella Suomen Uutisten Perusasiaa-videolla esille maanpuolustusasiat. Purra ei muista, että vaaliteltoilla olisi koskaan puhuttu näin paljon puolustuspolitiikkaa.

Valtiovarainministeri Riikka Purra kertoi vuoden 2025 talousarvion lähetekeskustelussa Suomen osoittavan Nato-jäsenyyteen liittyviin uusiin resurssitarpeisiin yhteensä 67 miljoonan euron lisämäärärahan. Myös Ukrainan tukemista jatketaan määrätietoisesti.