Sosiaali- ja terveysministeri Kaisa Juuso Ruotsissa: Liika älylaitteiden käyttö heikentää lasten hyvinvointia

Garedewilta toimenpidealoite nuoren määritelmän kaventamiseksi nuorisolaissa: 10-vuotiaat ja 29-vuotiaat eivät kuulu samoihin nuorteniltoihin

Etelä-Amerikan Elon Musk ei kuvia kumarra – aikoo laittaa Argentiinan talouden paraatikuntoon vaikka väkisin

Merituulivoiman rakentamisesta kannattamatonta –  kohoavat kustannukset, lisääntynyt kilpailu ja inflaatio syövät katteet

Merkittäviä verohyvityksiä suurille teollisille investoinneille – valtiovarainministeri Purra: ”Hallitus tukee suomalaista työtä ja teollisuutta”

Media jatkaa Trumpin demonisointia toisen salamurhayrityksen jälkeenkin – Trump: “En luovuta ikinä!”

Keskisuomalaisen päätoimittaja Yle-pomo Riikka Räisäsestä: Näillä näytöillä joku muu päätoimittaja olisi jo eronnut

Aamulehden ex-päätoimittaja: Ylen piikkiin rakastajansa kanssa matkustanut uutispomo Riikka Räisänen pitäisi siirtää syrjään

Poliisi nappasi Helsingin yliopiston kunniatohtorin kiinni kahdesti – ensin Kööpenhaminassa, sitten Tukholmassa

Halla-aho: Arvelen, että moni muukin kuin persukansa alkaa ymmärtää Ylen prioriteetteja – ”Leikkausvaraa riittää myös tulevaisuudessa”

Antikainen: Yle on väärässä – uutiset somaliaksi ja arabiaksi eivät auta sopeutumaan suomalaiseen yhteiskuntaan

protestiliike

Saksaan perusteilla olevan uuden vasemmistopuolueen johtaja Sahra Wagenknecht arvostelee entistä omaa puoluettaan, vasemmistopuolue Linkeä, tavallisen ihmisen unohtamisesta. Demarien, vihreiden ja liberaalien liikennevalohallituksen talous-, ilmasto-, maahanmuutto- ja Ukraina-politiikkaa hän pitää saksalaisille turmiollisena. Erityiset rapsut hän antaa vihreille.

Tammikuuhun asti yhdistysmuotoisena toimiva puolue mittaa kannatustaan keväällä EU-vaaleissa ja syksyllä useissa entisen Itä-Saksan alueen osavaltiovaaleissa.
Saksan liittopäivillä istuvan vasemmistopuolue Linken ryhmä lakkautti itse itsensä sen entisen ryhmäpuheenjohtajan ja Saksan tunnetuimpiin vasemmistopoliitikkoihin kuuluvan Sahra Wagenknechtin ja ryhmän varapuheenjohtajan Amira Mohamed Alin ilmoitettua perustavansa oman puolueen.
Heitä seurasi kahdeksan muuta vasemmistopuolueen 39 liittopäiväedustajasta.
Vasemmistoryhmä hajosi kohtalokkain seurauksin
Linken ryhmän supistuminen alle 37 edustajaan vei siltä virallisen liittopäiväryhmän aseman. Käytännössä se tarkoittaa muun muassa puheajan lyhenemistä istunnoissa.
Ilman virallista asemaa ryhmällä ei ole oikeutta tehdä aloitteita eikä jättää vastattavaksi kysymyksiä tai vaatia nimenhuutoäänestystä. Ryhmästatuksen menettäminen lopetti myös valtion taloudellisen avustuksen, mikä on johtanut ryhmän 162 työntekijän työsuhteen päättymiseen.
Parhaillaan kiistellään, voiko vasemmistopuolue Linke säilyttää ryhmän hajoamisesta huolimatta liittopäivien puhemiehistössä varapuheenjohtajan paikan.
Linken mandaatilla varapuhemiehenä istuvan Petra Paun eroamista vaatii kristillisdemokraattien lisäksi AfD-puolue, jonka omat varapuhemiesehdokkaat kaikki muut puolueet ovat torjuneet tähän mennessä yhteisrintamana istuntokaudesta toiseen jatkuvalla boikotillaan.
”Järjen ja oikeudenmukaisuuden liitto”
Sahra Wagenknechtin yhdessä muiden puoleensa hylänneiden vasemmistopuoluelaisten kanssa perustama ”Järjen ja oikeudenmukaisuuden liitto” aikoo järjestäytyä varsinaiseksi puolueeksi tammikuussa.
Se aikoo asettaa ehdokkaita toukokuussa järjestettäviin EU-vaaleihin ja moniin syksyllä pidettäviin osavaltiovaaleihin. Parhaillaan liitto kerää nettikampanjalla itselleen kannattajia, sponsoreita ja lahjoituksia.
Uuden puolueen tarvetta Wagenknecht kumppaneineen perustelee nykypolitiikan epäsosiaalisuudella ja kansalaisten kasvavalla epäluottamuksella valtiota kohtaan.
”Saksan luovuttava sokeasta ekoaktivismistaan”
Uutta puoletta perustavien mukaan Saksan on luovuttava sokeasta ekoaktivismistaan ja asetettava selvät rajat maahanmuutolle. Molemmat synnyttävät levottomuutta ja pelkoa elintason romahtamisesta.
Syyksi pesäerolle vasemmistopuolue Linkestä uuden puoleen perustajat luettelevat muun muassa sen erkaantumisen perinteisestä äänestäjäkunnastaan.
Linke on keskittynyt heidän mukaansa liiaksi erilaisten urbaanien aktivistiryhmien ajamiin asioihin samaan aikaan kun sosiaalisen oikeudenmukaisuuden ja rauhan puolustaminen ovat jääneet vähemmälle.
&#8211; Kun Linken olisi kuulunut toteuttaa rohkeasti omaa, tunnistettavaa oppositiopolitiikkaansa, se on jättänyt tilaisuutensa käyttämättä ja muuttunut sen sijaan epäröiväksi ja pehmeäksi, uutta puoluetta perustavan liiton manifestissa todetaan.
”Järjen ja oikeudenmukaisuuden liitto” ei hyväksy konfliktien ratkaisemista sotilaallisilla keinoilla. Ulkopolitiikassa se arvostaa Willy Brandtin (sd.) linjaa.
Bundeswehrin on varustauduttava sen mukaan vain oman maan puolustamiseen eikä kansainvälisin sotiin. Ukrainan avustamista nykylaajuudessaan liitto pitää epäviisaana ja kohtuuttomana.
”Ukrainan EU-jäsenyys käy veronmaksajille kalliiksi”
Tuleva vasemmistopuolue vaatii Saksaan aitoa mielipiteenvapautta muistuttamalla, että nyky-Saksassa sanktioidaan yhä useammin hallitukseen kohdistuvaa kritiikkiä muun muassa sillä seurauksella, että AfD-puolueen vetovoima kasvaa entisestään.
Sahra Wagenknecht syytti manifestin hengessä perjantaina liittopäivillä perustuslakioikeuden kumoaman tämän vuoden budjetin uusintakäsittelyn yhteydessä Olaf Sholzin (sd.) hallitusta Saksan talouden ajamisesta maailman teollisuusmaiden peränpitäjäksi.
&#8211; Muut teollisuusmaat elävät samassa maailmassa ja kärsivät samoista kriiseistä, mutta siitä huolimatta niiden talous kasvaa, inflaatio on alempi kuin meillä ja koululaiset oppivat lukemaan ja laskemaan, laukoi tuleva puoluejohtaja.
&#8211; Sähkö, matkustaminen, ruoka ja ravintolassa syöminen kallistuvat ensi vuonna entisestään. Kuinka monta eläkeläistä aiotte syöstä vielä köyhyyteen? hän kysyi katsoen hallitusaitioon, jossa ei istunut sen kummemmin liittokansleri Olaf Scholz kuin valtiovarainministeri Christian Lindnerkään (FDP).
Wagenknecht nosti esille myös Ukrainan mahdollisen jäsenyyden EU:ssa, jonka hän pelkää tulevan maksamaan veronmaksajille satoja miljardeja euroja.
Politiikantutkijat luokittelevat Wagenknechtin liikkeen ja tulevan puolueen ”vasemmistokonservatiiviseksi protestipuolueeksi&#8221;.
Sen nykyistä hallitusta kritisoivat näkemykset ilmasto- ja siirtolaispolitiikasta lähentelevät enemmän kristillisdemokraattien ja AfD:n kuin vasemmistopuolue Linken kantoja.
Koalitio vihreiden kanssa ei tule kysymykseen
Saksalainen politiikantukija Thorsten Faas uskoo Deutschlandfunk-radion haastattelussa, että Wagenknecht-puolueelle löytyy potentiaalia niin AfD-puolueen kuin myös Linke-puolueeseen pettyneistä äänestäjistä.
Tutkimuslaitos Forsan trendianalyysi kertoo Wagenknecht-puolueen kannatukseksi korkeintaan kolme prosenttia. Joissakin aikaisemmissa kyselyissä oli useampi kuin joka neljäs saksalainen periaatteessa valmis harkitsemaan äänensä antamista tulokkaalle.
Puolueen tulikoe on toukokuussa EU-vaaleissa ja syykuussa Brandenburgin, Sachsenin ja Thüringenin maapäivävaaleissa, joissa suosituin puolue on tällä hetkellä AfD.
Vasemmistopuolue Linkeä Wagenknecht ei pidä vastustajanaan, mutta sen sijaan koalitio vihreiden kanssa ei tule kysymykseen. Viikkokatsauksessaan hän luokittelee vihreät epäpäteväksi ja valheelliseksi puolueeksi, joka osoittaa loputonta ylimielisyyttä ihmisten sosiaalisille ongelmille.
Eurooppa ei voi hänen mukaansa yksin pelastaa maapallon ilmastoa.
Merkelin politiikka ylitti kestokyvyn
Saksan tähänastista maahanmuuttopolitiikkaa Wagenknecht kritisoi sanomalla, että Merkelin &#8220;Willkommen, tervetuloa&#8221; -politiikka on ylittänyt saksalaisten kestokyvyn, josta todistaa myös Pisa-tutkimuksen tulos.
Kristillisdemokraattien kanssa hän on samoilla linjoilla hyväksyessään CDU:n uuden linjauksen, että turvapaikkahakemuksista voidaan päättää tulevaisuudessa kolmansissa maissa.
&nbsp;

Saksaan syntyvä uusi vasemmistopuolue vaatii muutosta ilmasto-, maahanmuutto- ja Ukraina-politiikkaan

Venäjän presidentti Vladimir Putin syyttää lännen tiedustelupalveluita sabotaasin dramaattisesta kasvusta Venäjällä. Putinin esiintulon tarkoituksena lienee jälleen kerran pelotella venäläisiä ja yrittää murskata opposition heikoimmatkin kaiut. Venäjällä on meneillään hajoamiskehitys, kommentoidaan tapahtumia Ukrainassa.

Maanantaina venäläiset ampuivat alas oman ilmoituksensa mukaan kolme dronea, jotka olivat tiettävästi matkalla muuntoasemalle Belgorodin alueella. Tiistaina puolestaan drone räjähti ukrainalaismedian mukaan lähellä venäläistä öljyvarastoa Mustameren rannalla.
Venäjä on raportoinut iskuista myös sotilaslentokentälleen, josta pommikoneet nousevat iskeäkseen kohteisiin Ukrainassa. Siviililkentilläkin liikenne on ollut ajoittain poikki dronehälytyksen takia Pietarissa asti.
Taustalla Venäjän hajoamiskehitys
&#8211; On vaikeaa sanoa kuka dronet lähetti, mutta ukrainalaisten intressissä on saada iskut näyttämään venäläisten vastarintamiesten tekemiltä, <a href="https://www.dn.se/varlden/expert-sabotagen-i-ryssland-har-okat-dramatiskt/">toteaa</a> everstiluutnantti Joakim Paasikivi Ruotsin Maanpuolustuskorkeakoulusta.
&#8211; Sabotaasin määrä Venäjällä on lisääntynyt dramaattisesti viimeisen vuoden aikana. Armeijan rekrytointitoimistoja ja poliisiasemia on poltettu ahkerasti. Ja mitä tulee vahinkoihin junaliikenteessä, ne ovat kohdistuneet tavarankuljetuksiin, eikä henkilöliikenteeseen, <a href="https://www.dn.se/varlden/putin-pekar-ut-vast-for-sabotage-inne-i-ryssland/">kertoo</a> tiedusteluasiantuntija Joakim von Braun Dagens Nyheterissä.
&#8211; Tämä todistaa sen, että kyse on protestiliikkeestä
Mykhailo Podolyak Ukrainan presidentinkansliasta <a href="https://tsn.ua/ato/vnutrishni-ataki-na-bankoviy-zaperechili-prichetnist-ukrayini-do-vibuhiv-u-rf-2275534.html">sanoo</a> iskujen takana olevan ”Venäjän hajoamiskehityksen” ja sabotaasin takana ovat siten Putinin diktatuuria vastustavat venäläiset itse.
&#8211; Me emme hyökkää Venäjälle, vaan yritämme ajaa venäläisjoukot pois miehittämiltään alueilta, Podolyak sanoo.
Putinin syyttää lännen tiedustelupalveluita
Presidentti Vladimir Putin kehotti viime tiistaina maan sisäistä turvallisuuspalvelua lisäämään ponnistelujaan ”länsimaisia vakoiluorganisaatioita” vastaan. <a href="https://www.reuters.com/world/europe/putin-tells-fsb-security-service-up-its-game-against-western-spy-agencies-2023-02-28/">Puheessaan</a> Putin käski Reutersin mukaan FSB:tä pysäyttämään Ukrainasta saapuvat ”sabotaasiryhmät” ja estämään niitä herättämästä ”terroristisoluja” Venäjän sisällä.
&#8211; He käyttävät meitä vastaan mitä ikinä saavatkaan käsiinsä, se on aina ollut niin ja näin se on myös tänä päivänä, Putin maalaili.
Itse asiassa Putin yrittänee pelotella venäläisiä, jotta nämä eivät olisi missään tekemisissä länsimaisten medioiden tai henkilöiden kanssa. Pelkkä epäily tällaisesta voi johtaa syytteeseen vehkeilystä ulkomaisten tiedustelupalvelujen kanssa. Diktatuurissa se voi olla kohtalokasta.

Sabotaasi lisääntynyt dramaattisesti Venäjällä – Putin syyttää iskuista lännen tiedustelupalveluita ja uhkailee venäläisiä

Saksa satsaa tuulivoimaan enemmän kuin mikään muu maa Euroopassa. Myllyt nousevat maaseudulle, jossa ne eivät kaupunkilaisia häiritse. Maalaiset maksavat nyt maan päätöksestä luopua ydinvoimasta, mutta vastarinta on kasvussa.

Saksassa pyörii jo 30 000 tuulivoimalaa. Lisää on rakenteilla ja suunnitelmissa. Monen myllyn vieressä tai lähistöllä asuvan <a href="https://www.expressen.se/premium/utrikes/ilskan-mot-vindkraften-detta-maste-fa-ett-slut/">mielestä</a> nyt on menty liian pitkälle. Lapojen äänet piiskaavat ilmaa äänekkäästi, varsinkin kun myllyjä ajetaan äärirajoilla.
&#8211; Meteli tekee minut öisin hulluksi, <a href="https://www.dw.com/en/the-germans-fighting-wind-farms-close-to-their-homes/a-51417653">sanoo</a> Rudi Frischmuth, joka asuu Saksan länsiosassa sijaitsevassa Langerwehen kylässä.
Vastustusta tuhannen kansalaisliikkeen voimin
Frischmuth on monen muun tuulipuistojen liepeillä asuvan saksalaisen lailla liittynyt paikalliseen vastarintaliikkeeseen. Tuulimyllyjen haittoja vastaan taistelevia kansalaisliikkeitä on Saksassa jo 1 000. Valtaosa tuulipuistoista sijaitsee maaseudulla, joten on selvää, että tuulivoiman haitat korostuvat juuri siellä.
&#8211; Kaupunkilaisten mielestä tuulivoiman kanssa pitää tulla toimeen, mutta he itse eivät halua niitä nurkilleen. Ei voi olla niin, että osa kansasta saa kaikki haitat niskoilleen, Frischmuth toteaa.
Vastarinta tuottaa tulosta
Tuuliturbiinien meteli ei ole ainoa kansaa häiritsevä asia. Protestiliikkeiden mukaan myös luonto kärsii, kun linnut ja lepakot murskautuvat roottorien lapoihin.
Kansalaisten vastarinta tuottaa tulosta, sillä uusien tuulivoimaloiden rakentaminen on vähentynyt viime vuosina Saksassa tuntuvasti.
Vuonna 2019 pystytettiin vain 243 uutta tuulivoimalaa, joka on 55 prosenttia vähemmän kuin vuotta aiemmin ja peräti 80 prosenttia vähemmän kuin vuonna 2017. Vuonna 2019 erilaisiin oikeusprosesseihin juuttui 325 yksittäistä voimalaa.
Ydinvoimasta luopuminen tuottaa tuskaa
Ydinenergian osuus Saksan energiatuotannosta on pian nolla prosenttia, sillä kuudesta jäljellä olevasta ydinvoimalasta kolme suljetaan vielä tänä vuonna. Kolme viimeistä lopettavat energiantuotannon vuonna 2022.
Saksan tavoitteena on nostaa uusiutuvan energian osuus energiantuotannossa 65 prosenttiin vuoteen 2030 mennessä. Vuonna 2020 tuulivoimaloiden rakentaminen vilkastui jälleen mutta se ei riitä korvaamaan poistuvan ydinenergian jättämää aukkoa.
Viranomaisten äskettäin julkaisemassa raportissa varoitetaan pikaisen käännöksen riskeistä energiantuotannossa. Saksassa tuotetaan jo nyt maailman kalleimpiin kuuluvaa sähköä ja tulevaisuudessa suurten sähkökatkosten riski kasvaa.
&nbsp;
&nbsp;

Tuulivoima rajussa vastatuulessa Saksan maaseudulla – kaupunkilaisia monisatametriset myllyt eivät häiritse