Perussuomalainen 1/2024

Mari Rantanen palaa sisäministeriksi perjantaina

Iranin islamistinen hallinto pidätti yliopisto-opiskelijan – nuori nainen vastusti siveyspoliisin voimakeinoja riisuutumalla

Tutkimus: Suomalaiset haluavat kontrolloida työperäistä maahanmuuttoa – kaksi kolmesta hyväksyy vain julkista taloutta vahvistavan maahanmuuton

Mäenpää: Itäkeskuksen kyltit seurausta vihreiden maahanmuuttopolitiikasta

Yle kehysti Trumpin kampanjatilaisuuden vitsin rasismiksi: ”Roskasaari” – tosiasiassa Puerto Rico hukkuu roskiin

Käsikranaattien käyttö tuplaantui Ruotsin jengisodissa – helpompaa kuin räjähteiden valmistus omaan käyttöön

Kansanedustaja Jaana Strandman haluaa laittaa Itä-Suomen verkkoyhteydet kuntoon: “Yhteyksien toimivuus on kriittinen osa modernin yhteiskunnan toimintakykyä”

Teemu Keskisarjan ja Onni Rostilan kolumni: Näin Yle valeuutisoi pikkutyttöjen teurastuksen

Ruotsista mallia: Rikoshyöty takavarikkoon

Venäjän varjolaivasto seilaa nyt Pohjoisella jäämerellä – ympäristökatastrofi vain ajan kysymys

Itäkeskuksen muslimiyrittäjä HS:lle: Hameen on oltava löysä lantion kohdalta, jotta muut miehet kuin minä eivät näe

Maahanmuuttopolitiikka kiristyy koko EU:ssa – PS-meppi Sebastian Tynkkynen: ”Ratkaisujen aika on tullut” – kokoomuksen meppi Aura Salla nosti äärioikeistokortin

Vihersiirtymä vastatuulessa: Saksalaisautoilijat vaihtavat sähköautonsa bensaan ja dieseliin

Kamala Harris on positiivisen erityiskohtelun tuotos – maailman menestynein “DEI-rekry”

PS-Nuoriso: Suomessa ei ole sijaa sharia-laille

SVT nauhoitti salaa Malmössä imaamin perjantairukouksen, jossa ylistettiin Hizbollahin johtaja Nasrallahia

Koko läntinen maailma velloo tunnemyrskyissä – Suomestakin tuli puberteettiyhteiskunta, jota rakennetaan fiilispohjalta

Protektionismi

Euroopalla on kiire varustautua, kun Venäjän aggressio Ukrainassa etenee ja Vladimir Putinin äänenpainot alati kovenevat. Paljon on puhuttu mutta vähemmän on tehty. Nyt alkaa olla kiire, sillä Venäjän valloitusaikeista ollaan Euroopassa harvinaisen yhtä mieltä.

&#8211; Venäjä on tällä hetkellä Ukrainassa niillä alueilla, joissa luonnonvarat ovat, vilja-aittahan on vielä Ukrainan käsissä. Tässähän oli virolaisarvio, että Venäjä saattaisi testata Natoa muutaman vuoden sisään, <a href="https://areena.yle.fi/1-66931210?autoplay=true">muistutti</a> kansanedustaja Laura Huhtasaari Ylen A-Talkissa.
&#8211; Jos sitten käy niin, että tilanne huononee kovasti ja Kreml kokee voittavansa, niin totta kai tässä on konkreettinen uhka meillä käsissä. Itse ajattelen, ett Putin kokee olevansa joku Tsingis Khan ja hänellä on vauhti päällä, ja sen takia meillä on kiire.
Suursodan uhka ilmassa
A-Talkin aiheena oli Euroopan puolustus ja sen vahvistaminen. Ääneen pääsivät eurooppaministeri Anders Adlercreutz (r.), europarlamentaarikko Heidi Hautala (vihr.), kansanedustaja ja eduskunnan suuren valiokunnan varapuheenjohtaja Laura Huhtasaari sekä europarlamentaarikko Mauri Pekkarinen (kesk.).
Ranskan presidentti Emmanuel Macron esitti jokin aika sitten, että Ukrainaan voitaisiin lähettää joukkoja jollakin aikavälillä jossakin vaiheessa. Ajatus ei saanut Euroopan johtajien piirissä riemukasta vastakaikua, ja varovaisia ovat äänenpainot Suomessakin.
&#8211; Kyllä Macron meni vähän liian pitkälle, arveli Pekkarinen.
&#8211; Eurooppalaisten sotilaiden lähettäminen Ukrainaan merkitsee äkkiä sitä, että sitten me olemme ihan oikeasti sodassa ja kolmannessa maailmansodassa.
EIP:n rahat Ukrainan avuksi
Hautalan mukaan Ukraina tarvitsee ”vielä tämän vuoden puolella 2,5 miljoonaa ammusta pärjätäkseen Venäjää vastaan”.
&#8211; Nyt täytyy todellakin löytää ne välineet, joilla Ukrainaa autetaan.
Hautalan mukaan konkreettisia päätöksiä tehdään ja EU:n perjantai-iltaan jatkuvassa huippukokouksessa tullaan kuulemaan, että Euroopan investointipankin (EIP) pitäisi pystyä tukemaan myös yhteisiä asehankintoja. Venäjältä takavarikoidut varat ja niiden käyttäminen Ukrainan avuksi noussee sekin huippukokouksessa esille.
&#8211; Se kellä on eniten ammuksia voittaa, Huhtasaari sanoi viitaten Hautalan kommenttiin Ukrainan ammustarpeesta.
Huhtasaari piti myös ajatusta EIP:n integroimisesta Ukrainan avun rahoittamiseen erinomaisena ajatuksena, sillä se ”pistäisi yksityisiin yrityksiin vauhtia”.
Protektionismi aiheuttaa tehottomuutta
&#8211; Teemme tästä auttamisestakin kotimaista teollisuuspolitiikkaa, totesi Adlercreutz viitaten ”strategiseen heikkouteen” Euroopan sisällä.
Protektionismi aiheuttaa sen, että vaikka rahoja olisi, niitä käytetään ”todella tehottomasti”.
&#8211; Sisämarkkinat eivät toimi puolustusteollisuuden osalta. Kilpailu ei toimi, ostetaan liian huonoa, liian kallista, mennään kotimaan teollinen intressi edellä.
&#8211; Meidän pitää päästä tästä ajattelusta eroon, Adlercreutz vaati.
&#8211; Idea olisi juuri se, että emme ehkä ostaisi jatkossa niin paljon yhdysvaltalaista, vaan meillä olisi täällä omaa sotateollisuutta enemmän, kommentoi Huhtasaari.
”Yhteislainat eivät toimi”
EU:n yhteinen puolustusteollisuus ja yhteiset varustehankinnat tarkoittaisivat myös yhteistä velkaa. Uusi yhteisvelka saatettaisiin nähdä jälleen yhtenä askeleena kohti liittovaltiota ja se ei välttämättä sovi kaikkien pirtaan, vaikka Ukrainan avustamisen välttämättömyys nähdäänkin.
&#8211; Lähtökohtaisesti tällaiset yhteisvastuulliset mekanismit EU:ssa tuppaavat aiheuttamaan enemmän riitaa. Elpymispaketissakaan ei kuitteja kyselty ja se oli kyllä todella katastrofi, muistutti Huhtasaari.
&#8211; Näkisin niin, että lähtökohtaisesti tehdään yhteistyötä ja sisäisiä ostoja, kuten puolustusstrategiassa meillä on tavoitteena. Tällaiset isot yhteislainat, en oikein näe, että ne sitten toimivat kuitenkaan. En kannata.
EU:n yhteinen puolustus vaaliteema 
Keskustelussa nousivat esiin myös kesäkuun EU-vaalit ja mahdollinen ”laitaoikeiston” menestyminen, josta jotkut varsinkin mediassa ja vihervasemmistossa ovat jo ehtineet kantaa huolta.
Ukrainan vankkumattomaan tukeen EU-vaaleilla ei välttämättä ole vaikutusta, sillä Heidi Hautalankin mukaan ”EU:n yhteinen puolustus on kansalaisten kaikkein eniten kannattama ajatus”. Kyseessä on hänen mukaansa myös ”tärkeä vaaliteema”.
Kysymys EU:n perussopimuksen avaamisesta on nousemassa sekin yhä enemmän keskusteluun, mutta siitä ei välttämättä päästä yksimielisyyteen. Koska sopimuksen avaamisesta pitäisi ensin päättää yksimielisesti.
Venäläissijoitusten tuotot Ukrainan käyttöön
EU:n huippukokouksessa on esillä myös takavarikoidun venäläisomaisuuden sijoitustuottojen mahdollinen käyttäminen Ukrainan avustamiseksi. Melko looginen ajatus, jos ajattelee Venäjän hyökkäyssodan luonnetta ja seurauksia.
Varsinaiseen pääomaan ei koskettaisi, koska siihen puuttuminen olisi juridisesti pulmallista ja voisi heijastua kielteisesti koko eurooppalaisen rahoitusjärjestelmän uskottavuuteen. Eli Euroopan houkuttelevuus sijoituskohteena voisi ottaa osumaa.
Kaikki Euroopassa tietävät, mikä tässä tapauksessa olisi moraalisesti oikein. Tärkeintä olisi kuitenkin katsoa omaan, eurooppalaiseen napaan.
&#8211; Oman puolustuksen ja ”kokonaisturvallisuuden” on oltava lähtökohtaisesti kunnossa, Huhtasaari perusteli.

Laura Huhtasaari A-Talkissa: ”Putin kokee olevansa Tsingis Khan ja siksi meillä on konkreettinen uhka käsissä”

Euroopan komission huippuvirkamiehet varoittavat protektionismin nousevasta tarpeesta. Se merkitsee aimo harppausta täysin päinvastaiseen suuntaan, sillä Euroopassa on liputettu terhakkaasti globalisaation ja vapaan kaupan puolesta.

<a href="https://www.politico.eu/article/europe-economy-trade-last-line-of-defense-competition/">Politico</a> uutisoi virkamiesten muistiosta, joka on tarkoitettu ohjenuoraksi tulevalle komissiolle.
Eurooppa ja erityisesti Saksa on joutunut sijaiskärsijäksi Yhdysvaltain ja Kiinan välisessä kauppasodassa. Tämän ulkopuolisen tekijän lisäksi Eurooppaan on muodostunut kasvava populistinen aalto. Populistipuolueet ovat rummuttaneet globalisaation tuomia lieveilmiöitä vastaan.
EU jäämässä jalkoihin
Virkamiesten selkeä huolenaihe on se, että unioni on jäämässä Yhdysvaltain ja Kiinan kauppasodan jalkoihin. Kaksi suurinta talousmaata ovat tukkanuottasilla ja ne ovat korottaneet tulleja toistensa tuontituotteille.
Kiinan talous on hyytynyt kauppasodan vuoksi. Tämä talouden hitaamman kasvun aika on osunut Euroopan vientiteollisuuteen.
Tästä syystä EU:n tulisi purjehtia kohti unionia suojelevampaan kauppapolitiikkaan. Se voisi merkitä vapaakaupparajoituksia esimerkiksi Kiinan vahvasti subventoiduille aloille kilpailukyvyn turvaamiseksi. Komissio voisi käyttää myös ympäristötulleja.
Strategia Saksan ja Ranskan mieleen
EU:n muistio on erityisesti Saksan ja Ranskan mieleen. Brexitin myötä unionista poistuu vapaakaupan merkittävin puolestapuhuja, Iso-Britannia.
Ranska arveleekin protektionistisen talousmallin osuvan sopivaan aikaan uuden komission aloittaessa työnsä myöhemmin syksyllä.
Komissio voisi esimerkiksi höllätä valtionavustusten sääntöjä erityisesti unionille tärkeille aloille.
Suomen hallitus tukee vapaakauppaa
Kaikki unionin maat eivät kuitenkaan lämpene vapaasta kaupasta siirtymistä kohti protektionismia. Politico mainitsee Suomen tällaiseksi maaksi.
– Paras tapa tehostaa kilpailukykyä ei ole muurien rakentaminen, Suomen ulkomaankauppaministeri Ville Skinnari (sd.) kertoo Politicolle.
Skinnarin mukaan EU:n olisi parempi pysyä jatkossakin avoin liiketoiminnalle, kaupankäynnille ja investoinneille.

Protektionismia Euroopan komissioon?

Ranskan presidentti Emmanuel Macron haluaa omin sanojensa mukaan pelastaa Euroopan sisämarkkinat. Hänen ajatuksiaan kritisoivat katsovat puolestaan, että <a href="https://www.politico.eu/article/the-two-faces-of-emmanuel-macron/">Macron tuhoaisi sisämarkkinat</a> teeseillään. Macronin kriitikot arvelevat Macronin käyttävän Ison-Britannian eroa hyväkseen. Britit ovat puolustaneet sisämarkkinoita väkevästi.

Brysseliläisen ajatushautomo Bruegelin analyytikko Nicolas Véronin mukaan brittien ero EU:sta on antanut Ranskalle mahdollisuuden ottaa ohjat vapaakaupan ja EU:n sisämarkkinoiden saralla.
Presidenttiys muutti Macronia
Talousministerinä toimiessaan Macron hyväksyi vielä ulkomailta tulleita ranskalaisyritysten ostoja. Presidenttinä Macron on puuttunut markkinatalouden toimintaan. Hän on muun muassa väliaikaisesti kansallistanut laivanrakennusyhtiö STX:n.
Vapaakaupan puolustajat arvelevat, että eurooppalaiset johtajat alkavat evätä kaikki epämiellyttäviksi koetut yritysostot vedoten yritysten olevan strategisesti merkittäviä.
Macron halusi myös lyhentää toisesta EU-maasta tulevien komennustyöläisten kestoa. Lisäksi hän halusi yhdenmukaistaa sosiaaliturvamaksut. Tämä kiehautti itäisten EU-maiden johtajien hermoja.
Macron on ollut erittäin protektionistinen ranskalaisen maatalouden suhteen.
Populismia kukistamassa?
Liberaalit politiikot ovat huomanneet EU:ssa kasvavan protektionismin kaipuun laajemminkin. Ruotsalaismeppi Jasenko Selimovicin mielestä Macron ei ole ainoa protektionistisia oppeja kannattava EU-maan johtaja. Selimovic arvelee ilmiön johtuvan siitä, että EU-johtajat yrittävät torjua populismin aaltoa.
– EU:n yhteismarkkinoita moukaroidaan joka puolelta, Selimovic toteaa.
Selimovic ei usko protektionismin torjuvan populismia. Hän pelkää, että EU:n sisämarkkinoista ei ole rippeitäkään jäljellä vuosikymmenen vaihtuessa, jos Macron saa tahtonsa lävitse. Sen lisäksi populistiset puolueet jatkavat menestymistään eri vaaleissa.

Macronin kriitikot pelkäävät protektionismin ja populismin nostetta EU:ssa

Ranska on laajentanut valtion oikeuksia suojella yritystoimintaa. The Wall Street Journalin <a href="http://online.wsj.com/news/articles/SB10001424052702304908304579562680978212824?mg=reno64-wsj">mukaan</a> valtion määräysvaltaa esimerkiksi yrityskaupoissa laajennettiin koskemaan energia-, vesi- ja tietoliikenneteollisuutta, sekä kuljetus- ja terveydenhuoltopalveluja. Aiemmin suojeltujen kohteiden listalla olivat ydin- ja salausteknologiset toimialat, sekä rokotteet. Financial Times <a href="http://www.ft.com/intl/cms/s/0/1d386c96-dbeb-11e3-a460-00144feabdc0.html">kertoo</a> ranskalaisvirkamiehen kuvailleen toimivaltuuksien lisäämistä &#8220;ydinaseeksi&#8221;.
Lisääntyneen protektionismin tarkoitus oli saada valtiolle veto-oikeus yhdysvaltalaisen General Electricin tekemään 13,5 miljardin dollarin käteisostotarjoukseen ranskalaisesta Alstomista. Ranskan kauppa- ja teollisuusministeri Arnaud Montebourg ei ole yrityskauppaan tyytyväinen, vaikka Alstomin hallitus hyväksyi GE:n ostotarjouksen yksimielisesti.
&#8211; Me voimme estää nyt yritysmyynnit ja vaatia kauppaehtoja. Se on julkisvallan elintärkeää varustautumista. Ranska ei voi istua paikoillaan sillä aikaa, kun muut maat toimivat, Montebourg kirjoittaa.
Montebourg on toivonut saksalaiselta Siemensiltä kilpailevaa tarjousta. Siemens on vastannut, että se tutkii mahdollisuuksia tehdä tarjous joistain Alstomin osista.

Protektionismi nousussa Ranskassa uuden “ydinaseen” turvin

Protektionismi

Laura Huhtasaari A-Talkissa: ”Putin kokee olevansa Tsingis Khan ja siksi meillä on konkreettinen uhka käsissä”

Protektionismia Euroopan komissioon?

Macronin kriitikot pelkäävät protektionismin ja populismin nostetta EU:ssa

Protektionismi nousussa Ranskassa uuden “ydinaseen” turvin

Uusimmat

Mari Rantanen palaa sisäministeriksi perjantaina

Iranin islamistinen hallinto pidätti yliopisto-opiskelijan – nuori nainen vastusti siveyspoliisin voimakeinoja riisuutumalla

Tutkimus: Suomalaiset haluavat kontrolloida työperäistä maahanmuuttoa – kaksi kolmesta hyväksyy vain julkista taloutta vahvistavan maahanmuuton

Mäenpää: Itäkeskuksen kyltit seurausta vihreiden maahanmuuttopolitiikasta

Yle kehysti Trumpin kampanjatilaisuuden vitsin rasismiksi: ”Roskasaari” – tosiasiassa Puerto Rico hukkuu roskiin

Käsikranaattien käyttö tuplaantui Ruotsin jengisodissa – helpompaa kuin räjähteiden valmistus omaan käyttöön

Kansanedustaja Jaana Strandman haluaa laittaa Itä-Suomen verkkoyhteydet kuntoon: “Yhteyksien toimivuus on kriittinen osa modernin yhteiskunnan toimintakykyä”

Teemu Keskisarjan ja Onni Rostilan kolumni: Näin Yle valeuutisoi pikkutyttöjen teurastuksen

Ruotsista mallia: Rikoshyöty takavarikkoon

Venäjän varjolaivasto seilaa nyt Pohjoisella jäämerellä – ympäristökatastrofi vain ajan kysymys

Viikon suosituimmat

Teemu Keskisarjan ja Onni Rostilan kolumni: Näin Yle valeuutisoi pikkutyttöjen teurastuksen

Itäkeskuksen muslimiyrittäjä HS:lle: Hameen on oltava löysä lantion kohdalta, jotta muut miehet kuin minä eivät näe

Maahanmuuttopolitiikka kiristyy koko EU:ssa – PS-meppi Sebastian Tynkkynen: ”Ratkaisujen aika on tullut” – kokoomuksen meppi Aura Salla nosti äärioikeistokortin

Vihersiirtymä vastatuulessa: Saksalaisautoilijat vaihtavat sähköautonsa bensaan ja dieseliin

Mäenpää: Itäkeskuksen kyltit seurausta vihreiden maahanmuuttopolitiikasta

Yle kehysti Trumpin kampanjatilaisuuden vitsin rasismiksi: ”Roskasaari” – tosiasiassa Puerto Rico hukkuu roskiin

Kamala Harris on positiivisen erityiskohtelun tuotos – maailman menestynein “DEI-rekry”

PS-Nuoriso: Suomessa ei ole sijaa sharia-laille

SVT nauhoitti salaa Malmössä imaamin perjantairukouksen, jossa ylistettiin Hizbollahin johtaja Nasrallahia

Koko läntinen maailma velloo tunnemyrskyissä – Suomestakin tuli puberteettiyhteiskunta, jota rakennetaan fiilispohjalta

Toimitus suosittelee

Miko Bergbom ja Niko Ohvo: Etelärantaa ja Hakaniemeä yhdistää rakkaus halpatyövoimaa kohtaan

Suomessa vieraillut brittiprofessori: woke-eliitti ja siihen kuuluva media ovat radikalisoituneet voimakkaasti, ja seuraus on karu: he ovat kyvyttömiä enää ymmärtämään tavallisia ihmisiä

Demarien toimittajaliitolla ja Journalistiliitolla kaksoisroolit: Ovat Yleisradion osakkaita, samalla lobbaavat Yle-leikkauksia vastaan

Väestö muuttuu, ongelmat kasaantuvat – Riikka Purra ja Mari Rantanen suuressa maahanmuuttokeskustelussa keskiviikkona (suora lähetys)

Korporaatiomaailma löi jarrut wokelle – identiteettipolitiikka katosi kymmenien suuryritysten vuosikertomuksista

Perussuomalainen 1/2024