Garedewilta toimenpidealoite nuoren määritelmän kaventamiseksi nuorisolaissa: 10-vuotiaat ja 29-vuotiaat eivät kuulu samoihin nuorteniltoihin

Etelä-Amerikan Elon Musk ei kuvia kumarra – aikoo laittaa Argentiinan talouden paraatikuntoon vaikka väkisin

Merituulivoiman rakentamisesta kannattamatonta –  kohoavat kustannukset, lisääntynyt kilpailu ja inflaatio syövät katteet

Merkittäviä verohyvityksiä suurille teollisille investoinneille – valtiovarainministeri Purra: ”Hallitus tukee suomalaista työtä ja teollisuutta”

Media jatkaa Trumpin demonisointia toisen salamurhayrityksen jälkeenkin – Trump: “En luovuta ikinä!”

Rintamäki: Suomalaisten ei tule ummistaa silmiään suvaitsevaisuuden nimissä

Keskisuomalaisen päätoimittaja Yle-pomo Riikka Räisäsestä: Näillä näytöillä joku muu päätoimittaja olisi jo eronnut

Aamulehden ex-päätoimittaja: Ylen piikkiin rakastajansa kanssa matkustanut uutispomo Riikka Räisänen pitäisi siirtää syrjään

Poliisi nappasi Helsingin yliopiston kunniatohtorin kiinni kahdesti – ensin Kööpenhaminassa, sitten Tukholmassa

Halla-aho: Arvelen, että moni muukin kuin persukansa alkaa ymmärtää Ylen prioriteetteja – ”Leikkausvaraa riittää myös tulevaisuudessa”

Antikainen: Yle on väärässä – uutiset somaliaksi ja arabiaksi eivät auta sopeutumaan suomalaiseen yhteiskuntaan

poliittiset virkanimitykset

Perussuomalaisten puoluesihteeri Arto Luukkanen vaatii aluevaltuustojen malliohjesääntöjen valtakunnallista koordinointia ja järkeä luottamustoimipohjaisen virkamiesrälssin loiskiehuntaan.

Aluevaltuustojen järjestäytyessä on puoluesihteeri Arto Luukkasen mielestä alkanut näyttää siltä, että jokaisella ”hyvinvointialueella” rakennetaan toinen toisistaan poikkeavia käytäntöjä. Kuntaliitto on antanut selvät ohjeet, mutta eri alueilla järjestetään julkisen sektorin toiminnassa omien paikallisten päätösten mukaisia hallintomalleja ja sääntöjä &#8211; ei sellaisia, jotka olisivat valtakunnassa yhdenmukaisia.
&#8211; Kyseinen ”villi länsi” vaarantaa vakavalla tavalla kansalaisten yhdenvertaisuuden. Miten voidaan verrata ja tutkia kansalaisten tyytyväisyyttä viranomaispalveluihin, jos kaikilla alueilla on omat sääntönsä? On siksi todettava, että tämä ”villi länsi” -todellisuus näyttää selvästi olevan perustuslainvastainen ratkaisu. Se lisää kansalaisten eriarvoisuutta, Luukkanen toteaa.
Jaetaanko rahat uudelle rälssille?
Poikkeavien hallintosääntöjen lisäksi alueilla viritellään hallintoon kattavia ns. luottamusasemaan perustuvia sivu- ja kokopäivävirkoja. Luukkanen pitää hämmästyttävänä, että ennen kuin järjestelmää on edes teoriassa koottu, nimittävät hyvinvointialueiden ”hallituspuolueet” kilvan puheenjohtajia, varapuheenjohtajia, johtajia jne.
Virkamiesten palkkataso on 6 000-7 000 euron luokkaa. Luukkanen pitää selvänä, että kyseinen byrokratian lihottaminen vähentää kansalaisten terveyteen ja sosiaalipalveluihin suunnattavaa panostusta.
&#8211; Tämä kaikki tapahtuu siis ennen kuin edes keskustellaan siitä, miten sote-henkilöstö voi ja miten heidät pitäisi ottaa huomioon tässä hallintohimmelissä. Tai miten hoitajien palkat saadaan harmonisoitua reilulla tavalla.
&#8211; Ongelmaan on ratkaisu. Hallituksen on nyt ryhdyttävä energisiin toimiin: hallinto-ohjesäännöt on koordinoitava, ja palkkauksessa on pyrittävä jonkinlaiseen kohtuuteen, sanoo Luukkanen.
&nbsp;

Luukkanen: Aluevaltuustojen “villi länsi” vaarantaa vakavasti kansalaisten yhdenvertaisuuden

Kansanedustaja Jukka Mäkynen vaatii tänään jättämässään kirjallisessa kysymyksessä hallitusta valmistelemaan eduskunnalle esityksen, jossa kielletään poliittiset virkanimitykset.

Poliittisten virkanimitysten kieltämisellä pitää kansanedustaja Jukka Mäkysen mukaan poistaa se epäkohta, jossa vakituisiin virkasuhteisiin nimitetään liian usein ”oikean” puoluekirjan haltija, jolloin pätevimmät hakijat usein sivuutetaan viranhaussa.
Poliittiset virkanimitykset ovat demokratian kannalta monessa mielessä hyvin ongelmallisia. Yksi keskeisimmistä ongelmista on se, että puoluekirjan perusteella valittu, esimerkiksi viraston johtaja, on aina kiitollisuudenvelassa tietylle puolueelle.
&#8211; Tämä kiitollisuudenvelka tarkoittaa sitä, että puoluekirjalla valittu virkamies joutuu tilanteisiin, jossa puolueen etu menee usein virkamiehen lakisääteisten velvoitteiden noudattamisen edelle, Mäkynen toteaa.
Puolueuskollisuus ei saa mennä kansalaisten edun edelle
Mäkysen mukaan on myös tosiasia, että johtavassa virassa olevalla virkamiehellä on mahdollisuuksia tulkita Suomen lakia kansalaisen edun vastaisesti ja käyttää niin sanottua hyvä veli -verkostoa omien virkavirheidensä ja virkarikostensa peittelyssä. Ilmiö on ollut vuosikymmeniä monien valveutuneiden kansalaisten tiedossa.
&#8211; Asiaan on saatava viimein muutos. Oikeusvaltioperiaate ei voi toteutua, mikäli virkamiehen puolueuskollisuus menee Suomen lakien ja kansalaisten edun palvelemisen edelle. Totuus on se, että puoluekirjan perusteella valittu virkamies on ikuisessa kiitollisuudenvelassa hänet virkaan junailleelle puolueelle, Mäkynen sanoo.
Mäkysen mielestä poliittiset virkanimitykset ovat demokratian vastaisia ja vaarantavat kansalaisten oikeusturvan.
&#8211; Eduskunta on harvoin edes käynyt keskustelua poliittisten virkanimitysten lopettamisesta. Tämä maan tapa on saatava vihdoin loppumaan. Virkoihin tulee valita pätevyyden perusteella, ei oikean puoluekirjan perusteella. Ja vastaavasti ”väärä” puoluekirja ei saa estää viran saamista, Mäkynen linjaa.
&nbsp;

Mäkynen: Hallituksen kiellettävä poliittiset virkanimitykset – “Tämä maan tapa on saatava vihdoin loppumaan”

Iltalehden kolumnissa kerrotaan, kuinka Keskusrikospoliisin (KRP) päällikön virkaa hakee yllätysnimi, vastaanottokeskuksen johtaja Niina Mitikka.

Perussuomalainen kansanedustaja Mari Rantanen on huolissaan, sillä poliittisista virkanimityksistä näyttää tulleen tapa nykyisen hallituksen aikana.
&#8211; Ministeri Maria Ohisalo nimitti jo Migrin ylijohtajan ja sisäministeriön kansliapäällikön ohi kokeneempien hakijoiden. Mikäli KRP:n päälliköksi on nousemassa vastaanottokeskuksen johtaja, voi Ohisalon toiminta olla jo riski sisäiselle turvallisuudelle, Rantanen perustelee.
Kritisoi itse korruptioksi
Sisäministeri Ohisalo on itse kritisoinut poliittisia virkanimityksiä Uudessa Suomessa ennen ministeriksi nousemistaan.
&#8211; Ohisalo on oikeassa siinä, että poliittiset virkanimitykset ovat korruptiota. Hän ei vain näytä itsekään olevan immuuni niille. Onko Ohisalolla lähtenyt vallan myötä mopo käsistä? Kenelle vastaanottokeskuksen johtajalle tulee edes mieleen hakea KRP:n päälliköksi? Rantanen ihmettelee.
Hallituskumppanit, herätys!
KRP:n päällikön nimittää valtioneuvosto. Rantanen vetoaa vihreiden hallituskumppaneihin, ettei sisäisen turvallisuuden paikkoja miehitettäisi poliittisesti.
&#8211; Odotan, että sdp tai edes keskusta vetää hätäjarrusta nimitysasiassa, jos tarpeen. Tällä kertaa meidät pelastanee kuitenkin laki poliisin hallinnosta 12 §, jossa KRP:n päälliköltä vaaditaan perehtyneisyys poliisitoimeen.
&#8211; Tähän ei nähdäkseni voi riittää muu, kuin käytännön kokemus poliisin hallinnosta, Rantanen summaa.

Rantanen KRP:n päällikön nimityskisasta: ”Onko Ohisalolla lähtenyt mopo käsistä?”

Sisäministeri Maria Ohisalo (vihr) on ryhtynyt nostamaan korkeisiin valtiollisiin virkatehtäviin omia suosikkihenkilöitään ohi pätevämpien hakijoiden. Uusin tapaus on maahanmuuttoviraston ylijohtajan tehtävä, johon Ohisalon esityksestä ja vahvalla myötävaikutuksella nimitettiin Joutsenon vastaanottokeskuksen johtaja Jari Kähkönen. &#8211; Vihreä luuta lakaisee, perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-aho kommentoi valintaa Twitterissä.

Jari Kähkösen valinta maahanmuuttoviraston (Migri) johtoon on herättänyt ihmetystä ja jonkin verran myös närää, sillä Kähkösellä oli tehtävää hakeneista henkilöistä vähiten johtajakokemusta, ja Kähkönen samalla syrjäytti jatkopestiä hakeneen ylijohtaja Jaana Vuorion, joka on johtanut Migriä vuodesta 2013.
Kähkönen nimitettiin viisivuotiskaudelle Migrin johtoon valtioneuvoston yleisistunnossa eilen torstaina. Iltalehti kertoi aiemmin tällä viikolla, että sisäministeri Maria Ohisalo haastatteli itse Migrin johtoon hakeneita henkilöitä.
Kähkösen nimityksen taustat selviävät esityksen nimitysmuistiosta, jossa suoraan todetaan, että Kähkösen johtajakokemus on muihin hakijoihin nähden saatu vähemmän vaativista johtajatehtävistä.
&#8211; Hänen (Kähkösen) johtamiskokemuksensa voidaan silti arvioida riittävän laaja-alaiseksi nyt täytettävänä olevan viran menestyksellisen hoitamisen näkökulmasta, muistiossa todetaan.
Ohisalo hyödynsi tehokkaasti asemaansa
Kähkösen nimitysprosessissa Ohisalo hyödynsi jälleen tehokkaasti asemaansa sisäministerinä nostaessaan korkeaan virkaan oman suosikkityyppinsä ohi kokeneempien hakijoiden.
Ohisalo ei ollut ensimmäistä kertaa asialla, sillä jo tammikuussa Ohisalo junaili sisäministeriön kansliapäälliköksi yhdenvertaisuusvaltuutettu Kirsi Pimiän, jolloin viimeistään kaikille oli selvää, että vihreät toteuttavat poliittisia virkanimityksiä. Myös Pimiän nimitys herätti tuolloin ärtymystä, sillä hän ohitti hakuprosessissa kansliapäällikön paikkaa niin ikään hakeneen Suojelupoliisin pomon Antti Pelttarin.
Yleisesti kokoomustaustaista Pelttaria pidettiin taustaltaan pätevämpänä sisäministeriön kansliapäälliköksi kuin Pimiää. Ohisalo päätti kuitenkin toisin nostaessaan paikalle Pimiän, joka yllättäen sattuu myös olemaan Ohisalon puoluesisar. Erityisen räikeää menettely oli siihen nähden, että vielä vuonna 2016 Ohisalo itse oli sanonut poliittisten virkanimitysten olevan ongelma
Äskettäin Pimiä vaikuttikin vahvasti Ohisalon rinnalla Migrin ylijohtajan rekrytoinnissa, sillä myös Pimiä oli mukana haastattelemassa tehtävään hakeneita henkilöitä.
Kuntaoikeuden tutkijatohtori: Kehnoa nimityspolitiikkaa
Julkisiin valtion virkoihin tulisi aina nimittää pätevin ja ansioitunein ehdokas. Suomen perustuslain 125 §:ssä säädetyt yleiset nimitysperusteet ovat taito, kyky ja koeteltu kansalaiskunto. Laissa voidaan kuitenkin myös säätää tarkemmin siitä, jos johonkin tiettyyn tehtävään on erityisiä kelpoisuusvaatimuksia koskien esimerkiksi koulutusta tai aiempaa työkokemusta.
Perustuslain mukaisissa julkisten virkojen nimitysperusteissa kyky viittaa esimerkiksi koulutukseen ja työkokemukseen sekä luontaiseen lahjakkuuteen. Taidolla tarkoitetaan henkilökohtaisia ominaisuuksia. Koetellulla kansalaiskunnolla tarkoitetaan lähinnä nuhteetonta taustaa sekä ansioita kansalaistoiminnassa.
Kuntaoikeuden tutkijatohtori Matti Muukkonen arvioi aiemmin tällä viikolla Iltalehdelle, että Migrin johtajan virkaesitys edustaa <a href="https://www.iltalehti.fi/politiikka/a/01f5c5c3-c269-4349-a6f4-63c4de90296a">kehnoa nimityspolitiikkaa</a>.
Tehtävän täyttöön liittyvää esittelymuistiota arvioinut Muukkonen sanoo, että nimitysprosessi ei noudata lain mukaisia virantäyttöohjeita. Muukkonen esimerkiksi toteaa, että Migrin johtoon hakeneiden henkilöiden ansioita ei ole verrattu perustuslain 125 §:n perusteella.
Muukkonen kertoo omana näkemyksenään myös, että kaksi muuta haastateltua näyttäisivät ansioituneemmilta kyseiseen virkaan kuin lopulta tehtävään nimitetty Kähkönen.
Muukkonen päätyy toteamaan, että Kähkösen nimitys pitäisi palauttaa uudelleen valmisteltavaksi valtion virantäyttöohjeen ja Suomen lakien mukaan.
Vihreät huutaneet kurkku suorana muiden virkanimityksistä
Migrin johtajan nimitysprosessi on herättänyt keskustelua myös sosiaalisessa mediassa. Sisäministeriön maahanmuutto-osaston eläköitynyt osastopäällikkö Jorma Vuorio oudoksuu johtajavalintaa, ja katsoo, että Migriä vuodesta 2013 johtanut Jaana Vuorio olisi ollut pätevin henkilö.
Jorma Vuorio kirjoittaa:
&#8211; Jaana Vuorio on johtanut 1000 hengen virastoa seitsemän vuotta tuloksellisesti ja on kansainvälisestikin arvostettu pakolaisoikeuden asiantuntija. Toimi myös 9 vuotta sijaisenani Migrissä. Perusteluissa kokonaisuus hämärtyy ja pätevämpi ohitetaan.
Perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-aho sivaltaa, että vaikka vihreillä on hyviä periaatteita ja moraalisääntöjä virantäyttöön ja vallankäyttöön liittyen, valitettavasti ne koskevat vain kaikkia muita.
&#8211; Vihreä luuta lakaisee. Kepu heiluttaa häntää ja kiittää, kun saa olla hallituksessa, Halla-aho kirjoittaa Twitterissä.
Perussuomalaisten kansanedustaja Jani Mäkelä muistuttaa Facebookissa, että vaikka poliitikot on helppoa vaihtaa vaaleissa, virkamiehistä ei pääse yhtä helposti eroon.
&#8211; Punavihreillä on outo asenne, että säännöt ja moraali koskevat kaikkia muita paitsi heitä itseään. Tämä on tullut esille taas viime päivinä. He jos harjoittavat poliittisia virkanimityksiä, siinä ei ole mitään merkillistä. Ei, vaikka ovat huutaneet kurkku suorana muiden virkanimityksistä vuosikymmenet. Itse toimivat täysin samoin heti kun saavat vallan nimittää avainpaikoille omiaan, Mäkelä kirjoittaa.

Ohisalon suhmurointi närkästyttää – ujutti taas oman lempparinsa korkeaan virkaan – ”Punavihreillä outo asenne, että säännöt ja moraali koskevat kaikkia muita paitsi heitä itseään”

Puheenjohtaja Jussi Halla-aho (ps.) kommentoi Päivi Nergin heikkoa soveltuvuutta valtiovarainministeriön kansliapäälliköksi. Keskustan puheenjohtaja Katri Kulmuni yrittää sovitella tähän tehtävään Päivi Nergiä, vaikka tämän koulutustausta ei vakuuta yhtään sen enempää kuin aiemmat näytötkään.

Halla-aho <a href="https://www.facebook.com/jussi.hallaaho/posts/2989409711179203">kommentoi</a> asiaa Facebook-sivullaan Iltalehden juttuun viitaten:
&#8220;Ymmärrän, että suomalaiseen hillotolppakulttuuriin sopivasti silloinen sisäministeri Päivi Räsänen nimitti puoluesisarensa Päivi Nergin sisäministeriön kansliapäälliköksi. Sen sijaan en ymmärrä, miksi keskusta ajaa Nergiä valtiovarainministeriön kansliapäälliköksi.
Ansiolistalla on siirtolaiskriisin &#8220;hoitaminen&#8221; ja sen jälkeen soteuudistuksen &#8220;hoitaminen&#8221;. Haluaako keskusta, että Nerg &#8220;hoitaa&#8221; seuraavaksi valtion varat?
Erityisen outoon valoon &#8220;kuntapuolue&#8221; kepun vimma asettuu, jos käy ilmi, että Nerg alaisineen on pimittänyt kunnilta soteuudistuksen kunnille koituviin kustannuksiin liittyvää tietoa. Tällä tavallako Suomea pitää hallita?&#8221;

Halla-aho: Nergin ansiolistalla on siirtolaiskriisin “hoitaminen” ja soten “hoitaminen” – haluaako keskusta, että Nerg “hoitaa” seuraavaksi valtion varat?

Perussuomalaisten kansanedustaja Sebastian Tynkkynen ottaa vahvasti kantaa sisäministeri Maria Ohisalon (vihr.) aikomukseen esittää esittää puoluesisartaan Kirsi Pimiää sisäministeriön kansliapäälliköksi.

Sebastian Tynkkynen julkaisi eilen Facebook-sivullaan videon, jossa hän vetoaa laajasti suomalaisiin ja koko puoluekenttään estämään vääryyden tapahtumisen.
<iframe loading="lazy" title="Vihreiden hävytön hyvävelipeli tuli päivän valoon - kuva puolueesta murtuu" width="500" height="281" src="https://www.youtube.com/embed/EY3vjo8Mdu0?feature=oembed" frameborder="0" allow="accelerometer; autoplay; clipboard-write; encrypted-media; gyroscope; picture-in-picture; web-share" referrerpolicy="strict-origin-when-cross-origin" allowfullscreen></iframe>
&#8211; Yhtä Suomen valtion tärkeimmistä ja korkeimmista turvallisuuteen liittyvistä viroista ollaan parhaillaan täyttämässä. Sisäministeriö vastaa Suomessa maahanmuutosta, poliisista ja rajaturvallisuudesta. Sisäministeriön valmistelua johtaa kansliapäällikkö, jonka pääsee nimittämään vihreä sisäministeri Maria Ohisalo. Tilanne on karmea, koska Suomi voisi saada todella pätevän kansliapäällikön, nimittäin Suojelupoliisia johtavan Antti Pelttarin, joka kuuluu sisäministeriön hallinnonalaan, Tynkkynen ihmettelee.
Hän viittaa videolla myös perustuslain säännökseen, jonka mukaan yleiset nimitysperusteet julkisiin virkoihin ovat taito, kyky ja koeteltu kansalaiskunto. Pelttaria on yleisesti pidetty ansioituneempana tehtävään kuin yhdenvertaisuusvaltuutettuna toimivaa Kirsi Pimiää.
Siirtolaiskriisi edellyttää vastuullisia päätöksiä
Ennen Supon päällikkötehtäväänsä Pelttari on toiminut muun muassa sisäministeriön kansainvälisten asioiden yksikön ylijohtajana. Pelttari on toiminut myös sisäministerin valtiosihteerinä.
&#8211; Aivan uskomattoman kova pätevyys ja nimenomaan sisäministeriön tehtävistä. Hän (Pelttari) tuntee tuon ministeriön kuin omat taskunsa. Ohisalo kuitenkin meinaa Iltalehden lähteiden perusteella nimittää oman puolueensa lähettilään, vihreän yhdenvertaisuusvaltuutetun ja laittaa hänet vastaamaan koko ministeriönsä valmistelusta.
&#8211; Kun siirtolaiskriisi seuraavan kerran kohtaa Suomea ja pitäisi tehdä vastuullisia päätöksiä, ettei maahanmuutosta tule hallitsematonta, niin se on varmaa, että tämän yhdenvertaisuusvaltuutetun päästessä vastaamaan tilanteesta, niin siellä nostetaan kädet pystyyn. Vielä paljon pahemmin kuin 2015 jolloin kansliapäällikkönä toimi Päivi Nerg, joka väitti, että ”tulijoiden taustat kyllä tiedetään”. Loppu onkin surullista muisteltavaa. Varsinkin Oulussa on kärsitty huonosti hoidetun siirtolaiskriisin peruuttamattomista seurauksista, Tynkkynen sanoo.
Ohisalon puoluesisar kannattaa kansalaistottelemattomuutta
Tynkkynen sanoo videolla, että hän on korviaan myöten kyllästynyt poliittisiin virkanimityksiin, joissa Suomen etu jää taka-alalle ja puoluetoverit laitetaan etusijalle.
&#8211; Miettikää, millaista vahinkoa saadaan aikaan, kun epäpätevä ihminen laitetaan johtamaan koko maan turvallisuusasioita, Tynkkynen sanoo, ja esittelee lainausta vihreiden puoluelehdestä, jossa Pimiä vastaa toimittajan kysymykseen ”voivatko kansalaiset luottaa siihen, että palautukset tehdään perustellusti vai onko kansalaistottelemattomuudelle tarvetta.”
Pimiän vastauksen mukaan kansalaistottelemattomuus kuuluu demokratiaan: ”Jokaisella on omaan arvopohjaan perustuva arvio siitä, luotammeko viranomaisiin. Pitää itse päättää, ottaako riskin ja kantaa vastuun. Palautustilanteet ovat erilaisia eivätkä matkustajat tiedä, kuka palautettava on tai mihin maahan palautusta ollaan tekemässä.”
Tynkkynen muistuttaa, että Pimiä on aiemmin vaatinut uimahalleihin burkineja muslimeille sekä yksityisiä pesutiloja.
&#8211; Tilanne on härski myös sen vuoksi, että jos suojelupoliisin päällikön pätevyyden ohittamalla häntä syrjitään valinnassa vain siksi, että hän ei ole vihreä niin arvatkaapa kenen tehtävä on puuttua tilanteeseen ja puolustaa Pelttaria, eli kenen Suomessa pitää puuttua kaikkeen henkilöstä johtuvaan syrjintään: hän on yhdenvertaisuusvaltuutettu Kirsi Pimiä, Tynkkynen sanoo.
Ohisalon takki kääntyi
Tynkkynen huomauttaa, että vihreät on aiemmin pyrkinyt profiloitumaan poliittisia virkanimityksiä vastustavana puolueena. Tällä linjalla ovat olleet myös aiemmat puheenjohtajat Touko Aalto ja Ville Niinistö.
Ohisalo itse totesi vielä vuonna 2016 lehtihaastattelussa olevansa huolissaan ”kaverikapitalismista”, joka ilmenee muun muassa poliittisina virkanimityksinä. Tynkkysen mukaan valta on sokaissut vihreät.
&#8211; Suomalaisista puolueista enää perussuomalaiset näkyvästi vastustaa poliittista suhmurointia. Nyt tarvitaan kovaa painetta kansalaisten osalta että hallitus ei suostu Ohisalon suhmurointiin. Erityisesti vetoan keskustan kenttään: te istutte hallituspöydässä ja voitte halutessanne estää vääryyden. Jos vihreät saa taas vetää teitä kuin litran mittaa, niin muistakaa, että Katri Kulmuni kumppaneineen tulee hinaamaan vielä alemmas teidän mahdollisuuksianne menestyä seuraavissa vaaleissa. Laittakaa viestejä piiripäälliköillenne ja puoluesihteerille ja pysäyttäkää Kulmuni.
&#8211; Sama homma demareiden jäsenille: jos te hallituspuolueet suostutte Ohisalon vedätykseen, olette kaikki syyllisiä päätökseen. En halua kuvitella Suomea, jossa vihreä yhdenvertaisuusvaltuutettu on laivan ruorissa, kun seuraava siirtolaisaalto iskee, Tynkkynen toteaa.

Tynkkynen vetoaa äänestäjiin kansliapäällikön nimittämisskandaalissa: ”Tarvitaan kovaa painetta kansalaisten osalta, ettei hallitus suostu Ohisalon suhmurointiin”

Perussuomalaisten eduskuntaryhmän puheenjohtaja Ville Tavio katsoo, että vihreät ovat tekemässä täysin poliittista virkanimitystä, jos valitsevat omiensa keskuudesta epäpätevän hakijan sisäministeriön johtoon kansliapäälliköksi. Yhdenvertaisuusvaltuutettuna toimineella Kirsi Pimiällä ei ole aiempaa kokemusta sisäministeriön hallinnonalalta.

Vihreät ovat tätä ennen usein todenneet vastustavansa poliittisia virkanimityksiä.
Tavio muistuttaa, että yhdenvertaisuusvaltuutettu Kirsi Pimiä on aiemmin näyttäytynyt usein ideologisesti vihreänä ja maahanmuuttoon erityisen myönteisesti suhtautuvana. Pimiä on muun muassa hyväksynyt vihreiden lainsäädäntösihteerin kansalaistottelemattomuuden palautuslennolla. Vihreiden lainsäädäntösihteeri tuomittiin sakkoihin yrityksestä estää palautuslentoa.
Epäsopiva valinta 
Yhdenvertaisuusvaltuutettuna Pimiän mielipide tapauksesta oli, että <a href="https://www.vihrealanka.fi/juttu/”ilmapiiri-on-muuttunut-ihmisoikeuksien-kannalta-haasteellisemmaksi”">kansalaistottelemattomuus</a> kuuluu demokratiaan ja kansalaiset tekevät itse arvionsa, luottavatko viranomaisiin.
– Ihmisiä kansalaistottelemattomuuteen ja palautuslentoja estämään kannustanut henkilö on selvästi epäsopiva valinta poliisista ja maahanmuutosta vastaavaksi virkamieheksi, Tavio kommentoi.
Pätevyyden pitäisi ratkaista
Tavio ihmettelee erityisesti, miten hallituskumppani keskusta voi sallia näin kyseenalaisen virkanimityksen.
&#8211; Vetoan keskustan puheenjohtajaan Katri Kulmuniin, että vihreiltä edellytettäisiin virkoihin pätevimpien henkilöiden valitsemista, Tavio sanoo.
– Jos vihreät aikovat nimittää puhtaasti omat henkilönsä pitkäaikaisiin johtovirkoihin pätevämpien hakijoiden ohi, niin tämän tulisi olla keskustalle jo riittävä peruste kaataa hallitus.

Tavio: Vihreiden poliittinen virkanimitys uhkaa turvallisuutta – “Keskustan kaadettava hallitus”

KOLUMNI EU:n nimityskäytännöt eivät aina kestä päivänvaloa. Saksalaisen Martin Selmayrin pikanimitys EU-komission pääsihteeriksi on herättänyt laajaa arvostelua.

Komission puheenjohtajan Jean-Claude Junckerin kabinettipäällikkönä toiminut Martin Selmayr nostettiin kyseenalaisin keinoin muutamassa minuutissa ensin varapääsihteeriksi ja sitten pääsihteeriksi. Myös Euroopan parlamentin useiden korkeiden virkamiesten valinta tehdään poliittisin perustein, ja päätökset tehdään etukäteen suljettujen ovien takana.
Selmayrin nimitys oli skandaali, ja hänen tulisi viipymättä erota tehtävästään. Hämmästyttävää oli, että osa suomalaismepeistä ei nähnyt Selmayrin pikanimityksessä ongelmia vaan hyväksyivät menettelytavat kun äänestimme niistä erikseen täysistunnossa keväällä. Haluan muutoksia tapaan, jolla EU:ssa täytetään korkeiden virkamiesten tehtäviä.
Muutama vuosi sitten keskustan puheenjohtaja Juha Sipilä lupasi luopua poliittisista virkanimityksistä. &#8220;Poliittiset paketoinnit virkanimityksissä syövät poliittista uskottavuutta. Sulle-mulle-politiikan aika on yksinkertaisesti ohi&#8221;, Sipilä perusteli näkemystään. Toisin kuitenkin kävi. Sipilä nosti pääministerinä ollessaan esimerkiksi puoluetoverinsa kovapalkkaiseen virkaan Euroopan tilintarkastustuomioistuimeen. Suomi on saanut kyseenalaista kunniaa myös Euroopan parlamentin keskusteluissa juuri tämän tilintarkastustuomioistuimen nimityksen johdosta. Keskusteluissa Suomi rinnastettiin nimityskäytäntöjen johdosta eräisiin Itä-Euroopan maihin.
Poliittiset virkanimitykset ovat korruptiota. Sääntöjä ja käytänteitä on tiukennettava, jotta tästä hyvä veli -järjestelmästä päästään eroon. Kaikkiin julkisiin virkoihin pitää aina valita pätevin ja paras hakijoista. Se on aina myös veronmaksajan etu. Toivottavasti Antti Rinne ja Juha Sipilä kirjaavat tämän tasa-arvoiseen oikeusvaltioon kuuluvan itsestäänselvyyden tulevaan hallitusohjelmaan.
Pirkko Ruohonen-Lerner 
Europarlamentaarikko, PS/ECR

Ruohonen-Lerner: Poliittiset virkanimitykset ovat korruptiota

Päätoimittaja Matias Turkkila pohdiskelee esitelmässään suomalaisen kaverikapitalismin syvintä olemusta. Esitys ei päästä katsojaansa helpolla, mutta sen aikana muotoutuu uudenlainen tapa vastata muun muassa kysymyksiin: miksi asuminen ja liikkuminen on täällä niin kallista, miksi suuryritykset menestyvät ja pienet eivät, millä tavoin kansanvallan puolustusmekanismit on yksi kerrallaan kytketty pois päältä, ja miksi poliittisia virkanimityksiä tehdään. 

Matias Turkkila (ps.) kirjoittaa hyväveli-verkoston toimintatavoista Suomen Perustan uutuusteoksessa <a href="http://www.suomenperusta.fi/wp-content/uploads/2018/05/Veroja-velkaa-ja-kaverikapitalismia-PDF.pdf">Veroja, velkaa ja kaverikapitalismia</a>. Turkkila esitteli omaa osuuttaan perjantain Tuumaustunnilla.
<iframe loading="lazy" width="460" height="259" src="https://www.youtube.com/embed/UiN-7XVOo3U" frameborder="0" allow="autoplay; encrypted-media" allowfullscreen></iframe>
Turkkila: Luuletko asuvasi markkinatalousmaassa. Youtube, 42 min. 
Turkkila käy esityksessään läpi viisi &#8220;kaverikapitalismin valttikorteiksi&#8221; listaamaansa keinoa: Regulaatiomassa, Forgotten Man, Lakien kaksoisfunktio, Poliittiset virkanimitykset sekä Valvojan kaappaaminen. 
&#8211; Suomessa finanssialan toimijat osallistuvat finanssialan sääntelyä koskevan lainsäädännön valmisteluun. Vakuutusyhtiöt osallistuvat vakuutusalan säännösten valmisteluun ja eläkeyhtiöt omaansa. Ilmiö tunnetaan nimellä Sääntelijän kaappaus (engl: ”Regulatory capture”), Turkkila avaa.
Käsitteen on kehittänyt taloustieteen nobelisti George Stigler. Kyse on Turkkilan mukaan siitä, että tahot, joita lainsäädännöllä ylipäätään pitäisi valvoa, osallistuvat lainsäädännön valmisteluun vaikuttaen lopputulokseen niin voimakkaasti, ettei lopputuloksena voi enää puhua valvonnasta vaan suosimisesta.
Hän viittaa esityksessään myös Anders Blomin tuoreeseen väitöskirjaan, joka avaa hätkähdyttävällä tavalla Suomen kaverikapitalistisia pohjavirtauksia. Väitöskirjassa kerrotaan, että taloudellinen eliitti on hankkinut itselleen aseman, josta se pystyy talouden ja politiikan sisäpiiritietoa hyväksi käyttämällä kykenee lobbaamaan lakeja mieleisekseen ja hallitsemaan Suomea.
<h4>Poliittisista virkanimityksistä</h4>
&#8211; Terveellä etiikalla varustettu kansalainen kavahtaa ajatusta, että poliittisesti nimetylle valtiomonopolin toimitusjohtajalle pitäisi maksaa kymppitonneja kuukaudessa yksinoikeudesta pyörittää monopolibisnestä. Mutta tilanne näyttää kovin erilaiselta heidän näkökulmastaan, jotka uskovat jonain päivänä voivansa kiivetä samalle paikalle, Turkkila kirjoittaa kirjan artikkelissa.
Hän nostaa esimerkiksi Jyrki Kataisen ex-valtiosihteeri Velipekka Nummikosken 24 000 €:n kuukausipalkan Veikkauksessa.
&#8211; Harva tulee ajatelleeksi, että nimitysketjuun kuuluville ylöspäin pyrkiville politrukeille ne ovat vahvaa ja tehokasta signalointia: ”Meidän jengissä pääsee ensin 4 000 € kuukausiliksoille, sitten 6 000 €, sitten 10 000 €, sitten 15 000 €&#8230; ja kovimmat yltävät 50 000 € tasolle.” Pääjohtajien palkat ovat kaverikapitalistien omia veikkausvoittotarinoita. Ja toisin kuin tavallisessa lotossa, jossa kansalainen voi voittaa yhden viidestoistamiljoonasosan todennäköisyydellä, taitava kaverikapitalisti pääsee poikkeuksetta rahasäkkeihin käsiksi. Taidoista ja röyhkeydestä on sitten kiinni, kuinka korkealle hän yltää. Virkanimitysten palkkojen röyhkeä signalointi ei juuri poikkea siitä, mitä diilerit lämpimämmissä maissa tekevät. Mitä punaisempi Ferrari, sen suurempi kelmi.
Turkkila ohjeistaa esityksessään poliitikkoja ja toimittajia. Ohje poliitikolle kuuluu: &#8220;Kun luoksesi pyrkii lobbari, heitä hänet joko ulos tai tee päinvastoin kuin hän toivoo.&#8221; Toimittajille puolestaan: &#8220;Mieti, kenen äänellä mediasi puhuu. Usein vastaus löytyy etusivun mainoksesta.&#8221;
Suomen Perusta -ajatuspajan kustantamaan &#8220;Veroja, velkaa ja kaverikapitalismia&#8221;-kirjan tekoon ovat osallistuneet myös Kai Järvikare, Sakari Puisto, Matti Putkonen, Heikki Koskenkylä, Arto Luukkanen, Simo Grönroos, Olli Pusa ja Matti Viren.

Matias Turkkila: Poliittiset virkanimitykset ovat kaverikapitalistien omia veikkausvoittotarinoita

Kuntaliiton hallitus jatkaa edelleen perinteisellä sulle-mulle-linjalla, jossa johtopaikat jaetaan poliittisten virkanimitysten perusteella. Vanhat puolueet jatkavat poliittisten palkintovirkojen perinnettä moninkertaisten virkojen korkeista kustannuksista huolimatta, vaikka yhteiskunta etsii säästöjä kaikkialla muualla. Perussuomalaiset esittivät, ettei varatoimitusjohtajan paikkaa täytettäisi ja että toimitusjohtajan paikka pannaan avoimeen hakuun. Toisin kävi.
Perussuomalaiset esittivät virkojen karsimista
Kuntaliitto valvoo Suomen noin 300 kunnan etuja. Sen rahoitus koostuu kuntien maksamista jäsenmaksuista. Kuntien talous on tunnetusti jo pitkään ollut erittäin tiukalla. Kuntaliitossa avautui keväällä nimitysruletti, kun toimitusjohtaja Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma (kok.) valittiin Kelan johtajaksi eläkkeelle jääneen Helena Pesolan (kok.) tilalle. Myös varatoimitusjohtaja Tuula Haatainen (sd.) siirtyi kansanedustajaksi kevään vaaleissa.
Perussuomalaiset esittivät jo talvella, ettei Kelan kokoomuslaista paikkaa täytettäisi, vaan virkanimityskäytännöstä pyrittäisiin eroon. Puolue toimi samoin myös Kuntaliitossa. 
Kuntaliiton hallituksen perussuomalainen jäsen, jyväskyläläinen Toimi Kankaanniemi esitti oululaisen Anne Snellmanin (ps.) kannattamana, että kuntaliiton varatoimitusjohtajan paikkaa ei täytetä ja toimitusjohtajan paikka pannaan avoimeen hakuun. Kuntaliiton hallitus päätti kuitenkin asiassa toisin. Poliittisia nimityksiä vastustava esitys kaatui viime viikon torstain kokouksessa luvuin 13-2.
Rahaa vapautuisi virkamiesten palkkoihin
&#8211; Pidin kokouksessa puheenvuoron, jossa sanoin, että poliitisten virkanimitysten aika on ohi ja myös Kuntaliiton tulisi siirtyä Brezhnevin ajasta 2000-luvulle, Kankaanniemi kertoo.
Miten muiden puolueiden edustajat siihen vastasivat?
&#8211; He vaikenivat kuin muuri &#8211; poliittinen jako on pyhä perinne, Kankaanniemi naurahtaa.
Kankaanniemi perustelee virkojen karsimista sillä, että se vapauttaisi varoja asiantuntijoiden palkkojen maksuun. Kuntaliitto toimii kuntien edunvalvojana, mutta liitto joutuu säästämään ja karsimaan toimintojaan ankarasti, koska sen isännät eli Suomen kunnat ovat jatkuvasti tiukoilla. Myös kuntien määrä on pieneni viime vuosina yli neljäsosalla.
Erikoisosaajia puuttuu jo
Kuntaliiton virkamiesten määrä on vähentynyt viime vuosina.
&#8211; Heidän virkojaan ei ole täytetty eläköimisten yhteydessä. Viime vuonna jätettiin 17 paikkaa täyttämättä. Tämä on johtanut tilanteeseen, että Kuntaliitosta puuttuu asiantuntijoita, jotka voisivat antaa kuntien puolesta lausuntoja valtion hankkeisiin. Johtajien määrää sen sijaan ei ole vähennetty. Johtajien määrän vähentäminen vapauttaisi rahaa asiantuntijoiden palkkaamiseen, Kankaanniemi korostaa.
Varatoimitusjohtajan viran poistaminen olisi ollut käytännössä poissa SDP:ltä, mutta myös toimitusjohtajan pesti olisi voinut päätyä muulle kuin kokoomukselle, jos pätevyys asetettaisiin ainoaksi perusteeksi, Kankaanniemi aprikoi.
Vanhat puolueet päättivät siis jatkaa vanhaa vallanperimysjärjestystä. Eikä Kuntaliitto ole ainoa: kuntien eläkevakuutusyhtiö Keva kuuluu keskustan hallintaan ja sen varatoimitusjohtajuus kokoomukselle, Kuntatyönantajien johtajuus kuuluu puolestaan kokoomukselle.
Seitsemän vuoden ratkaisu
Virat täytetään seitsemäksi vuodeksi. Kankaanniemi ei tiedä varmoja nimiä seuraaviksi toimitusjohtajiksi, mutta otaksuu lyhyen hakuajan perusteella, että valinnat voivat olla jo selvät. Virka asetettiin tiistaina auki kahdeksi viikoksi.
Tuore hallitusratkaisu voi sekoittaa ainakin kokoomuksen rulettia, kun Paula Risikkokin valittiin eduskunnan varapuhemieheksi &#8211; SDP:stä löytyy joutilaampia tulijoita.
&#8211; Suurissa kaupungeissa on vähennetty vastaavia puoluepoliittisia varakaupunginjohtajuuksia koko ajan. Jyväskylässä on siirrytty toimialajohtajiin ja Tampereellakin on pormestarimalli, Kankaanniemi vertaa.

Kuntaliitto jatkaa sulle-mulle-linjaa: esitys poliittisten virkanimitysten poistamisesta kaatui

Helsingin valtuustosalissa koettiin keskiviikkona erikoinen näytelmä, kun valtuusto valitsi kokoomuksen tuella uudeksi apulaiskaupunginjohtajaksi Anni Sinnemäen (vihr.). Valtuusto nosti Sinnemäen kaupunkisuunnittelu- ja kiinteistötointa johtavan apulaiskaupunginjohtajan virkaan, vaikka hänellä ei ole minkäänlaista kaupunkisuunnitteluun liittyvää koulutusta tai työkokemusta. Tehtävään olisi ollut tarjolla myös nykyinen viranhaltija, DI Hannu Penttilä (sd.), jolla on lähes seitsemän vuoden työkokemus haettavana olevasta tehtävästä.
<blockquote>&#8220;Tavallisten kaupunkilaisten lisäksi myös kokoomusvaltuutetut tulevat kiroamaan jälkikäteen monta kertaa tekemäänsä vaihtokauppaa&#8221;</blockquote>
Sinnemäki tulee nauttimaan tehtävässään 12 263 euron kuukausipalkkaa. Helsingin kaupungilla on yhteensä kolme apulaiskaupunginjohtajaa. Vaikka he ovat kaupungin ylimpiä viranhaltijoita, he ovat myös poliittisia henkilöitä, jotka valinnat heijastelevat valtuuston poliittisia voimasuhteita. Kolme apulaiskaupunginjohtajan tointa maksaa kaupungille sivukuluineen noin 750 000 euroa vuodessa.
<blockquote>&#8220;Pelkään, että kaupunkilaiset joutuvat maksamaan kalliin hinnan siitä, kun vaativassa tehtävässä toimii epäpätevä henkilö.&#8221;</blockquote>
Perussuomalaisten Helsingin piirin puheenjohtaja Nuutti Hyttinen paheksuu voimakkaasti Sinnemäen valintaa. Hän valottaa valinnan taustoja:
&#8211; Äänestystulos oli seuraava: Sinnemäki: 49, Penttilä: 34, lisäksi 2 tyhjää ääntä.Tulos edellytti käytännössä sitä, että koko kokoomusryhmä tuki Sinnemäkeä.
&#8211; Suljetusta lippuäänestyksestä huolimatta helppo tehdä valistunut arvaus, että Sinnemäkeä tukivat kokoomuksen, vihreiden ja RKP:n ryhmät sekä kaksi vasemmistoliiton valtuutettua. Vastaavasti Penttilän 34 äänen saalis koostui SDP:n, PS:n, KESK:n, KD:n ja SKP:n ja osittain vasemmistoliiton äänistä.
Hyttisen mukaan Sinnemäen valintaa edelsi salikeskustelu, jossa puheenvuorot jakautuivat seuraavasti: vihreät ja demarit 3, perussuomalaiset 6, vasemmistoliitto 2 sekä keskusta ja kristillisdemokraatit 1. Erittäin huomionarvoista on Hyttisen mukaan se, ettei valtuuston suurin ryhmä, kokoomus, käyttänyt asiassa yhtään puheenvuoroa.
Hän kertoo kysyneensä omassa puheenvuorossaan kokoomuksen kantaa. Lisäksi perussuomalaisten valtuustoryhmän puheenjohtaja Seppo Kanerva ihmetteli puheessaan, eikö kokoomukselle ole asiaan mitään sanottavaa.
&#8211; Äänestystuloksen näkemisen jälkeen en varsinaisesti ihmettele, miksi kokoomusvaltuutetut eivät puhuneet sanaakaan käsittelyn aikana, Hyttinen kertoo.
Sinnemäki oli palkinto Männistöstä, Sutisesta ja Palmiasta
&#8211; Vihreät saivat palkintonsa siitä, kun kannattivat ensin Lasse Männistön (kok.) ja sittemmin Pia Sutisen valintaa apulaiskaupunginjohtajan viransijaiseksi ja sen jälkeen uhrasivat Palmian työntekijät kokoomuspolitiikalle oman etunsa nimissä, Hyttinen <a href="http://nuuttihyttinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/180928-mika-oli-sinnemaen-valinnan-hinta">kirjoittaa</a> blogissaan.
Hyttisen mukaan nyt nähty suhmurointi on kabinettipolitiikkaa pahimmillaan ja osoittaa melkoista kaupunkilaisten aliarviointia.
&#8211; Lisäksi Sinnemäkeä äänestäneet ottavat erittäin suuren riskin, erityisesti, kun meneillään on kaupungin tulevaisuuden kannalta erittäin tärkeä yleiskaavahanke. Nähtäväksi jää, kuuluiko pakettiin myös vihreiden tuki Guggenheim-museolle. Joka tapauksessa pelkään, että kaupunkilaiset joutuvat maksamaan kalliin hinnan siitä, kun vaativassa tehtävässä toimii epäpätevä henkilö.
Hyttinen arvioi, että tavallisten kaupunkilaisten lisäksi myös kokoomusvaltuutetut tulevat kiroamaan jälkikäteen monta kertaa tekemäänsä vaihtokauppaa, saivatpa Guggenheim-museon tai eivät.
Kokoomuksen linja taas koetuksella
Kokoomuksen pääministeri Alexander Stubbin määritteli kesällä poliittiset virkanimitykset ”vanhanaikaisiksi”. Niin ikään kokoomus on luvannut suitsia julkisen sektorin kuluja. Nähtäväksi jää, koska kokoomuksen kenttä tarttuu johtajansa uuteen linjaan.

Anni Sinnemäen valinta oli vihreiltä “härski lehmänkauppa” – miksi kokoomus vaikeni?

Nuoriso- ja liikuntapolitiikan osaston uudeksi ylijohtajaksi on valittu tunnettu demarivaikuttaja Esko Ranto. Ranto on ansioitunut muun muassa Paavo Lipposen (sdp) kampanjapäällikkönä, Kustannus Oy Demarin toimitusjohtajana ja SDP:n Uudenmaan piirin puheenjohtajana. Asiasta kirjoitti <a href="http://www.iltalehti.fi/uutiset/2014112218855797_uu.shtml" target="_blank">Iltalehti. </a>
Rannon nimityksen teki hänen puoluetoverinsa, kulttuuri- ja asuntoministeri Pia Viitanen (sdp). Uutta ylijohtajaa tarvittiin, koska opetus- ja viestintäministeri Krista Kiurun (sdp) siunauksella oli katsottu tarpeelliseksi perustaa uusi Nuoriso- ja liikuntapolitiikan osasto.
Tehtävään haki 29 hakijaa. IL:n mukaan Ranto ohitti häntä pätevämmät hakijat. Rannon taakse jäi muun muassa opetus- ja kulttuuriministeriön osaston johtaja Harri Syväsalmi, joka on yksi ministeriön kokeneimmista virkamiehistä. Rannon eduksi luettiin pitkäaikainen johtamiskokemus.
On epäselvää, miten vuonna 1941 syntyneen Lipposen täysin myttyyn menneen presidentinvaalikampanjan orkestrointi pätevöittää johtamaan nuorisotyötä, mutta ministeri Viitanen ei näe asiassa ongelmaa.
&#8211; Nimityksestä tehtiin hyvin huolellinen kokonaisarviointi, Viitanen toteaa Iltalehdelle.
Nuoriso-osaston vetäjän vastuualueeseen kuuluvat liikunta ja liikuntapolitiikan yhteensovittaminen valtionhallinnossa, opintotuki , yhdenvertaisuus- ja monikulttuurisuusasiat sekä nuorisotyö ja -politiikka.
Ylijohtajan palkkatasoksi on arvioitu 9400 euroa kuukaudessa.

IL: Demareilta jälleen räikeä poliittinen virkanimitys – puoluetoverille n. 9400 eur/kk

Kansanedustaja Pentti Kettusen (ps.) esitys kahden Kelan johtajan viran täyttämättä jättämisestä sai perussuomalaisten eduskuntaryhmältä täyden tuen torstain ryhmäkokouksessa. Kelan valtuutettujen puheenjohtajana toimiva Kettunen esitti, että SDP:lle ja Kokoomukselle läänitetyt johtajapaikat jätettäisiin täyttämättä, kun nykyiset poliittisin perustein nimetyt viranhaltijat jäävät eläkkeelle.
&#8211; Hallintoa tulee keventää. Kelan johtoryhmä koostettaisiin jatkossa pääjohtajasta ja kuudesta osastopäälliköstä, Kettunen ehdottaa.
Kettunen laskee johtajan palkaksi työnantajamaksuineen yli 20 000 euroa kuukaudessa. Kahden johtajan viran lakkauttamisesta syntyisi säästöä vuositasolla noin puoli miljoonaa euroa.
Johtajana toimiva, Kokoomuksen nimittämä Helena Pesola täyttää ensi vuonna 68 vuotta ja jää eläkkeelle. Seuraajasta käydään kulisseissa kovaa vääntöä. On epäselvää, miten pääministeri Alexander Stubbin (kok.) linjaus poliittisten virkanimitysten ”vanhanaikaisuudesta” ja julkisen sektorin kulujen suitsimisesta kestää, kun toisessa vaakakupissa on puoluetoverille tyrkyllä oleva miljoonavirka.
Kela toimii eduskunnan alaisuudessa. Pääjohtajan paikka on läänitetty keskustalle.

PS jättäisi Kelan poliittiset johtajapaikat täyttämättä – säästöä tulisi 480 000 euroa vuodessa

RKP:n suotuisasti alkanut virkaketju täydentyy oikein jymyviralla, kun ulkoasiainministeriön valtiosihteeriksi valitaan alivaltiosihteeri Peter Stenlund (r.). Stenlund toimi RKP:n puoluesihteerinä ennen kuin hän siirtyi ulkoministeriön palvelukseen vuonna 1995.
Aiemmin oikeusministeri Anna-Maja Henriksson (r.) valitsi kieliasiainneuvokseksi RKP:n eduskuntaryhmän lainsäädäntösihteeri Corinna Tammenmaan. 
Puolustusministeri Carl Haglund puolestaan nimitti ministeriönsä viestintäjohtajaksi puolueensa taustavaikuttajan Max Arhippaisen, entisen Hufvudstadsbladetin päätoimittajan, Suomenruotsalaisten kansankäräjien puheenjohtajan ja RKP:n nuorisojärjestön Svensk Ungdomin puheenjohtajan.
Kovin virka
Ulkoasiainministeriön valtiosihteeriys on näihin virkoihin verrattuna eri tasolla. Se on kova saavutus RKP:lle. Mutta liittyykö siihen kähmintää? 
Stenlundin valinnan on lehtitietojen mukaan jo tehnyt ulkoministeri Erkki Tuomioja (sd.), siis eri puolueen ministeri. Entä muut hakijat? Miksei haku ole julkinen?
&#8211; Ulkoministeriön valtiosihteerin virka täytetään ulkoasiainhallintolain mukaan haettavaksi julistamatta. Se on osa diplomaattiuran tehtäväkiertoa ja sillä on omat kelpoisuusehtonsa. Se käsitellään samalla kun muutkin UM:n korkean tason nimitykset, joita ministeriössä ja suurlähetystöissä oli tänä syksynä 21 tehtävään tai virkaan. Se on ihan erilainen prosessi kuin muiden ministeriöiden kansliapäälliköiden viran tai muiden tavallisten valtion virkojen täyttäminen, ulkoministeriön henkilöstöjohtaja Vesa Lehtonen kertoo.
&#8220;Ei riko julkisuuslakia&#8221;
Lehtosen mukaan menettely ei riko jo 10 vuotta voimassa ollutta julkisuuslakia. Diplomaattiuran tehtäväkierron salaisuus perustuu myös vanhaan diplomaattiseen käytäntöön, jossa asemamaan hallitukselle varataan mahdollisuus kieltää tai hyväksyä lähettäjämaan ehdottama ehdokas edustuston päälliköksi ennen kuin hänet nimitetään. Tämän vuoksi valittavaksi ajateltu henkilö pidetään salassa ennen nimitystä. Tehtäviin ei haeta &#8211; henkilö vain ilmaisee kiinnostuksensa tehtäväkierron eri tehtäviin.
Koska valtiosihteerin virka kuuluu samaan ulkoministeriön tehtäväkiertoon ja virkapakettiin ja diplomaattiuran virkamiehet ilmoittavat kiinnostuksensa moniin tehtäviin samanaikaisesti, salaisuus koskee myös valtiosihteerin virkaan kiinnostuksensa ilmoittaneita.
Poikkeuksella mentiin
Ehtoihin kuuluu kansainvälisten asioiden valmistelukurssin kavaku:n käyminen ja siihen liittyvä noin kahden vuoden harjoittelujakso. Sen jälkeen uralla edetään suljetussa tehtäväkierrossa, johon liittyy myös siirtymisvelvollisuus.
Stenlund valitaan kuitenkin erivapaudella, koska hän ei ole käynyt UM:n virkoihin pätevöittävää kavaku-kurssia.
&#8211; Yleensä tällainen asia nousee esille silloin, kun henkilö nimitetään diplomaattiuran virkaan ensimmäistä kertaa. Kun aikaa kuluu 15-20 vuotta, henkilö kerää meriittejä urakierrollaan tavalliseen tapaan. Erivapaus täytyy kuitenkin mainita aina, kun seuraava virka tai tehtävä sisältää diplomaattiuran yleiset kelpoisuusehdot, Lehtonen sanoo.
Ministeriön kautta
Diplomaatiksi on päässyt erivapaudella myös kuuluisia poliitikoita: vuonna 2002 diplomaatiksi ryhtyi kokoomuksen Jari Vilén, joka siirtyi Unkarin suurlähettilääksi ulkomaankauppaministerin tehtävästä. RKP:n Olé Norrback toimi ulkomaankauppaministerinä ja pohjoismaisena yhteistyöministerinä Paavo Lipposen (sd.) ensimmäisessä hallituksessa 1995-1999. Esko Ahon (kesk.) hallituksessa hän toimi pohjoismaisena yhteistyöministerinä ja liikenneministerinä 1991-1995.
Peter Stenlund kuului Norrbackin avustajakuntaan ulkoasiainministeriössä vuoteen 1995 saakka, jolloin hän siirtyi ulkoasiainministeriön palvelukseen erivapaudella. Norrback siirtyi ministerinuransa jälkeen myös diplomaatin uralle erivapaudella ensin ja sittemmin Kreikkaan, mistä hän palasi 2007.
Stenlund työskenteli ministerin virka-arvolla Tukholman lähetystössä 2003-2006 ja siirtyi sieltä Osloon suurlähettilääksi 2006-2010, jolloin hänet valittiin ulkoasiainministeriön alivaltiosihteeriksi. Ministerien ja avustajana toimineen Stenlundin valinta ulkoministeriön tehtäviin virkakierron ohi liittyy siis henkilöiden toimimiseen ulkoministeriössä ministerinä tai avustajana, mikä voi poikia puolueelle korkean valtiosihteerin paikan jopa vuosikymmenten jälkeen.
&nbsp;

RKP:lle jälleen merkittävä poliittinen virkanimitys

Eduskunnan täysistunnossa käsiteltiin tänään perussuomalaisten eduskuntaryhmän puheenjohtajan Pirkko Ruohonen-Lernerin <a href="http://www.eduskunta.fi/faktatmp/utatmp/akxtmp/la_23_2012_p.shtml" target="_blank">lakialoitetta</a> virkanimitysperusteita koskevan lainsäädännön kehittämisestä. Lakialoitteessa esitetään, että poliittiset virkanimitykset säädetään kielletyiksi hyvin harvoja poikkeuksia lukuun ottamatta. Nimitysperusteissa tulisi nykyistä enemmän korostaa viranhakijan tosiasiallista pätevyyttä.
Suomi sijoittuu maailmanlaajuisessa korruptiolistassa suhteellisen vähän korruptoituneiden maiden joukkoon, mutta Ruohonen-Lernerin mukaan parantamisen varaa vielä on.
&#8211; Ikävä kyllä Suomen julkishallinnossa on rakenteellista korruptiota, ja pahin ongelma ovat poliittiset virkanimitykset. Julkisella sektorilla on edelleen yleistä, että ratkaiseva virkanimityksen peruste on puoluekanta ja osoitettu puolueuskollisuus, Ruohonen-Lerner toteaa.
Ruohonen-Lernerin mukaan poliittiset virkanimitykset rikkovat perustuslakia.
&#8211; Valitettavasti korruptiivisten virkanimitysten perinne on meillä valtion ja kuntien nimityksissä niin vahvasti juurtunut, että useimmat poliittiset päättäjät eivät edes näytä mieltävän toimivansa korruptiivisesti ja perustuslakia rikkoen.
Lakialoitteen lähetekeskustelun yhteydessä pitämässään esittelypuheenvuorossa Ruohonen-Lerner vetosi hallituspuolueiden edustajiin, jotta yhteistyöllä saataisiin purettua Suomen rakenteellisen korruption viimeisen suuri linnake.