Sosiaali- ja terveysministeri Kaisa Juuso Ruotsissa: Liika älylaitteiden käyttö heikentää lasten hyvinvointia

Garedewilta toimenpidealoite nuoren määritelmän kaventamiseksi nuorisolaissa: 10-vuotiaat ja 29-vuotiaat eivät kuulu samoihin nuorteniltoihin

Etelä-Amerikan Elon Musk ei kuvia kumarra – aikoo laittaa Argentiinan talouden paraatikuntoon vaikka väkisin

Merituulivoiman rakentamisesta kannattamatonta –  kohoavat kustannukset, lisääntynyt kilpailu ja inflaatio syövät katteet

Merkittäviä verohyvityksiä suurille teollisille investoinneille – valtiovarainministeri Purra: ”Hallitus tukee suomalaista työtä ja teollisuutta”

Media jatkaa Trumpin demonisointia toisen salamurhayrityksen jälkeenkin – Trump: “En luovuta ikinä!”

Keskisuomalaisen päätoimittaja Yle-pomo Riikka Räisäsestä: Näillä näytöillä joku muu päätoimittaja olisi jo eronnut

Aamulehden ex-päätoimittaja: Ylen piikkiin rakastajansa kanssa matkustanut uutispomo Riikka Räisänen pitäisi siirtää syrjään

Poliisi nappasi Helsingin yliopiston kunniatohtorin kiinni kahdesti – ensin Kööpenhaminassa, sitten Tukholmassa

Halla-aho: Arvelen, että moni muukin kuin persukansa alkaa ymmärtää Ylen prioriteetteja – ”Leikkausvaraa riittää myös tulevaisuudessa”

Antikainen: Yle on väärässä – uutiset somaliaksi ja arabiaksi eivät auta sopeutumaan suomalaiseen yhteiskuntaan

poliittiset päättäjät

Tanskan pääministeri haluaa näyttää kaapin paikan ihmiskauppiaille, jotka tänään käytännössä päättävät siitä, kuka pääsee kolkuttelemaan Euroopan rajoja. Tanska ja Ruotsi tiivistävät nyt yhteistyötään käytännön maahanmuuttopolitiikassa ja perussuomalaisten mielestä Suomi kuuluisi luontevasti samaan seuraan.

Tanskan demaripääministeri Mette Frederiksen iloitsee Ruotsin maahanmuuttopolitiikan täyskäännöksestä ja reivaamisesta tiukempaan suuntaan. Yhteisessä tiedotustilaisuudessa Ruotsin pääministeri Ulf Kristerssonin kanssa Frederiksen <a style="font-weight: 400;" href="https://omni.se/frederiksen-glad-over-nya-svenska-migrationslinjen/a/698V7W">peräänkuulutti</a> myös tiiviimpää yhteistyötä niiden maiden kanssa, joista siirtolaiset pääasiassa tulevat.
&#8211; Tänään ihmiskauppiaat päättävät siitä, kuka pääsee Eurooppaan ja näin sen ei tule olla. Päätösten tulee olla meidän, poliittisten päättäjien käsissä, Frederiksen muistutti.
Suomi kuuluu pohjoismaiseen seuraan
Perussuomalaisten poliittinen suunnittelija Mikael Lith suosittelee <a href="https://twitter.com/mjlith/status/1651148541379637248">Twitterissä</a> Suomelle liittymistä samaan, päättäväiseen seuraan.
Perussuomalaisethan ovat jo valmiiksi samoilla linjoilla:
Tanskan pääministeri kommentoi, että on tyytyväinen siihen, että Ruotsi on siirtynyt Tanskan tiukalle linjalle maahanmuuttopolitiikassa. Tähän samaan seuraan Suomenkin on hyvä kuulua maahanmuuttoasioissa.
Demareiden kelkka kääntyi Ruotsissakin
Lith on Twitterissä nostanut esiin myös sen kummallisuuden, että Ruotsin sosialidemokraatit syyttävät nykyistä porvarihallitusta siitä, ettei se ole padonnut riittävästi työperäistä maahanmuuttoa.
Entinen demareiden pitkäaikainen maahanmuuttoministeri Anders Ygeman nimittäin <a href="https://omni.se/arbetskraftsinvandringen-har-ironiskt-nog-tillatits-oka/a/0QXWzM">huomauttaa</a> uutispalvelu Omnissa, että Maahanmuuttoviraston ennusteen mukaan kouluttamattoman työvoiman virta Ruotsiin on nyt ennätystasolla.
Ruotsin sosialidemokraatit taas kritisoivat sitä, ettei hallitus ole rajoittanut työperäistä maahanmuuttoa enempää. Mitä mieltä @adleande, Lith <a href="https://twitter.com/mjlith/status/1651152760899874817">kysyy</a> Twitterissä RKP:n eduskuntaryhmän puheenjohtaja Anders Adlercreutzilta.

Tanska ja Ruotsi tiivistävät yhteistyötään haittamaahanmuuton rajoittamiseksi – perussuomalaiset haluavat Suomen samaan seuraan

&#8211; Poliittisten päätöksentekijöiden tehtävä on puolustaa yhteiskunnan kokonaisetua, ei yksittäisen intressiryhmän etua, kansanedustaja Jussi Halla-aho kirjoittaa Facebookissa.

Eilisessä Helsingin Sanomien pääkirjoituksessa Hesari asettui kokoomuslaiselle linjalle ilmoittaessaan, että yritysten menestys &#8211; eli etu &#8211; on sama asia kuin koko Suomen etu.
Kannanotto liittyi perussuomalaisten näkemykseen siitä, että yhteiskunnassa on erilaisia intressiryhmiä, jotka kukin ajavat omaa etuaan, ja niinpä yrityksetkin ajavat lähinnä omaa etuaan.
Ajatus ei liene edes kovin kaukana totuudesta, sillä perinteisesti esimerkiksi osakeyhtiöiden toiminnan tarkoituksena on nähty voiton kerryttäminen osakkeenomistajille. Sama voitontavoittelun lähtökohtainen tarkoitus on kirjattu myös osakeyhtiölakiin.
”Mihin tarvitaan eduskuntaa?”
Onko yritysten menestys todella täysin sama asia kuin Suomen etu vai pitäisikö huomioida muitakin ryhmiä? Perussuomalaisten kansanedustaja Jussi Halla-aho palastelee ja vie pidemmälle Helsingin Sanomien linjausta ja mitä linjan omaksumisesta johdonmukaisesti tulisi seurata.
Halla-aho huomauttaa, että Hesarin linjaus, jonka mukaan yritysten etu on sama asia kuin Suomen etu, on merkittävä kannanotto.
&#8211; Siitä seuraa esimerkiksi kysymys, mihin tarvitaan eduskuntaa. Jos elinkeinoelämän etu on Suomen etu, valta olisi syytä luovuttaa eduskunnalta Elinkeinoelämän keskusliitolle, Halla-aho kirjoittaa Facebookissa.
Yritysten etu olisi, ettei niitä verotettaisi
Yrityskenttä on merkittävä ja tärkeä osa yhteiskuntaa. Halla-aho kuitenkin huomauttaa, että perinteisesti on silti ajateltu, että yhteiskunta koostuu eri intressiryhmistä, jotka pyrkivät edistämään omaa etuaan esimerkiksi puolueiden ja etujärjestöjen avulla.
&#8211; Yrittäjien on ajateltu ajavan omia intressejään ja palkansaajien omiaan. Kumpikaan ryhmä ei ole edes leikkinyt omien etujensa olevan sama asia kuin yhteiskunnan kokonaisetu.
&#8211; Hallituksen ja eduskunnan tehtävä on ollut sovitella ristiin meneviä intressejä ja laatia pelisäännöt, jotka ottavat kohtuudella huomioon kaikkien osapuolten edut. Kukaan ei saa kaikkea, mutta kaikki saavat jotakin. Tätä on kutsuttu yhteiskunnan kokonaiseduksi.
Jos yritysten etu todella &#8211; Hesarin linjauksen mukaisesti &#8211; on sama asia kuin yhteiskunnan kokonaisetu, eikö olisi perusteltua halpatyövoiman maahantuonnin vapauttamisen lisäksi samalla luopua yritysten verottamisesta ja työntekijöiden perusoikeudet takaavasta lainsäädännöstä, Halla-aho kirjoittaa ja huomauttaa, että ratkaisut palvelisivat Helsingin Sanomien linjaa.
&#8211; Sehän olisi yritysten etu &#8211; eli hesariksi yhteiskunnan kokonaisetu.
Halpatyövoima kelpaa elinkeinoelämälle
Mikäli katsoisimme, että yritysten etu on sama asia kuin koko Suomen etu, eikö olisi loogista myös luopua työttömyys- ja sosiaaliturvasta, Halla-aho kysyy.
&#8211; Sekin olisi yritysten etu, koska se kannustaisi ottamaan työtä vastaan millä tahansa ehdoilla. Miksi näin ei kuitenkaan tehdä? Siksi, että se, mikä on yhden intressiryhmän etu, ei ole yhteiskunnan kokonaisetu.
&#8211; Elinkeinoelämä ei liioin vaadi halpatyövoiman maahantuonnin vapauttamista siksi, että se olisi yhteiskunnan kokonaisetu, vaan siksi, että se on elinkeinoelämän etu. Poliittisten päätöksentekijöiden tehtävä on puolustaa yhteiskunnan kokonaisetua, ei yksittäisen intressiryhmän etua, Halla-aho muistuttaa.
Maahanmuuttoteollisuus tuskin yhteiskunnan etu
Myös maahanmuutosta on kasvanut runsaasti liiketoimintaa, jonka harjoittaminen ei välttämättä ole yhteiskunnan kokonaisedun mukaista.
&#8211; Yksityiset yritykset kotouttavat maahantulijoita ja diversiteettikouluttavat muita yrityksiä sekä julkisia laitoksia. Ne myyvät tulkkipalveluja ja oleskelulupiin liittyviä asianajopalveluja. Heikkolaatuinen maahanmuutto, jonka majoittamisen maksaa Kela, on ehtymätön rahalähde kiinteistösijoittajille.
&#8211; Kaikki tämä tapahtuu veronmaksajien rahalla eikä ole yhteiskunnan kokonaisedun mukaista, vaikka se on kyseisten yritysten edun mukaista, Halla-aho kirjoittaa.
Hesari juuri pilkkasi julkkisyrittäjää
Yrityskenttä ei ole monoliitti, vaan Suomessa on runsaasti erilaisia ja eri kokoisia yrityksiä, joten kaikilla Suomen yrityksillä etu ei aina ole sama. Esimerkiksi osalle yrityksistä kanavoituu suuria valtion tukia, joista pienempää elintarvikealan yritystä pyörittävä pienyrittäjä saa vain haaveilla.
Helsingin Sanomien julistama ”yritysten etu on Suomen etu” -asenne näyttäytyy myös ristiriitaiselta Helsingin Sanomien tämänpäiväisen pääkirjoituksen rinnalla, sillä pääkirjoituksessaan Hesari sortui <a href="https://www.suomenuutiset.fi/helsingin-sanomat-ensin-pilkkasi-paakirjoituksessaan-konkurssin-tehnytta-julkkisyrittajaa-nyt-paatoimittaja-selittelee-kommahdysta-somessa/">pilkkaamaan</a> konkurssin tehnyttä hotelliyrittäjää Saimi Hoyeria.
&nbsp;

Helsingin Sanomat julisti: Yritysten menestys on täysin sama asia kuin koko Suomen etu – annetaanpa puheenvuoro Jussi Halla-aholle

Åbo Akademin demokratiatutkijat vertailivat päättäjien ja äänestäjien suhtautumista ilmastokriisiin. Ilmastonmuutosta koskeva kysely oli suunnattu muun muassa kansanedustajille, ministeriöiden ylemmille virkamiehille ja puoluetoimistojen työntekijöille. Samat kysymykset esitettiin joukolle kansalaisia.

Vastaajia pyydettiin arvioimaan asteikolla 1–4, kuinka huolissaan he ovat ilmastonmuutoksesta. Vastausten keskiarvo oli 3,4 päättäjien keskuudessa ja 2,9 kansalaisten keskuudessa.
– Suuren yleisön mielipiteitä ilmastonmuutoksesta on tutkittu runsaasti, mutta päättäjien asenteista on vähemmän tietoa. Tietääksemme tällaista vertailua ei ole aiemmin tehty näitä ryhmiä edustavin otoksin. Havaitsemamme ero on melko huomattava: päättäjät ovat merkitsevästi enemmän huolissaan kuin äänestäjät, toteaa Åbo Akademin yhteiskuntatieteen tutkimuslaitoksen tutkimuspäällikkö Lauri Rapeli.
Päättäjät myös valmiimpia maksamaan
Tutkijat kysyivät myös, kuinka halukkaita päättäjät ja kansalaiset ovat osallistumaan kustannuksiin ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi. Tässäkin kävi ilmi, että päättäjät ovat valmiimpia maksamaan kuin äänestäjät, mutta ryhmien välinen ero oli pienempi.
Tutkimus oli osa Suomen Akatemian rahoittamaa, monitieteistä <a href="https://paloresearch.fi/">PALO-tutkimushanketta</a> (Participation in Long-term Decision-Making), jossa selvitetään pitkäjänteiseen poliittiseen päätöksentekoon liittyviä konkreettisia ongelmia. Tutkimus on julkaistu tieteellisessä <a href="https://www.tandfonline.com/doi/abs/10.1080/09644016.2021.1970458">Environmental Politics -lehdessä</a>.
&nbsp;

Åbo Akademin tutkimus paljastaa: Ilmastohuoli on suurempi päättäjien kuin äänestäjien keskuudessa

Europarlamentaarikko Teuvo Hakkarainen epäili Brysselissä pitämässään puheessa, että Lesboksen saarella sijaitsevan Morian leirin polttaminen saattaa olla siirtolaisten uusin keino tehdä väkivaltainen maihinnousu Euroopan mantereelle.

Reilu viikko sitten Lesboksen saarella sijaitsevalla Morian pakolaisleirillä syttyi raju tulipalo. Moria on Kreikan suurin pakolaisleiri: virallinen kapasiteetti on noin 3 000, mutta sen liepeillä pyörii noin 13 000 ihmistä. Enemmistö on afgaaneja, mutta asukkaita on myös muun muassa Irakista, Pakistanista ja Syyriasta.
Leiri poroiksi, nokka kohti Eurooppaa
Europarlamentissa keskusteltiin Morian leirin tilanteesta tänään.
&#8211; Morian leirin asukkaat sytyttivät ja polttivat oman leirinsä allahu akbar -huutojen saattelemana. Osa leirin asukkaista yritti myös estää palomiesten työtä. Palkkioksi tuhopolttajat voivat saada matkalipun Eurooppaan. Tämä lienee uusin keino tehdä väkivaltainen maihinnousu mantereellemme, epäili Teuvo Hakkarainen.
Palautus lähimmälle rannikolle
Hän puhui myös Välimerellä edelleen purjehtivista eri avustusjärjestöjen laivoista.
&#8211; Kulisseista huolimatta ne ovat ihmissalakuljettajia. Vaanivat Libyan rannikon edustalla ja nostavat kumiveneseilaajat laivaan. Miksi heidät rahdataan Eurooppaan? Oikea osoite on palauttaa lähimmälle rannikolle eli Libyaan.
Tulijat eivät lopu vastaanottamalla
Puheensa lopuksi Hakkarainen penäsi päättäjiltä tervettä järkeä:
&#8211; Voi, kun näkisi vielä sen päivän, että Euroopan päättäjät tulevat järkiinsä ja rajat suljetaan kansainvaelluksilta. Uskotteko oikeasti, että tulijat loppuvat vastaanottamalla?
Tällä hetkellä viisi afgaanimiestä on pidätetty epäiltyinä tuhopoltosta. Kuudes on tunnistettu ja häntä etsitään.

Hakkarainen: Palkitaanko Morian leirin tuhopolttajat matkalipulla Eurooppaan?

Vaikka koulukiusaamisesta ja siihen puuttumisesta on keskusteltu runsaasti viime vuosina, ongelmaa ei ole saatu kitkettyä. Kiusaaminen näkyy selkeästi erilaisissa lapsille ja nuorille suunnatuissa kyselyissä vuosittain. Aihe nousee esiin tasaisin väliajoin mediassa, ennen kuin taas katoaa hetkeksi. Viime päivinä kiusaamisen karut kohtalot ovat jälleen puhuttaneet.

Sykli tuntuu olevan kansanedustaja Ari Koposen mielestä samanlainen myös eduskunnassa. Kuluvan vuoden keväällä käsittelyssä oli useita koulukiusaamisen vastaisia valtiopäivätoimia.
&#8211; Asiasta voivotellaan ja täysistunto salissa todetaan kuinka tärkeästä asiasta on kyse. Vain teot ratkaisevat ja usein &#8211; eli lähes aina kauniiden sanojen jälkeen konkreettiset kiusaamisen vastaiset teot kuitenkin loistavat poissaolollaan.
&#8211; Tuntuu hyvin omituiselta, ettei meillä Suomessa haluta edes kokeilla muualla maailmassa toimiviksi koettuja ratkaisuja. Ehdotukset sivuutetaan täysin kauniiden ja koskettavien salikeskustelujen jälkeen. Voimmeko siis sanoa, että olemme tehneet kaikkemme asian eteen, jos toimintapa on tämä? Koponen ihmettelee.
Päättäjien herättävä &#8211; ideologiat syrjään
Myös Brother Christmas -hyväntekijänä tunnettu Koponen on nähnyt läheltä liian monen lapsen ja nuoren koko elämän valuvan hukkaan koulukiusaamisen ja -väkivallan seurauksena.
&#8211; Itse en aio luovuttaa asian suhteen vaan tehdä kaikkeni, että näitä uusia toimintamalleja viedään vähintään kokeiluasteelle ja tehdään päätökset sen jälkeen kun meillä on näyttöä suuntaan jos toiseen, Koponen kertoo.
Koposen koulukiusaamisen vastaisen lakialoitteen allekirjoitti keväällä ennen eduskunnan istuntotaukoa yli 100 kansanedustajaa, eli se etenee lähetekeskusteluun nyt syksyllä.
&#8211; Meidän päättäjien tulisi paremmin ymmärtää miten suurta inhimillistä tuskaa sekä kuinka suuria kansantaloudellisia menetyksiä nämä ongelmat aiheuttavat. Nyt on aika siirtää omat ideologiset ajattelut syrjään. Meillä ei ole varaa menettää yhtään ihmistä koulukiusaamisen takia, toteaa Koponen.

Koponen: Koskettavat täyistuntokeskustelut eivät edistä asioita – koulukiusaamiseen on puututtava konkreettisilla teoilla

Suomalaisten maahanmuuttoahdistus kasvaa ja vaikuttaa myös äänestyspäätöksiin vaaleissa: &#8220;Ahdistutaan, etteivät päättäjät tee mitään ja koetaan syyllisyyttä omasta toiminnasta.&#8221;

Suomalaiset ovat hyvin huolissaan &#8220;maahanmuutoksesta&#8221; ja ovat myös valmiita muuttamaan omaa käyttäytymistään Suomen suojelemiseksi. Tämä käy ilmi Perussuomalaisten Nuorten tänään tekemästä kyselystä.
Maahanmuuttoahdistus on lisääntynyt erityisesti nuorten ja naisten keskuudessa. Puolet vastaajista sanoo, että ehdokkaan maahanmuuttonäkemykset vaikuttivat äänestyspäätökseen kevään eduskuntavaaleissa.
Maahanmuutos vakava uhka
Maahanmuutos huolestuttaa suomalaisia aiempaa enemmän. Kolme neljästä kyselyyn vastanneista pitää maahanmuutosta vakavana uhkana.
Perussuomalaiset Nuoret kävi kyselemässä suomalaisten tunnelmia.
– Asiana se on radikaali, pelottava ja iso asia. Kukaan ei voi tietää, mitä tapahtuu ensi vuonna, 10 vuoden päästä tai 20 vuoden päästä. Esimerkiksi syntyvyyden nousu maahanmuuttajilla aiheuttaisi sen, että 
Helsinki olisi ihan erinäköinen paikka, pohtii Toni Jalonen.
– Kyllä se herättää tietynlaista ahdistusta. Toiveeni on olla kolmen pienen lapsen äiti, niin lähinnä heidän tulevaisuutta ajatellen, toteaa Auri Siika-aho.
Kärsijöinä nuoret, naiset ja kaupunkilaiset
Myös suomalaisten maahanmuuttoahdistus on lisääntynyt. 17 prosenttia kyselyyn vastanneista koki maahanmuuttoahdistusta, erityisesti nuoret, naiset ja kaupunkilaiset.
– Ollaan voimattomia ja ollaan ahdistuneita siitä, että mitään ei tapahdu ja poliitikot ja päättäjät eivät tee mitään. Lisäksi osa ihmisistä kokee syyllisyyttä siitä, että oma toiminta aiheuttaa raiskauksia, arvioi Perussuomalaisten nuorten varapuheenjohtaja Liina Isto.
Ihmiset muuttavat käyttäytymistään 

Kansalaiset ovatkin ryhtyneet itse toimimaan.
– 71 prosenttia kyselyyn vastanneista sanoo, että on muuttanut käyttäytymistään tai kulutustottumuksiaan maahanmuutoksen torjumiseksi, huomauttaa Perussuomalaisten Nuorten puheenjohtaja Asseri Kinnunen.
Ihmiset ovat vähentäneet halal-lihan syömistä (41 %), moskeijoissa käymistä (32 %) ja burkhaostoksia (25 %). Osa on jopa päättänyt hankkia itse lapsia (16 %).
– Jotenkin tämä nyt viittaa siihen, että ahdistus kääntyy oman toiminnan lisääntymiseen, mikä sinänsä on hyvä asia, mutta kyllä sen pitäisi myös kääntyä siihen, että poliitikoilta vaaditaan enemmän. Kansalaiset 
ottavat maahanmuutoksen paljon vakavammin kuin mitä se tähän saakka Suomen politiikassa on otettu, muistuttaa Kinnunen.
Maahanmuuttonäkemykset vaikuttivat vaaleissa
Maahanmuuttoasiat näyttivät vaikuttavan suomalaisten äänestyskäyttäytymiseen. Puolet vastanneista sanoo ehdokkaan maahanmuuttonäkemysten vaikuttavan ehdokasvalintaan. 40 prosenttia äänesti kevään eduskuntavaaleissa ehdokasta, joka toimii maahanmuutoksen torjumiseksi. 43 prosentin mielestä Suomen 
palautuspolitiikka ei ole tarpeeksi kunnianhimoista.
– Seuraava hallitus joutuu tekemään monta tärkeää maahanmuuttopäätöstä. Ensimmäinen on palautuskeskukset, joista ensimmäinen valmistuu vuonna 2020. Suomellahan ei semmoista vielä ole. Toiseksi EU:n puheenjohtajamaana Suomella on ensikäden mahdollisuus vaikuttaa siihen, että EU:n palautuspolitiikka tulee kunnianhimoisemmaksi. Kolmanneksi pitää ottaa ne strategiset askeleet siihen, että väestö saadaan suomalaisemmaksi, listaa Kinnunen.
Kirjoitus on satiirinen kuvaelma Suomen politiikasta, jossa keskitytään keksittyyn ilmastoahdistukseen, kun samalla sivuutetaan täysin maahanmuuton aiheuttamat riskit ja uhat. Kirjoitus perustuu MTV:n 
<a href="https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/suomalaisten-ilmastoahdistus-kasvaa-ja-vaikuttaa-myos-aanestyspaatoksiin-vaaleissa-ahdistutaan-etteivat-paattajat-tee-mitaan-ja-koetaan-syyllisyytta-omasta-toiminnasta/7321342">artikkeliin</a>.

PS-Nuorten puheenjohtaja: Maahanmuuttoahdistus koskettaa monia suomalaisia

Iltalehdessä tänään julkaistun uutisen mukaan Oulun poliisin tietoon on tullut viime aikoina tapauksia, joissa ulkomaalaistaustaisiin ihmisiin on kohdistunut asiatonta käyttäytymistä.
Iltalehden haastatteleman poliisin mukaan on ymmärrettävää, että maahanmuuttajien toistuvat seksuaalirikokset aiheuttavat voimakkaita tunteita kansalaisten keskuudessa.

Keskusta ja kokoomus, herätys!
Perussuomalaisten oululainen kansanedustaja Olli Immonen ymmärtää kansalaisten turhautumisen tilanteeseen ja vaatii hallitukselta välittömiä toimia Suomen sisäisen turvallisuuden kuntoon saattamiseksi.
&#8211; Turvattomaksi muuttunut ilmapiiri Suomessa on ensisijaisesti maamme poliittisten päättäjien syytä. Vanhat puolueet ovat vuosikymmenien ajan harjoittaneet vastuutonta maahanmuuttopolitiikkaa, mikä on johtanut nykyiseen tilanteeseen. Nyt nuo päätökset näkyvät maahanmuuton ongelmien räjähdysmäisenä kasvuna ja suomalaisten turvattomuuden lisääntymisenä, Immonen toteaa.
&#8211; Keskustan ja kokoomuksen johtaman hallituksen täytyy ymmärtää, että haittamaahanmuutto ja kasvava maahanmuuttajarikollisuus väistämättä murentavat yhteiskuntarauhaa. Kansalaisten turhautuminen ja viha purkautuvat yhteiskunnassamme tavalla tai toisella.
Järkytys ja pahoittelu eivät riitä
Immonen toteaa, että erityisesti pääministeri Juha Sipilän (kesk.) ja sisäministeri Kai Mykkäsen (kok.) on syytä ottaa asia vakavasti.
&#8211; Toivottavasti he ymmärtävät olla syyllistämättä niitä suomalaisia, joilla on niin sanotusti mitta täynnä.
&#8211; Kansalaisille ei riitä se, että poliitikot kerta toisensa jälkeen ilmaisevat sosiaalisessa mediassa ”järkytyksensä” ja pahoittelevat traagisia tapahtumia. Kansa vaatii puheiden sijasta konkreettisia tekoja, Immonen sanoo.
Rikoksiin syyllistyneet ulos Suomesta
Immosen mukaan yhteiskuntarauhan säilyttämiseksi hallituksen on ryhdyttävä välittömästi toimiin maahanmuutto-ongelman ratkaisemiseksi.
&#8211; Ratkaisu ongelmaan on varsin yksinkertainen. Humanitaarinen haittamaahanmuutto on saatava kuriin sekä rikoksiin syyllistyneet ulkomaalaiset ulos Suomesta. Maahanmuutto ei ole mikään pysäyttämätön luonnonvoima. Siihen voidaan vaikuttaa poliittisen päätöksenteon keinoin lainsäädäntöä muuttamalla sekä tarvittaessa tarkastelemalla uudelleen kansainvälisiä sopimuksia. Kyse on puhtaasti päättäjien tahtotilasta.
&#8211; Perussuomalaiset ovat varmasti valmiita antamaan hallitukselle neuvoja maahanmuutto-ongelman ratkaisemiseksi, jos hallitukselta itseltä ei tähän kykyä ja osaamista löydy. Yhteiskuntarauhan säilymisen eteen tarvitaan tekoja, Immonen sanoo.